Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Cube]

F

Onkos kellekään kokemusta salkun siirtämisestä kivijalasta tai nordnetistä lynxiin, ib tms.?

Ne taitaa olla hallintarekistereissä IB/Lynx joten en usko että sinne voi suomalaisia lappuja siirtää (tämä kun oli vassareille ylitsepääsemätön mörkö koska omistukset piilotetaan ja mitäkaikkea). Ulkomaisissa lapuissa sitten tulee jotain kuluja joita kannattaa tiedustella siirrettävästä pankista ja IB/Lynxistä mitä perivät. Todennäköisesti IB/Lynx ei ota siitä kuluja mutta tarkista itse heidän sivuiltaan, NN ei muistaakseni NN:ään siirrosta veloittanut mutta toinen pankki voi veloittaa.

En itse lähtisi siirtämään nordnetista pois kun säilytyskuluja ei ole, mutta kivijalasta voi olla tietty toinenkin juttu. Ne kivijalkalaputhan voi kanssa toki siirtää kivijalka -> NN ja uudet ulkomaiset lapu ostella Lynx/IB.

Kulut joudut tarkistamaan pankkien hinnastoista erikseen, ne saattavat periä jotain kuluja, etenkin siinä pankissa josta siirto tehdään.

PS. ota laskelmat hankinnoista varmaan talteen. Siirrossa tuskin menee hankintahinnat ym. mukana ja joudut myynnin jälkeen laskemaan ne itse.

 

[zepi]

Omistusten keskitys yhteen paikkaan nostaa jossain vaiheessa asiakkuustasoja ja helpottaa velkavivun käyttöä, jos sitä meinaa tehdä.

 

[Incredible Buff]

Olen jonkun verran tietoinen indeksirahastoista mutta olisi hieman kysyttävää:

Henkilö T omistaa erästä indeksirahastoa 2000e ja kappalemääränä 100kpl.
Eli kun indeksirahasto on hankkinut yhtiöiden osakkeita ja yhtiöt maksaa osingon indeksirahastolle ja indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot. Yhtiöt jotka kuuluvat indeksirahastoon maksavat yhteensä 4% osinkotuoton.
Mitä se vaikuttaa henkilö T:n omistuksiin? Nouseeko euromäärä vai kappalemäärä osingon uudelleensijoittamisen jälkeen?

Euromäärä luonnollisesti, koska rahaston arvo kasvaa ja tämä tapahtuu jo osingonmaksamisen yhteydessä eikä vasta uudelleen sijoittamisen.

 

[zepi]

Olen jonkun verran tietoinen indeksirahastoista mutta olisi hieman kysyttävää:

Henkilö T omistaa erästä indeksirahastoa 2000e ja kappalemääränä 100kpl.
Eli kun indeksirahasto on hankkinut yhtiöiden osakkeita ja yhtiöt maksaa osingon indeksirahastolle ja indeksirahasto uudelleensijoittaa osingot. Yhtiöt jotka kuuluvat indeksirahastoon maksavat yhteensä 4% osinkotuoton.
Mitä se vaikuttaa henkilö T:n omistuksiin? Nouseeko euromäärä vai kappalemäärä osingon uudelleensijoittamisen jälkeen?

Normaalisti yritysten osakekurssi laskee euromääräisesti saman verran kuin mitä ne maksavat osinkoa ulos, joten omistusten arvo ei muutu osingon maksun takia mitenkään.

Jos indeksirahasto joutuu maksamaan osingoista jotain lähdeveroa/vastaavaa, niin rahaston arvo pääsääntöisesti laskee aina kun sen omistavat yritykset maksavat osinkoa...

 

[zepi]

Niin, tuosta olen tietoinen että se laskee.

Mitä tapahtuu niille saaduille osingoille(rahoille) indeksirahastossa? Ostaako rahasto yleensä samoja osakkeita lisää osingoilla vai jotain muita osakkeita joita ei ole ennestään rahastossa? Miten toi menee?

Indeksirahasto käyttää rahat sääntöjensä ja käytäntöjenstä mukaan, käytännössä osinkoja varmastikin kohdellaan aivan kuten kaikkea muutakin rahaa: sijoitetaan sillä tavalla, että salkku vastaa mahdollisuuksien rajoissa mahdollisimman hyvin indeksiä.

 

[Cube]

Niin, tuosta olen tietoinen että se laskee.

Mitä tapahtuu niille saaduille osingoille(rahoille) indeksirahastossa? Ostaako rahasto yleensä samoja osakkeita lisää osingoilla vai jotain muita osakkeita joita ei ole ennestään rahastossa? Miten toi menee?

Jos se on indeksirahasto niin se ostaa sen viiteindeksin mukaan.

 

[Zefram Cochrane]

Normaalisti yritysten osakekurssi laskee euromääräisesti saman verran kuin mitä ne maksavat osinkoa ulos, joten omistusten arvo ei muutu osingon maksun takia mitenkään.

Jos indeksirahasto joutuu maksamaan osingoista jotain lähdeveroa/vastaavaa, niin rahaston arvo pääsääntöisesti laskee aina kun sen omistavat yritykset maksavat osinkoa...

Osakkeen sitä kautta rahaston arvo ilmeisesti sitten nousee seuraavaan osingon maksuun mennessä muuten osinkoja ei maksettaisi?

 

[zepi]

Osakkeen sitä kautta rahaston arvo ilmeisesti sitten nousee seuraavaan osingon maksuun mennessä muuten osinkoja ei maksettaisi?

Jos liiketoiminta pyörii ja kasvaa, niin yleensä joo. Osakkeen arvo nousee jos "markkinat" noin kollektiivisesti arvottavat yrityksen arvokkaammaksi kuin edellisenä vuotena.

Monesti firmoilla ei ole mitään erityisen fiksua käyttöä rahalle. Jos niiden strategia ei vaadi kasvua / investointeja tai ne saavat lainarahaa markkinoilta tosi edullisilla ehdoilla, niin parempi vaan jakaa rahat osakkaille, vaikka veroseuraamuksia tuleekin.

