Rakentaminen, remontointi ja sisustus

[Tekila]

En tiedä meneekö nyt oikeaan ketjuun, mutta onko kenelläkään tullut vastaan "latausasemaksi" soveltuvaa pikkupöytää/lipastoa eteiseen? Ajatuksena siis että olisi laatikko/luukku johon tulee sähköt ja sinne saisi jemmattua kaikki laturit, sitten olisi vain joku pieni kaapelilävivienti siihen päälle, että saa puhelimet ja muut vehkeet lataukseen.

Olen aika varma, että joku tämmöinen on varmasti olemassa, mutta en oikein keksi millä hakusanoilla tuota voisi edes yrittää lähteä hakemaan. Periaatteessa voisi toki vaan hommaa jonkun lipaston/sivupöydän ja värkätä siihen läpiviennin itse, mutta laiskottaa.

Ikealla oli ainakin yöpöytä semmoinen, mutta ei tullut nopsasti enää vastaan sitä mallia. Voi se toki siellä vielä olla, mutta en vain löytänyt.

 

[Kaiffa]

Ensimmäistä omakotitaloa tilaamassa ja budjettia koittaa vääntää tässä kasaan.
Puuttuukohan jotain oleellista mitä pitäisi älytä laskea mukaan:

-Tontti (hankittu)
-Maaperätutkimus (tehty)
-Talopaketti sis. perustuksien valut. Hirsitalopaktti liki valmiina poislukien ulkomaalaukset, terassit yms.
-Talopaketin perustason parannukset maksullisista lisävalinnoista
-Maatyöt, viemäröinnit, patolevyt, ojitukset, kaapelireitit yms. siihen tilaan, että perustukset voidaan valaa. + autotallin perustukset
-Lämmönlähde vilp tai maalämpö
-Vastaava mestari + työturvallisuuskoordinointi
-Sähköliittymä
-Kuituliittymä
-Vesi ja viemäri
-Rakennuksen aikaiset vakuutukset
-Rakennuslupamaksut
-Piha osin itse, osin koneella teetettynä
-Autotalli perustusten päälle itse tehtynä
-Hirren homesuojaus itse tehtynä
-Ulkomaalaukset itse tehtynä

Talotoimittajat puskevat päälle ja painostavat kovasti sopimukseen, mutta jatkuvasti tulee eteen jotain pientä nelinumeroista lisäkulua.

Jätekulut. Voi olla isokin erä, riippuu miten jaksaa askarrella.
Rakennuksen aikainen sähkö, varsinkin jos talvella rakentaa.
Sekalaista kulua tulee paljon, hiiriverkot, postilaatikko, jäteastiat, työkalut, kolat jne. varsinkin jos muuttaa vaikkapa kerrostalosta.
Sisustukseen uppoaa tonneja. Verhot, matot, hyllyt, naulakot, kalusteet, koneet, siis ne mitä ei paketissa tule mutta kuitenkin huomaa tarvivansa uudet.

 

[ZZRX]

Onkos tarkoitus, että tuollaiselle M8-kiila-ankkurille kuuluu porata 8 mm -reikä? Aloin laittamaan tulpille aiemmin porattuihin 8 mm reikiin, niin saa melko kovaa paukuttaa vasaralla, että menee reikään. Riittäiskö noi pitämään paikalla vähän isompi 9 mm reikä, jotta olis vähän paremmat mahdollisuudet saada noi ehkä tarvittaessa tulevaisuudessa poiskin? Ankkurin paksuin kohta lähemmäs 8,9 mm ja näyttää siltä, että tuo kyllä leviää vähintään 11 milliin. Kiinni tulee 55"-telkka, tulevaisuudessa maks. 65 ".

Tulpilla seinässä ollut telkan seinäteline valahti tässä kesän aikana kiertymällä sivulle. Ehkä nämä korkeat lämpötilat ja kosteudet pehmittivät tuota sisäseinämaalia riittävästi. Ja kyllähän nuo tulpat luistaa kovemmin kiristyksissä.

Spoileri: kuvat

edit: Voisiko jopa laittaa 10 mm reikään, niin, että pelittää, eikä mitään tipu/irtoa/katkea tarkoituksetta? Tuo 8,84 mm on tuosta ankkurin levikkeen kuplanystyjen kohdalta.

Mitä jos vetäisit betoniruuveilla? Niitä oon itse käyttänyt tvn kiinnitykseen. Saa hyvin paikalleen ja irti kun suoraan hylsyllä voi kiristää. Mulla tais olla 6mm versiot mutta niistä saa myös 8mm versioita jotka käy tuohon reikään.

 

[mikkot]

Talossa on sähköinen lattialämmitys valuun upotetuilla kaapeleilla. Jostain kumman syystä WC:n lämmitys on samassa käytävän ja osan eteistä kanssa. Voinko asennuttaa WC-remontin yhteydessä erillisen mukavuuslämmityksen pelkästään WC:n kohdalle? Talo lämpiää ILPillä, niin ei viitsisi lämmittää keskellä taloa 7x alaa, kun tarve olisi vain WC:lle.

Toinen kysymys viemäröinnistä: Nyt WC:ssä ei lattiakaivoa, vaan pesualtaan putki uppoaa suoraan valuun. Onko tuohon laitettavissa kaivo, vai tuleeko ongelma lattialämmityksen kaapeleiden kanssa?

 

[Lumimies]

Meinaat korottaa lattiaa että saat toiset lämmityskaapelit sinne? Vähän semmoinen tekopillu ehjään perseeseen ratkaisu.
Erityistä syytä miksi haluat kaivon sinne vessaan? Kyllähän sinne mahdollisesti saa mutta tarkoittaa että lattia pitää piikata auki, mikä tarkoittaa että 99% todennäköisyydellä menee LL-kaapeli poikki ja luultavasti samalla menee käytävän/eteisen lämmitys.

 

[Zigh]

Talossa on sähköinen lattialämmitys valuun upotetuilla kaapeleilla. Jostain kumman syystä WC:n lämmitys on samassa käytävän ja osan eteistä kanssa. Voinko asennuttaa WC-remontin yhteydessä erillisen mukavuuslämmityksen pelkästään WC:n kohdalle? Talo lämpiää ILPillä, niin ei viitsisi lämmittää keskellä taloa 7x alaa, kun tarve olisi vain WC:lle.

Toinen kysymys viemäröinnistä: Nyt WC:ssä ei lattiakaivoa, vaan pesualtaan putki uppoaa suoraan valuun. Onko tuohon laitettavissa kaivo, vai tuleeko ongelma lattialämmityksen kaapeleiden kanssa?

