Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Gize]

Palaan tähän vähän vanhempaa viestiin kun luen loman takia ketjua vanhemmasta päästä.

Tämä oli erinomainen kirjoitus. Olen itse pohtinut tuota valuuttariskiä monesti, mutta tässä asiaa selvennettiin niin, että itsekin alkoi tajuta hommaa. Osaisiko joku linkata vielä jonkun aika kansantajuisen kirjoituksen missä valuuttariskiä avataan lisää?

Olen jopa pohtinut joissain maaspesifissä rahastoissa uskaltaako niihin sijoittaa valuuttariskin takia. Esim. Supereihin menee itsellä hiluja paljon ETF:ä vähemmän, mutta esim. Ruotsin Kruunun heikkeneminen on aina mietityttänyt siinä mielessä, että vaikka Ruotsin osakemarkkina tuottaisi hyvin, jääkö euroissa tuotot minulle heikoiksi? Jos markkina korjaavat tämän valuutan "hinnoittelu vinoutuman" ajan kanssa, ei tällä pitäisi olla mitään väliä? Ainut riski, on itse Ruotsin osakemarkkina, ei heikko kruunu?

Katsoppa ostoerittäin niitä omia supereitasi, tässä esimerkkinä helpoilla luvuilla 100e osto: tuotto +7% ja arvo <101e

 

[hypodermic]

Jos ketään kiinnostaa peliala tai sen osakkeet kuten mm. EA, Activision, Ubisoft, Two Games tai vaikkapa Remedy niin tein videon, jossa tuumailen pelialan kehitystä, mutta en suoraan suosittele yhtään osaketta:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Itse viimeksi ostin peliosakkeita mustanamaanantaina n. 4 vuotta sitten? Activision Blizzardia.

Harmi kun ei taida olla mitään ETF:ää (tai muuta mahdollisimman pienikuluista rahastoa) tälle alalle - ainakaan sellaista jota pystyisi Suomessa nykyään ostamaan.

 

[SampoTexaa]

Onhan niissä supereissa se melkoisen mitätön kertaminimi 15€ , ellei kuukausisäästön kautta sekin poistu

Jos vaikka 100€/kk laittaa niin 15€ on about vuoden tuotto. Ehdottomasti kk säästön piiriin.

 

[yberkurko]

Katsoppa ostoerittäin niitä omia supereitasi, tässä esimerkkinä helpoilla luvuilla 100e osto: tuotto +7% ja arvo <101e

Tuo tuotto on kruunuissa ja voi johtua juurikin kruunun heikentymisestä euroa vastaan. Eli sijoitusten arvo on edelleen sama euroissa ja kruunu pienenä valuuttana heilahtelee voimakkaammin.

 

[yberkurko]

Jos vaikka 100€/kk laittaa niin 15€ on about vuoden tuotto. Ehdottomasti kk säästön piiriin.

Hä?
Kommentoin vain sitä, että on olemassa minimisijoitus (15 €) supereihin.

 

[Gize]

Tuo tuotto on kruunuissa ja voi johtua juurikin kruunun heikentymisestä euroa vastaan. Eli sijoitusten arvo on edelleen sama euroissa ja kruunu pienenä valuuttana heilahtelee voimakkaammin.

Niin on, mistäpä muustakaan se johtuisi?

Jälkimmäistä en ilmeisesti ihan ymmärtänyt, miten siis sijoitusten arvo on sama euroissa, (jos ne vaikka tänään haluaisi realisoida)?

 

[perato]

Nordnetissähän voi kätevästi katella rahastojen kurssikäppyröitä kotimaan valuutassa, euroissa sekä dollareissa.

 

[yberkurko]

Niin on, mistäpä muustakaan se johtuisi?

Jälkimmäistä en ilmeisesti ihan ymmärtänyt, miten siis sijoitusten arvo on sama euroissa, (jos ne vaikka tänään haluaisi realisoida)?

Siis sijoituksen arvo euroissa ei ole muuttunut juurikaan ja arvonnousu kruunuissa saattaa lähinnä johtua kruunun heikentymisestä. Markkina kun on kohtuu globaali. En tiedä onnistuinko nyt yhtään paremmin avaamaan ajatuskulkuani.

 

[Gize]

Siis sijoituksen arvo euroissa ei ole muuttunut juurikaan ja arvonnousu kruunuissa saattaa lähinnä johtua kruunun heikentymisestä. Markkina kun on kohtuu globaali. En tiedä onnistuinko nyt yhtään paremmin avaamaan ajatuskulkuani.

Ahaa...mutta johtui arvonnousu mistä vain, niin eikö @psxgamer in kysymykseen vastaus ole edelleen, että saattaa jäädä (riippuen realisointihetken valuuttakurssista)?

vaikka Ruotsin osakemarkkina tuottaisi hyvin, jääkö euroissa tuotot minulle heikoiksi?

 

[yberkurko]

Ahaa...mutta johtui arvonnousu mistä vain, niin eikö @psxgamer in kysymykseen vastaus ole edelleen, että saattaa jäädä (riippuen realisointihetken valuuttakurssista)?

Tarkoitin sitä, ettei kyse välttämättä ole "ruotsin markkinan hyvin tuottamisesta", vaan voi olla vain kyse kruunun heikentymisestä. Tietysti mitä kukin katsoo markkinan tuotoksi.
Edit.
Mielestäni markkinan tuottoa olisi hyvä arvioida useamassa suuressa valuutassa kurssikeskiarvona. Ainakin dollarit ja eurot. Silloin selviää onko markkina oikeasti noussut, vai vain valluuttakurssi laskenut, jolloin muissa valuutoissa sijottavat aiheuutvat nousupaineen kyseiseen pörssiin.

