Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
@perato @finWeazel Kiitos vastauksista.

Olisi todella kätevää vain tehdä hänelle oma tili ja siirtää hänen nimiinsä (pitkän vuosia kestäneen sijoituskasvatuksen jälkeen) kun täyttää 18. Mutta jos siitä voi myöhemmin tulla ongelmia niin se ei ole hyvä.

Mutta nyt kun asiaa mietin, niin ei multa ainakaan ole opintotukia hakiessa kyselty mitään pankkitilien saldoja tai sijoitussalkun paksuutta. Eli onko se edes ongelma opinto- tai asumistukia haettaessa vai onko ainoastaan jos hakisi jotain sossun toimeentulotukea? Tämä kysymys siis muillekin kuin merkatuille käyttäjille.
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.
Kun ei ole kristallipalloa niin en jaksa miettiä tukia yms. 15-20v päähän. Jos ongelmia tulee niin mietin sitten mitä teen.
Jos taas muksut pistää omaisuuden myyntiin ja vetää kurkusta alas niin katon myös peiliin ja totean kasvattaneeni lapset päin persettä.
 
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.
Kun ei ole kristallipalloa niin en jaksa miettiä tukia yms. 15-20v päähän. Jos ongelmia tulee niin mietin sitten mitä teen.
Jos taas muksut pistää omaisuuden myyntiin ja vetää kurkusta alas niin katon myös peiliin ja totean kasvattaneeni lapset päin persettä.
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Itse olen pitänyt alle 1% kuluja ok:na, en siis itse laita alle 300€ summia, vaan odotan sitten vaikka seuraavaan kuukauteen.
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Laittaa Nordnetin kautta Storebrandin rahastoon tai johonkin Seligsonin rahastoon ilman merkintäkuluja? Juoksevat kulut ovat jonkin verran isommat mutta saa tasaisesti laitettua pienemmätkin summat ilman ylimääräisiä säätöjä.
 
Laittaa Nordnetin kautta Storebrandin rahastoon tai johonkin Seligsonin rahastoon ilman merkintäkuluja? Juoksevat kulut ovat jonkin verran isommat mutta saa tasaisesti laitettua pienemmätkin summat ilman ylimääräisiä säätöjä.
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta nopeasti mobiililla katsottuna mcsi world taitaa olla 10v aikajaksolla tuottanut yli 50% enemmän kuin storebrand.[\]
Edit: ei ole totta
 
Viimeksi muokattu:
@perato @finWeazel Kiitos vastauksista.

Olisi todella kätevää vain tehdä hänelle oma tili ja siirtää hänen nimiinsä (pitkän vuosia kestäneen sijoituskasvatuksen jälkeen) kun täyttää 18. Mutta jos siitä voi myöhemmin tulla ongelmia niin se ei ole hyvä.

Mutta nyt kun asiaa mietin, niin ei multa ainakaan ole opintotukia hakiessa kyselty mitään pankkitilien saldoja tai sijoitussalkun paksuutta. Eli onko se edes ongelma opinto- tai asumistukia haettaessa vai onko ainoastaan jos hakisi jotain sossun toimeentulotukea? Tämä kysymys siis muillekin kuin merkatuille käyttäjille.

Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
 
Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
Toihan jo kannustaisi että nostetaan muutamankin tonnin säästö sukanvarteen...
 
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta nopeasti mobiililla katsottuna mcsi world taitaa olla 10v aikajaksolla tuottanut yli 50% enemmän kuin storebrand.
Storebrand all countries sisältää myös kehittyvät markkinat toisin kuin MSCI world.

Laitatko vielä mitä tässä nyt oli vertailussa kun Nordnet ei näytä noille kahdelle kuin muutaman prosentin eron.
 
Viimeksi muokattu:
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?

Yksi tapa ajatella kohtuullisia ostokuluja on kuinka paljon arvioit sijoituksen tuottavan kuukaudessa keskimäärin verrattuna siihen, että raha olisi ensin korkotilillä odottamassa ja laittaisit useamman kuukauden välein suuremman summan. Toki oikeasti sen kuukauden aikana sijoitus voi tuottaa +25% tai -20%.

Esimerkiksi arvioit saavasi keskimäärin 7.4% enemmän tuottoa vuodessa sijoituksesta vs korkotilillä. Yhdessä kuukaudessa keskimääräinen tuotto on silloin 0.6%. Jos säästät kuluissa enemmän odottamalla seuraavaan kuukauteen kuin sijoitus tuottaisi kuukaudessa keskimäärin, niin saattaa kannattaa laittaa isompi summa kerralla. Esim 2% kulut kuukauden välein vs 0.66% kulut 3kk välein.

Pienille säästösummille kannattaa harkita myös rahastoja, joihin voi säästää ilman kuluja.
 
Storebrand all countries sisältää myös kehittyvät markkinat toisin kuin MSCI world.

Laitatko vielä mitä tässä nyt oli vertailussa kun Nordnet ei näytä noille kahdelle kuin muutaman prosentin eron.
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
 
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
Niin ja alunperin ei siis ollut tarkoitus suositella mitään nimenomaista rahastoa vaan kertoa että ainakin aiemmin merkinnät ja lunastukset noihin Storebrandin rahastoihin Nordnetin kautta ovat olleet maksuttomia. Niitä on muitakin kuin tuo all countries.
 