Patteri seinälle olisi varmaan helpoin ratkaisu jos ongelma on että se wc menee liian kylmäksi ilman lämmitystä.

 

[Lumimies]

Ilmeisesti enemmänkin että laatta tuntuu jalalle kylmältä mihin halvin ratkaisu on matto

 

[mikkot]

Meinaat korottaa lattiaa että saat toiset lämmityskaapelit sinne? Vähän semmoinen tekopillu ehjään perseeseen ratkaisu.
Erityistä syytä miksi haluat kaivon sinne vessaan? Kyllähän sinne mahdollisesti saa mutta tarkoittaa että lattia pitää piikata auki, mikä tarkoittaa että 99% todennäköisyydellä menee LL-kaapeli poikki ja luultavasti samalla menee käytävän/eteisen lämmitys.

Pintaan vedetty mukavuuslämmitys korottaa lattiaa pikaisella googletuksella sentin. Laatta on 21-asteisena jalalle kylmä, niin lämmittäisin sitä mukavuussyistä pari astetta, kun sen remontin yhteydessä saisi pienellä vaivalla laitettua. 1,5m2 vessassa kustannus ei ole iso. Mattoa en vessaan lähtökohtaisesti halua.

Olen illut siinä käsityksessä, että nykyään wc-tiloihin tehdään lattiakaivot, joko rakennusmääräysten tai vakuutusehtojen takia. Ilmeisesti näin ei ole?

 

[ZZRX]

Pintaan vedetty mukavuuslämmitys korottaa lattiaa pikaisella googletuksella sentin. Laatta on 21-asteisena jalalle kylmä, niin lämmittäisin sitä mukavuussyistä pari astetta, kun sen remontin yhteydessä saisi pienellä vaivalla laitettua. 1,5m2 vessassa kustannus ei ole iso. Mattoa en vessaan lähtökohtaisesti halua.

Olen illut siinä käsityksessä, että nykyään wc-tiloihin tehdään lattiakaivot, joko rakennusmääräysten tai vakuutusehtojen takia. Ilmeisesti näin ei ole?

Ei mikään määräys vaadi vessaan kaivoa. Kaivon tarvitsee ainoastaan jos vessasta rakentaa ns. märkätilan. Syy miksi uusiin usein laitetaan kaivot on huollossa koska vessa on huomattavasti mukavampi siivota kun on vesieristeet lattiassa ja kaivo jolloin voi vaikkapa pidellä suihkuttaa lattian suoraan märäksi ja työntää vedet suoraan kaivoon. Jotkut rakentajat myös tykkäävät ratkaisusta jossa kaivo laitetaan peilikaapin alle ja lavuaarin viemäri tökätään suoraan lattiakaivoon. Henkilökohtaisesti pidän sellaista altaanasennustapaa huonona oikomisena.

 

[aaqee]

Saunan pienet "ikkunat" kylpyhuoneen puolelle on tehty lasitiilistä ja näyttää että on jotenkin väärin asennettu. Tiilien välissä on näkyvää liimaroisketta. Puuttuu ainakin asennuskehikko ja miten vedeneristyksen laita? Millä lähtisi korjaamaan jos haluaa perus lasiruudun tuohon. Kysyin tarjousta lasitusliikkeeltä niin 1100e 2kpl ikkunat sis. asennuksen. Siihen ei nyt olisi budjettia.
Minimissään tuon haluisin siistiä edes uusilla kirkkailla tiilillä jos vaan mitat täsmää.

 

[PornReindeer]

Saunan pienet "ikkunat" kylpyhuoneen puolelle on tehty lasitiilistä ja näyttää että on jotenkin väärin asennettu. Tiilien välissä on näkyvää liimaroisketta. Puuttuu ainakin asennuskehikko ja miten vedeneristyksen laita? Millä lähtisi korjaamaan jos haluaa perus lasiruudun tuohon. Kysyin tarjousta lasitusliikkeeltä niin 1100e 2kpl ikkunat sis. asennuksen. Siihen ei nyt olisi budjettia.
Minimissään tuon haluisin siistiä edes uusilla kirkkailla tiilillä jos vaan mitat täsmää.

Joku ammattilainen saa kommentoida vedeneristyksiä ja tiivisteitä, mutta kiinteät ikkunat sisälle tekee helposti itsekin. Lasiliikkeestä saa lasin mittojen mukaan muutamalla kympillä ja vetää sen vain listoilla aukkoon; meilläkin saunan sisäikkuna on tehty noin. Juuri se ei ole omia tekosia, mutta olen tehnyt noin muualla.

 

[aaqee]

Joku ammattilainen saa kommentoida vedeneristyksiä ja tiivisteitä, mutta kiinteät ikkunat sisälle tekee helposti itsekin. Lasiliikkeestä saa lasin mittojen mukaan muutamalla kympillä ja vetää sen vain listoilla aukkoon; meilläkin saunan sisäikkuna on tehty noin. Juuri se ei ole omia tekosia, mutta olen tehnyt noin muualla.

Eli normilasi, tai joku lämmönkestävä lasi maksaa muutaman kympin. Nyt en tajua mistä tuo tonnin hinta tuli lasiliikkeeltä. Tosin se oli 2-kerros ikkuna mutta kuitenkin.

 

[stabbulamus]

Juu vastaavalla tavalla se on meilläkin ja kahteen ikkuna-aukkoon tarpeet oli varmaan satkun tuntumassa, jotka on about samaa kokoa. Runko smyygilankusta, jota vasten vaikka raakalasi mittojen mukaan ja ulkopuolelta muuhun ilmeeseen sopivalla listalla kiinni.

 

[JPAK]

Pitäisi korkea lauta-aita rakentaa. Mahtaakohan noista metrin kierretolpista olla perustuksiksi? Miten kiinnittää tolppa tarpeeksi hyvin tuollaiseen? Aidan pituus 40m ja tolppia 20kpl. Onko tässä pakko alkaa valamaan tolpille perustuksia...

 

[petepeluri]

Netistä löytyy hyllylle metallilevystä tehtyjä L-kirjaimen mallisia kiinnikkeitä, lyhyt osa jää levyn taakse/yläpuolelle. Saakohan tuollasia jostain suomesta? Amazonista löytyy mutta tulee kuukauden kiinasta...

 

[Unihiekkamyrsky]

Kertokaapa sisustus-ammattilaiset mikä tällaisen nimi on? Vähän tällainen yläkaapin kanssa löytyy kiinnostavasta asunnosta, ja kiinnostaisi tietää että miten tuollaisen saisi modernisoitua jotenkin. Ruokapöydäksi suunniteltu tuollainen kiinteä asuntoon siis aikoinaan. Kaappi tulee omaan makuun liian alas pöydän päälle, eikä pöydältä näkisi esim olkkarin televisiota koska toinen istuu selin televisioon ja toisella kaappi naaman edessä.