 

[SampoTexaa]

Hä?
Kommentoin vain sitä, että on olemassa minimisijoitus (15 €) supereihin.

Ajattelin että eihän kukaan sijoita noin vähän kerralla.

 

[jinx1980]

Tarkoitin sitä, ettei kyse välttämättä ole "ruotsin markkinan hyvin tuottamisesta", vaan voi olla vain kyse kruunun heikentymisestä. Tietysti mitä kukin katsoo markkinan tuotoksi.
Edit.
Mielestäni markkinan tuottoa olisi hyvä arvioida useamassa suuressa valuutassa kurssikeskiarvona. Ainakin dollarit ja eurot. Silloin selviää onko markkina oikeasti noussut, vai vain valluuttakurssi laskenut, jolloin muissa valuutoissa sijottavat aiheuutvat nousupaineen kyseiseen pörssiin.

Kysyppä ruotsalaisen kruunuja tienaavan ja kuluttavan mielestä että onko pörssi tuottanut 7% vai 0%. Samoin varmaan sinun ja monen muun mielestä jos hex on noussut x% niin sen tuotto on x% riippumatta siitä miltä se tuntuu hyperinflaatiomaassa asuvan ambomaalaisen mielestä.

Eli kyllä tuossa valuuttariskille altistuu ihan väkisin, mutta mistä kaikesta ja millä painolla se riski muodostuu onkin sitten vähän vaikeammin hahmotettava asia.

PS. Vietnamiin sijoittava pyn elite teki just valuuttasuojauksen usd-eur parille ja vielä euron vahvistumisen suuntaan. Eli jos arvo on nyt kuvitellulla 1,1 kurssilla 11usd/10eur ja kurssi muuttuu 1,5:een niin ilman suojausta saisi suomipoika ulos vain 7,3eur eli ~30% kuokkaan vaikka rahaston arvo paikallisessa valuutassa ei olisi muuttunut ja ko. yhtiöillä ei takuulla ole juuri euromääräistä bisnestä joka voisi johonkin jotenkin vaikuttaa.

 

[yberkurko]

Kysyppä ruotsalaisen kruunuja tienaavan ja kuluttavan mielestä että onko pörssi tuottanut 7% vai 0%. Samoin varmaan sinun ja monen muun mielestä jos hex on noussut x% niin sen tuotto on x% riippumatta siitä miltä se tuntuu hyperinflaatiomaassa asuvan ambomaalaisen mielestä.

Eli kyllä tuossa valuuttariskille altistuu ihan väkisin, mutta mistä kaikesta ja millä painolla se riski muodostuu onkin sitten vähän vaikeammin hahmotettava asia.

PS. Vietnamiin sijoittava pyn elite teki just valuuttasuojauksen usd-eur parille ja vielä euron vahvistumisen suuntaan. Eli jos arvo on nyt kuvitellulla 1,1 kurssilla 11usd/10eur ja kurssi muuttuu 1,5:een niin ilman suojausta saisi suomipoika ulos vain 7,3eur eli ~30% kuokkaan vaikka rahaston arvo paikallisessa valuutassa ei olisi muuttunut ja ko. yhtiöillä ei takuulla ole juuri euromääräistä bisnestä joka voisi johonkin jotenkin vaikuttaa.

Ainoa vaan, että euromääräisessä pörssissä tuo kuviteltu ruotsalainen olisikin tienannut todennäköisesti huomattavasti enemmän.

 

[jinx1980]

Ainoa vaan, että euromääräisessä pörssissä tuo kuviteltu ruotsalainen olisikin tienannut todennäköisesti huomattavasti enemmän.

Ja vielä kun pystyt perustelemaan että miksi näin aina ja ikuisesti eikä vain nyt tämän yhden tarkastelu välin kohdalla ja erityisesti tuon huomattavasti enemmän kohdan?

Omx @Gize aloituspäivänä 31.12.2017: 9624 ja nyt 9754 (olettaen että eli nyt otettu) eli 1,3% nousu, tuon verran olisi valuuttariskin ottamalla tienannut enemmän tällä kertaa.

 

[yberkurko]

Ja vielä kun pystyt perustelemaan että miksi näin aina ja ikuisesti eikä vain nyt tämän yhden tarkastelu välin kohdalla ja erityisesti tuon huomattavasti enemmän kohdan?

Omx @Gize aloituspäivänä 31.12.2017: 9624 ja nyt 9754 (olettaen että eli nyt otettu) eli 1,3% nousu, tuon verran olisi valuuttariskin ottamalla tienannut enemmän tällä kertaa.

Valuuttariski tietysti vaikuttaa hieman, mutta globaaleiden toimijoiden osakkeet (joita suurin osa ruotsin superrahaston indeksissä olevista on) arvostuvat pidemmällä tähtäimellä melko vakaasti, kun valuutan arvo paikallisesti laskee, melko pian osakkeen hinnat korjaavat suhteessa valuuttakurssiin.

 

[jinx1980]

Valuuttariski tietysti vaikuttaa hieman, mutta globaaleiden toimijoiden osakkeet (joita suurin osa ruotsin superrahaston indeksissä olevista on) arvostuvat pidemmällä tähtäimellä melko vakaasti, kun valuutan arvo paikallisesti laskee, melko pian osakkeen hinnat korjaavat suhteessa valuuttakurssiin.