 

[nakkirakki]

Osakkeen sitä kautta rahaston arvo ilmeisesti sitten nousee seuraavaan osingon maksuun mennessä muuten osinkoja ei maksettaisi?

Yritykset maksaa osinkoa pääsääntöisesti tuloksen mukaan, eikä siihen hirveästi vaikuta osakekkeen arvostustaso. Toki voidaan saivarrella omien osakkeiden ostoilla, mutta sillä nyt ei ole suurta vaikutusta.

Jengillä muuten menee välillä sekaisin yhtiön tuotteiden ja osakkeiden ostamisen merkitys. Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista. Kohonnut pörssikurssi ei paranna yhtiön tulosta. Päinvastoin yleensä kyllä, positiivinen tuloskehitys tuppaa nostamaan kurssia.

 

[Cube]

Jengillä muuten menee välillä sekaisin yhtiön tuotteiden ja osakkeiden ostamisen merkitys. Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista.

En muista ikinä törmänneeni tuollaiseen. Kyllä ihmisillä jonkinlainen yleissivistys yleensä on.

 

[Zefram Cochrane]

Yritykset maksaa osinkoa pääsääntöisesti tuloksen mukaan, eikä siihen hirveästi vaikuta osakekkeen arvostustaso.

...ja arvostusta tulee kun tulee tulosta.

 

[amoult]

...
Jengillä muuten menee välillä sekaisin yhtiön tuotteiden ja osakkeiden ostamisen merkitys. Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista. Kohonnut pörssikurssi ei paranna yhtiön tulosta. Päinvastoin yleensä kyllä, positiivinen tuloskehitys tuppaa nostamaan kurssia.

Aika tavalla vedetty mutkat suoriksi. Kyllähän yritykset voivat hakea pörssistä rahoitusta osakeantien kautta.
Kohonnut pörssikurssi usein myös mahdollistaa yritykselle halvemman rahoituksen eli nostaa tätä kautta oman pääoman tuottoa.

Korkeasta pörssikurssista on myös hyötyä jos yritys haluaa tehdä yrityskauppoja ja rahoittaa näitä vaikkapa osakevaidolla (esimerkkinä Nokian Alcatel-Lucent osto).
Korkeasta kurssista on myös hyötyä jos yristystä uhkaa vihamielinen valtaus.

 

[tuoppi´]

En muista ikinä törmänneeni tuollaiseen. Kyllä ihmisillä jonkinlainen yleissivistys yleensä on.

Kyllä tuollaista aina välillä kuulee. Viimeksi milloin ite törmäsin oli kun joku Teslan omistaja uhkasi lopettaa yhtiön tukemisen eli osakkeiden ostamisen, kun uuden auton laatu oli niin surkea.

 

[tuoppi´]

Aika tavalla vedetty mutkat suoriksi. Kyllähän yritykset voivat hakea pörssistä rahoitusta osakeantien kautta.
Kohonnut pörssikurssi usein myös mahdollistaa yritykselle halvemman rahoituksen eli nostaa tätä kautta oman pääoman tuottoa.

Korkeasta pörssikurssista on myös hyötyä jos yritys haluaa tehdä yrityskauppoja ja rahoittaa näitä vaikkapa osakevaidolla (esimerkkinä Nokian Alcatel-Lucent osto).
Korkeasta kurssista on myös hyötyä jos yristystä uhkaa vihamielinen valtaus.

Annit on kyllä erikoistapauksia. Normaalisti kun ostat osaketta niin ei ne rahat sille yhtiölle mene vaan sille osakkeen myyjälle.

Ja nakkirakki sanoi ihan oikein, korkea pörssikurssi ei paranna tulosta. Muita hyötyjä siitä voi olla, mutta tulos ei ole kuitenkaan riippuvainen kurssista.

 

[Paapaa]

Ja nakkirakki sanoi ihan oikein, korkea pörssikurssi ei paranna tulosta. Muita hyötyjä siitä voi olla, mutta tulos ei ole kuitenkaan riippuvainen kurssista.

Hän kirjoitti myös:

Osakkeiden hankkiminen ei ole yhtiön tukemista.

Ja kuten yllä todettiin, kyllä se on. Toki jonkun piensijoittajan muutaman tonnin sijoitukset eivät vaikuta juuri mihinkään, mutta mekanismi siellä silti on.

 

[tuoppi´]

Ja kuten yllä todettiin, kyllä se on. Toki jonkun piensijoittajan muutaman tonnin sijoitukset eivät vaikuta juuri mihinkään, mutta mekanismi siellä silti on.

Niin, jossain erikoistapauksissa kuten anneissa tai joukkolainoituksessa. Mutta kun normaalisti ostat pörssistä niin ei ole, tai ainakin homma on niin välillisesti ettei sitä voi oikein yhtön tukemiseksi laskea. Vaikka kuinka suurilla summilla ostaisit niin ei se yhtiö siitä hyödy, ehkä korkeintaan hetkellisesti kurssi voi nousta, mutta äkkiä se kurssi korjaantuu "oikealle" tasolleen. Ja tämäkin vain siinä tapauksessa jos uskoo, että kurssista on jotenkin suoraan hyötyä tuloksen tekemisen kannalta.

 

[hypodermic]

Oma salkku koostuu lähes täysin osakerahastoista, ja lisäksi muutamista yksittäisten yhtiöiden lappusista. Tullutkin mietittyä onko korkorahastoissa tai vastaavissa mitään järkeä salkun tasapainotukseen? Vai onko parempi kerätä kylkeen myös hieman käteistä esim. BN:n, Instabankin tms säästötilille. Joka tapauksessahan jonkin verran (vähintään parin kuukauden tuloja vastaava summa?) olisi hyvä jokaisella olla sivussa vaikka tavan pankkitilillä. Toki jos sijoitettavaa pätäkkää piisaa niin voisihan sitä varojaan hajauttaa osake- ja korkorahastojen lisäksi moneen muuhunkin; vertaislainat, asunnot, metsä, kulta/hopea jne jne.

