Kyllä vain.
Rakentaminen, remontointi ja sisustus
- Keskustelun aloittaja Sampsa
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- rakentaminen remontointi
Kyllä vain.
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 717
Joo tämä on tärkeä neuvo ettei saa olla liian paksu ruuvi. Itse käytin kerran jotain ehkä kuusmillistä vähän vastaavaan tarkoitukseen ja seinän sisältä kuului vaan rusahdus kun joku lauta tai rima meni halki. Ei pysynyt ruuvi.
Suosittelisin yhteydenottoa ammattilaiseen, siis rakennesuunnittelijaan.
Ei oikein osaamisen taso vakuuta...
Viimeksi muokattu:
Kyllä, jos oma osaamistaso tuota tasoa kun kuvissa näkyy. Pitäisi edes perusasiat olla ensin hallinnassa.
- Liittynyt
- 12.01.2021
- Viestejä
- 1 052
Jos tarkoitit kantavia tolppia terassille, niin minä hain 140 x 140 mm liimapuutolpat. Ei vääntyile, eikä hakeile. Parruja ei varmaan ollut tarkoitus vetää katon palkeiksi. Niihin vetelin mitallistettua höylätavaraa olisko jotain 48 x 175 ollu mitat. 115 x 115 on alempi liimapuumitta, jos tuollaist kunnon pilarit on liian jyhkeitä.
Liimapuupilari GL24c 140x140x3000
Liimapuupilaria käytetään näkyvissä kohteissa esim. pilarina niin sisällä kuin ulkona. Liimapuu on ihanteellinen ratkaisu puurakennusten kantaviin rakenteisiin, kun tarvitaan pitkiä jännevälejä.
www.k-rauta.fi
Tuo vinoilu nyt johtuu yksinkertaisesti siitä että käytät vääriä termejä. Puhut palkeista jotka ovat vaakarakenteita, mutta oletettavasti tarkoitat pilareita jotka ovat pystyrakenteita. Ei noilla spekseillä pysty kukaan sanomaan minkä vahvuista tavaraa sinne kuuluisi laittaa minnekkin, joten kannattaa ottaa oikeasti joku ammattilainen mukaan niin ei kyykkää ekana talvena lumen alla.
- Liittynyt
- 12.01.2021
- Viestejä
- 1 052
Mulla on siis 6 tuollaista tolppaa kannattelemassa 6,5 x 7,2 m terassin kattoa, jolla on kaatoa n 15 cm tuolla 7,2 m matkalla. Eli 3 paria pilareita kannattelee 6,5 m liimapuupalkkeja, jotka on mitaltaan 115 x 315 mm. Näiden päälle/kylkiin on laitettu 48 x 175 mm hyölättyä. Koko roska päällystettiin 32 x 100 mm umpilaudoituksella ja vedettiin konesaumakatto nostettuna reunoilta ylös. Terassi on talon L sisänurkassa ja kerää lumet nurkkaan 2:lta lappeelta omien lisäksi, joten painonkestolle otettiin kunnolla pelivaraa. Päädystä tulee räystäs 1 m yli palkista ja olisi sietänyt laittaa pidemmänkin yliheiton noilla 48 x 175 lankuilla. Kaatumatuet pultattiin talon runkoon teräsvanteilla ja täkkipulteilla, joten koko höskä leijuu näennäisesti 3 pilarin varassa vapaasti. Eli 3 muuta pilaria on kiinni talon seinäpinnoissa. Kohtuu avara tila tuli.
Viimeksi muokattu:
Ei ollut mitään vinoilua, vaan kun tehdään täysin vailla perustietämystä rakennelmia, jotka voi sortua päälle, niin pitäisi siinä vaiheessa ymmärtää viheltää peli poikki ja turvautua ammattilaisiin edes suunnittelutasolla.
Noista aiemmin postatuista kuvista kyllä näkee, että esim. kantavista rakenteista ei ole mitään ymmärrystä.
Voipa olla, että lievälle rinnetontille pitäisi ruveta taloa tekemään. Olen ajatellut, että kellarikerros olisi parasta valaa kokonaan betonista mutta alustavasti rak-suunnittelija oli sitä mieltä, että kevytsoraharkkoa sen olla pitää.
Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?
Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?
Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?
Mitä etuja ja haittoja tulee mieleen betoni- ja harkkoratkaisuista? Betonissa joutuu toki tekemään enemmän töitä muottien kanssa mutta kun ne on valmiit, niin kellarihan rakentuu päivässä pumppuautolla. Harkoista taas kivi kerrallaan. Periaatteessa betonivaluun saisi integroitua tekniikkaa mutta miten käytännössä?
Betonivaluun pitäisi toteuttaa koko kerroksen sokkelihalkaisueristys. Miten tämä tehdään käytännössä?
Entäpä välipohja: ontelolaatat+saumavalu, päälle eristettä ja pintavalu sekä tasoitus vaiko muotitus, raudoitus ja massiivinen betonilaatta ja siihen tasoitus?
Mikset tee eristetyistä valuharkoista?
Välipohjat ehdottomasti ontelolaatoista, ohut xps-eriste ja pintavalu.
Ei näy enää noi aiemmat kuvat.
Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.
Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.
En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat.
Jos kumminkin harkoista niin miksi ei sitten muuraamalla?Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.
Tässäpä onkin yksi syy, miksi ratkaisuja tulee pohdittua enemmän itse ja vähemmän kyseltyä: asiantuntijoilla kun tuppaa olemaan näitä ***ehdottomasti*** oikeita ja kannattavia ratkaisuja.
Valuharkot oli "Plan A", mutta muottivalu antaisi vapauden valita sisä- ja ulkokuoren sekä eristeen paksuudet. Tekniikan saa suoraan muottipintaan, muottiharkkoja on leikattava ja sitten muotitettava paikallisesti. Harkkovalu tehtäisiin hienojakoisella nesteytetyllä betonilla. Tällainen betoni kutistuu paljon kuivuessaan. On muutenkin vaikeaa todentaa miten sisäinen valu on oikeasti onnistunut. Onko esim. jäänyt isoja ilmakup...valuhuokosia. Muottivalussa virheet on paremmin näkösällä ja korjattavissa ...vaiko ihan pakko korjata, ja onko se etu vai haitta.
En ole ihan varma yhdistääkö valuharkot muottivalun ja harkkomuurauksen edut vai haitat.
Sitten välipohjasta. Ontelot on nykyään ***ehdottomasti*** oikea ratkaisu ... mutta miksi? Mikä tekee siitä raudoitettua betonilaattaa paremman? Olettaisin, että seinävalujen muottipintoja pystyisi hyödyntämään myös holvivaluissa.
Jos oikeat paikallavalurakenteet ja niiden rakennepaksuuksien hierominen kiehtoo niin eipä niitä kukaan estä toteuttamasta. En vaan itse näe mitään hyötyä, kun harkot pystyy tyhmempikin sälli mitoittamaan kuormille taulukoista ja u-arvotkin on valmiiksi mietitty. Olen ollut toteuttamassa valuharkoista ja onteloista muutamaa pientaloa (en omaani) ja ihan kokemukseni perusteella noita pystyn suosittelemaan kun rakentaminen niillä on niin helppoa. Ei ole ainakaan omaan korviin kuulunut että noissa valuissa olisi epäonnistuttu jos on käytetty oikeanlaista notkistimilla (ei vedellä) notkistettua betonia ja vibrattu valu oikein.
Ontelolaattavälipohja minimoi raudoitus/muottityön ja valettavan betonin määrän, jos vaan saa kantavat seinälinjat sopiviksi ontelolaatoille. Suomeksi siis nopeampi ja halvempi ja kantaville seinille tulevat kuormat pienempiä (harvoin tällä nyt on kuitenkaan merkitystä.. ) kun välipohja on puolet kevyempi. Tietty jos on arkkitehti päästetty kunnolla ideoimaan niin silloin tehtävä paikallavaluholvi.