Miten tämä jargon ruotsin pörssin osakkeista takaa satumaiset tuotot kruunuissa euroalueelle sijoittavalle naapurillemme, joka tässä tapauksessa ei siis sijoittaisi ruotsalaisiin ”koti”osakkeisiin vaan sinun suosituksesta euro-osakkeisiin? Tähän pyysin niitä perusteluja...

 

[yberkurko]

Miten tämä jargon ruotsin pörssin osakkeista takaa satumaiset tuotot kruunuissa euroalueelle sijoittavalle naapurillemme, joka tässä tapauksessa ei siis sijoittaisi ruotsalaisiin ”koti”osakkeisiin vaan sinun suosituksesta euro-osakkeisiin? Tähän pyysin niitä perusteluja...

Ei takaa satumaisia tuottoja, mutta kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun putoaminen ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy korottavasti kruunun heikentyminen.

Ajattelen varmaankin liian monimutkaisesti ja spekulatiivisesti makuusi. Mikäänhän ei markkinoilla koskaan takaa mitään lopulta.

 

[jinx1980]

Ei takaa satumaisia tuottoja, mutta kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun putoaminen ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy korottavasti kruunun heikentyminen.

Ajattelen varmaankin liian monimutkaisesti ja spekulatiivisesti makuusi. Mikäänhän ei markkinoilla koskaan takaa mitään lopulta.

Tarkastelu jaksolla kruunun kurssi heikkeni, entäs _jos_ olisi vahvistunut? Eikö tällöinkin voida sanoa että: "kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun _vahvistuminen_ ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy _laskevasti_ kruunun _vahvistuminen_.". Josta seuraa se että esimerkiksi kaivetulla OMX-tuotolla ja kruunun päinvastaisella kehityksellä (~10% toiseen suuntaan) valuuttariskin ottanut ruotsainen olisikin tehnyt turskaa eli edelleen minun on vaikea nähdä miten se ruotsalainen pääsisi euro markkinoilla _varmasti_ parempaan lopputulokseen kuin kotimarkkinoilla ja tästähän siinä valuuttariskissä on kyse eli vaikka kohdevaluutassa tulisi tuottoa/tappioa niin lopputulos valuuttariskin (jonka määrittely on kaikkea muuta kuin triviaalia) ottaneelle voi olla ihan päin vastainen...

 

[psxgamer]

Nordnetissähän voi kätevästi katella rahastojen kurssikäppyröitä kotimaan valuutassa, euroissa sekä dollareissa.

Mistä oman salkun kehitystä voi määrittää katsovansa vain Euroissa?

Todella hämäävää kyllä tuon tuoton laskeminen markkinan valuutassa, eikä käyttäjän kotimaan valuutassa, eli euroissa. Toki eipä tuo omalta osaltani merkitse kuin Supereissa ja Spiltanin rahastossa, muut on noteerattu euroissa.

 

[yberkurko]

Tarkastelu jaksolla kruunun kurssi heikkeni, entäs _jos_ olisi vahvistunut? Eikö tällöinkin voida sanoa että: "kaiken järjen mukaan euroalueella kruunun _vahvistuminen_ ei juurikaan vaikuta yhteenkään osakkeeseen. Ruotsissa taas osa indeksin yrityksistä ei ole globaaleja toimijoita, jolloin niiden hintaan tuskin niin helposti siirtyy _laskevasti_ kruunun _vahvistuminen_.". Josta seuraa se että esimerkiksi kaivetulla OMX-tuotolla ja kruunun päinvastaisella kehityksellä (~10% toiseen suuntaan) valuuttariskin ottanut ruotsainen olisikin tehnyt turskaa eli edelleen minun on vaikea nähdä miten se ruotsalainen pääsisi euro markkinoilla _varmasti_ parempaan lopputulokseen kuin kotimarkkinoilla ja tästähän siinä valuuttariskissä on kyse eli vaikka kohdevaluutassa tulisi tuottoa/tappioa niin lopputulos valuuttariskin (jonka määrittely on kaikkea muuta kuin triviaalia) ottaneelle voi olla ihan päin vastainen...

Väärinymmärsit missä tarkoituksessa varmasti sanaa käytin alunperin. Puhuin kyseisestä skenaariosta ja missään en viitannut niin aina olevan. Se mistä alunperin tälle keskustelun sivuraiteelle ajauduttiin oli se, että mielestäni on todennäköistä, että tuossa esimerkin tapauksessa ei kyse ole todellisuudessa "markkinan tuottamisesta" vaan pörssin arvostusvaluutan heikentymisestä, jolloin useinpien globaalien toimioiden kurssi pysyy vakaana mitattuna suurissa valuutoissa, jolloin kruunumääräisesti tuottavat voittoa kruunun heikentymisen suhteessa. Valuuttakurssien vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.

 

[heisulivei]

Aina sanotaan, että osake tippuu osingon verran. Tänää tuli koneen osingot ja osake 0,55% nousussa. Onko tässä kyse, että ilman osinkoa olisi varmaan ollut suuremmassa nousussa? Mutta eikös tää taas mene ihan mutuiluun?

 

[tuoppi´]

Aina sanotaan, että osake tippuu osingon verran. Tänää tuli koneen osingot ja osake 0,55% nousussa. Onko tässä kyse, että ilman osinkoa olisi varmaan ollut suuremmassa nousussa? Mutta eikös tää taas mene ihan mutuiluun?