Pahoittelut, en tiedä itsekkään mitä ihmettä sitä on tullut katseltua. Oletan, että puhe on näistä:

Storebrand
MSCI World

Ero 5V jaksolla onkin ”vain” ~7%
Pahoittelut virheestä ja hienoa että korjasit.
Korjataan vielä sen verran, että tuo ero 7 %/5 v ei pidä paikkaansa, vaan se on oikeasti vain 7 %-yks./5 v. Prosenttiyksikköinä ilmaistu ero ei kerro mitään ilman tietoa muista lukuarvoista.

Esim. 7 %/5 v olisi ihan merkittävä ero, mutta 7 %-yks./5 v ei ole juuri mikään ero, jos tuotot olisivat ns. tenbaggerien +907 % ja +900 %. Tällöin paremmin tuottanut potti olisi vaivaiset 0,7 % suurempi viiden vuoden kohdalla.

Viisi vuotta MSCI World vs. Storebrand:

((84,83 + 100) / (77,76 + 100) - 1) * 100 % = 3,98 %/5 v (tai 7,07 %-yks./5 v, mutta sehän ei kerro mitään ilman tietoa lukuarvoista, kuten yllä nähtiin)

Kymmenen vuotta MSCI World vs. Storebrand:
((86,062 / 28,92) / ((157,52 + 100) / (-6,96 + 100)) - 1) * 100 % = 7,5 %/10 v

TLDR
3,98 %/5 v
7,5 %/10 v
 
Pikainen haku ei löytänyt, bongasin Saton osakeannin Nordnet Nordnetissa. Toissijaiseen antiin voi ilmeisesti osallistua vaikka ei olisi tällä hetkellä omistuksia, näin ainakin tuon tiedotteen tulkitsen. Viime vuonna tulos aika pakkasella, mutta korkojen takia se nyt ei ehkä varsinaisesti yllätä. Omavaraisuusaste ei kovin kummoisesti tippunut.

Kysymys siis, tulkitsinko oikein, että tuohon voi osallistua vaikka ei olisi olemassa olevia omistuksia (ts. toissijainen myös uusille sijoittajille) vai onko se vain nykysijoiittajille, jos uusia lappuja jää merkitsemättä? Toisekseen, onko täällä mitään näkemyksiä koko lafkasta, pitkällä aikavälillä vuokrakämppäbisnes hyvinkin kannattavaa puuhaa, ja numerot vaikutti ihan kohtalaisilta aiemmilta vuosilta. Toki korot ei sinne nollaan ole tippumassa, nykyisesti alaspäin toki aika varmasti.
 
Tälläinen olisi itselläkin suunnitelmissa muksulle. Tämä kysymys ei ole varsinaisesti suunnattu juuri sinulle, mutta mikä on järkevä summa juurikin kuukausisäästöön etteivät kulut ole suhteessa liian isot? Onko tähän jokin tietty suuntaa-antava prosenttiosuus?
Itse laitan etf:iin koska ostokulut ovat omalla kohdalla vain 0,0xx prosenttia. Mutta lapselle laitan rahastoon koska kulut olisivat etf:issä lähes 2,5% kun ei oikein voi antaa enempää kuin 130€/kk tai menee lahjaveroa. Lisäksi en jaksa kikkailla mitään vaan kaikki menee automaattisesti joka kk.
 
Eikös nyt ollut hallitusohjelmassa että 10ke omaisuus = ei tukiaisia mikä on kyllä aivan peräsilmästä, kun ei kannattaisi säästää kesätyörahojaan edes. Vakuutuskuori on pomminvarma taktiikka ja siksi rikkaat suosinevatkin sitä, vaikka siirrät lapselle sen varallisuus on vakuutusyhtiön taseessa. Edit. tarkennus Yleiseen asumistukeen.
50k€ omaisuutta oli se asumistuen suunniteltu kokonaan loppuminen, tuota allaolevat summat laskettaisiin jollain prosentilla tuloina ja jos ei muita tuloja ole esim. kesätöistä, niin tuki ei välttämättä hirveästi leikkaannu. Vakuutuskuori ei toimi, jos tuovat samat varallisuusehdot kuin esim. eläkeläisten asumistuessa on jo nyt, mihin nuo vakuutuskuoretkin pitää ilmoittaa.

Mutta nämä nyt on spekulaatiota kunnes ilmoittavat, mitä oikeasti ovat tekemässä.
 
Mikä itu teillä nyt sit on etes leikkien laskea tuota EUNL - Storebrand eroa. Ottakaa nyt edes "samanlainen"
Storebrand 10v 185%

MSCI ACWI 181%

Storebrandi on ESG joten sieltä puuttuu joitakin toimijoita, erot tullee noista.
 
Hei, saisko täältä apua. Nyt on tilanne, että kakka vähän tuulettimessa ja pitäisi myydä etfiä (nordnet) kymppitonnin edestä.

Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista? Ihan konkreettisesti tuleeko tonnin parin lasku luukusta vuoden lopussa vai miten tuo maksu tapahtuu? Tyhmä kysymys varmasti, mutta en ole ennen myyntiä kokenut.
 
Hei, saisko täältä apua. Nyt on tilanne, että kakka vähän tuulettimessa ja pitäisi myydä etfiä (nordnet) kymppitonnin edestä.

Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista? Ihan konkreettisesti tuleeko tonnin parin lasku luukusta vuoden lopussa vai miten tuo maksu tapahtuu? Tyhmä kysymys varmasti, mutta en ole ennen myyntiä kokenut.
Se on pääomatuloa, Googlaa ja lue aiheesta. Sit voit purkaa tänne miten ymmärsit niin korjataan jos tarvetta.
 
Jos nyt siis myyn osuudet siten, että tuo kymppi kasassa niin koska tulee verot maksuun ja mistä näen paljonko siitä on verollista?

Vuoden 2024 verotus tasataan vuonna 2025. Eli jos maksat liian vähän tai liikaa ennakkoja, niin saat mätkyjä tai palautuksia ja ne hoidetaan vuonna 2025.

ETF:ien myynnistä maksat pääomatuloveroa. Pääomatuloksi katsotaan voitto. Eli jos ostit ETF:ää 6000 eurolla ja myyt nyt 10000 eurolla, on tuosta 4000e voittoa, josta menee pääomavero, joka on 30% 30000 euroon asti. Eli 1200 euroa. Kulut vähennetään voitosta ennen kuin lasketaan veron määrä. Ja on muitakin lisäsääntöjä, mutta noin periaatteessa.
 
Osakesäästötili vaan lapselle auki. Tilille maksetut osingot (ja korkotulot) vaikuttavat yleensä "sossu"etuuksiin, mutta pääoma ei noihin normitukiin (luovutusvoitot toki, vaikka ei nostaisikaan tililtä poijes). Eli jotain osingot uudelleensijoittavaa rahastoa/ETFää itse ostelisin junnulle.

Siis smugun eiliseen postaukseen piti tulla vastaus, väliin näköjään ehti muitakin.
 
Osakesäästötili vaan lapselle auki. Tilille maksetut osingot (ja korkotulot) vaikuttavat yleensä "sossu"etuuksiin, mutta pääoma ei noihin normitukiin (luovutusvoitot toki, vaikka ei nostaisikaan tililtä poijes). Eli jotain osingot uudelleensijoittavaa rahastoa/ETFää itse ostelisin junnulle.

Siis smugun eiliseen postaukseen piti tulla vastaus, väliin näköjään ehti muitakin.
Hallitus on siis kaavaillut muutoksia esim opiskelijoiden tukiin siten että myös varallisuus vaikuttaa tukeen. Tällä hetkellä toimii kertomallasi tavalla mutta tulevaisuus on epäselvä.
 
Vuoden 2024 verotus tasataan vuonna 2025. Eli jos maksat liian vähän tai liikaa ennakkoja, niin saat mätkyjä tai palautuksia ja ne hoidetaan vuonna 2025.

ETF:ien myynnistä maksat pääomatuloveroa. Pääomatuloksi katsotaan voitto. Eli jos ostit ETF:ää 6000 eurolla ja myyt nyt 10000 eurolla, on tuosta 4000e voittoa, josta menee pääomavero, joka on 30% 30000 euroon asti. Eli 1200 euroa. Kulut vähennetään voitosta ennen kuin lasketaan veron määrä. Ja on muitakin lisäsääntöjä, mutta noin periaatteessa.
Kiitos, tämä selvensi hyvin.
 
Hallitus on siis kaavaillut muutoksia esim opiskelijoiden tukiin siten että myös varallisuus vaikuttaa tukeen. Tällä hetkellä toimii kertomallasi tavalla mutta tulevaisuus on epäselvä.
Toisaalta tässä tuli aiemmin hyvää pohdintaa siitä, että tulevaisuus on aika epäselvä muutenkin ja tosi vaikea ennustaa 20 vuoden päähän. Ehkä itsekin nyt ajattelen niin, että jos 20+ vuoden päästä lapseni ei saa jotain asumistukea oman varallisuutensa takia, niin se on ainoastaan positiivinen ongelma.

Pitää vain toivoa, että rahoja ei sitten tykitetä hanskaan tai käytetä johonkin teinibemarin hankintaan. Mutta pitää itse tehdä kaikkensa kasvatuksessa, että näin ei kävisi.
 
Täysin turhaa yrittää kristallipalloilla mikä lainsäädäntö 20v päästä.
1. Aloita sijoittaminen/säästäminen
2. Muokkaa strategiaa jos lainsäädäntö muuttuu tai tapahtuu a, b tai c

Isoin virhe mitä voit tehdä on siirtää kohtaa 1 tulevaisuuteen.
 
Pitää vain toivoa, että rahoja ei sitten tykitetä hanskaan tai käytetä johonkin teinibemarin hankintaan. Mutta pitää itse tehdä kaikkensa kasvatuksessa, että näin ei kävisi.

Mielummin vanha teinibemari kuin uusi, tuskin on huonompaa sijoitusta kuin uusi auto. Vanha vähän arvostetumpi malli niin hyvällä tuurilla pääsee eroon samalla hinnalla kuin maksoi tai voitolla.

Eipä toi auto ole nykynuorille enää niin kova juttu jos ei asu jossain syrjemmällä. Hanskasta en tiedä vedetäänkö käteen.
 
AMD:ltä tullut vuoden 2023 tulos. Jokseenkin analyytikoiden odotuksien mukaisesti meni. Konesali puolella kasvua ja pelikonsoleissa -17%.