Joo siis jo 150mm valuharkosta tehty oikein raudoitettu ja tartuntaraudotettu seinä on supervahva. Näitä vasten on meillä ajettu 14tn pyöräkuormaajan kauhaa jne. Paikalla valettu voi olla vielä vahvempi mutta kun huomioidaan etta muurattu lekaharkko on ihan höttöä ja sekin riittää useimpiin paikkoihin omakotitalon kellareissa, niin se että miettii onnistuuko harkkovalu täydellisesti on melkoista hätävarjelun liitoittelua. Vaikka sinne jäisi jommalle kummalle puolelle uretaania jokunen kolo jonnekin, niin mitä sitten? Ei takuulla eiheuta mitään ongelmaa ellei voimalla lyö sitä kulmaa sattumalta rikki jollon sen voi laastilla paikata.
edit: Jos verrataan muurattua kevytharkkoseinää niin sellainen on lumityaikoina korvattu vakuutuksesta, kun pakkautunut lumi työnsi ikkunanalla olevat harkot pois paikoiltaan vaikka kauha oli 30 sentin päässä. Valuharkkoseinään ei olisi tullut kuin pintanaarmuja vaikka olisi vetänyt seinää pitkin voimalla sillä kauhalla.
edit2: Mutta on 28kg alkaen painavat lämpävaluharkot oikeasti sen verran painavia että ei niitä kannata selkävaivaisen keski-ikäisen kuvitella noin vain asentaa varsinkaan jos on pitkät tartunnat asennettu ennen harkkoja. Kannattaa varautua jos on itse tekemässä.
Viimeksi muokattu:
Tämä siinä vähän on. Lisäksi muottiin valettu pinta voi parhaimmillaan olla valmis käyttöön sellaisenaan ilman kummempaa pinnoitusta. Palikoista tehty näyttää aina siltä mutta sahatavarasta voi jäädä betoniin hieno pinta.
Muottiharkosta saakin varmasti lujaa rakennetta. Eristemuottiharkoissa pinnat jää sen sijaan aika ohuiksi. Valua tulee vain n. 60l/m2 eli 6cm per kuori. Sekin lienee enemmän kuin riittävästi pientaloon...
Harkot on tosiaan painavia, ja eikä ne ihan halpojakaan ole.
Kysytäänpä toisin päin: mikä muotituksessa on niin suuri haaste, että kannattaa ennemmin latoa rakenne harkoista? Ennenkin on kellareita valettu betonista ja valettu välipohjakin.
Eikai siinä muotituksessa sinällään mitään haastetta ole, mutta se työaika, jokseenkin nopeampaa vain latoa, valaa ja nostaa valmiit laatat paikalleen kuin muotittaa, raudoittaa ja valaa kaikki.
Muotitus vaatii todella raskaat tuennat ettei seinä pullahda pyöreäksi katon holvivalusta puhumattakaan. Aikaa ja puutavaraa menee siis paljon rakenteluun. Ei tuo betoni myöskään ilmaista ole. Varmaan vaatii vielä molemmin puoliset raudoitukset ja muotin sisään tuleva eristekkin pitää saada lukittua paikoilleen tukevasti. Ehkä joku on laskenut hintavertailut tuleeko lopputulos kalliimmaksi vai halvemmaksi kuin kivistä latomalla.
Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee
Mitä sieltä täältä löytyviä seinämuottirakenteita on katsonut, niin ei tarvittava puutavaran määrä nyt aivan eläimellinen ole ja melko keveät tukirakenteet riittävät yhden kerroksen muottiin. Esimerkiksi tässä on 12 jalan eli 3,6 metrin muotin suunnitteluesimerkki, jenkkipuutavarasta:
https://www.mhprofessional.com/formwork-for-concrete-structures-9780071639170-usa
Lautamuoteissa on kieltämättä runsaasti tekemistä...
[ks. 4:26 - eikös tuo talo ole muottiin valetun kellarin päällä?]
...mutta vanerista muotti syntyy joutuisammin (etenkin valmismuoteilla) ja koko kerroksen halkaisuvalukin näyttää onnistuvan
Antura näyttää kyllä unohtuneen ja mistä saa koko kerroksen korkeita EPS-levyjä?
Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.Itse olen muotittanut isoja anturoita, max reilu metrin mittaisia seinänpätkiä 4m korkeiden betonielementtien välissä, 4m korkeiden elementtien kulmia jne. Tontilla on pari sataa muottilukkoa erilaisten isompien saumavalujen peruina. Ei tulisi mieleen lähteä itse eristettyä seinää kokeilemaan paikalla valaen mutta kiinnostaa kyllä kuulla kokemuksia jos takomo siihen lähtee
Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?
Jos välttämättä haluat kellarikerroksen massiivibetonista,(itsekin haluaisin) niin eikö betonielementit tulisi kyseeseen?
Saat putkitukset sähköille yms. valmiina asennettuna.
Säästää järjettömästi aikaa, työmäärää ja kustannuksia. Jää se tolkuton puutavaramäärä pois tontilta ja kerros on pystyssä päivässä.
Ei mainos, mutta tuolta lähtisin liikkeelle...
Perustava | Kotitaloudet - Kellarit
Viimeksi muokattu:
Olisi siinä etunsa. Aamupäivällä elementit ja iltapäivällä ontelot päälle, yhdellä nosturikäynnillä?
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 264
Jos vetäset kiskot kii koolauksiin vaikka 6*100mm ruuveilla, nii enpä jaksa uskoa niiden irtoovan vaikka laittasit vaan joka kolmanteen koolaukseen. Mut, alkaa hyllyt helposti taipumaan --> laita vaan jokaseen koolaukseen kisko.
Mut eikö tuolla nopeudella ala jo betoni kuivamaan jolloin tulee rajat betonikerroksiin? Vai käytetäänkö tuossa jotain hidastinta jotta saadaan täytettyä pienemmällä paineella? Itteänikin kiinnostaa aika paljon betonivalut, mutta ei oo päässyt tekemään vielä seinävaluja.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 6 081
Juu. Perustoimitussopimuksissa purkuaika on 15 minuuttia ja sen ylityttyä alkaa tuntiveloitus juoksemaan. Ei kai tuota aina niin kirjaimellisesti noudateta kun harvoin noin nopeasti on lasti pumpattuna ulos.
Kyllä ainakin täällä Turun suunnalla melko tarkkaan niistä otetaan hintaa. Viime syksynä oli esim yksi hidas saumavalu jossa käytettiin 2m3 erityislujaa saumabetonia. Yhteensä hinta oli 677€ alvilla, josta vajaa kolmannes oli betonin hintaa, reilu kolmanne kuljetus + pumppauksen perushinta, ja vimppa vajaa kolmannes pumppauksen lisätyöaikaa (reilu tunti)
Edit: Tuli mieleen että se mikä erottaa vanhan muottivalut osaltaan (monet vielä 80-luvulla tehdytkin) on se että ne on yleisesti myllytetty siinä pihalla irtosementtiä, soraa ja vettä sekoittaen pikkumyllyssä niin että on tosiaan valettu sitä seinää koko päivä eikä niin että 20 tonnia betonia muottiin alle tunnissa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Mitä sieltä täältä löytyviä seinämuottirakenteita on katsonut, niin ei tarvittava puutavaran määrä nyt aivan eläimellinen ole ja melko keveät tukirakenteet riittävät yhden kerroksen muottiin. Esimerkiksi tässä on 12 jalan eli 3,6 metrin muotin suunnitteluesimerkki, jenkkipuutavarasta:
https://www.mhprofessional.com/formwork-for-concrete-structures-9780071639170-usa
Lautamuoteissa on kieltämättä runsaasti tekemistä...
[ks. 4:26 - eikös tuo talo ole muottiin valetun kellarin päällä?]
...mutta vanerista muotti syntyy joutuisammin (etenkin valmismuoteilla) ja koko kerroksen halkaisuvalukin näyttää onnistuvan
Antura näyttää kyllä unohtuneen ja mistä saa koko kerroksen korkeita EPS-levyjä?
Muottien vaatimukset kasvaa äkkiä kun valupaine nousee ja sitä nostaa valun korkeus mutta erityisesti täyttönopeus. Valetaanko tuollaiset täytevalut nopeasti, jolloin muotitus on tehtävä täyden hydrostaattisen paineen mukaan? Esim. em. seinämuotti on mitoitettu täyttönopeudelle 1,2 metriä tunnissa 21 asteen lämpötilassa.