Se lasku tapahtuu irtoamispäivänä, ei maksupäivänä. Eikä se aina laske, riippuu siitä mihin suuntaan se osake on muuten menossa irtoamispäivänä.

 

[Dalle]

Aina sanotaan, että osake tippuu osingon verran. Tänää tuli koneen osingot ja osake 0,55% nousussa. Onko tässä kyse, että ilman osinkoa olisi varmaan ollut suuremmassa nousussa? Mutta eikös tää taas mene ihan mutuiluun?

Tänään oli maksupäivä. Osinko irtoaa yhtiökokouksen jälkeisenä päivänä, KONElla se taisi olla viime perjantai, jolloin kurssi tippuu sen noin osingon verran (kuten kävi myös KONEelle).

 

[Paapaa]

Aina sanotaan, että osake tippuu osingon verran. Tänää tuli koneen osingot ja osake 0,55% nousussa. Onko tässä kyse, että ilman osinkoa olisi varmaan ollut suuremmassa nousussa? Mutta eikös tää taas mene ihan mutuiluun?

Oikeastaan ei noin sanota, vaan että osingon vaikutus kurssiin on osingon verran. Sen päälle tulee ihan normaali päivittäinen vaihtelu. Osingon irtoaminen ei tarkoita, että päivittäinen vaihtelu katoaisi. Ja kaiken tämän pointti on ymmärtää, että likvideillä osakkeilla se irtoaminen aiheuttaa lähinnä veroseuraamuksen (rahan siirto taskusta toiseen niin, että joku ottaa matkalla vähän välistä), eikä ole järkeä keväällä olla kiimaisena ostamassa osakkeita juuri ennen irtoamispäivää, jotta ehtisi "osinkojunaan". Ei tarvitse ehtiä. Järkevämpää ostaa irtoamisen jälkeen.

 

[Juha_H]

Mietin, että mikä toimiala, tai sektori tulee muuttamaan eniten maailmaa tulevan vuosikymmenen aikana ja yrityksiä, jotka kasvavat trendin mukana? Tässä mielenkiintoinen animaatio, jossa visulaisoituu miten teknologiayritykset ovat murskanneet tiensä top-15 sarjaan viimeisen 20-vuoden aikana.

FAANG-osakkeet ovat nousseet todella suuriksi, erittäin nopeasti. Yksikään FAANG-yhtiöistä ei mahtunut maailman suurimpien yhtiöiden TOP 10 -listalle 20 vuotta sitten. FAANG-yhtiöiden liikevaihto on kasvanut 126 % viidessä vuodessa ja liikevoitto 111 %. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2018 on huikeat 707 miljardia dollaria ja liikevoitto 138 miljardia. Liikevoitto-% FAANG-yhtöillä on siten 19,5 %. Kaikkein kannattavin on Facebook, jonka EBIT-% on 46,3 %. Vähiten kannattava on Amazon, jonka EBIT-% on 3,5 %. Amazon tosin ei ole koskaan ollut kiinnostunut kannattavuudesta, vaan kasvusta.

Onko teknologiayhtiöiden nousukiito pelkkä kupla, josta lasketaan ilmat pihalle lähitulevaisuudessa? Vaikuttaisi siltä, että nämä ovat täysin poikkeuksellisia yhtiöitä, jotka ovat omilla alueillaan hallitsevia. Valta-asemansa kautta ne pystyvät luomaan arvoa, kasvamaan todella voimakkaasti ja yhtiöt tekevät hurjaa liikevoittoa.

 

[qtba]

Onko teknologiayhtiöiden nousukiito pelkkä kupla, josta lasketaan ilmat pihalle lähitulevaisuudessa? Vaikuttaisi siltä, että nämä ovat täysin poikkeuksellisia yhtiöitä, jotka ovat omilla alueillaan hallitsevia. Valta-asemansa kautta ne pystyvät luomaan arvoa, kasvamaan todella voimakkaasti ja yhtiöt tekevät hurjaa liikevoittoa.

Näistä isoista IT-yhtiöistä on tullut iso ns. perusinfraa, jolla hoidetaan mitä arkisimpia asioita. Eivät ole menossa mihinkään.

 

[munse]

Mietin, että mikä toimiala, tai sektori tulee muuttamaan eniten maailmaa tulevan vuosikymmenen aikana ja yrityksiä, jotka kasvavat trendin mukana? Tässä mielenkiintoinen animaatio, jossa visulaisoituu miten teknologiayritykset ovat murskanneet tiensä top-15 sarjaan viimeisen 20-vuoden aikana.

FAANG-osakkeet ovat nousseet todella suuriksi, erittäin nopeasti. Yksikään FAANG-yhtiöistä ei mahtunut maailman suurimpien yhtiöiden TOP 10 -listalle 20 vuotta sitten. FAANG-yhtiöiden liikevaihto on kasvanut 126 % viidessä vuodessa ja liikevoitto 111 %. Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2018 on huikeat 707 miljardia dollaria ja liikevoitto 138 miljardia. Liikevoitto-% FAANG-yhtöillä on siten 19,5 %. Kaikkein kannattavin on Facebook, jonka EBIT-% on 46,3 %. Vähiten kannattava on Amazon, jonka EBIT-% on 3,5 %. Amazon tosin ei ole koskaan ollut kiinnostunut kannattavuudesta, vaan kasvusta.

