Kuten kirjoitin ei MAT esitä, että tietyn lakipisteen yli kun pääset, niin kaikki kiinnostuvat sinusta täysin automaattisesti ja ehdoitta. Yksilön markkina-arvon voi testauttaa ainoastaan osallistumalla markkinoille, eikä tämä ole satunnainen arvo. Valistuneen arvauksen toki voi esittää etukäteenkin.
Menee lähinnä käsiteakrobatian puolelle, mutta MAT pätee vaikka kukaan ei ajattelisi tietoisesti yhtään mitään. Tämä sopivuus/satunnaisuus-malli ottaa huomioon ainoastaan psykologisella tasolla koetut omat henkilökohtaiset tunteet. Varmasti ihmiset hakevat itselleen sopivaa kumppania, mutta kun katsotaan lopputulosta, niin markkina-arvon lainalaisuudet toteutuvat mielestäni todella usein.
Molemmat voivat olla yhtä aikaa oikeassa, kun käytännössä perustelut tapahtuvat ihan eri tasolla. MAT vastustus tuntuu kumpuavan siitä, että se on epädemokraattista ja tuntuu siten pahalta.
Edellisessä viestissä annoin jo monta konkreettista juttua, joita voi ihan tiedostaen pohtia. MAT on kärjistäen asioiden tarkastelua ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, tilastoihin ja todennäköisyyksiin nojaten. Markkina-arvoltaan tasapäiset pariutuvat kohtalaisen hyvin*, koska korkean markkina-arvon yksilöitä ei riitä kaikille ja ne eivät yleensä mitään avioliittomateriaalia muutenkaan ole. Hypergamian vuoksi ilman jäävät pahnan pohjimmaiset miehet, sekä aivan terävämmän kärjen naiset, jota tuossa esimerkissä kuvasitkin.
* Nettideittailu ja some hämärtävät erityisesti naisten markkina-arvon omaa määrittelyä, joten samalla vaatimustaso miestä kohtaan nousee.
Menee tahattoman komiikan puolelle tämä tieteellistäminen. Todellisuudessa markkina-arvoteoria on ihan yhtä tieteellistä ja faktoihin nojaavaa kuin koronadenialismi. "Oon tässä vähän netistä lukenut ja miettinyt omilla aivoillani."