Kuva lainattu etuovesta.

 

[JPAK]

Kertokaapa sisustus-ammattilaiset mikä tällaisen nimi on? Vähän tällainen yläkaapin kanssa löytyy kiinnostavasta asunnosta, ja kiinnostaisi tietää että miten tuollaisen saisi modernisoitua jotenkin. Ruokapöydäksi suunniteltu tuollainen kiinteä asuntoon siis aikoinaan. Kaappi tulee omaan makuun liian alas pöydän päälle, eikä pöydältä näkisi esim olkkarin televisiota koska toinen istuu selin televisioon ja toisella kaappi naaman edessä.

Kuva lainattu etuovesta.

Niemeke jos toinen pää on seinässä kiinni. Saareke jos irrallaan.

 

[Illotus]

Pitäisi korkea lauta-aita rakentaa. Mahtaakohan noista metrin kierretolpista olla perustuksiksi? Miten kiinnittää tolppa tarpeeksi hyvin tuollaiseen? Aidan pituus 40m ja tolppia 20kpl. Onko tässä pakko alkaa valamaan tolpille perustuksia...

Kierrepaalut on erittäin hankala saada linjaan, jos ei ole kiventöntä hiekkaa. Montut maahan ja valu on paljon helpompi. Se ei tarvi kummoinen kivi tai paksu juuri olla, että se kierrepaalu ei mene siitä mistä haluat, saati sitten siinä kulmassa. Toisekseen tahtovat jäädä aina jonkun verran heilumaan ainakin käsin vääntäessä, kun yleensä siitä reiästä tulee väljä. Viimeksi varaston alle väänsin noita alun toistakymmentä ja täytyy myöntää, että toisin tekemällä olisi ollut parempi.

 

[PornReindeer]

Kierrepaalut on erittäin hankala saada linjaan, jos ei ole kiventöntä hiekkaa. Montut maahan ja valu on paljon helpompi. Se ei tarvi kummoinen kivi tai paksu juuri olla, että se kierrepaalu ei mene siitä mistä haluat, saati sitten siinä kulmassa. Toisekseen tahtovat jäädä aina jonkun verran heilumaan ainakin käsin vääntäessä, kun yleensä siitä reiästä tulee väljä. Viimeksi varaston alle väänsin noita alun toistakymmentä ja täytyy myöntää, että toisin tekemällä olisi ollut parempi.

Tosiaan yksinäinen kierretolppa heiluu, mutta jos itse aita on jäykkä kokonaisuus ja siinä on kulmaa tai ruuvataan kunnolla talon seinään tms. niin ihan tukeva aita tulee noillakin. Mutta on tosiaan reunaehtoja

 

[ChatGPT]

Huopakaton DIY huoltaminen, onko täällä kokemuksia? Kyseessä n. 15v vanha huopakatto, ei tietääkseni tehty mitään huoltotoimenpiteitä koko aikana. Nyt lähinnä varjoisalla puolella on jo hitusen sammalta kertynyt. Muutoin päällisin puolin ihan erinomaisessa kunnossa. Mietin josko tuon pesisi ja laittaisi jonkin pinnoitteen tee-se-itse meiningillä. Onko kokemuksia mitä litkuja tuossa kannattaisi käyttää?

 

[Boulder]

Huopakaton DIY huoltaminen, onko täällä kokemuksia? Kyseessä n. 15v vanha huopakatto, ei tietääkseni tehty mitään huoltotoimenpiteitä koko aikana. Nyt lähinnä varjoisalla puolella on jo hitusen sammalta kertynyt. Muutoin päällisin puolin ihan erinomaisessa kunnossa. Mietin josko tuon pesisi ja laittaisi jonkin pinnoitteen tee-se-itse meiningillä. Onko kokemuksia mitä litkuja tuossa kannattaisi käyttää?

Olisko ihan BioCombilla pesu ja sitten vaikutusajan jälkeen harjalla/painepesurilla niin lähtee kasvustot mäkeen. En tiedä, mitä pinnoitetta huopakatoille voi laittaa.

 

[Greenlandi]

Huopakaton DIY huoltaminen, onko täällä kokemuksia? Kyseessä n. 15v vanha huopakatto, ei tietääkseni tehty mitään huoltotoimenpiteitä koko aikana. Nyt lähinnä varjoisalla puolella on jo hitusen sammalta kertynyt. Muutoin päällisin puolin ihan erinomaisessa kunnossa. Mietin josko tuon pesisi ja laittaisi jonkin pinnoitteen tee-se-itse meiningillä. Onko kokemuksia mitä litkuja tuossa kannattaisi käyttää?

Itse vedin kuukausi sitten parvekkeen lattiaan/eteisen kattoon tätä. Aika näyttää kuinka kestävää ainetta se on, mutta ensivaikutelma on hyvä.

Spoileri: Ennen

Spoileri: Jälkeen

 

[hypodermic]

Miten hyvin eristelevyt/EPSit säilyy, eli jos olleet pidempään taivasalla niin onko kaatopaikkatavaraa (imeneet vettä)?

edit: Etupihan/autokatoksen alue on vielä hiekalla/murskeella ja tuo olisi tarkoitus tehdä siistimmäksi viimeistään keväällä. 0-8 kivituhka lienee suht edullinen/helppo vaihtoehto? Laatoitus toki olisi tyylikäs muttei oikein nappaa hinnan ja työn puolesta kun pihassa on myös kaltevaa muotoa. Mites tuo kivituhkan tiivistäminen, suosiolla tärylevyä lainaan vai kori kaljaa ja pari kaveria käsipelillä tasottelemaan?

 

[jorma88]

Miten hyvin eristelevyt/EPSit säilyy, eli jos olleet pidempään taivasalla niin onko kaatopaikkatavaraa (imeneet vettä)?

Mitä tarkoitat piedempään? Onko se vuosi, kaks tai kymmenen?

 

[EAQRSK]

Ei ne pitäs miksikään mennä. Sitähän käytetään esim

Miten hyvin eristelevyt/EPSit säilyy, eli jos olleet pidempään taivasalla niin onko kaatopaikkatavaraa (imeneet vettä)?

Ei ne miksikään pitäisi mennä. EPS ei ime vettä itseensä.

 

[hypodermic]

Mitä tarkoitat piedempään? Onko se vuosi, kaks tai kymmenen?