Onko teknologiayhtiöiden nousukiito pelkkä kupla, josta lasketaan ilmat pihalle lähitulevaisuudessa? Vaikuttaisi siltä, että nämä ovat täysin poikkeuksellisia yhtiöitä, jotka ovat omilla alueillaan hallitsevia. Valta-asemansa kautta ne pystyvät luomaan arvoa, kasvamaan todella voimakkaasti ja yhtiöt tekevät hurjaa liikevoittoa.

Tämä on ehkä saivartelua, mutta mielenkiintoisesti sana "teknologia" on talouskontekstissa alkanut tarkoittaa pelkästään informaatioteknologiaa, ja vielä tarkemmin lähinnä kuluttajatuotteisiin ja -palveluihin liittyvää sellaista.

No, kieli elää. Sanakirjat ovat tosin laajemman määritelmän kannalla.

technology | Definition of technology in English by Oxford Dictionaries

1 The application of scientific knowledge for practical purposes, especially in industry.

1.1 Machinery and equipment developed from the application of scientific knowledge.
1.2 The branch of knowledge dealing with engineering or applied sciences.​

 

[valexi]

Mietin, että mikä toimiala, tai sektori tulee muuttamaan eniten maailmaa tulevan vuosikymmenen aikana ja yrityksiä, jotka kasvavat trendin mukana? Tässä mielenkiintoinen animaatio, jossa visulaisoituu miten teknologiayritykset ovat murskanneet tiensä top-15 sarjaan viimeisen 20-vuoden aikana.

Energiasektori ja polttoaine. Protip: Neljä kirjainta, NESTE...

 

[vilkas]

Energiasektori ja polttoaine. Protip: Neljä kirjainta, NESTE...

Viimeksi kuin katsoin, fracking-yhtiöt olivat yksityisiä. Uusiutuvien kupla meni jo, joten niissä ei ole odotettavissa kuin alamäkeä. Ydinvoiman renesanssi taas on vielä kaukana. Kaikenkaikkiaan tälle sektorille investoiminen on vaikeaa, kun kaikki riippuu politiikasta.

 

[Wemps]

Tekoäly tulee varmaan olemaan aika kovaa huutoa, mutta ikävä kyllä kovimpiin firmoihin (esin OpenAI) ei pysty sijoittamaan.

 

[Johan_V]

Tekoäly tulee varmaan olemaan aika kovaa huutoa, mutta ikävä kyllä kovimpiin firmoihin (esin OpenAI) ei pysty sijoittamaan.

Pelkän AI mainitseminen nostaa firman kurssia, vaikka firmalla ei olisi mitään tekemistä AI:n kanssa:

About 40% of Europe’s “AI companies” don’t use any AI at all
A surprising number of firms are jumping on the artificial-intelligence bandwagon—without actually investing in any AI.

MMC Ventures, an investment firm in London, looked at 2,830 European companies that claim to make use of AI. It found that a whopping 40% of them are not using any machine learning, a field of AI that has taken off in recent years both academically and commercially.

 

[munse]

Tässä mielenkiintoinen animaatio, jossa visulaisoituu miten teknologiayritykset ovat murskanneet tiensä top-15 sarjaan viimeisen 20-vuoden aikana.

Hyvä animaatio.

Nykytilanteessa tuntuu käsittämättömältä, että Nokia oli vielä vuoden 2010 alussa suurempi brändi kuin Google, Intel ja Apple. iPhone julkaistiin jo 2007, ja Google sekä Intel ovat olleet ihmisten arjessa jo 90-luvun lopusta lähtien. Termi "googlaaminen" on kuulunut ihmisten sanavarastoon jo vuodesta 2002.

Vuoden 2008 elokuvassa nimeltä 21 on muistaakseni kohtaus, jossa erään hahmon kaverin saama työpaikka Googlelta on ns. helvetin kova juttu. Työpaikka Nokialla olisi tuohon aikaan kai sitten ollut astetta kovempi juttu, mikä suomalaiselle tavisinsinöörille kuulostaa hassulta.

 

[Mooses]

Hyvä animaatio.

Nykytilanteessa tuntuu käsittämättömältä, että Nokia oli vielä vuoden 2010 alussa suurempi brändi kuin Google, Intel ja Apple. iPhone julkaistiin jo 2007, ja Google sekä Intel ovat olleet ihmisten arjessa jo 90-luvun lopusta lähtien. Termi "googlaaminen" on kuulunut ihmisten sanavarastoon jo vuodesta 2002.

Vuoden 2008 elokuvassa nimeltä 21 on muistaakseni kohtaus, jossa erään hahmon kaverin saama työpaikka Googlelta on ns. helvetin kova juttu. Työpaikka Nokialla olisi tuohon aikaan kai sitten ollut astetta kovempi juttu, mikä suomalaiselle tavisinsinöörille kuulostaa hassulta.

Kyllä Nokialla oli se aika, jolloin peruskoodari tienasi optiolla palkan päälle 100k vuodessa. Se vaan oli jo varmaan 10v ennen tuota. Ja sitten jossain vaiheessa sinne ei käytännössä päässyt koodaamaan kuin alihankintana, mutta en nyt ole varma miten nämä ajat tarkasti sijoittuvat.

Nokian brändin tunnettuushan perustunee paljolti siihen, että sen tunsi about kaikki intialaiset, vaikka 80% ei tiennyt mikä Internet on.

