- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 175
Koska vanteen kasvaessa yleensä kasvaa koko pyörän massa ja hitausmomentti. Lisäksi renkaan leveys, vanteen leveys, puolien muotoilu ja suuremman vanteen puolien suurempi ilmanopeus eteenpäin kasvattavat kulutusta.
Ulkohalkaisijan on tarkoitus pysyä lähes vakiona valmistajan tarjoamissa vannekokovaihtoehdoissa. Renkaan leveys sen sijaan useasti hieman kasvaa vannehalkaisijan kasvaessa, mikä kasvattaa poikkipinta-alaa, eli lisää energiankulutusta.
Vaikka renkaan leveyskin pysyisi vakiona, niin kulutusta kasvattaa suuremman vannehalkaisijan tuoma suurempi hitausmomentti ja massa. Massaa on enemmän ja se on lisäksi keskittynyt etäämmälle akselista. On paljon energiataloudellisempi ja kevyempi vaihtoehto lisätä ohuella kumisuikaleella 12,7 mm korkeutta renkaan kylkiin kuin tehdä vanteen jokaisesta puolasta 12,7 mm pidempi ja samalla tuoda vanteen raskas ja leveä ulkokehä 12,7 mm kauemmas pyörimisakselista.
Suuremmasta vanteesta pitää vielä tehdä järeämpikin, jottei se menisi kuopista soikeaksi. Jokainen ymmärtää, että metrin halkaisijaltaan oleva hulahulavanne on paljon heikompi ja vääntyilevämpi kuin samasta muoviputkesta valmistettu 10 cm halkaisijaltaan oleva "hulahulavanne". Suurempaan vanteeseen kohdistuu suurempia iskujakin, sillä samalla pyörähalkaisijalla sen suojana on matalamman ilmatilan rengas. Eräällä kokeneella kuskilla ei koskaan ollut mennyt mökkitiellä vanne soikeaksi 15-16"-vanteilla, joiden suojana oli ollut 55-65 -profiilin rengas. Vaan heti ensimmäisillä 17"-vanteillaan, joiden "suojana" oli 45-profiilin rengas, niin 2-3 kpl vanteista meni Juvanmalmille aluvanteen oikaisuun. Sitä ennen renkaita oli yritetty tasapainottaa, mutta ravistus motarilla pysyi. Vasta vanteiden oikaisu auttoi. Oikaisua tuskin olisi tarvittu, jos olisi uutena valinnut maltillisemman 16" 55-profiililla.
Sitten kulutusta kasvattaa vielä ilmanvastus, jota suurempi vannekoko kasvattaa kolmella tavalla:
1. Vanteiden yläpuolat viuhuvat vinhaa vauhtia vastapalloon ilmaa. Motarilla 120 km/h ajaen 68 cm pyörillä 20" vanteen puolien yläosat liikkuvat tyynellä ilman suhteen karkeasti 20" * 2,54 cm / 68 cm * 120 km/h + 120 km/h = 210 km/h eteenpäin. Samalla 68 cm-pyöräkoolla pienemmällä 17"-vanteella puolien yläosat liikkuvat vain 196 km/h eteenpäin, mikä pienentää ilmanvastusta.
2. Pienemmät vanteet ovat yleensä umpinaisempaa eco-muotoilua. Suuremmat taas ovat näyttävämpää, avonaisempaa ja paremmin jarruja jäähdyttävää sporttista muotoilua, mikä kasvattaa ilmanvastusta.
3. Vaikka renkaan leveys ei vannemuutoksessa kasvaisikaan, niin vanteen leveys tuppaa kasvamaan suuremmissa vanteissa. Tämä työntää renkaan puolat enemmän esille, jolloin ilmanvastus kasvaa - kuin myös kanttariallergia.
Ne suuremman vanteen aggressiivisemmin muotoillut ja enemmän ilmaa "kauhovat" puolat siis työntyvät enemmän esille ja lisäksi viuhuvat suuremmalla nopeudella ilmaa vastapalloon.
Kaiken tuon jälkeen ei ole mikään ihme, että valmistajien konfiguraattoreilla leikkimällä kulutus tuppaa kasvamaan vannekoon myötä.