Vuosi-pari tyyliin. Alla ollut sentään kuormalava ettei ole maahan ollut kosketuksissa

 

[EAQRSK]

Sen verran EPS säilymisestä, että olin just auttamassa kaveria kaivamaan niiden talon päätyä auki. Siellä oli talon ulkoseinällä ensin patolevy ja sitten EPS levy kellarin lämmöneristeenä. Arviolta 20 vuotta ollut haudattuna maahan ja oli ihan priimakamaa lukuunottamatta muutamaa kohtaa johon oli tunkeutunut puunjuuret sisään.

 

[Arranger]

Kaveria olen auttanut vanhan 70-luvun lopun asunnon remppaamisessa. Haluaisi nykyisen parkettilattian vaihtaa, sillä parketti erittäin huonossa kunnossa, kunnostaminen maksaisi enemmän kuin uusi lattia (eikä lopputulos todennäköisesti kovin hyvä) ja tiedossa, että tuollaiset +30kg koirat ei tee lakka/vahapinnalle hyvää. Tuo parketti vaikuttaisi olevan asennettu kelluvana, joskin taitaa olla lankut toisiinsa liimattu. Jämpti, ei narise eikä näyttäisi rakoilleen tässä kesän ja talven aikana mistään.

Nyrkkisääntöhän taitaa olla, ettei toisen kelluvan lattian päälle tulisi asentaa toista kelluvaa, mutta onko tähän muita syitä kuin mahdollinen ongelma ovien kanssa sekä kahden lattian eläminen? Oville riittäisi tässä tapauksessa tilaa vielä reilusti, ja tuota lattian elämistäkin hieman epäilen. Ohut vinyylilankku olisi nopea latoa tuohon päälle. Toki jos väliin pääsee kosteutta, niin ei se hyvää tee, mutta eise kosteus lattiassa toisaalta ikinä hyväksi ole..

 

[Nik97]

Kaveria olen auttanut vanhan 70-luvun lopun asunnon remppaamisessa. Haluaisi nykyisen parkettilattian vaihtaa, sillä parketti erittäin huonossa kunnossa, kunnostaminen maksaisi enemmän kuin uusi lattia (eikä lopputulos todennäköisesti kovin hyvä) ja tiedossa, että tuollaiset +30kg koirat ei tee lakka/vahapinnalle hyvää. Tuo parketti vaikuttaisi olevan asennettu kelluvana, joskin taitaa olla lankut toisiinsa liimattu. Jämpti, ei narise eikä näyttäisi rakoilleen tässä kesän ja talven aikana mistään.

Nyrkkisääntöhän taitaa olla, ettei toisen kelluvan lattian päälle tulisi asentaa toista kelluvaa, mutta onko tähän muita syitä kuin mahdollinen ongelma ovien kanssa sekä kahden lattian eläminen? Oville riittäisi tässä tapauksessa tilaa vielä reilusti, ja tuota lattian elämistäkin hieman epäilen. Ohut vinyylilankku olisi nopea latoa tuohon päälle. Toki jos väliin pääsee kosteutta, niin ei se hyvää tee, mutta eise kosteus lattiassa toisaalta ikinä hyväksi ole..

Kyllähän jotkut lyö laminaatinkin päälle vinyyliä. Jos lattia ei ole liimattu betoniin niin helppohan se on purkaa, varsinkin jos ei ole tarkoitus säästää. Itse laitoin vanhassa asunnossa liimatun mosaiikkiparketin päälle vinyyliä ja hyvin toimi ja varmaan edelleenkin.

 

[EAQRSK]

Kaveria olen auttanut vanhan 70-luvun lopun asunnon remppaamisessa. Haluaisi nykyisen parkettilattian vaihtaa, sillä parketti erittäin huonossa kunnossa, kunnostaminen maksaisi enemmän kuin uusi lattia (eikä lopputulos todennäköisesti kovin hyvä) ja tiedossa, että tuollaiset +30kg koirat ei tee lakka/vahapinnalle hyvää. Tuo parketti vaikuttaisi olevan asennettu kelluvana, joskin taitaa olla lankut toisiinsa liimattu. Jämpti, ei narise eikä näyttäisi rakoilleen tässä kesän ja talven aikana mistään.

Nyrkkisääntöhän taitaa olla, ettei toisen kelluvan lattian päälle tulisi asentaa toista kelluvaa, mutta onko tähän muita syitä kuin mahdollinen ongelma ovien kanssa sekä kahden lattian eläminen? Oville riittäisi tässä tapauksessa tilaa vielä reilusti, ja tuota lattian elämistäkin hieman epäilen. Ohut vinyylilankku olisi nopea latoa tuohon päälle. Toki jos väliin pääsee kosteutta, niin ei se hyvää tee, mutta eise kosteus lattiassa toisaalta ikinä hyväksi ole..

Jos meinaat asentaa vinyylin ja tilaa on asentaa vanhan päälle niin anna mennä vaan. Vinyyli ei anna epätasaisuuksia juuri lainkaan anteeksi... vanhan parketin päälle kun laitat niin on ainakin tasanen pohja. Jos taas revit vanhan pois niin voi olla että menee pohjien tasoitteluksi.

 

[Arranger]

Jos meinaat asentaa vinyylin ja tilaa on asentaa vanhan päälle niin anna mennä vaan. Vinyyli ei anna epätasaisuuksia juuri lainkaan anteeksi... vanhan parketin päälle kun laitat niin on ainakin tasanen pohja. Jos taas revit vanhan pois niin voi olla että menee pohjien tasoitteluksi.

Pohdin aivan samaa. Ja vanhan päälle asentamalla tasaisi hieman huonekohtaisia korkeuseroja / saisi lattiat suht tasaan.

Vanhan saisi varmasti purettua muutamassa tunnissa, mutta jos ei tosiaan alla haittaa tai jopa päinvastoin, niin turha kai sitä on pois ottaa.

 

[Reivn]

Onko täällä rakentajilla&remppaajilla kokemuksia tarvikkeiden tilaamisesta ulkomailta? Kattelin tuota ulkovaraston eristyshommaa ja ainakin Viron puolella ehomer.ee väittäs kuljettavansa koko skandinaviaan. Hinnat on mukavasti alhaisemmat kuin täällä paikallisessa Starkissa, K-Raudassa, tai mm. Taloon.comissa...

 

[juhaa]

Mitä tavaraa olet ihmetellyt?
Tarvetta olisi polyuretaanilevyille, niin kiinnostaa myös.

 

[Reivn]

Mitä tavaraa olet ihmetellyt?
Tarvetta olisi polyuretaanilevyille, niin kiinnostaa myös.

Samat suunnitelmat. Spu-levyä rakennuksen eristykseen, ja hieman routalevyjä ois ens kesänä asennettava, johon tarkotukseen xps...

 

[tonizzio]

Onko täällä rakentajilla&remppaajilla kokemuksia tarvikkeiden tilaamisesta ulkomailta? Kattelin tuota ulkovaraston eristyshommaa ja ainakin Viron puolella ehomer.ee väittäs kuljettavansa koko skandinaviaan. Hinnat on mukavasti alhaisemmat kuin täällä paikallisessa Starkissa, K-Raudassa, tai mm. Taloon.comissa...

Remonttikamaa tuli tuolta ehomerilta tilattua pari vuotta sitten muutamalla tonnilla, muistaakseni toivat viikossa rekalla kotipihaan. Kamat oli samoja mitä Suomessa myydään, mutta osassa oli tekstit viroksi, osassa suomeksi. Rahtikulut oli kalliit, mutta kaiken kaikkiaan säästettiin tilatessa tuolta melkoisesti. Oma asiakaskokemus oli hyvä. Palautuksia ja reklamaatioita ei tehty, ei tarvinnut siis.

 

[Jims]

Onko täällä rakentajilla&remppaajilla kokemuksia tarvikkeiden tilaamisesta ulkomailta? Kattelin tuota ulkovaraston eristyshommaa ja ainakin Viron puolella ehomer.ee väittäs kuljettavansa koko skandinaviaan. Hinnat on mukavasti alhaisemmat kuin täällä paikallisessa Starkissa, K-Raudassa, tai mm. Taloon.comissa...

Kyllähän ulkomailta tilaamalla tai hakemalla säästää, jos rahtikulut pysyvät järkevinä.
Osassa tuotteista hintaero saattaa olla yli 50%, toki jotkut tuotteet ovat jopa kalliimpia, joten tarkka vertailu kannattaa.

Eräs Tallinnassa asuva suomalainen kaverini oli syksyyn asti konsulttisopimuksella ehomerin projektimyyjänä ja ainakin hänen kauttaan homma toimi hienosti ja säästöä syntyi kivasti vaikka ihan älyttömiä määriä ei tullut tilattua.

Toki pari kertaa kaveri kikkaili rahteja vähän halvemmaksi ja jonkun kerran tuli haettua tavaraa Tallinnan jakelukeskuksesta pakun ja trailerin kanssa.
Paha vaan, että lopetti nuo hommat, kun hänen omalla firmallaan alkoi olla niin paljon keikkaa, ettei ehtinyt tehdä enää muuta.

Yksi puolituttu sähköurakoitsija väitti säästäneensä noin 150 000 € taloprojektissaan kolmen vuoden aikana haalimalla tarvikkeita ympäri Baltiaa ja Puolaa.
Välillä kuulemma järjesti isommalle tavaramäärälle kyydin puolityhjänä palaavaan rekkaan ja välillä kävi itse hakemassa tavarat rakennusprojektia varten ostamallaan kuorma-autolla.

Hänellä hommaa toki auttoi se, että hän pystyi tilaamaan tavaraa reilusti ennakkoon ja varastoimaan ne väliaikaisesti firmansa halliin.
Talolla, tontilla ja tallilla on toki sen verran kokoa ja näköä, että myydessä hintalapussa on seitsemän numeroa, vaikka sijainti ei olekaan kaikkein keskeisin ja mihinkään älyttömään ökyilyyn ei ole sorruttu.

 

[Ed!]

Nyt on meilläkin lopulta tullut aika talon huoltomaalaukselle, 20v pysyi hyvänä alkuperäinen maalipinta. Mistä päästäänkin varsinaiseen kysymykseen. 90% talosta on nyt maalattu öljy wintexillä mikä ilmeisesti on kuitenkin lateksimaali.. ja 10% tilkurilan vinhalla. Tämä vinhalla vedetty laajennusosa on käytännössä joka vuosi pintahomeessa ja muu talo ei. Eli löytyykö vielä nykyään ulkomaalia joka pysyisi hyvänä & homeettomana? Jos joka vuosi tarvitsee jatkossa pestä ulkovuori niin houkuttaa vaihtaa koko pinta muoviin tjsp..

 

[ississ]

Nyt on meilläkin lopulta tullut aika talon huoltomaalaukselle, 20v pysyi hyvänä alkuperäinen maalipinta. Mistä päästäänkin varsinaiseen kysymykseen. 90% talosta on nyt maalattu öljy wintexillä mikä ilmeisesti on kuitenkin lateksimaali.. ja 10% tilkurilan vinhalla. Tämä vinhalla vedetty laajennusosa on käytännössä joka vuosi pintahomeessa ja muu talo ei. Eli löytyykö vielä nykyään ulkomaalia joka pysyisi hyvänä & homeettomana? Jos joka vuosi tarvitsee jatkossa pestä ulkovuori niin houkuttaa vaihtaa koko pinta muoviin tjsp..

Maalasin talon 2016 laajennuksen yhteydessä Teknos Nordica EKOlla.
En muista mikä alkuperäinen maali oli mutta vielä ei ole tarvinnut tehdä mitään sen jälkeen.

 

[RouVix]

Haluaisin vaatekaappiin vetolaatikot. Ajattelin vaikka tälläisiä, jotka mittojen mukaan vaikuttavat sopivilta:

Ulosvedettävä lankakori Norscan Roller M50 500x150 mm harmaa

Harmaa, pehmeästi ja äänettömästi liukuva Norscan Roller M50 -rullakiskokori pitää vaatteesi ilmavasti järjestyksessä ja helposti saatavilla. Lankakori sopii 500 mm:n levyiseen M50-kaappiin. Matalan korin syvyys on 500 mm, korkeus 150 mm ja kantavuus 15 kg.

www.taloon.com

Mutta toimiikohan tuollaiset kaapissa jossa on saranalliset ovet jotka aukeaa runsaat 90-astetta? Vai onko tarkoitettu liukuovellisiin?

 

[abish]

Haluaisin vaatekaappiin vetolaatikot. Ajattelin vaikka tälläisiä, jotka mittojen mukaan vaikuttavat sopivilta:

Ulosvedettävä lankakori Norscan Roller M50 500x150 mm harmaa

Harmaa, pehmeästi ja äänettömästi liukuva Norscan Roller M50 -rullakiskokori pitää vaatteesi ilmavasti järjestyksessä ja helposti saatavilla. Lankakori sopii 500 mm:n levyiseen M50-kaappiin. Matalan korin syvyys on 500 mm, korkeus 150 mm ja kantavuus 15 kg.

www.taloon.com

Mutta toimiikohan tuollaiset kaapissa jossa on saranalliset ovet jotka aukeaa runsaat 90-astetta? Vai onko tarkoitettu liukuovellisiin?

"Kaapeille, joiden sisäleveys on 467-469 mm" ja itse korin leveydeksi ilmoitetaan 425 mm eli toimii normaalin oven kanssa. Kuvaa katsomalla näkee, että kiinnitysruuvin jälkeen kiskossa on "sisennys".

 

[Juissi_]

Taloyhtiö haluaa korjata (30 vuotiaan rakennuksen) kellarissa sijaitsevan ainakin lattian osalta alkuperäiskuntoisen erillisen kodinhoitohuoneen peruslaattaan upotetun sähköisen lattialämmityksen asentamalla uuden ”mukavuuslattialämmityksen” vanhojen laattojen päälle (plus tietenkin uudet laatat). Lattia nousisi jonkun 15 milliä mikä ei ole ideaali, mutta sen kanssa voinee elää. Tilassa on lämminvesivaraaja ja lattiakaivo, mutta ei tuolla tilassa vedellä käytännössä läträtä ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että oikea (nykyisten ohjeiden, eli ”hyvän rakennustavan” mukainen?) korjaus lattiakaivolliseen tilaan olisi ottaa vanhat laatat pois ja lisätä (tai varmistaa että on) kaadot ja lisätä vedeneristys (ja nostaa se 10cm seinille), ehkä myös uusia jotain kaivon osia, jos on korotusrengas tms. Olenko ymmärtänyt oikein? Ja voiko tuosta seurata jotain myöhemmin, jos ei korjata nykyisten ohjeiden mukaisesti, esim ongelmia vakuutusyhtiön kanssa jos vaikka varaaja laskee vedet ja aiheuttaa kosteusvaurion jos ei aikanaan ole korjattu kunnolla? Entä seuraako tuollaisen ainakin jonkin verran varaavan lattilämmityksen korvaamaamisesta mukavuuslattialämmityksellä mitään negatiivista taloteknisesti asiaa ajatellen?

 

[stabbulamus]

Taloyhtiö haluaa korjata (30 vuotiaan rakennuksen) kellarissa sijaitsevan ainakin lattian osalta alkuperäiskuntoisen erillisen kodinhoitohuoneen peruslaattaan upotetun sähköisen lattialämmityksen asentamalla uuden ”mukavuuslattialämmityksen” vanhojen laattojen päälle (plus tietenkin uudet laatat). Lattia nousisi jonkun 15 milliä mikä ei ole ideaali, mutta sen kanssa voinee elää. Tilassa on lämminvesivaraaja ja lattiakaivo, mutta ei tuolla tilassa vedellä käytännössä läträtä ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että oikea (nykyisten ohjeiden, eli ”hyvän rakennustavan” mukainen?) korjaus lattiakaivolliseen tilaan olisi ottaa vanhat laatat pois ja lisätä (tai varmistaa että on) kaadot ja lisätä vedeneristys (ja nostaa se 10cm seinille), ehkä myös uusia jotain kaivon osia, jos on korotusrengas tms. Olenko ymmärtänyt oikein? Ja voiko tuosta seurata jotain myöhemmin, jos ei korjata nykyisten ohjeiden mukaisesti, esim ongelmia vakuutusyhtiön kanssa jos vaikka varaaja laskee vedet ja aiheuttaa kosteusvaurion jos ei aikanaan ole korjattu kunnolla? Entä seuraako tuollaisen ainakin jonkin verran varaavan lattilämmityksen korvaamaamisesta mukavuuslattialämmityksellä mitään negatiivista taloteknisesti asiaa ajatellen?

Ohi mennen olen nähnyt joitain vanhoja taloyhtiötä missä yleiset tilat on saneerauksen yhyeydessä pinnoitettu epoksi/pu-pinnoitteella. Eikö tuommoinen olisi järkevä niin sais vedeneristykset samalla?

 

[ZZRX]

Taloyhtiö haluaa korjata (30 vuotiaan rakennuksen) kellarissa sijaitsevan ainakin lattian osalta alkuperäiskuntoisen erillisen kodinhoitohuoneen peruslaattaan upotetun sähköisen lattialämmityksen asentamalla uuden ”mukavuuslattialämmityksen” vanhojen laattojen päälle (plus tietenkin uudet laatat). Lattia nousisi jonkun 15 milliä mikä ei ole ideaali, mutta sen kanssa voinee elää. Tilassa on lämminvesivaraaja ja lattiakaivo, mutta ei tuolla tilassa vedellä käytännössä läträtä ollenkaan. Olen ymmärtänyt, että oikea (nykyisten ohjeiden, eli ”hyvän rakennustavan” mukainen?) korjaus lattiakaivolliseen tilaan olisi ottaa vanhat laatat pois ja lisätä (tai varmistaa että on) kaadot ja lisätä vedeneristys (ja nostaa se 10cm seinille), ehkä myös uusia jotain kaivon osia, jos on korotusrengas tms. Olenko ymmärtänyt oikein? Ja voiko tuosta seurata jotain myöhemmin, jos ei korjata nykyisten ohjeiden mukaisesti, esim ongelmia vakuutusyhtiön kanssa jos vaikka varaaja laskee vedet ja aiheuttaa kosteusvaurion jos ei aikanaan ole korjattu kunnolla? Entä seuraako tuollaisen ainakin jonkin verran varaavan lattilämmityksen korvaamaamisesta mukavuuslattialämmityksellä mitään negatiivista taloteknisesti asiaa ajatellen?

Ei tuo tosiaan mikään ideaali ratkaisu kyllä ole. Mahdollisia ongelmiahan tuossa on monia:
- vanhojen laattojen mahdollinen irtoaminen lattiasta jolloin vesieristys ja uusi lattia rikkoutuu
- turha lattian korotus.
- lattian alusrakenteiden nykytilannetta ei näe laattojen päältä.
- lattian pohjarakenne olisi myös syytä tarkistaa jotta voidaan olla varmoja ettei laatan alta puutu kapillaarikatko jolloin lattiaan voi nousta kosteutta joka jäisi uuden vesieristeen alle jumiin.
- asbesti jota voi olla vanhojen laattojen kiinnityslaastissa ja saumausaineissa. On vastuutonta jättää asbestit purkamatta jolloin ne saattavat tulla vastaan tulevaisuuden remonteissa.