 

[demas]

Nokian brändin tunnettuushan perustunee paljolti siihen, että sen tunsi about kaikki intialaiset, vaikka 80% ei tiennyt mikä Internet on.

noin kai se oli. Nokia oli tosiaan Kiinassa, Intiassa (ja myös Afrikassa + Etelä-Amerikassakin) kova juttu. Liekö vieläkin jossain päin? Eli se tunnettiin aika lailla joka paikassa ja noissa halvoissa maissa on mieletön määrä ihmisiä niin kai se vaikuttaa näihin tunnettuus-lukemiin. Noissa maissa varmaan ihan toisenlaista tehdä businessta kun mietitään kännyköiden kustannuksissa jotain senttien osien palasia että mistä voitaisiin säästää ja logistiikkaa yms. eli pikkasen eri hommaa kun länsimaissa vaikkapa +400€ puhelimissa.

 

[muronsyöjä]

Kyllä Nokialla oli se aika, jolloin peruskoodari tienasi optiolla palkan päälle 100k vuodessa. Se vaan oli jo varmaan 10v ennen tuota. Ja sitten jossain vaiheessa sinne ei käytännössä päässyt koodaamaan kuin alihankintana, mutta en nyt ole varma miten nämä ajat tarkasti sijoittuvat.

Nokian brändin tunnettuushan perustunee paljolti siihen, että sen tunsi about kaikki intialaiset, vaikka 80% ei tiennyt mikä Internet on.

Sellaista aikaa ei ole ollut, että peruskoodari olisi nokialla tienannut optioiden/osakekannustimien kanssa 100k€ vuodessa. Peruskoodareista puolet ei saanut niitä lainkaan ja ne jotka saivat, saivat sata tonnia vuodessa kasaan hikisesti jos myivät optionsa maksimihintaan (tyyliin optiot kävivät 29€:ssa ja myi ne just silloin huippuhintaan) ja olivat keskimääräistä paremmin pohjapalkattuja. Tämä siis yhtenä vuonna, ei joka vuonna. Optioita ja muita kannustimia jaettiin hövelimmin "johtoportaalle", jotenka ensimmäinen steppi parempiin ansioihin nokialla oli lopettaa se koodaus top tykkänään. Ja koodailla powerpointilla. Mut optioita sopivasti saaneet tienasivat vuonna 2000 enemmän kuin muina vuosina yhteensä. Itsekkin tunnen pari henkilöä jotka tienasivat silloin noin 1M€ (6M mk) vuodessa ollen osastopäällikkötasoa.

 

[demas]

Sellaista aikaa ei ole ollut, että peruskoodari olisi nokialla tienannut optioiden/osakekannustimien kanssa 100k€ vuodessa. Peruskoodareista puolet ei saanut niitä lainkaan ja ne jotka saivat, saivat sata tonnia vuodessa kasaan hikisesti jos myivät optionsa maksimihintaan (tyyliin optiot kävivät 29€:ssa ja myi ne just silloin huippuhintaan) ja olivat keskimääräistä paremmin pohjapalkattuja. Tämä siis yhtenä vuonna, ei joka vuonna. Optioita ja muita kannustimia jaettiin hövelimmin "johtoportaalle", jotenka ensimmäinen steppi parempiin ansioihin nokialla oli lopettaa se koodaus top tykkänään. Ja koodailla powerpointilla. Mut optioita sopivasti saaneet tienasivat vuonna 2000 enemmän kuin muina vuosina yhteensä. Itsekkin tunnen pari henkilöä jotka tienasivat silloin noin 1M€ (6M mk) vuodessa ollen osastopäällikkötasoa.

Jep. Näin se taitaa olla että jos olit sitä pikkupomoa himpun ylempänä (ja aika paljon noita pamppuja tuolla oli) joskus 1995-2002 (? tai jotain) niin sillon saattoi saada hyvinkin rahaa. Tuosta kun homma meni eteenpäin niin odotukset oli ihan taivaissa ja niitä bonuksia, optioita sun muita sai enemmänkin se ylempi johto.

Hyvä tie isommille tienesteille oli jättää perusjampan hommat ja vaihdella talon sisällä toimenkuvaa 1-2v välein.

 

[tuoppi´]

Kuuluisikohan tuo ylläoleva keskustelu ennenminkin tuonne Palkkakeskustelu-threadiin?

 

[Wemps]

Indeksisijoittamisen järki ja tunteet

Ihan kiinnostava mielipide indeksisijoittamisesta

 

[Juha_H]

Ei missään nimessä ole saivartelua, koska kyseiset teknologiayritykset tuottavat aivan toisessa mittakaavassa taloudellista lisäarvoa kuin kukaan muu on koskaan tuottanut. Niiden odotetaan tuottavan 2700 miljardia dollaria taloudellista lisäarvoa. Yhdysvaltain teollisuuden aloilla on historiallisesti harvoin pystytty tuottamaan taloudellista lisäarvoa, koska kilpailu on pitänyt tuotot lähellä pääoman tuottovaatimusta.

Rahoitusmaailmassa ihmetellään FAANG-yrityksiä ja kasvu suuruuteen tuo uudenlaisia etuja teknologiayrityksille. Siellä tapahtuu network-efektiä ja suuren datan efektiä. Mitä suuremmaksi yritys kasvaa, sitä paremmin se oppii identifioimaan, mitä määrätyn tyyppiset ihmiset haluavat. Datasta tulee kilpailueste, jota toisten on vaikea kopioida.