Vuoden 2023 tuloksen perusteella P/E* voidaan nyt laskea ja on reilu 300 tämän hetkisellä premarket-hinnalla. Ja mikäli vuoden -24 kvarttaali tulokset säilyisivät 2023Q4 tasolla ja osakkeen hinta ei muuttuisi tämänhetkisestä premarket hinnasta, niin 2024 P/E olisi luokkaa 100.

Markkinan odotukset eivät sitten tainneet kuitenkaan täyttyä kun mainittu premarket hinta on laskenut tasolle -12% viime päivien (torstain) huipuista. Tosin pre-market ei aina täysin ennusta loppupäivän hintakehitystä.

Edit: * Nuo yllä olevat P/E siis GAAP perusteisesti lasketun tuloksen mukaan. AMD julkaisi myös non-GAAP perusteisesti lasketut luvut. Niitä ja aamun premarket hintaa käyttämällä vuoden 2023 P/E olisi parhaillaan luokkaa reilu 60.

AMD/Lisa Su puhui konesali ai-markkinan olevan 400 miljardia 2027 vuonna. Zuckerberg sanoi metan sijoittajapuhelussa, että perinteisesti tarvitaan 10x laskentakapasiteetti, kun siirrytään vanhasta mallista uuteen(gpt3 vs. gpt4 vs. gpt5 tai metan vastineet). Jos 10x tehotarve pitää niin saattaisin jopa uskoa 400 miljardin markkinaan 2027. Nykyiset mallit vaativat reilun 10000 hopperia. Next gen mallit 100k gpu:ta, jos käytetään nykyisiä piirejä? Selittänee sen miksi metan kapasiteetti 2024 lopussa on 350000 hopperia ja 350000 muuta kuin hopperia. Järjetön määrä laskentakapasiteettia.

Jos uskoo 2027 visioon niin tuo olisi jotain 5x-6x isompi markkina 2027 kuin nyt. Periaatteessa amd ja nvidian kohdalla opex voisi pysyä melkeinpä ennallaan mutta myynti kasvaa järjettömästi eli voittoa tulee superpaljon. 400miljardin markkinakoolla saattaisi löytyä nvidiaa tyyliin alle 10 PE:lla tai amd. Riippuu ja roikkuu siitä kuinka ison osan markkinasta eri firmat onnistuvat kahmimaan.

Hyviä uutisia paljon AI-markkinana liittyen. Markkina kantanee 2025 puolelle. Miten 2027 sitten toteutuu, vaikea sanoa. Myin hieman nvidiaa pois eilen vaikka uskon, että nousua on jäljellä. Kotiuttelen voittoja ja ostan strategian mukaisesti osinko etf:ia. Paikallinen progressiivinen pääomaverotus rohkaisee siihen, että pieniä määriä veroedukkaita myyntejä kannattaa tehdä vuosittain. Efektiivinen veroprosentti tälle vuodelle nykyisten myyntien + osinkojen jälkeen noin 15%. Marginaalissa veropinna isompi.
 
Viimeksi muokattu:
AMD/Lisa Su puhui konesali ai-markkinan olevan 400 miljardia 2027 vuonna.

Noin pitkälle on oikeasti vaikea ennustaa, varsinkin kun kyseessä on teknologinenmurros josta ei tiedetä miten pitkälle murros tulee jatkumaan nykyisillä eväillä, siis HW, Ideat ja toimijat. Itse tarkastelen laskentakapasiteetin ja muun HW:n tarvetta kahdesta suunnasta A) AI-mallien kehittäminen ja B) hyödyntäminen:

A) Uusia 0.0x% edellistä versiota parempia AI-malleja tulee päivittäin tarjolle jatkuvasti, nopeammin kuin esim itse ehtisin kokeilla. Eli kehitystä ja pienten viilausten jälkeisiä mallien uudelleen koulutuksia tapahtuu jatkuvasti vaatien toimijoilta merkittävää laskentakapasiteettia sen lisäksi että aina väliin tulee niitä isompiakin julkaisuja kuten vaikka GPT-4 --> GPT-5 tyyliin.
Esim Best Open-Source Language Models, All Large Language Models oli äsken katsottuna 16780 open source LLM entryä.

B) Toinen puoli on sitten kun asiakkaat käyttävät AI:ta B1) konesaleista ja B2) lokaalisti omalla raudalla, eli näihin tarvittava laskentateho ym rautakapasiteetti.

Kehittämisen (A) osalta on nyt meneillään selvä kilpajuoksu ainakin isoimpien pelureiden välillä miljardien hankinnoilla. Tälläinen jatkuu aikansa, tavallisesti kunnes voittajat ovat selvinneet ja seuraavaa murrosta ei ole vielä tapahtunut.

Kohdan B1) osalle syntyy aikanaan uusi normaali, ja siihenkin palanee miljardeja, mutta sillä erolla että tuossa vaiheessa ei ole olennaista saada tuloksia millä hinnalla hyvänsä, vaan todennäköisemmin kustannustehokkaasti. Ts. esim montako tokenia syntyy per watti. Voi olla että tähän pelurit hakevat omia teknisiä ratkaisuja rautatasolla. Jos näin niin mahdollinen 400 miljardin markkina ei jakaudu pelkästään Nvidia/AMD ja vastaavien välillä, vaan siinä on mukana Metan, Applen ja vastaavien "omakehitteinen" AI-liitännäinen HW.