Millaisia muottisiteitä ja -lukkoja kellarivalussa olisi mielekästä käyttää?
Mikä on kenellekin paras tapa riippuu omasta osaamisesta ja millä hintaa materiaalit saa. Mulla on harkko- ja betoniseinää. Harkkoseinää voi tehdä yksinkin (ehkä n. 20 kiveä ilta vauhdilla, siinä on paljon muutakin kuin pelkkä muuraus). Betoni on parempi maanpainetta vastaan, mutta harkollakin sen saa toimimaan, kunhan laittaa tarvittaessa pystytukia sisäpuollelle.
Betoniseinän teossa tarvitaa vähintään kaksi hemmoa. Yleensä valetaan tollanen 2.4m yhteen putkeen kerroksittain vibraten eli ei nosteta suoraan ylös vaan täytetään "vaakarivettäin" esim. 0,6m kerroksin tossakin olleellinen on se vibraus <- sillä saa osaamaton muotin pullistumaan.
Muottilukkoja ei kannata ostaa vaan vuokrata, vuokraamossa osaavat antaa oikeat tavarat (lukitaan kiilalla harjateräkseen). Eristelevyjä on erikoisia ja ne voi latoa päällekkäinkin.
Välipohjaholvin voi tehdä myös liittolaattarakenteena eli profiilipelti (ei tarvitse erikseen muottivaneria eikä edes paikasta riippuen raudoittaa(* ) ja sen päälle valu + sen päälle joku kova/puolikova eriste + bintabetonivalu tai esim. pontattu lastulevy. Tossakin on paljon vaihtoehtoja. Holvi pitää tukea kunnolla, vuokrattavilla tönäreillä se on helpoin tehdä + vaakapalkit + tönäreiden reivaus. Välipalkitkin voi tehdä esim. liimapuusta, palosuojattuina teräspalkkeina tai valaa betonista.
Ontelolaatat ovat siinä mielessä kätevät, että niillä saa nopeammin ja pitemmän jännevälin ilman (tarvittaessa) välipalkkien tekoa. Ontelotaatat eristävät huonommin ääntä.
(* jos eri palotila (esim. autotalli alla) vaatii usein vielä raudoituksenkin sekä jännevälillä (tuentapisteiden väli) on rajoituksensa.
Tyylejä on toki monia, mutta en kyllä lähtisi ikinä tuollaista seinää millään harjateräksellä ja lukoilla tekemään, kun on olemassa paljon helpompiakin vaihtoehtoja joilla tulee vielä parempi lopputuloskin.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Ihan vaan mielenkiinnosta, millä saa betonia paremman lopputuloksen?
Siis minkä betonia paremman? Ihan samalla tavalla sinne muottiin betonia laitetaan, vaikkei noita sinun lukkoja ja harjateräksiä käyttäisikään.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Luin ton väärin, etkä väittänyt betoniseinää parempaa löytyvän. Mikäs se tuota lukko+harjateräs vaihtoehdolle on parempi/halvempi tapa. Tosiaan tossa "pitää" laittaa toi harjateräs muoviputkeen ja paikata reiät valun jälkeen. Toinen tapa on tukea seinä kunnolla maata vastaan (itse tykkään sen olevan työläämpi) ja se sun tapa noiden lisäksi.
Itsellä unohtui kerran yli 10 vuotta sitten hetkeksi paluttaa vuokraamon lukot. Hintaa tuli saman verran kuin tuplamäärän ostaminen (taisi olla 15 senttiä päivä kertaa kuukausi) niin niitä tuli sitten seuraavaan hommaan hankittua about 2€ kappalehintaan. Mutta en suosittele minäkään sen enempää ostamaan kuin ehkä vuokraamaankaan perinteisiä lukkoja jos nyt alkaa valuja toteuttamaan ja voi harjoitella modernimmille välineille tai tehdä yksittäiset sidonnat vaikka halvalla kierretangolla.
Vuokraamon perinteiset lukot on myös aika turhan usein niin loppuun käytettyjä etteivät pidä sitä minkä pitäisi.
Vuokraamon perinteiset lukot on myös aika turhan usein niin loppuun käytettyjä etteivät pidä sitä minkä pitäisi.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Joo kierretankoa itsekin aikoinaan käytin (harjateräs on halvempaa). Noilla lukoilla on tehty paljon..., mutta välineet kehittyvät. Laitko linkin mitä itse nyt käytät, niin on muillekin hyötyä ja vanhakin viisastuu
Joo kierretankoa itsekin aikoinaan käytin (harjateräs on halvempaa). Noilla lukoilla on tehty paljon..., mutta välineet kehittyvät. Laitko linkin mitä itse nyt käytät, niin on muillekin hyötyä ja vanhakin viisastuu
Itse käytän noita lukkoja kun niitä on ja aika vähän tullut valettua mitään ihan lähiaikoina mutta tuli perehdytty uudempiin systeemeihin jotka vaikutti kyllä varmemmilta ja nopeammilta, ei nyt heti muista mikä oli edes nimi.
Raudoitusten osalta tosin panostin 2019 tällaiseen kun oli enemmän sidottavaa matalissa valuissa, on ollut ihan näppärä
Sidontakone MAKITA DTR180ZJ | Ramirent
Erittäin helppokäyttöinen sidontakone harjateräksien ja lattialämmityskaapeleiden sidontaan. Koneen käyttö onnistuu yhdellä kädellä, jolloin toisella kädellä
www.ramirent.fi
Ja teräksen taivuttamiseen taivutuspöydän ohella on näppärä olla joku tällainen niin saa simppelimpiä muotoja nopeammin
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 707
Jos paljon tekee toi akkusurraus on vähän eteenpäin (nopeuttaa). Surrikoukullakin osaava saa aika nopeasti.Itse käytän noita lukkoja kun niitä on ja aika vähän tullut valettua mitään ihan lähiaikoina mutta tuli perehdytty uudempiin systeemeihin jotka vaikutti kyllä varmemmilta ja nopeammilta, ei nyt heti muista mikä oli edes nimi.
Raudoitusten osalta tosin panostin 2019 tällaiseen kun oli enemmän sidottavaa matalissa valuissa, on ollut ihan näppärä
Sidontakone MAKITA DTR180ZJ | Ramirent
Erittäin helppokäyttöinen sidontakone harjateräksien ja lattialämmityskaapeleiden sidontaan. Koneen käyttö onnistuu yhdellä kädellä, jolloin toisella kädellä
Ja teräksen taivuttamiseen taivutuspöydän ohella on näppärä olla joku tällainen niin saa simppelimpiä muotoja nopeammin
Teräksistä sen verran, että itse en enää taivuttelisi, vaan ostaisin suoraan terästaivuttomolta. Tekevät n. 20 taivutusta kerralla ja saavat sen harjateräksen halvemmalla
=> ovat hyvin kilpailukykyisiä eli itsetekemällä ei tuntipalkoille päässene?
Joo kierretankoa itsekin aikoinaan käytin (harjateräs on halvempaa). Noilla lukoilla on tehty paljon..., mutta välineet kehittyvät. Laitko linkin mitä itse nyt käytät, niin on muillekin hyötyä ja vanhakin viisastuu
Jos ei monimutkaista halkaisua ole sokkeliin tekemässä, niin alumiinisurri on hyvä vaihtoehto. Pätkitään tangosta ja lukoilla kiinni. Mathussit on standardipaksuisiin ehkä helpommat, mutta sitten tarkemmat että puutavara on soveliasta.
Molemmissa sama etu, ei pitäisi jäädä muotin tuennasta paikattavia reikiä. Tietysti sinne jää sitten se tanko, joka johtaa vähän paremmin lämpöä.
Kellaria tehdessä seinän halkaisua ei tarvitse tehdä alas saakka, silloin kun pyöri pientalopuolella, monesti alimmat kerrokset saattoi olla tavan harkkoa ja vasta metri - puolitoista ennen maanpintaa vaihdettiin eristettyyn.
Joo lähinnä jotain minkä saa iltapäivässä teetettyä teineillä tai tarvitaan "yllättäen" huomenna olen vääntänyt. Yleisesti ottaen kanattaa tietty koko projektin raudat laskea väännettynä yhteen ja pyrkiä hankkimaan kerralla samasta paikasta. Harjateräs ja verkot on aika kettumaista kuljetettavaa.
Hintarakenne oikeastaan alleviivaa sitä, että betonia kannattaa kerralla valaa paljon. Jos on esim. 100 m² seinää, n. 25 cm betonia, tästä tulee yhteensä 25 m³ valu, joka voidaan ajaa paikalle melko täysin kuormin useamman tunnin aikana. Kannattaa viimeiseen asti välttää pieniä 1-2 m³ valuja, jotka pitäisi vielä valaa hitaasti.
Pieniin valuihin kuivabetoni ei näyttäisi aivan mahdottomalta: vajaa 150€/tonni (+rahti), eli n. 300€/m³. Hidas valunopeus tulee kaupan päälle.
Itse tehty työmaabetoni taitaa olla vähän menneen talven lumia?
Annosteluohje - Finnsementti
Annosteluohje Betonin valmistus on helppoa. Löydät annosteluohjeet tältä sivulta tai voit käyttää apunasi betonireseptilaskuria. Työmaalla valmistetun betonin seossuhteet, kun käytetään sekä hienoa että karkeaa kiviainesta. Lujuusluokka MN/m2 Vähimmäis- sementti- määrä kg/m3 Seossuhteet...
finnsementti.fi
Äkkiä tulee vuokrakomponenteille hintaa, jos muotteja tekee verkkaisemmin. Ainakin osa kannattanee olla omia.
Mitä moderneja välineitä kannattaisi katsella? Jenkeistä kun hakee, niin löytyy heti laaja valikoima
Form Ties - SureBuilt Concrete Forms & Accessories
Loop Ties, X-Flat Ties, Self-Centering Ties, Base Ties, Aluminum Form Ties, Residential Form Ties, Snap Ties, Coil Ties, Taper Ties, 15mm and 20mm Euro Ties
surebuilt-usa.com
Plastic Cone Snap Ties for forming concrete walls
Purchase online from DHC Supplies plastic cone snap ties for forming walls from 6 inch to 36 inch wide
www.dhcsupplies.com
Simpson Strong-Tie Wedge Form Ties
Purchase online from DHC Supplies Simpson Strong-Tie Wedge Form Ties for forming concrete walls with 2x lumber
www.dhcsupplies.com
Suomessa kaikki näyttää olevan "Kirjaudu sisään nähdäksesi hinnat/pyydä tarjous ... joo, ei myydä yksityisille" -liikkeissä. Kai näitä saa Euroopastakin tilattua?
Miten nämä toimivat eristeen kanssa? Miten kartioside pujotetaan eristeestä läpi?
Alumiinissa juuri tuo lämmönjohtavuus on paha. Se on lähes 10000-kertainen hyvään eristeeseen verrattuna. Katkaistava terässide on tässä parempi mutta parasta olisi, jos tangon saisi kokonaan pois. Sitten taas jää reikä paikattavaksi.
HydraTec Lasikuitu muottisidetanko
Kustannustehokas lasikuidusta valmistettu muottisidetanko Dywidag kierteillä 15mm ja 20mm. Suolavesi-, paisunta- ja pakkastestattu.
www.haucon.fi
En tiedä hinnoista mutta tuo poistaisi sen lämmönjohtavuus+tilkitsemisongelman. Jotain vastaavia näkyi alibabassakin olevan myynnissä mutta voi olla että kontillinen kerrallaan
Olikohan noista nyt ne vaihtoehdot sahata levyyn viillot ja painaa paikalleen. Tai sitten sen kartion saatoi saada nostettua irti, painetaan eristeestä läpi ja kartio paikalleen.
Alumiinisurri tai tuollainen muokattu tanko ei taas jätä vuotavaa reikää tai ruostuvaa terästä seinään. Siinä niiden plussat.
Rintamamiestalon laajennus on jo käynnissä mutta tuli mieleen että pitäisikö 25cm eristepaksuuden kivivilla höyrysulkumuovilla vaihtaa saman paksuuden ekovillaan paperilla? Ja yläpohja tietty kanssa. Alhaalla on viileä valuharkkokellari joka ei ole samaa ilmatilaa.
Ja varmaan sitten välipohjien äänieristys olisi samaa tavaraa. Välipohjat tulee 8" lankusta kuten seinärunkokin.
Ja varmaan sitten välipohjien äänieristys olisi samaa tavaraa. Välipohjat tulee 8" lankusta kuten seinärunkokin.
Tuossa on eristeelliseen valuun.
Ilmeisesti sen verran iso reikä tehdään ett kartio menee läpi ja sitten nuo isommat lärpäkkeet pitää eristeen paikoillaan:
Sokkelinhalkaisuvälike eristeellisiin valuihin - Muottikolmio Oy
Meinasin paikkailla muutamia ilmavuotoja Reilut 20v omakotitalon kellarin lattian ja seinän rajasta. Lattia on laattaa ja seinät harkkoa. Vuotokohdat tuntui ihan kädellä kokeillen ja kohonneet radonin määrät sai noita etsimään.
Homma on edennyt nyt siihen saakka, että listat ja ulkoseinien osalta vanhat halkeilleet sauma-aineet on poistettu. Mitä osaavammat remppaajat sanoo pitäisikö tuolta raosta yrittää poistaa vielä vanhat repeilleet elastiset massat ennen uuden laittoa?
Kiillolla oli ainakin joku massa millä tällaiset raot täyttivät. Vai olisiko tuohon 5-15mm raon täyttöön jotain muita suosituksia?
Tarkoitus on sauman täyttämisen jälkeen käsitellä tuo seinän raja vedeneristeellä ja kulmanauhalla ennen uusien listojen kiinnitystä.
Homma on edennyt nyt siihen saakka, että listat ja ulkoseinien osalta vanhat halkeilleet sauma-aineet on poistettu. Mitä osaavammat remppaajat sanoo pitäisikö tuolta raosta yrittää poistaa vielä vanhat repeilleet elastiset massat ennen uuden laittoa?
Kiillolla oli ainakin joku massa millä tällaiset raot täyttivät. Vai olisiko tuohon 5-15mm raon täyttöön jotain muita suosituksia?
Tarkoitus on sauman täyttämisen jälkeen käsitellä tuo seinän raja vedeneristeellä ja kulmanauhalla ennen uusien listojen kiinnitystä.
Kannattaa koittaa poistaa vanhat aineet mahdollisuuksien mukaan jos parhaan lopputuloksen haluaa. Radonkorjauksille oli joku oma tuotteensa jonka läpi ei pääse radonia. Ei voi käyttää mitä tahansa kun monet massat ei estä radonia.
Kyllähän rintamamiestalo on perinteisesti ihan hengittävä rakenne joten ekovilla ja paperi on oikea vaihtoehto. Jos kyse on täysin uudenaikaisesta erillisestä laajennuksesta niin sen voi toteuttaa myös uudisrakennuksen rakenteen mukaan. Itse varmaan laittaisin sinnekkin ekovillan ja paperin niin olisi koko talo samantapaisella rakenteella tehty.
Koko talo käydään läpi ja laajennetaan pariin muuhunkin suuntaan niin että ilman uutta höyrysulkua/ilmakatkoa tms. jää vain ehkä 20% ulkovaipasta ja koneellinen ilmanvaihto tulee samalla, mutta mutta mennään varmaan ekolla ja paperilla. Rakennesuunnittelija oli jostain syystä sillä kannalla että yläpohjaan kuitenkin muovi mutta pitää sitä vielä vähän hänen kanssaan käydä läpi.
Uutiset
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
-
LIVE: io-techin hyväntekeväisyysstriimi 2025 joulukeräykseen klo 19:00
21.12.2025 12:44
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2025)
19.12.2025 10:53
-
Myös Kingstonilla uskotaan muistipiirien hinnan ja saatavuuden pahentuvan entisestään ensi vuoden alussa
18.12.2025 21:44
-
Windows 11:een lisätään sen tekoälyominaisuuksia rajoittavia toimintoja
18.12.2025 21:02