Teknologiayritysten kovimpaan kärkeen nousseiden firmojen taustalla on myös se, että ne ovat hyvin pääomitettuja, minkä ansiosta yritys voi jatkaa investointeja ja selvitä vastoinkäymisistä. Teknologiayritykset kasvavat paljon ostamalla pois potentiaalisia kilpailijoita ja samalla potentiaalisia ideoita. Myös nopea kasvu on tekijä, joka yhdistää huippuyhtiöitä. Aluksi kasvu on tärkeämpää kuin voitto. Sillä tavoittaa suuren koon ja sen aiheuttaman suuren kilpailuedun. Haetaan nopeasti osakerahoitusta ja julkisuutta. Yksi tapa, jolla yritykset pyrkivät suojaamaan omaa bisnesmalliaan, on tuottaa sinne omaa sisältöä, josta on hyvänä esimerkkinä suoratoistopalvelu Netflix.

Sen sijaan raudanvalmistajat, kuten esimerkiksi Dell, Asus, Toshiba, Lenovo ja useimmat muut ovat sen sijaan kuluneen vuosikymmenen häviäjiä.

Minkä teknologiasektorin toimijat ovat tulevan vuosikymmenen voittajia?

Tämä on ehkä saivartelua, mutta mielenkiintoisesti sana "teknologia" on talouskontekstissa alkanut tarkoittaa pelkästään informaatioteknologiaa, ja vielä tarkemmin lähinnä kuluttajatuotteisiin ja -palveluihin liittyvää sellaista.

No, kieli elää. Sanakirjat ovat tosin laajemman määritelmän kannalla.

technology | Definition of technology in English by Oxford Dictionaries

1 The application of scientific knowledge for practical purposes, especially in industry.

1.1 Machinery and equipment developed from the application of scientific knowledge.
1.2 The branch of knowledge dealing with engineering or applied sciences.​

Uskon myös, että energiasektorin ketterät innovaattorit, kuten Neste tulevat pärjäämään loistavasti ja mahdollisesti kasvattamaan toimintaansa tulevien vuosikymmenten aikana.

Energiasektori ja polttoaine. Protip: Neljä kirjainta, NESTE...

 

[munse]

Indeksisijoittamisen järki ja tunteet

Ihan kiinnostava mielipide indeksisijoittamisesta

Jokaisen sijoittajan on kyllä hyvä sisäistää, miksi kulujen jälkeen keskimääräinen aktiivisesti sijoitettu euro häviää keskimääräiselle passiivisesti sijoitetulle eurolle niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tuossa artikkelissa se oli selkeästi osoitettu.

Mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi paljon mainostetulla Superrahasto Suomella ei pääse artikkelissa mainittuun "markkinatuottoon": OMXH25-indeksi ei ole puhtaasti markkina-arvopainotettu eikä myöskään koko markkinan kattava.

MSCI Finland IMI -indeksi sen sijaan kuvaa markkinatuottoa. Kehitys ei ole ollut kovin mairittelevaa Nokiasta johtuen. Kertoo hajauttamisen tärkeydestä.

 

[Tc4pb]

Yksi tapa, jolla yritykset pyrkivät suojaamaan omaa bisnesmalliaan, on tuottaa sinne omaa sisältöä, josta on hyvänä esimerkkinä suoratoistopalvelu Netflix.

Sen sijaan raudanvalmistajat, kuten esimerkiksi Dell, Asus, Toshiba, Lenovo ja useimmat muut ovat sen sijaan kuluneen vuosikymmenen häviäjiä.

Minkä teknologiasektorin toimijat ovat tulevan vuosikymmenen voittajia?



Uskon myös, että energiasektorin ketterät innovaattorit, kuten Neste tulevat pärjäämään loistavasti ja mahdollisesti kasvattamaan toimintaansa tulevien vuosikymmenten aikana.

Netflix ei ainakaan tule jatkossa olemaan voittajien joukossa kovin pitkään. Nykyinen jäätävä kasvu on toteutettu myymällä 1€ tuotetta 0,50€ hintaan ja ilman käyttäjiä ärsyttäviä mainoksia. Tuloksena on ollut palvelu jota sen käyttäjät rakastavat, ja Netflix on periaatteessa luonut uuden "toimialan" tästä streamaamisesta. Kuitenkin bisnesmallina tuo on mielestäni täysin kestämätön, ja tämä alkaa kohta näkyä kun oikeita kilpailijoita alkaa tulla haaskalle... Netflixin bisnesmalli toimii firmalla joka on hajautettu myös muihin bisneksiin kuten Disney, mutta ei pelkällään... mm. tuleva Disney+ tulee olemaan aivan ylivoimainen eksklusiivisen sisällön puolesta vrt. kilpailijoihin.

Muistaakseni luin jostain että jenkeissä on about 35milj. kotitaloutta jossa lapsia, ja näistä 75% on kiinnostunut ottamaan Disney+

PItäiskö hypätä DIS kyytiin?

 

[Kautium]

Netflix ei ainakaan tule jatkossa olemaan voittajien joukossa kovin pitkään. Nykyinen jäätävä kasvu on toteutettu myymällä 1€ tuotetta 0,50€ hintaan ja ilman käyttäjiä ärsyttäviä mainoksia. Tuloksena on ollut palvelu jota sen käyttäjät rakastavat, ja Netflix on periaatteessa luonut uuden "toimialan" tästä streamaamisesta. Kuitenkin bisnesmallina tuo on mielestäni täysin kestämätön, ja tämä alkaa kohta näkyä kun oikeita kilpailijoita alkaa tulla haaskalle... Netflixin bisnesmalli toimii firmalla joka on hajautettu myös muihin bisneksiin kuten Disney, mutta ei pelkällään... mm. tuleva Disney+ tulee olemaan aivan ylivoimainen eksklusiivisen sisällön puolesta vrt. kilpailijoihin.

Muistaakseni luin jostain että jenkeissä on about 35milj. kotitaloutta jossa lapsia, ja näistä 75% on kiinnostunut ottamaan Disney+

PItäiskö hypätä DIS kyytiin?

Netflix on puutteineenkin teknisesti täysin ylivertainen kilpailijoihin verrattuna. Siihen saakka, kun kilpailijat pääsevät edes lähelle, Netflix voi rellestää aika vapaasti ja massat maksavat mitä pyydetään.

 

[Tc4pb]

Netflix on puutteineenkin teknisesti täysin ylivertainen kilpailijoihin verrattuna. Siihen saakka, kun kilpailijat pääsevät edes lähelle, Netflix voi rellestää aika vapaasti ja massat maksavat mitä pyydetään.

Tämä ei ollut millään tavalla pointtina, vaan se että nykyinen bisnesmalli ei taida olla pitkällä tähtäimellä kestävä. Suunta on saatu oikeaksi kyllä, mutta nythän firma käyttää enemmän rahaa kuin mitä se tuottaa.

 

[Kautium]

Tämä ei ollut millään tavalla pointtina, vaan se että nykyinen bisnesmalli ei taida olla pitkällä tähtäimellä kestävä. Suunta on saatu oikeaksi kyllä, mutta nythän firma käyttää enemmän rahaa kuin mitä se tuottaa.

Jeps, kommentoin muutenkin ihan väärään ketjuun. Jotenkin olin katsovinani, että kyse on Netflix-ketjusta.

 

[vemkki]

Apple on ilmeisesti julkistamassa parin viikon päästä oman striimauspalvelunsa. Mielenkiintoista nähdä, että millainen siinä on hinnoittelu ja tarjonta, ja miten Netflix reagoi.

 

[Kautium]

Apple on ilmeisesti julkistamassa parin viikon päästä oman striimauspalvelunsa. Mielenkiintoista nähdä, että millainen siinä on hinnoittelu ja tarjonta, ja miten Netflix reagoi.

Applen ongelma on siinä, että heidän palveluita haluaa käyttää pääosin vain se osa väestöstä, jolla on jo entuudestaan Applen koukku poskessa. En ihmettelisi, vaikka palvelua ei voisi muilla laitteilla edes käyttää.

 

[vemkki]

Applen ongelma on siinä, että heidän palveluita haluaa käyttää pääosin vain se osa väestöstä, jolla on jo entuudestaan Applen koukku poskessa. En ihmettelisi, vaikka palvelua ei voisi muilla laitteilla edes käyttää.

Apple on ainakin tuomassa iTunesin Samsungin telkkareihin lähiaikoina. Asiakaskuntaa siis halutaan laajentaa.

 

[heisulivei]

Eduskunta hyväksyi osakesäästötililait – näin uusi sijoittajan työkalu toimii - Pörssisäätiö

Nyt se sitten hyväksyttiin

 

[muronsyöjä]

Jokaisen sijoittajan on kyllä hyvä sisäistää, miksi kulujen jälkeen keskimääräinen aktiivisesti sijoitettu euro häviää keskimääräiselle passiivisesti sijoitetulle eurolle niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tuossa artikkelissa se oli selkeästi osoitettu.

Ei tuossa artikkelissa sentään ihan noin rohkeaa heittoa esitetty. Lyhyellä aikavälillä sitä paitsi tuuri ja ajoitus ratkaisevat. Esim. pörssivuonna 2018 sukkaan rahansa sullonut mummo pesi kaikki pääindeksit pääoman tuotossa. Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.

 

[Sivustakatsoja]

Itseasiassa artikkeli antoi miettimisen aiheita siitä, johtaako passiivinen indeksisijoittaminen "indeksikuplaan", jossa suuri joukko sijoittajia peesailevat toisiaan ostaen samoja sopuliosakkeita niiden painottaessa yhä enemmän ja enemmän suurimpia indeksejä.

Tätä olen miettinyt vaikka en asiasta sen enempää tajua. Vaikuttaa että nyt on hyvinkin muodikasta aloittaa sijoittaminen ja nimenomaan noiden indeksirahastojen kautta. Itsekin toki olen tähän kelkkaan lähtenyt, parempi sekin kuin rahojen tuhlaaminen päättömästi. Mutta tämä on pistänyt juuri mietityttämään että onko tuo mainitsemasi "indeksikupla" tosiaan mahdollinen. Olisi aika ikävää kun eläkerahoiksi säästetyt ja sijoitetut rahat häviäisivät kuin tuhka tuuleen kymmenen vuoden päästä ja selitykseksi saisi vain "no, mitäs lähdit siihen trendimeuhkaamiseen." Toki tiedostan että sijoittamisella on aina riskinsä, mutta onko mahdollista että nimenomaan nämä indeksirahastot tulevat jotenkin kusemaan kun samalla "normiosakkeet" (pahoittelut huonosta sanavalinnasta t: aloittelija) jatkaisivat porskuttamistaan?