Sekin on hankala arvioida investointien jakaantumisen osalta että mikä on edellä kuvailtujen A ja B1 kohtien välinen suhdeluku 2027. Sinänsä voisi arvata että hyödyntämisen (kehittämiseen verrattuna ) pitää ennemmin tai myöhemmin olla se minne pääosa kustanuksista kohdistuisi.

Itseäni kiinnostaa myös B2) eli mikä osuus AI:ta tulee jatkossa pyörimään asiakkaiden omassa raudassa, siis pöydällä tai taskussa. Nykyiselläänkin osa open source AI malleista pyörii hyvin kohtuullisessa pöytäkoneessa, tarvittaessa ihan ilman mitään GPU:n laskenta apua. Eli sijoittajan kannalta tämä voi olla vielä pidemmällä tulevaisuudessa kuin A ja B1, ja samalla tässä voi taas olla ihan eri pelurit suurimpina hyötyjinä ja laitteiden toimittajina kuin A) kohdassa. Etenkin jos se AI pitää saada taskuun (tai kevyeen droneen) ja pyörimään pikku akun varassa.

Itse keskityn näistä tuohon B2 kohtaan.
 
Viimeksi muokattu:
Noin pitkälle on oikeasti vaikea ennustaa, varsinkin kun kyseessä on teknologinenmurros josta ei tiedetä miten pitkälle murros tulee jatkumaan nykyisillä eväillä, siis HW, Ideat ja toimijat. Itse tarkastelen laskentakapasiteetin ja muun HW:n tarvetta kahdesta suunnasta A) AI-mallien kehittäminen ja B) hyödyntäminen:

A) Uusia 0.0x% edellistä versiota parempia AI-malleja tulee päivittäin tarjolle jatkuvasti, nopeammin kuin esim itse ehtisin kokeilla. Eli kehitystä ja pienten viilausten jälkeisiä mallien uudelleen koulutuksia tapahtuu jatkuvasti vaatien toimijoilta merkittävää laskentakapasiteettia sen lisäksi että aina väliin tulee niitä isompiakin julkaisuja kuten vaikka GPT-4 --> GPT-5 tyyliin.
Esim Best Open-Source Language Models, All Large Language Models oli äsken katsottuna 16780 open source LLM entryä.

B) Toinen puoli on sitten kun asiakkaat käyttävät AI:ta B1) konesaleista ja B2) lokaalisti omalla raudalla, eli näihin tarvittava laskentateho ym rautakapasiteetti.

Kehittämisen (A) osalta on nyt meneillään selvä kilpajuoksu ainakin isoimpien pelureiden välillä miljardien hankinnoilla. Tälläinen jatkuu aikansa, tavallisesti kunnes voittajat ovat selvinneet ja seuraavaa murrosta ei ole vielä tapahtunut.

Kohdan B1) osalle syntyy aikanaan uusi normaali, ja siihenkin palanee miljardeja, mutta sillä erolla että tuossa vaiheessa ei ole olennaista saada tuloksia millä hinnalla hyvänsä, vaan todennäköisemmin kustannustehokkaasti. Ts. esim montako tokenia syntyy per watti. Voi olla että tähän pelurit hakevat omia teknisiä ratkaisuja rautatasolla. Jos näin niin mahdollinen 400 miljardin markkina ei jakaudu pelkästään Nvidia/AMD ja vastaavien välillä, vaan siinä on mukana Metan, Applen ja vastaavien "omakehitteinen" AI-liitännäinen HW.

Sekin on hankala arvioida investointien jakaantumisen osalta että mikä on edellä kuvailtujen A ja B1 kohtien välinen suhdeluku 2027. Sinänsä voisi arvata että hyödyntämisen (kehittämiseen verrattuna ) pitää ennemmin tai myöhemmin olla se minne pääosa kustanuksista kohdistuisi.

Itseäni kiinnostaa myös B2) eli mikä osuus AI:ta tulee jatkossa pyörimään asiakkaiden omassa raudassa, siis pöydällä tai taskussa. Nykyiselläänkin osa open source AI malleista pyörii hyvin kohtuullisessa pöytäkoneessa, tarvittaessa ihan ilman mitään GPU:n laskenta apua. Eli sijoittajan kannalta tämä voi olla vielä pidemmällä tulevaisuudessa kuin A ja B1, ja samalla tässä voi taas olla ihan eri pelurit suurimpina hyötyjinä ja laitteiden toimittajina kuin A) kohdassa. Etenkin jos se AI pitää saada taskuun (tai kevyeen droneen) ja pyörimään pikku akun varassa.

Itse keskityn näistä tuohon B2 kohtaan.
Lisa Su nimenomaan puhui konesalimarkkinasta. Siinä ei ole mukana ai pc eikä asiakkaiden omissa tiloissa olevat raudat. Zuckerbergin kommentti siitä miten uusien mallien välillä kymmenkertaistuu laskentakapasiteetin tarve luo uskoa siihen, että ehkä lisan ennustus voi toteutuakin.