Vaikka renkaan leveyskin pysyisi vakiona, niin kulutusta kasvattaa suuremman vannehalkaisijan tuoma suurempi hitausmomentti ja massa. Massaa on enemmän ja se on lisäksi keskittynyt etäämmälle akselista. On paljon energiataloudellisempi ja kevyempi vaihtoehto lisätä ohuella kumisuikaleella 12,7 mm korkeutta renkaan kylkiin kuin tehdä vanteen jokaisesta puolasta 12,7 mm pidempi ja samalla tuoda vanteen raskas ja leveä ulkokehä 12,7 mm kauemmas pyörimisakselista.
Suuremmasta vanteesta pitää vielä tehdä järeämpikin, jottei se menisi kuopista soikeaksi. Jokainen ymmärtää, että metrin halkaisijaltaan oleva hulahulavanne on paljon heikompi ja vääntyilevämpi kuin samasta muoviputkesta valmistettu 10 cm halkaisijaltaan oleva "hulahulavanne". Suurempaan vanteeseen kohdistuu suurempia iskujakin, sillä samalla pyörähalkaisijalla sen suojana on matalamman ilmatilan rengas. Eräällä kokeneella kuskilla ei koskaan ollut mennyt mökkitiellä vanne soikeaksi 15-16"-vanteilla, joiden suojana oli ollut 55-65 -profiilin rengas. Vaan heti ensimmäisillä 17"-vanteillaan, joiden "suojana" oli 45-profiilin rengas, niin 2-3 kpl vanteista meni Juvanmalmille aluvanteen oikaisuun. Sitä ennen renkaita oli yritetty tasapainottaa, mutta ravistus motarilla pysyi. Vasta vanteiden oikaisu auttoi. Oikaisua tuskin olisi tarvittu, jos olisi uutena valinnut maltillisemman 16" 55-profiililla.
Sitten kulutusta kasvattaa vielä ilmanvastus, jota suurempi vannekoko kasvattaa kolmella tavalla:
1. Vanteiden yläpuolat viuhuvat vinhaa vauhtia vastapalloon ilmaa. Motarilla 120 km/h ajaen 68 cm pyörillä 20" vanteen puolien yläosat liikkuvat tyynellä ilman suhteen karkeasti 20" * 2,54 cm / 68 cm * 120 km/h + 120 km/h = 210 km/h eteenpäin. Samalla 68 cm-pyöräkoolla pienemmällä 17"-vanteella puolien yläosat liikkuvat vain 196 km/h eteenpäin, mikä pienentää ilmanvastusta.
2. Pienemmät vanteet ovat yleensä umpinaisempaa eco-muotoilua. Suuremmat taas ovat näyttävämpää, avonaisempaa ja paremmin jarruja jäähdyttävää sporttista muotoilua, mikä kasvattaa ilmanvastusta.
3. Vaikka renkaan leveys ei vannemuutoksessa kasvaisikaan, niin vanteen leveys tuppaa kasvamaan suuremmissa vanteissa. Tämä työntää renkaan puolat enemmän esille, jolloin ilmanvastus kasvaa - kuin myös kanttariallergia.
Ne suuremman vanteen aggressiivisemmin muotoillut ja enemmän ilmaa "kauhovat" puolat siis työntyvät enemmän esille ja lisäksi viuhuvat suuremmalla nopeudella ilmaa vastapalloon.
Kaiken tuon jälkeen ei ole mikään ihme, että valmistajien konfiguraattoreilla leikkimällä kulutus tuppaa kasvamaan vannekoon myötä.
. Tuli jo mm. perus Wunderbaum (ei sentään Black ice), Sparcon vaihdekepin nuppi, lisänäyttö joka tukee puhelimen peilausta, Android Autoa ja Carplayta langattomasti ja osaa puskea BT signaalin 3.5mm auxiin, vedettyä sähköt niin että tupakansytytin ei ole enää päällä muuta kuin auton ollessa käynnissä (eli näyttö sammuu kun auto sammuu), vaihdatettua kesärenkaat ja suunnattua renkaat. Vielä huomenna kunnon sisäpesu niin ollaan jo huomattavasti mukavammassa tilanteessa.