Kuukausisäästöä (pari ETF-rahastoa + toisinaan myös Superit) ajattelin puksuttaa samalla kaavalla kuin tähänkin saakka riippumatta siitä että pörssit ovat taas/yhä lähellä ATH lukemia. Lähinnä miettinyt josko lisäisi esim. käteispainoa sen sijaan että ostelisi esim. sektoripainotteisia ETF-rahastoja silloin tällöin kun löytyy ylimääräistä sijoittamiseen.

 

[tuoppi´]

Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa

Spoileri

Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa
21.10.2019 14:30päivitetty 21.10.2019 14:30

• Sijoittaminen
• Verotus

Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Verottajan linja on uudessa ohjeessa selvä: matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia
Lukuaika noin 1 min
Pörssisijoittajien matkustamisesta yhtiökokouksiin syntyviä kuluja ei voi enää vähentää verotuksessa.

Asia käy ilmi verottajan alkukuusta julkaisemasta ohjeesta, joka koskee arvopaperien luovutusten verotusta. Asia todetaan ohjeessa yksiselitteisesti: ”Matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia.”

”Siellä on kanta kirjoitettu nyt näkyviin. Ajatuksena on se, että piensijoittajan osallistuminen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen ei yleensä vaikuta hänen tulonmuodostukseensa eli sillä ei ole tosiasiallista vaikutusta tulonhankkimiseen”, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen.

”Vähennettävällä matkalla pitäisi olla joku yhteys tulonhankkimiseen. Nämä ovat sellaisia matkoja, jotka eivät useimmiten sitä ole. Toki jollain voi olla paljonkin osakkeita, ja he pystyvät vaikuttamaan yhtiökokouksessa osakemäärällään – sitten on tilanne toinen.”

Verottajan vanhemmassa syventävässä ohjeessa todettiin, että matkat yhtiökokouksiin yleensä ovat vähennyskelpoisia, eikä pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden välille tehty eroa. Tähän nojaten pörssiyhtiöiden yhtiökokousten matkakulut on hyväksytty vähennettäväksi piensijoittajien verotuksessa.

Uuden ohjeen näkemys on kireämpi. Käytännössä kyseessä on siis verottajan linjanmuutos, joka koskee piensijoittajia. Verottaja tulkitsee, ettei piensijoittajalla ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa pörssiyhtiön yhtiökokouksessa osakkeidensa arvoon.

Verottajan uusi ohje on julkaistu 4. lokakuuta. Luottamuksensuoja huomioon ottaen uutta kantaa sovelletaan vuoden 2020 verotuksessa eli matkoihin, jotka tehdään aikaisintaan 1. tammikuuta 2020.

Viime keväänä tehtyjä kokousmatkoja voi siis vielä hakea vähennettäväksi.

 

[Ponsu]

Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa

Spoileri

Verottajalta linjanmuutos: Piensijoittaja ei saa enää vähentää yhtiökokouksen matkoja verotuksessa
21.10.2019 14:30päivitetty 21.10.2019 14:30

• Sijoittaminen
• Verotus

Kuva: Satumaari Ventelä/KL
Verottajan linja on uudessa ohjeessa selvä: matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia
Lukuaika noin 1 min
Pörssisijoittajien matkustamisesta yhtiökokouksiin syntyviä kuluja ei voi enää vähentää verotuksessa.

Asia käy ilmi verottajan alkukuusta julkaisemasta ohjeesta, joka koskee arvopaperien luovutusten verotusta. Asia todetaan ohjeessa yksiselitteisesti: ”Matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen eivät ole vähennyskelpoisia.”

”Siellä on kanta kirjoitettu nyt näkyviin. Ajatuksena on se, että piensijoittajan osallistuminen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen ei yleensä vaikuta hänen tulonmuodostukseensa eli sillä ei ole tosiasiallista vaikutusta tulonhankkimiseen”, sanoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen.

”Vähennettävällä matkalla pitäisi olla joku yhteys tulonhankkimiseen. Nämä ovat sellaisia matkoja, jotka eivät useimmiten sitä ole. Toki jollain voi olla paljonkin osakkeita, ja he pystyvät vaikuttamaan yhtiökokouksessa osakemäärällään – sitten on tilanne toinen.”

Verottajan vanhemmassa syventävässä ohjeessa todettiin, että matkat yhtiökokouksiin yleensä ovat vähennyskelpoisia, eikä pörssiyhtiöiden ja muiden yhtiöiden välille tehty eroa. Tähän nojaten pörssiyhtiöiden yhtiökokousten matkakulut on hyväksytty vähennettäväksi piensijoittajien verotuksessa.

Uuden ohjeen näkemys on kireämpi. Käytännössä kyseessä on siis verottajan linjanmuutos, joka koskee piensijoittajia. Verottaja tulkitsee, ettei piensijoittajalla ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa pörssiyhtiön yhtiökokouksessa osakkeidensa arvoon.

Verottajan uusi ohje on julkaistu 4. lokakuuta. Luottamuksensuoja huomioon ottaen uutta kantaa sovelletaan vuoden 2020 verotuksessa eli matkoihin, jotka tehdään aikaisintaan 1. tammikuuta 2020.

Viime keväänä tehtyjä kokousmatkoja voi siis vielä hakea vähennettäväksi.

Mielenkiintoinen, toki aika hyvä perustelu. Mitenkäs sitten ylipäätään vaalit, jos ei yksittäisen osakkeenomistajan äänellä ole merkitystä, miten kansalaisen yksittäisellä äänellä on?

 

[Clarenz]

Mielenkiintoinen, toki aika hyvä perustelu. Mitenkäs sitten ylipäätään vaalit, jos ei yksittäisen osakkeenomistajan äänellä ole merkitystä, miten kansalaisen yksittäisellä äänellä on?

Eikös vaaleissa kaikki äänet ole yksittäisiä ääniä? Kenelläkään ei voi siis olla isompi "äänisalkku" kuin toisella.