Ehkä suurin epäjatkuvuuskohta etenkin raudantarpeelle voisi olla, jos joku keksisi konealgoritmin mikä on helpompi opettaa. Ihminen oppii parilla esimerkillä ellei jopa kerrasta. Konealgoritmit vaativat hirveän määrän dataa ja iteraatioita. Voisi kuvitella, että nykyiset konealgoritmit eivät ole mitenkään tehokkaita etenkään opetusmielessä.
 
Ehkä suurin epäjatkuvuuskohta etenkin raudantarpeelle voisi olla, jos joku keksisi konealgoritmin mikä on helpompi opettaa. Ihminen oppii parilla esimerkillä ellei jopa kerrasta. Konealgoritmit vaativat hirveän määrän dataa ja iteraatioita. Voisi kuvitella, että nykyiset konealgoritmit eivät ole mitenkään tehokkaita etenkään opetusmielessä.
Tämä juuri. Ja jos ei keksi, niin kauempana tulevaisuudessa kehitykselle tulisi seinä vastaan, kun joko maailman kaikki data, sähkö tai rahat eivät enää riittäisi seuraavalle tasolle. Sanoisin että paljonkin todennäköisempää että uusia innovaatioita tähän kouluttamiseen syntyy ennemmin kuin edellisessä virkkeessä puoliläpällä heitetyt "seinät" tulisivat vastaan.
 
Itse säästänyt nyt lapsille Nordnettiin heidän omille tileilleen 100€/kk. Ajattelin varmuuden vuoksi lopettaa säästämisen n. 10k€ paikkeilla ja siirtyä sen jälkeen laittamaan rahaa omalle tililleni rahastoon jonka ikäänkuin korvamerkitsen lapsille.

Jos nyt oletetaan että hallituksen suunnitelmat toteutuvat kuin hahmoteltu eli 10k€ jälkeen lähtee tuet laskemaan ja 50k€ jälkeen jää ilman tukia. Käytännössähän tuo johtaa siihen että vaivalla kerätyt säästöt kuluvat turhaan. Muutaman ylimääräisen tonnin nyt hassaa nopeasti tarpeelliseen tai tarpeettomaan, mutta jos rahaa on ns. liikaa voi se olla ongelma.

Esimerkkinä nyt vaikka 100€/kk säästö lapselle 18v ajan 5% tuotolla on ~35k€. 50€ sijoituksella 7% tuotolla 21,5k€ jne...

Lisäksi isovanhemmat on uhanneet testamenttaa rahaa suoraan lapsille joten mahdollista on että rahaa on jokatapauksessa liikaa suhteessa mahdollisiin rajoihin. Se millaiset säännöt on 20v päästä on toki täysin tuntematonta, mutta onhan se kieltämättä jossain määrin ymmärrettävää että tukia ei maksettaisi niille jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen vinkki vielä tuohon lapsille säästämiseen, että ilman tuleviakin uhkia kannattaa muistaa ihan nykyistenkin lakien esim. holhouslain mahdolliset rajoitteet. Käytännössä jos lapsen omaisuus nousee yli 20 k€iin, niin sen jälkeen hänestä pääsee tekemään vuositiliä viranomaille. Silloin alkaa olla myös merkitystä sillä, miten ja missä lapsen rahat ovat kiinni. 18 vuodessa tuohon 20 k€ voi jo päästä aika pienelläkin kuukausierällä.
 
Pikainen haku ei löytänyt, bongasin Saton osakeannin Nordnet Nordnetissa. Toissijaiseen antiin voi ilmeisesti osallistua vaikka ei olisi tällä hetkellä omistuksia, näin ainakin tuon tiedotteen tulkitsen. Viime vuonna tulos aika pakkasella, mutta korkojen takia se nyt ei ehkä varsinaisesti yllätä. Omavaraisuusaste ei kovin kummoisesti tippunut.

Kysymys siis, tulkitsinko oikein, että tuohon voi osallistua vaikka ei olisi olemassa olevia omistuksia (ts. toissijainen myös uusille sijoittajille) vai onko se vain nykysijoiittajille, jos uusia lappuja jää merkitsemättä? Toisekseen, onko täällä mitään näkemyksiä koko lafkasta, pitkällä aikavälillä vuokrakämppäbisnes hyvinkin kannattavaa puuhaa, ja numerot vaikutti ihan kohtalaisilta aiemmilta vuosilta. Toki korot ei sinne nollaan ole tippumassa, nykyisesti alaspäin toki aika varmasti.
Kyllä voi osallistua toissijaiseen antiin vaikka sinulla ei tällä hetkellä olisi omistuksia (joskus voi olla, että ei, mutta tässä Saton tapauksessa näyttäisi pystyvän).

Mutta yleensä annissa jaettavien uusien osakkeiden määrä vastaa sitä määrää minkä nykyiset omistajat voivat merkintäoikeuksilla merkitä ja kun lähtökohtaisesti merkintäoikeudet kannattaa käyttää, joko itse tai myyt ja joku toinen käyttää ne, niin toissijaiseen merkintään jäävät uusien osakkeiden määrä jää usein aika pieneksi. Lisäksi toissijaisessa annissa on yleensä etusijalla ne, jotka ovat myös merkintäoikeuksilla merkinneet. Näistä syistä hyvin todennäköistä, että pelkästään toissijaiseen merkintään osallistumalla et saa yhtään osaketta ja parhaimmillaankin vain hyvin pienen määrän.