Oikeaoppisesti tuossa pitäisi toimia suunnilleen näin:
1 tarkistetaan rakennekuvista lattian rakenne ja pohditaan millainen pinnoite lattiaan voidaan laittaa ja onko vesieriste ylipäätään järkävä ratkaisu vanhoihin kellaritiloihin.
2 puretaan lattia betonille asti.
3 katsotaan kaadot ja korjataan jos niissä on vikaa
4 jos lattiaan halutaan lisätä mukavuuslämmitys niin se laitetaan kaatojen korjauksen yhteydessä tasoitekerrokseen (vesieristeen alle).
5. mahdollinen vesieristys tulee tasoitekerroksien päälle
6. uudet laatat laatoitetaan heti vesieristeen päälle.

Tuollaiset korjaukset menee taloyhtiöissä niin että korjausehdotus menee isännöitsijän kautta. Ensin suunnittelutoimisto laatii oikeaoppiset korjausohjeet joiden perusteella urakka sitten hyväksytetään yhtiökokouksessa ja lopuksi tekijä kilpailutetaan.

 

[Juissi_]

Ohi mennen olen nähnyt joitain vanhoja taloyhtiötä missä yleiset tilat on saneerauksen yhyeydessä pinnoitettu epoksi/pu-pinnoitteella. Eikö tuommoinen olisi järkevä niin sais vedeneristykset samalla?

Siis semmoinen mitä näkee julkisissa tiloissa/teollisuudessa/autotalleissa? Ei oikein sovi kodin muihin pintoihin, joten taitaa olla vähän liian teollinen/eksoottinen valinta. Varmaan sopii paremmin juuri johonkin taloyhtiön yhteiseen pyykkitupaan.

 

[Juissi_]

Ei tuo tosiaan mikään ideaali ratkaisu kyllä ole. Mahdollisia ongelmiahan tuossa on monia:
- vanhojen laattojen mahdollinen irtoaminen lattiasta jolloin vesieristys ja uusi lattia rikkoutuu
- turha lattian korotus.
- lattian alusrakenteiden nykytilannetta ei näe laattojen päältä.
- lattian pohjarakenne olisi myös syytä tarkistaa jotta voidaan olla varmoja ettei laatan alta puutu kapillaarikatko jolloin lattiaan voi nousta kosteutta joka jäisi uuden vesieristeen alle jumiin.
- asbesti jota voi olla vanhojen laattojen kiinnityslaastissa ja saumausaineissa. On vastuutonta jättää asbestit purkamatta jolloin ne saattavat tulla vastaan tulevaisuuden remonteissa.

Oikeaoppisesti tuossa pitäisi toimia suunnilleen näin:
1 tarkistetaan rakennekuvista lattian rakenne ja pohditaan millainen pinnoite lattiaan voidaan laittaa ja onko vesieriste ylipäätään järkävä ratkaisu vanhoihin kellaritiloihin.
2 puretaan lattia betonille asti.
3 katsotaan kaadot ja korjataan jos niissä on vikaa
4 jos lattiaan halutaan lisätä mukavuuslämmitys niin se laitetaan kaatojen korjauksen yhteydessä tasoitekerrokseen (vesieristeen alle).
5. mahdollinen vesieristys tulee tasoitekerroksien päälle
6. uudet laatat laatoitetaan heti vesieristeen päälle.

Tuollaiset korjaukset menee taloyhtiöissä niin että korjausehdotus menee isännöitsijän kautta. Ensin suunnittelutoimisto laatii oikeaoppiset korjausohjeet joiden perusteella urakka sitten hyväksytetään yhtiökokouksessa ja lopuksi tekijä kilpailutetaan.

Oletan, että mitään oikeaa vesieristystä ei tietenkään ole ottaen huomioon rakennuksen ikä, joten vesieristys ei voi näin ollen rikkoutuakaan, eikä tuolla pitäisi kai mitään väliäkään olla paitsi katastrfoskenaariossa jossa lattialle tulee paljon vettä joka ei jostain syystä päätyisi melko suoraan kaivoon. Lattia lienee yhtenäisen peruslaatan päällä jonka alla on ainakin styroksikerros (viereinen kylppäri saneerattiin ja kaivo vaihdettiin, joten tuon verran näin). Korjaus tuohon vanhan lattialämmityskaapelin sijaintiin, se ei siis ole peruslaatassa, vaan sen päällä olevassa valussa (ehkä n 5cm paksu valu), joka ainakin kylppärin kohdalla oli varsin huonosti kiinni peruslaatassa, eli lähti helposti irti.

Asbestia ei ole muiden tilojen rempan yhteydessä onneksi löytynyt. Tuo oikeaoppinen tapa ei ole tämän yhtiön tapa, vaan täällä katsotaan mikä on halvin mahdollinen tapa, ja jos rakennusmestari tarjoaa oikeaoppisempaa ja kalliimpaa korjausta kuin jonkun rakennusalalla oleva tuttu niin valitaan sen tutun ehdotus, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan.

Tässä (pienessä) yhtiössä ei yhtiö ole tehnyt tämän tyyppisiä korjauksia vaan osakkaat ovat oma-aloitteisesti rempanneet esim. kylppärit ja kodinhoitohuoneet, mutta silloin tarve onkin ollut sisustuksellinen eikä johtunut talotekniikan hajoamisesta, joten yhtiö on maksanut vain vesieristyksen. Pitäisi olla jotan perusteita miksi lähteä tekemään kalliimmalla ja enemmän oikein. Ainoa minkä olen keksinyt on juurikin tuo "hyvän rakennustavan" vastainen korjaus, mutta se lienee argumenttina huono, koska tuota "hyvää rakennustapaa" ei ole missään määritelty vaikka siihen kai oikeustapauksissakin usein vedotaan. Vanhan lattialämmityksen paikkakorjausvaihtoehto on tutkittu ja todettu mahdottomaksi, joten tuo vanhojen laattojen päälle laitto on se seuraavaksi halvin vaihtoehto, mutta voiko se tulla kummittelemaan joskus myöhemmin meille asukkaille tai yhtiölle lisäkustannuksina tai pahimmillaan terveyshaittana, niin se tässä mietityttää.

 

[ZZRX]

Oletan, että mitään oikeaa vesieristystä ei tietenkään ole ottaen huomioon rakennuksen ikä, joten vesieristys ei voi näin ollen rikkoutuakaan, eikä tuolla pitäisi kai mitään väliäkään olla paitsi katastrfoskenaariossa jossa lattialle tulee paljon vettä joka ei jostain syystä päätyisi melko suoraan kaivoon. Lattia lienee yhtenäisen peruslaatan päällä jonka alla on ainakin styroksikerros (viereinen kylppäri saneerattiin ja kaivo vaihdettiin, joten tuon verran näin). Korjaus tuohon vanhan lattialämmityskaapelin sijaintiin, se ei siis ole peruslaatassa, vaan sen päällä olevassa valussa (ehkä n 5cm paksu valu), joka ainakin kylppärin kohdalla oli varsin huonosti kiinni peruslaatassa, eli lähti helposti irti.

Asbestia ei ole muiden tilojen rempan yhteydessä onneksi löytynyt. Tuo oikeaoppinen tapa ei ole tämän yhtiön tapa, vaan täällä katsotaan mikä on halvin mahdollinen tapa, ja jos rakennusmestari tarjoaa oikeaoppisempaa ja kalliimpaa korjausta kuin jonkun rakennusalalla oleva tuttu niin valitaan sen tutun ehdotus, niin kuin nyt näyttää tapahtuvan.

Tässä (pienessä) yhtiössä ei yhtiö ole tehnyt tämän tyyppisiä korjauksia vaan osakkaat ovat oma-aloitteisesti rempanneet esim. kylppärit ja kodinhoitohuoneet, mutta silloin tarve onkin ollut sisustuksellinen eikä johtunut talotekniikan hajoamisesta, joten yhtiö on maksanut vain vesieristyksen. Pitäisi olla jotan perusteita miksi lähteä tekemään kalliimmalla ja enemmän oikein. Ainoa minkä olen keksinyt on juurikin tuo "hyvän rakennustavan" vastainen korjaus, mutta se lienee argumenttina huono, koska tuota "hyvää rakennustapaa" ei ole missään määritelty vaikka siihen kai oikeustapauksissakin usein vedotaan. Vanhan lattialämmityksen paikkakorjausvaihtoehto on tutkittu ja todettu mahdottomaksi, joten tuo vanhojen laattojen päälle laitto on se seuraavaksi halvin vaihtoehto, mutta voiko se tulla kummittelemaan joskus myöhemmin meille asukkaille tai yhtiölle lisäkustannuksina tai pahimmillaan terveyshaittana, niin se tässä mietityttää.

Siis tuo uusi vesieriste rikkoutuu jos sen alla oleva vanha laatta irtoaa alustasta.

Kyllä "hyvä rakennustapa" on määritelty.
RT-kortistoa käytetään useasti viitteenä tuolle hyvälle rakennustavalle. Syy miksi ne on todettu hyväksi tavaksi on se että kortistojen ohjeiden kasaamiseen on käytetty aikaa ja tutkittu alan asioiden kanssa joista sit on kasattu yhteisymmärryksessä suositeltu korjaus/rakentamistapa. Lisäksi kortistoa päivitetään jatkuvasti jotta niiden tieto olisi aina ajanmukaista.

 

[Juissi_]

Siis tuo uusi vesieriste rikkoutuu jos sen alla oleva vanha laatta irtoaa alustasta.

Kyllä "hyvä rakennustapa" on määritelty.
RT-kortistoa käytetään useasti viitteenä tuolle hyvälle rakennustavalle. Syy miksi ne on todettu hyväksi tavaksi on se että kortistojen ohjeiden kasaamiseen on käytetty aikaa ja tutkittu alan asioiden kanssa joista sit on kasattu yhteisymmärryksessä suositeltu korjaus/rakentamistapa. Lisäksi kortistoa päivitetään jatkuvasti jotta niiden tieto olisi aina ajanmukaista.

Taas on pakko olettaa, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä mitä taloyhtiö aikoo tehdä (ei liene vielä selvää yhtiöllekään), mutta olettaisin, että jos vanhan laatan päälle laitetaan lattialämmitys ja uudet laatat, niin siihen ei laitettaisi uutta vesieristettä, sellaisesta ei ainakaan ollut mitään puhetta. Olen siis ymmärtänyt, että yhtiön valintana olisi korjata "rakennusaikaiseen tasoon" pintoja rikkomatta, mutta itseäni mietityttää, voiko siitä seurata jotakin ikävää matkan varrella.

 

[Lumimies]

Onko tuo lattialämmitys tilan ainoa lämmitys?
Kyllähän tuo pitäisi korjatta oikein eli piikata kaatovalu pois ja rakentaa lattia uusiksi. Luultavasti joutuu myös vaihtamaan sen lattiakaivon. Ei tuommoiseen pitäisi taloyhtiön talouden kaatua.

 

[EAQRSK]

Onko tuo lattialämmitys tilan ainoa lämmitys?
Kyllähän tuo pitäisi korjatta oikein eli piikata kaatovalu pois ja rakentaa lattia uusiksi. Luultavasti joutuu myös vaihtamaan sen lattiakaivon. Ei tuommoiseen pitäisi taloyhtiön talouden kaatua.

Taisi olla mukavuuslämmitys. Eli säädin seinään josta saa päälle tai pois ym säädöt. Näillä sähkönhinnoilla halpa tapa lämmittää kylpyhuonetta.

Edellinen talo kun rakennettiin niin osa asukkaista luuli että KPH lattian mukavuuslämmitys menee taloyhtiön piikkiin....tuli vähän kyselyitä kun ekat sähkölaskut oli tullu kun huudatettu täysillä sitä yötä päivää.

 

[Niämine]

Taas on pakko olettaa, kun ei ole tarkkaa tietoa siitä mitä taloyhtiö aikoo tehdä (ei liene vielä selvää yhtiöllekään), mutta olettaisin, että jos vanhan laatan päälle laitetaan lattialämmitys ja uudet laatat, niin siihen ei laitettaisi uutta vesieristettä, sellaisesta ei ainakaan ollut mitään puhetta. Olen siis ymmärtänyt, että yhtiön valintana olisi korjata "rakennusaikaiseen tasoon" pintoja rikkomatta, mutta itseäni mietityttää, voiko siitä seurata jotakin ikävää matkan varrella.

Tuota. Jos tuo on nyt sen 30 vuotta vanha kodinhoitohuone, nii todennäköisesti siellä ei ole päteviä vedeneristeitä. Ja vaikka jos olisi, nii ne on teknisen käyttöikänsä päässä. Rakennusaikaiseen tasoon ei pidä korjata, jos se rakennusaikainen taso ei vastaa nykymääräyksiä/-suosituksia. Käytännössä siis oikea ratkaisu on vaan kaapia kaikki vanha pois, ja tasoitella, vedeneristää, lattialämmittää ja laatottaa uudelleen. Kaivosta riippuen, se vaihdetaan tai sitten ei. Outoa olisi jos joku valvontaa harrastava, tapaukseen liittyvä, taho muuta hyväksyisi.