 

[Sivustakatsoja]

Oma salkku koostuu lähes täysin osakerahastoista, ja lisäksi muutamista yksittäisten yhtiöiden lappusista. Tullutkin mietittyä onko korkorahastoissa tai vastaavissa mitään järkeä salkun tasapainotukseen? Vai onko parempi kerätä kylkeen myös hieman käteistä esim. BN:n, Instabankin tms säästötilille. Joka tapauksessahan jonkin verran (vähintään parin kuukauden tuloja vastaava summa?) olisi hyvä jokaisella olla sivussa vaikka tavan pankkitilillä. Toki jos sijoitettavaa pätäkkää piisaa niin voisihan sitä varojaan hajauttaa osake- ja korkorahastojen lisäksi moneen muuhunkin; vertaislainat, asunnot, metsä, kulta/hopea jne jne.

Kuukausisäästöä (pari ETF-rahastoa + toisinaan myös Superit) ajattelin puksuttaa samalla kaavalla kuin tähänkin saakka riippumatta siitä että pörssit ovat taas/yhä lähellä ATH lukemia. Lähinnä miettinyt josko lisäisi esim. käteispainoa sen sijaan että ostelisi esim. sektoripainotteisia ETF-rahastoja silloin tällöin kun löytyy ylimääräistä sijoittamiseen.

Ei tuo rahan pito tilillä nyt huono idea ole, nimenomaan jos saat sen 2-4kk palkan siellä pidettyä. Samallahan siinä on turvaa jos vaikka pesukone hajoaa tai sattuu vaikkapa joku hyvä osake kiinnostamaan niin siinä on sitten rahat heti valmiina. Mutta ei siellä tilillä tietenkään mitään kymppitonneja kannata makuuttaa vaikka sitä alle prosentin korkoa siihen haalisikin. Tuohon hajoitusmäärään en osaa sanoa mitään, varmasti liikahajautukseenkin voi sortua mutta joku fiksunpi voisi tuosta kertoa lisää.

 

[elmo]

Lienee aika korkata tämä triidi omalta osalta.

Rahallinen elämäntaparemontti menossa. Kiitos avioeron ja sitä seuranneen velkataakan nousun (45k€ -> 120k€) , 3kk kuluseurannan tuoma 'ei vittu, ei näin' fiilis (nettotulot 10k€ ja menot 12,5k€). Eli Suomeksi nyt kun tässä yksin vastaa omasta taloudesta niin on jotain motivaatiotakin yrittää laittaa se kuntoon. Ei mitään eksoottisia vippejä tai muita ole, mutta kyllä enempi tai vähempi kaikki eurot on tullut hukattua milloin mihinkin. Eikä tuo sinäällään edes haitannut. Mutta nyt homma on ihan eri kun taloudella huomattavasti enempi velkaa ja vähempi tuloja = erittäin huono yhtälö.

Palkkatulot on ihan ok, keskimäärin 3k€/kk netto. Tarkoitus olisi painaa kiinteät kuukausikulut alta 2k€ ja pistää touhu tonni säästöön jossain vaiheessa ehkä vielä enemmän. Paperilla pitäisi onnistua hienosti. Tuntuu vaan aina tulevan niitä jotain eksoottisia menoja, joten tärkeintä onkin pistää kaikki ei pakolliset ostot jäihin.

Tullut kahlattua tätä triidiä ja erinäisiä blogeja läpi. Entuudestaan oli hyvin tiedossa, että suoraan osakkeisiin en taida lähteä laittamaan yhtään mitään aika ja taito ei riitä ainakaan tässä vaiheessa. Nordnetin: ETF, Superrahastot, Smart 5,10,15 vaikuttaisi niiltä jotka sopisi aloittelijalle. Oma sijoitus suunnitelma on sitten hyvinkin hakusessa. Eli pitäisikö pistää kaikki ylimääräinen johonkin ja pitää luottokortteja(5k€) puskurina. Vai nopeasti nostettavaa kassaa myös huonoapäivää varten? Laittaako rahaa useampaan paikkaan eri sijoitusajanjaksoilla. Olen kovin skeptinen tuottojen suhteen niin kaikki raha mitä on tarkoitus laittaa olisi enemmän luokkaa sijoita ja unohda ja aikajakso olisi sama mitä asuntolainaa jäljellä eli 15v jolloin mittariin kilahtaisi myös 50v mittariin (kuulostaa kyllä niin hamaalta tulevaisuudelta kun miellän itseni pari kymppiseksi )

Yllättäviä tai isompia kuluja talon, auton tai minkä tahansa muun osalta joskus tulee mitä ei kiinteissä menoissa ja tarkoitus olisi tosiaan olla koskematta säästöihin joten onko se sitten lainaa vaan jos vaikka kattoremppa (jos maltillisella korolla) tai jättää X määrän kuukausia sijoittamatta jos joku äkillinen kallis meno mikä pitäisi rahoittaa muuten vaikka luottokortilla.

Eli touhu tonnilla/kk lähdetään liikkelle mistään ei tajua mitään ja 15v pitäs olla pokkaa jatkaa tota leikkiä jos tulot pysyy samana. Mitä tekkiläiset suosittelisi? Voihan sitä strategiaa joskus muuttaa. Entä jos on kymppitonnin alkupesämuna vai jättääkkö sen vaan pahanpäivän varalle ja unohtaa.

Parikymppisenähän nämä pitäisi aloittaa, mutta ei kait se vieläkään ole myöhäistä. Toisaalta jos olisi tullut sijoiteltua tähän mennessä niin siitä olisi puolikas lähtenyt kävelemään exän mukaan. Persaukisena parikymppisenä avioehdot tai sijoitukset paljon olleet mielesssä. Siinä taitaa olla muutenkin omat viisisenttiset muksuille: aina siivu syrjään tuloista ja avioehto. Pitäisi heillekkin varmaan joku muutamankympin/kk tili laittaa nordnettiin ihan vaan periaatteen vuoksi.

Katotaan lähtikö pyörä pyörimään oikeasti sen 15v ajaksi ja millä summalla vai jääkö 15kk tai 15p rypistykseksi . Kait se on pakko ottaa itseään niskasta kiinni kun oikeasti pitäisi olla varaa laittaa aika hyvinkin säästöön... Nyt se on ainakin mustavaa valkoisella.