Sinäänsä tietysti kokeilemisessa ei menetä mitään. Saat rahasi takaisin siltä osin, jolla et saanut osakkeita. Ainoa haitta on että jonkin aikaa rahasi on kiinni tuossa.

Kannattaa myös huomata, että kun Sato on listaamaton osake, esim. sen myynti sitten myöhemmin on hankalampaa kuin listattujen ja Nordnetissä listaamattomien säilytyksestä menee kuluja.
 
Sellainen vinkki vielä tuohon lapsille säästämiseen, että ilman tuleviakin uhkia kannattaa muistaa ihan nykyistenkin lakien esim. holhouslain mahdolliset rajoitteet. Käytännössä jos lapsen omaisuus nousee yli 20 k€iin, niin sen jälkeen hänestä pääsee tekemään vuositiliä viranomaille. Silloin alkaa olla myös merkitystä sillä, miten ja missä lapsen rahat ovat kiinni. 18 vuodessa tuohon 20 k€ voi jo päästä aika pienelläkin kuukausierällä.
Vuositilin tekemisellä/tekemättömyydellä ei ole mitään merkitystä/vaikutusta lapsen sijoituksiin. Samat säännöt pätevät aina eli lapsen rajoja ilman holhoustoimen lupaa voi sijoittaa ucits-rahastoihin/etfiin sekä eta-alueen osakkeisiin, erikoisijoitusrahastot ja osakkeet vinkuintiassa on kiellettyjen listalla.

Itse vuositilin tekeminen on olematon homma, ekalla kerralla menee vähän enemmän aikaa ja seuraavina vuosina käytännössä vain päivittää luvut ja liitteet ja pistää paperit matkaan, 15min homma.
 
Aiemmin oli puhetta, että onko jenkkilän teknojätit yliarvostettuja, ja olisiko tasapainotettu S&P 500 siten järkevämpi sijoituskohde. Tässä artikkelissa oli verrattu näiden historiallisia tuottoja, ja ilmeisesti asia ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen että markkina-arvon mukainen indeksi olisi ollut suoraan parempi, vaan se on vaihdellut eri vuosikymmeninä. :hmm:

It’s often suggested that market-cap-weighted indexes are like momentum strategies: ultimately, they end up overweighting companies that have recently performed well and underweighting those that have done less well. For those very reasons, recent history has favored market-cap weighting, but in the longer-run there have been periods when equal weighting has done better.

  • In the 1990s: market-cap weighting won: +432% versus 224%.
  • In the 2000s: equal-weighting won: +40% versus -9%.
  • In the 2010s: market-cap weighting won by a hair: +256% versus +255%.
  • In the 2020s: market-cap weighting is pulling ahead again: +64% versus +48%


 
Itse avasin molemmille muksuille omat tilit nordnettiin. Tileille laitetaan kuukausittain x määrä rahaa jolla sitten ostan kuukausisäästö ETF:iä about 4 kertaa vuodessa (jotta 2.5€ maksu ei olisi kohtuuttoman suuri). Eli pistän kk säästön päälle, kun ostot ovat tapahtuneet otan kk säästön pois päältä.

Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.
 
Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.
Kyllä se ostaa heti kun siellä on varaa ostaa yksikin lappu. Tai ennen ainakin toimi noin. Kannattaa varmistaa toi ennen kuin muutaman kuukauden päästä huomaat että joka kuukausi on ostettu 100 eurolla ja joka kuulta mennyt 2,5€ kulu.
 
Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.

Ainakin aiemmin Nordnetin systeemi toimi niin että se osti aina jos tilillä olevalla saldolla saa edes yhden kpl kuukausisäästöön valittua ETF. Eli tilanteessasi jossa tilille siirtyy kuukausittain 100e ja kyseinen ETF maksaa n. 86e ostotapahtuma tulisi joka kuukausi ja siitä menisi 2,5e kulut samoin joka kuukausi, systeemin välittämättä lainkaan 300e rajasummasta.

En tiedä onko tähän tullut viimeisen vuoden aikana muutosta, korjatkaa joku jos on ja olen väärässä.
 
Ainakin aiemmin Nordnetin systeemi toimi niin että se osti aina jos tilillä olevalla saldolla saa edes yhden kpl kuukausisäästöön valittua ETF. Eli tilanteessasi jossa tilille siirtyy kuukausittain 100e ja kyseinen ETF maksaa n. 86e ostotapahtuma tulisi joka kuukausi ja siitä menisi 2,5e kulut samoin joka kuukausi, systeemin välittämättä lainkaan 300e rajasummasta.

En tiedä onko tähän tullut viimeisen vuoden aikana muutosta, korjatkaa joku jos on ja olen väärässä.

Näin toimii edelleen.
 
Vieläköhän kerkiäisi tekno-lappujen hypeen mukaan (Nvidia, Super Micro, AMD)?

Kyllä ne voi vielä nousta lyhyellä tähtäimellä mutta koita löytää sellaisia jotka ei ole niin haipissa. Qualcomm? Bitcoin ETF?

Nvidiaa sopivalla stop-lossilla vähän harkitsen itsekkin…en ole taksikuski mutta sijoittajana vähän samanlainen.
 
