Itse en ole vieläkään oikein innostunut Stalker 2:sta verrattuna muihin post-apokalyptisiin hiekkalaatikkoselviytymisiin, vaikka hankinkin pelin jo heti julkaisupäivänä. Esimerkiksi Fallout 3 ja 4 ovat mielestäni paljon parempia niin pelattavuuden, tarinan kuin RPG-elementtiensäkin osalta.
Stalker 2:ssa on myös asioita, jotka tuntuvat todella epärealistisilta ja rikkovat immersion. Esimerkiksi se, että voi keräillä tukikohdista muiden säilykkeet, leivät ja juomat täysin ilman seuraamuksia. Falloutissa tämä laskettiin varastamiseksi, ja kiinnijäämisestä seurasi ongelmia. Myös säteilyn poistaminen vodkalla tuntuu aika naurettavalta – maailma kyllä kirkastuu, mutta muuta ei tapahdu, vaikka kumoaisi useamman pullon. Falloutissa tämä oli toteutettu paljon paremmin: alkoholia liikaa nauttimalla saattoi kehittyä riippuvuus. Stalker 2:ssa on muutenkin ruokaa ja perus ensiapu resursseja tarjolla aivan liikaa. Eipä ainakaan normaali vaikeusasteella ole tullut sellaista selviytymiskauhupeleistä tuttua resurssit vähissä fiilistä näiden suhteen.
Vihollisen tekoäly ei noin muutenkaan ole Stalker 2:ssa mitenkään erityisen loistavaa. A-life tuntuu edelleen aika kömpelöltä, vaikka siihen luvattiin merkittäviä parannuksia. Vihollisia spawnaa vähän mistä sattuu ja miten paljon tahansa, riippumatta siitä, oletko jo lahdannut ison joukon.
Kartalla eteneminen on myös puuduttavaa, kun Skif hyytyy jo pienen juoksun jälkeen, eikä edes energiajuomat auta paljoa. Asiaa ei auta sekään, ettei Skif osaa uida, vaan poloinen hukkuu ja kuolee säteilymyrkytykseen syvemmälle kahlattuaan – toisin sanoen vesistöt täytyy kiertää, mikä tuntuu keinotekoiselta tavalta saada kartta vaikuttamaan isommalta kuin se todellisuudessa on. Ärsyttävää pelissä on myös niin sanotut pyörrepoikkeavuudet, jotka voivat imaista Skifin pyörteeseen, ellei niitä huomaa ja heittele niitä hiton muttereita. Pyörteitä on mielestäni ripoteltu kartalle aivan liikaa.
Aseiden hajoaminen on lähinnä turhauttavaa, sillä niitä ei voi korjata itse, vaan on aina suunnattava aseseppien luo. Vihollisilta löytyvät aseet ovat pääsääntöisesti aina keltaisella tai punaisella kestävyyspalkilla, mutta erikoista kyllä – vihollisen käsissä nämä aseet kyllä toimivat moitteetta...
Pelin mekaniikka on muutenkin kömpelö, erityisesti hiirellä ja näppäimistöllä pelatessa, vaikka luulisi sen olevan päinvastoin, kun näkymä on ensimmäisestä persoonasta. Tuntuisi, että vähintäänkin MMO-hiiri olisi tarpeen, jotta pelaaminen sujuisi sulavammin. Miinusta tulee myös bugeista ja muista yleisistä "lastentaudeista", jotka peliä ovat vaivanneet.
Grafiikoiltaan ja tunnelmaltaan Stalker 2 kyllä loistaa, mutta niistä nauttiakseen tarvitsee tehokkaan koneen – esimerkiksi 8 Gt:n näytönohjaimilla Stalker 2:n voi melkeinpä suosiolla unohtaa, sillä kokemus ei ole kummoinen eikä kovin sulava.
Okei… tästä "arvostelustani" tuli aikamoinen oksennus, mutta näiden kokemusten perusteella en voi antaa pelille kovin korkeita pisteitä. Toisaalta, voihan olla, että arvosana vielä nousee, jos jaksan pelata pelin loppuun asti ja se muuttuu kiinnostavammaksi loppua kohden. Tai ehkä sitten, jos peli saa vielä massiivisemman muodonmuutoksen kuin Cyberpunk 2077 aikanaan – valitettavasti sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi tapahtunut.
Arvosana: 6/10