Lainataas omaa vanhaa viestiä vaikka ihan tolla ei tullutkaan ajeltua. Säästöhommelit on lähteneet käyntiin, palkkanetto on pysynyt siinä 3k€/kk ja jos lasketaan kaikki tulot (lapsilisät, kulukorvaukset, romun myynnit yms.) niin kk netto 3,8k€/kk tähän astinen vuoden keskiarvo. Alkuvuoden räjähtäneet kulut on saatu hallintaan ja eka alta 2k€ kulu kuukausi osui viime kuuhun. Tässä kuussa taitaa kyllä mennä yli, mutta ei mitään 6k€ kuukausia lähellekään... Alkuvuoden isot menot johtaneet kyllä siihen että keskiarvo pyörii vieläkin 3k€/kk kuluissa. Jos ensi vuonna olisi paremman näkönen paperilla tuo luku.

Olihan tuo aika avaavaa kun katto mihin kaikkeen sitä rahaa oikeasti menee. Ostin aika törkean kallista elektroniikkaa lähinnä vaan siksi koska voin.

Tarkotus oli vuoden vaihteeseen edetä seuraavalla painotuksella:

Smart 15 15,00%
Super Suomi 5,10%
Super Norja 5,10%
Super Ruotsi 4,80%
EUNL 37,80%
ISN3 14,00%
EUNK 18,20%

Kk summa Nordnettiin oli/on 500€ ja loput nollakorkotilille kun en raaskinut laittaa kylmiltään tonnia kuussa sijoituksiin. Ajatus oli miettiä tilannetta uudestaan kun nollakorko tilillä on 20k€ vuodenvaihteessa. Nyt siellä on jo yli 20k€ niin ajattelin ottaa pohdintaan ennen vuodenvaihdetta.

Aihetta on tullut tankattua kiitettävästi ja oikeastaan vaan tullut varmemmaksi, että suorat osakeostot vaatii perehtymistä aika paljon. Toki kun tuolloin huhtikuussa osti hattuvakiolla Fortumia, Nokiaa, Orionia ja Teliaa niin parhaat tuotohan osakkeilla on tähän asti ollut jos arpa osuu kohdalla (Nokian kohdalla ei osunut). Toki homma ihan eri kun kerta hankinta vs. nousevaan/paikallaan jylläävään kurssiin kuukausittain ostettava indeksi.

Mitä muutoksia te tekisitte? Smartit ja Superit kettuun ja kaikki EUNL ja sinne myös jatkossa nollakorkotilin sijaan loputkin säästöön jäävät? 20k€ taidan jättää mielenrauhaksi puskuriin vaikka en keksi sille oikein kunnollista perustelua, tai jos siinä olisi 10k€ osakkeiden ostoon jos joskus rommaa. Toki en varmaan silloinkaan viitsi käyttää niitä. Tuntuu tyhmältä pitää 20k€ tilillä idlaamassa kun ei ole sellaisessa työssäkään missä voisi hetken varoituksella joutua tyhjentämään pöytää. Ehkä siinä on se, että ajattelumalli on siinä, että kaikki sijoitettu raha on jo hävittyä omassa pääkopassa niin pitää olla joku puskuri jotain varten .

Jotkut jenkki osakkeet kiinnostaisi kun tuskin tämä maailman politiikka on mihinkään muuttumassa. Tyyliin too big to fail mäkkäri, AT&T jne. Tämän tason perehtymisellä vaikea nähdä, että nuo häviäisi tai kutistuisi mihinkään. Vaan jatkavat nousua hamaan tappiin. Tosin tuostakin lukenut, että vaikka on arvoyhtiö niin silti se voi olla yliarvostettu ja hinta kova sen takia. Vaikka noissa nyt olisi yliarvostusta 10% niin pitkällä sijoitus tähtäimellä luulisi näiden olevan hyviä sijoituksia vaikka hetkellisesti osto ei ajoittuisi kohdalleen. Kun tavoite on tosiaan sit and hold. Ehkä helpoin olisi vaan lähteä SP500 ETF:llä (esim. SXR8) vaikka EUNL sisältääkin isolla painotuksella jenkkiä niin ei ihan yhteen indeksiin haluaisi tylsästi pistää senttejään.

Yksi voisi olla, että jättää lisäksi jonkun siivun vaikka 10% kuukaudessa syrjään ja kun tarpeeksi niin ostaa sillä jotain indeksiä riskillisempää. Riskinotto ei pienessä mittakaavassa ole ongelma kun vertaislainoihinkin on tullut euroja laitettua. Ei ole tarkoitus kasvattaa, mutta huvikseen mukava kokeilla eri alustoja. Toki jos hukkaa tuon 10% aivan paskoihin sijoituksiin niin siinä lähtee äkkiä se tuotto ja vähän yli mitä indekseistä saisi .

 

[Cube]

Ei se minusta ole välttämättä huono idea pitää vähän ylimääräistä käteisallokaatiota siltä varalta että kurssit tulee alas. Se on aina mukavampi ostaa halvemmalla. Voihan se tietty olla etteivät tule mutta se on jokaisesta itsestään kiinni mihin varautuu.

 

[hypodermic]

@elmo entäpä yhtenä vaihtona erinäiset vähän spesifisemmät ETF:t, kuten vaikka sähköautoteollisuus, IoT, energia, vesi yms megatrendit / tulevaisuuden jutut. Tai ihan vaikka informaatioteknologia (esim VGT noussut omassa salkussa kivat n. 45% parissa vuodessa tms), mikä nyt sattuu kiinnostamaan tai minkä näkee tulevaisuudessa kovana juttuna. Nuo sopii ainakin itselleni, kun ei ole aikaa / tarpeeksi kiinnostusta yksittäisten yhtiöiden penkomiseen, niin ETF:llä pääsee helposti kiinni. Toki esim Nordnetistä löytyy monille sektoreille ns perinteisiäkin rahastoja, niissä vaan tuppaa kulut olla suuremmat.

Tämä siis, jos haluaa tavan indeksi kk-säästön ohella ostella silloin tällöin muutakin pörssimarkkinoilta.

 

[Laissez-Faire]

Mielenkiintoinen, toki aika hyvä perustelu. Mitenkäs sitten ylipäätään vaalit, jos ei yksittäisen osakkeenomistajan äänellä ole merkitystä, miten kansalaisen yksittäisellä äänellä on?

Virkavaltainen, yksipuolinen ja heikosti perusteltu linjaus, imo. Harva piensijoittaja (reaalimaailmassa kiinni sitkutteleva) lienee kuvitellutkaan olevansa yhtiökokouksessa merkittävästi yhtiön asioihin vaikuttamassa. Eiköhän siellä ennemminkin olla hankkimassa tietoa virallisen osuuden kautta sekä myös johdon & kanssaomistajien kanssa verkostoitumisen kautta. Parempaa tilaisuutta tiedonhankintaan yhtiöiden tilasta ja näkymistä on harvassa mikäli kuvittelee voittavansa markkinat osakepoiminnalla.

 

[Juha_H]

Morjensta,

Meillä suomalaisilla taloudellinen riippumattomuus on harvinaisempaa kuin muualla. Meillä on taipumus sanoa, että me tarvitsemme yhteiskuntaa. Siksi koska emme selviä itse, koska meillä ei ole mitään omaisuutta, Wahlroos totesi. Suomi on erikoinen paikka. Missään muualla Ifin markkina-alueella asiakkaat eivät kysy yhtä pieniä omavastuuosuuksia kuin Suomessa. Missään muualla he eivät halua minimoida riskiään niin täydellisesti kuin Suomessa, Wahlroos sanoi Suuri Osakesäästäjäpäivä -tapahtumassa.

Lue lisää -> Björn Wahlroos kommentoi hallitusneuvotteluita: Jonkun täytyy nousta barrikadeille

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Suosittelen kahtomaan myös tapahtuman muut esitykset, kuten Vesa Puttosen ja konkareiden ajatukset -> https://www.youtube.com/channel/UCQRK2jX_pdGsNhh785rt1IQ

 

[Cube]

Eiköhän siellä ennemminkin olla hankkimassa tietoa virallisen osuuden kautta sekä myös johdon & kanssaomistajien kanssa verkostoitumisen kautta.

No se on justiinsa näin että yhtiökokouksessa kyse on tiedonhankinnasta ja näkökulmien haistelusta kuin yhtiön asioissa äänestämisessä. Kohta ei tod näk saa vähentää talouslehtiä tai esim. reaaliaikaisista kurssitiedoista koituvia kustannuksia, yhtä loogista..

Verottaja on tässä maassa yksi perse.

 

[Mooses]

No se on justiinsa näin että yhtiökokouksessa kyse on tiedonhankinnasta ja näkökulmien haistelusta kuin yhtiön asioissa äänestämisessä. Kohta ei tod näk saa vähentää talouslehtiä tai esim. reaaliaikaisista kurssitiedoista koituvia kustannuksia, yhtä loogista..

Verottaja on tässä maassa yksi perse.

Niinhän se on, mutta on tuossa myös toinen puoli, että koskaan ei ole ollut selkeää mikä on hyväksyttävää vähentämistä. Matka Helsingistä Espooseen on vähän eri juttu kuin Espoosta Nokialle. Tai Rovaniemeltä Espooseen ja tietysti käyttäen lentokentältä taksia ja myös hotellia ruokailuineen. Ja kuinka paljon piti omistaa esimerkiksi Berkshireä, että sai sen New Yorkin matkan vähentää. Riittääkö yksi A-osake? Aika röyhkeitäkin juttuja näistä kuullut. Ainakin parin tonnin Nordea-omistuksella Tukholman matkoja.

 

[Cube]

Niinhän se on, mutta on tuossa myös toinen puoli, että koskaan ei ole ollut selkeää mikä on hyväksyttävää vähentämistä. Matka Helsingistä Espooseen on vähän eri juttu kuin Espoosta Nokialle. Tai Rovaniemeltä Espooseen ja tietysti käyttäen lentokentältä taksia ja myös hotellia ruokailuineen. Ja kuinka paljon piti omistaa esimerkiksi Berkshireä, että sai sen New Yorkin matkan vähentää. Riittääkö yksi A-osake? Aika röyhkeitäkin juttuja näistä kuullut. Ainakin parin tonnin Nordea-omistuksella Tukholman matkoja.

Kieltämättä tuossa kyllä on hyväksikäytön mahdollisuuksia. Ehkä liian rehellinen luonne, kun ei tullut edes mieleen että lomamatkoja voisi ujuttaa vähennettäväksi ostamalla sopivasta pörssistä sopivaa lappua.

 

[jinx1980]

Aika vaikea silti saada osumaan ko. lafkan kokouspäivää oman loman kohtaan. Lentoliput kun nyt minimissään pitäisi mätsätä edes läheiseen kaupunkiin ja päivinä. Tietysti on varmasti paikkoja/kohteita jossa tuo onnistuu, mutta väittäisin olevan niin harvinaista herkkua että käytännössä aivan sama...

Ja kun kuluista saa vain 30% ”takas”, niin jos pienenkin detourin joutuu esim. kaupungin takia ottaa niin äkkiä tuon hyödyn ottaa turpaan jos pelkkien lippujen hinnassa.

 

[yberkurko]

No se on justiinsa näin että yhtiökokouksessa kyse on tiedonhankinnasta ja näkökulmien haistelusta kuin yhtiön asioissa äänestämisessä. Kohta ei tod näk saa vähentää talouslehtiä tai esim. reaaliaikaisista kurssitiedoista koituvia kustannuksia, yhtä loogista..

Verottaja on tässä maassa yksi perse.

Tiedonhankinnan kannalta voi lukea kokouspöytäkirjat ja moni isompi firma järjestää myös tiedonantopuheluja. Sikäli verottajan kanta on myös perusteltu. Ihan toista on reaaliaikaisten kurssien ostaminen ja talouslehdet, kun niistä saa tietoa, jota et muutoin ainakaan merkittävästi pienemmin kustannuksin saisi.

 

[Paapaa]

Tiedonhankinnan kannalta voi lukea kokouspöytäkirjat ja moni isompi firma järjestää myös tiedonantopuheluja. Sikäli verottajan kanta on myös perusteltu. Ihan toista on reaaliaikaisten kurssien ostaminen ja talouslehdet, kun niistä saa tietoa, jota et muutoin ainakaan merkittävästi pienemmin kustannuksin saisi.

Vanhat parrat kokevat, että yhtiökokouskaffella voi nähdä TJ:n sieraimien värähtelystä tulevat tuotot. Itse en pidä tätä merkittävänä infona ja sinänsä ymmärrän verottajan kannan noin periaatteessa - varsinkin kun tätä vähennystä voi aika helposti hyväksikäyttää vapaa-ajan reissujen subventoimiseen. Luultavasti isolla possalla verottaja hyväksyy vähennyksen. Mutta satasien/tonnien positiolla ei kannata enää yrittää.

 

[zepi]

Aika vaikea silti saada osumaan ko. lafkan kokouspäivää oman loman kohtaan. Lentoliput kun nyt minimissään pitäisi mätsätä edes läheiseen kaupunkiin ja päivinä. Tietysti on varmasti paikkoja/kohteita jossa tuo onnistuu, mutta väittäisin olevan niin harvinaista herkkua että käytännössä aivan sama...

Ja kun kuluista saa vain 30% ”takas”, niin jos pienenkin detourin joutuu esim. kaupungin takia ottaa niin äkkiä tuon hyödyn ottaa turpaan jos pelkkien lippujen hinnassa.

Pelkästään S&P500:sessa on 500 firmaa. Periaatteessa kokouksia riittää siis joka päivälle.

Ja jos tiedät lähteväsi lomalle, niin senkun googlaat firman jolla on oikeaan aikaan oikeassa paikassa yhtiökokous ja pari osaketta ostoon...

 

[maukka]

Vanguard on laskenut eurooppalaisten ETF:ien kuluja.

ETF fee reductions Old Ongoing Charge Figure (OCF) New Ongoing Charge Figure (OCF)
FTSE All-World UCITS ETF 0.25% 0.22%
FTSE Developed Asia Pacific ex Japan UCITS ETF 0.22% 0.15%
FTSE Developed Europe ex UK UCITS ETF 0.12% 0.10%
FTSE Developed Europe UCITS ETF 0.12% 0.10%
FTSE Developed World UCITS ETF 0.18% 0.12%
FTSE Emerging Markets UCITS ETF 0.25% 0.22%
FTSE Japan UCITS ETF 0.19% 0.15%
EUR Corporate Bond UCITS ETF 0.12% 0.09%
EUR Eurozone Government Bond UCITS ETF 0.12% 0.07%
U.K. Gilt UCITS ETF 0.12% 0.07%
USD Corporate 1-3 Year Bond UCITS ETF 0.15% 0.09%
USD Corporate Bond UCITS ETF 0.12% 0.09%
USD Treasury Bond UCITS ETF 0.12% 0.07%

 

[jinx1980]

Pelkästään S&P500:sessa on 500 firmaa. Periaatteessa kokouksia riittää siis joka päivälle.

Ja jos tiedät lähteväsi lomalle, niin senkun googlaat firman jolla on oikeaan aikaan oikeassa paikassa yhtiökokous ja pari osaketta ostoon...

Jos nyt vaikka haluan floridan disney worldiin ja karibian risteilylle vaikkapa maaliskuussa (lomaa 2viikkoa) niin minkä firma osakkeet pistän hankintaan? Entäpäs jos amerikka ei kiinnosta pätkääkään, mutta haluan taika-maahan (thaimaa) 1-2 viikoksi koulujen syys- tai talvilomalla, minkä firman osakkeita ostetaan jos uskottava välilasku BKK on ok? Tieto tuskin löytyy ihan sormia napsauttamalla...

En usko että nykyäänkään verottaja on moisia reissuja hyvin pienellä (ja viel vast ikään hankitulla) possalla hyväksynyt, tietysti voihan niitä ostaa vaikka 30k€::llä ennen reissua mutta silloin toki altistuu vähän muullekin kuin verottaja-riskille...

 

[Misi]

Huomenta, yrityskaupan myötä olisi kohta siirtyminen brittiläisen työnantajan palvelukseen . Eilen olin kuuntelemassa talousjohtajan esitystä ja vakuutti sen verran että voisi jonkun punnan sijoittaa myös osakkeisiin.

Mutta tuo on listattu vain lontoossa - onko tuonne mitään järkeä sotkeentua tässä brexit-tilanteessa ja jos on niin minkä välittäjän kautta? Tällä hetkellä tilit op, seligson ja nordnet.

Jenkeissä olisi myös, mutta noteeraamattona, mitäs riskejä tässä on?

Kyseessä siis tämä Osta osaketta COMPASS GROUP PLC (CMPGF) pörssistä Nasdaq OTC Foreign - Nordnet

Kiitos avusta, tällä hetkellä siis omistuksessa pelkkiä rahastoja

 

[Cube]

Huomenta, yrityskaupan myötä olisi kohta siirtyminen brittiläisen työnantajan palvelukseen . Eilen olin kuuntelemassa talousjohtajan esitystä ja vakuutti sen verran että voisi jonkun punnan sijoittaa myös osakkeisiin.

Mutta tuo on listattu vain lontoossa - onko tuonne mitään järkeä sotkeentua tässä brexit-tilanteessa ja jos on niin minkä välittäjän kautta? Tällä hetkellä tilit op, seligson ja nordnet.

Jenkeissä olisi myös, mutta noteeraamattona, mitäs riskejä tässä on?

Kyseessä siis tämä Osta osaketta COMPASS GROUP PLC (CMPGF) pörssistä Nasdaq OTC Foreign - Nordnet

Kiitos avusta, tällä hetkellä siis omistuksessa pelkkiä rahastoja

Ainakin jossain vaiheessa Lontoosta ostaessa meni 0,5%. Aiheutuukohan brexitistä riskiä verosopimuksille? (esim osinkojen verotus, lähdeverojen periminen / palautus - nykyään näissä ei tietääkseni Lontoossa ole ollut ongelmia). Jälkimmäiseen ei lappusen ostaminen eri pörssistä auta vaan yhtiön kotipaikka määrää.

 

[Zacksa]

Tuhat lappua nordeaa salkussa, keskihinta kutosen korvilla. Klo 8 osari. Saas nähdä sulaako voittoprosentit. Jos osinkotaso pysyy ensivuonnakin hyvänä, niin nuo takoo minulle yli 10% osinkotuottoa. Vaihdan ne toki osakesäästötilille ensivuonna, jotta vältyn veroilta, ja voin lisätä määrää koko rahalla.

Edit. Tulos tulikin jo. Osinko pieneni reilusti, ja kertaluonteisilla karmean näköinen luku viivan alla.

Saas nähdä onko -10 vai -20

 

[Reisga]

Tuhat lappua nordeaa salkussa, keskihinta kutosen korvilla. Klo 8 osari. Saas nähdä sulaako voittoprosentit. Jos osinkotaso pysyy ensivuonnakin hyvänä, niin nuo takoo minulle yli 10% osinkotuottoa. Vaihdan ne toki osakesäästötilille ensivuonna, jotta vältyn veroilta, ja voin lisätä määrää koko rahalla.

Juuri julkaistu tulostiedote:

Nordean tulos - kolmas neljännes 2019

Näkymät:
Kertaluonteiset erät heikentävät Nordean Q3-tulosta merkittävästi - uudet näkymät julkaistu

 

[Ponsu]

Alennusmyyntejä odotellessa

EDIT: Taas jäi bear-sertit hankkimatta
EDIT2: Onneksi UPM:llä menee paremmin

 

[Reisga]

Nokian näkymät huonot

Nokia keskeyttää osingonmaksun ja muuttaa tulevaisuudennäkymänsä huonommiksi

 

[Misi]

Ainakin jossain vaiheessa Lontoosta ostaessa meni 0,5%. Aiheutuukohan brexitistä riskiä verosopimuksille? (esim osinkojen verotus, lähdeverojen periminen / palautus - nykyään näissä ei tietääkseni Lontoossa ole ollut ongelmia). Jälkimmäiseen ei lappusen ostaminen eri pörssistä auta vaan yhtiön kotipaikka määrää.

Tuo leimavero olikin tiedossa, verosopimukset ovat käsittääkseni valtioiden välisiä, vai olisiko EU näissäkin mukana

 

[Paapaa]

Eilen mukavat uutiset Koneesta ja Orionista. Sääli, ettei Thyssenin hisseistä tullut vielä mitään uutista


Kesko pilkahti myös. Mutta Nordea ja Konecranes tuovat varmaan lunta tupaan koko rahan edestä ihan kohta. Nokiaa en omista, sillä myös varmaan rankka päivä edessä.

 

[RouVix]

Kesko pilkahti myös. Mutta Nordea ja Konecranes tuovat varmaan lunta tupaan koko rahan edestä ihan kohta. Nokiaa en omista, sillä myös varmaan rankka päivä edessä.

Nordean tupa on jo melko luminen, joten reaktio oli aika maltillinen.

Nokia taas.. No, valitettavan paljon Nokia-uskovaisia tässä maassa vielä on. Onneksi ei omassa salkussa.

 

[mopnex]

Nokia on hyvin pienellä painotuksella vielä omassa salkussa. Periatteessa mahdollisuudet on vaikka ja mihin. Sekä luulisi Alcatel-Lucent kaupasta olevan hyötyä pitkälläaikavälillä. Tällä hetkellä vaan se tärkein eli 5G-hammas ei pure, ja takavuosien alisuoriutuja Ericsson on painellut ohi. En ole tankkaamassa Nokiaa, vaikka se voisi olla mahdollinen reitti jos kurssi laskisi tarpeeksi alas.

 

[Paapaa]

Karmeaa katsottavaa tuo Nokian reaktio: -22% tuon kokoiselle firmalle on kyllä aika älytöntä.

 

[Incredible Buff]

Onneksi olen tuosta Nokiasta luopunut jo tovi sitten. UPM:ää ei tullut sitten myytyä, kun en rahoille mitään käyttöä olisi keksinyt ja näemmä hyvä niin.

Nordean reaktio maltillinen ja niin pitikin. Kyllä tuohon osakkeeseen oli jo nämä uutiset aikalailla hinnoiteltu. Katsotaan nyt vielä kuitenkin, josko jollain isolla pelurilla olisi tarve ajaa kurssi alas.

 

[Cube]

Olen miettinyt Nordeaa potentiaalisena ostolappuna, mutta heidän (ja muidenkin pankkien) kohdalla minua pelottaa tulevaisuuden korkokatteet. Nyt lainoja kilpailutetaan ennätysmäärä ennätysalhaisilla koroilla.

Miten käy kun viitekorot nousee nollaan? Korkokate pienenee marginaaliin näiden myönnettyjen lainojen osalta. Ei jää pankille paljon mitään sitten enää tuollaisista 0,35 - 0,4 marginaaleista katetta. Nyt heille miinuskoroilla jää vastaavista varmaan yli tuplat tuon verran. Toki korkojen laskiessa tilanne paranee kun nuo on sementoitu minimiksi, mutta samat pykälät on johtaneet kasvaneeseen kilpailuun (ja minun nähdäkseni kasvattaneet riskiä).

Sen lisäksi asiakaspalvelu on ollut Nordealla huonointa ainakin oman kilpailutuskokemukseni mukaan (hidasta, porukkaa ehkä vähennetty liikaa?), saattaa vaikuttaa valintaan tasaväkisillä tarjouksilla..

Pitää kumminkin lukaista illalla osari ja miettiä onko huomenna ostolaidassa potentiaalia.

 

[Paapaa]

Nordea on hieno esimerkki siitä, että sokea osinkoprosentin tuijottaminen on typerää. Nordean korkea osinkoprosentti menneen osingon perusteella laskettuna ei kielinyt huimasta löydöstä, jota kukaan muu ei ollut keksinyt, vaan heikentyneistä odotuksista. MOT.

 

[OD.]

No johan tuli taas lunta tupaan. Surin olisi aika ymmärtää lähteä tai jos ei ymmärrä, niin hallituksen antaa monoa. Tuloshan oli ihan ok, mutta negari tulevaisuudennäkymistä paha paha takaisku.