Olen ymmärtänyt, että kk-säästön voi antaa olla koko ajan päällä sopivalla minimisummalla, ja Nordnet tekee oston vasta sitten, kun on tarpeeksi rahaa tilillä? Vaimolle laitoin juuri toivotuksi säästösummaksi 300 eur/kk, tilille siirtyy automaattisesti 100 eur/kk ja ostokohteena iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc). Ymmärtäisin, että tällöin osto tapahtuu kun tililtä löytyy suunnilleen tuo toivottu 300 eur, toki se vähän elää.
Niin kuin monet yllä jo totesivat, ei toimi näin. Se ostaa heti pystyy ostamaan ja tuo sinun 300 on se about maksimi.
Nyt vaimosi ostaa joka kk yhden kappaleen siihen asti kunnes tuon ETF:än arvo nousee yli sataseen.
 
Jees, kiitos tiedoista, muistin siis väärin enkä jaksanut tarkistaa asiaa ennen kuin laitettiin nuo säädöt. Täytyy siis miettiä vaihtoehtoinen strategia, koska vaimoa en saa kyllä tekemään mitään siirtoja 3 kk välein, vaan täytyy olla automatiikka että homma toimii - ja näinhän se varmaan on itsellänikin. Harmi kun pankinkaan puolelta ei saa toistuvia siirtoja esim. 3 kk välein. Sekään ei taida toimia, että loisi uuden tilin johon siirtää 100 eur/kk ja tekisi sinne joka kuukaudelle 300 eur siirron Nordnettiin, ja se toteutuisi vain 3 kk välein, pankki taitaa rankaista maksuista jotka ei katteettomuuden takia onnistu.

Tähän asti on mennyt noihin pohjoismaisiin rahastoihin joka kk tuon helppouden ja lähes kuluttomuuden takia, mutta tekisi mieli hajauttaa enemmän maailmalle.
 
Jees, kiitos tiedoista, muistin siis väärin enkä jaksanut tarkistaa asiaa ennen kuin laitettiin nuo säädöt. Täytyy siis miettiä vaihtoehtoinen strategia, koska vaimoa en saa kyllä tekemään mitään siirtoja 3 kk välein, vaan täytyy olla automatiikka että homma toimii - ja näinhän se varmaan on itsellänikin. Harmi kun pankinkaan puolelta ei saa toistuvia siirtoja esim. 3 kk välein. Sekään ei taida toimia, että loisi uuden tilin johon siirtää 100 eur/kk ja tekisi sinne joka kuukaudelle 300 eur siirron Nordnettiin, ja se toteutuisi vain 3 kk välein, pankki taitaa rankaista maksuista jotka ei katteettomuuden takia onnistu.

Tähän asti on mennyt noihin pohjoismaisiin rahastoihin joka kk tuon helppouden ja lähes kuluttomuuden takia, mutta tekisi mieli hajauttaa enemmän maailmalle.

Nordnetistä:
- Handelsbanken usa, kulut 0,2%
- Nordnet naailma indeksi, kulut 0,3%
- Storebrand global all countries, kulut 0,31%
- Storebrand usa kulut 0,21%

Noi löytyy itselläni, ei ihan yhtä halvat kuin parhaat etf:t mutta kohtuuhintaiset ja saa kk-säästöön..
 
Pakko vielä vastata itselleni kun en huomannut, tässä on näköjään juoksevat kulut Nordnetin kalleimmasta päästä, 2,25% :eek:
Tälläinen nyt ainakin on tarjolla, toki hankinta/myynti kulu voi olla suuri (riippuu toki sijoituksen koosta)
 
Tälläinen nyt ainakin on tarjolla, toki hankinta/myynti kulu voi olla suuri (riippuu toki sijoituksen koosta)

Suurimpien omistusten perusteella lienee "tulevaisuuspainotteinen" eli ei todellista aseteollisuutta vaan digiä?
 
Suurimpien omistusten perusteella lienee "tulevaisuuspainotteinen" eli ei todellista aseteollisuutta vaan digiä?
Onhan tuossa tuota cyber security puolta, mutta löytyy siitä tuota aseteollisuuttakin. Tarkemmin sisältöä voi tutkia tuolta...
 
Kysymys OP:n kautta sijoittaville. Tuli fomotettua Palantieriä. Jostain syystä näyttää tämän hetken myyntihinnaksi 15.56eur ja kurssi on tällähetkellä 20.06eur. Tämän vuoksi arvo punaisella. Mistä tämä mahtaa johtua?
 
Kysymys OP:n kautta sijoittaville. Tuli fomotettua Palantieriä. Jostain syystä näyttää tämän hetken myyntihinnaksi 15.56eur ja kurssi on tällähetkellä 20.06eur. Tämän vuoksi arvo punaisella. Mistä tämä mahtaa johtua?

Vähän lihaa luiden ympärille. Puhut saksan/Xetra listauksesta? Nyt on yö ja pörssi kiinni, joten mitä tarkoitat "myyntihinnalla"? Ei kai nyt edes ole myyntitarjouksia kun pörssi kiinni. Mistä katsot hintoja? Nordnetin mukaan viimeinen kauppa 19,415e. Alla linkki:


Jenkeissä täällä reaaliaikainen:


Kurssi nyt $21.93.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 088
Viestejä
5 062 459
Jäsenet
81 025
Uusin jäsen
Smell

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom