Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu

Lehto lähti tänään erikoiseen nousuun. Vasta joulun alla liiketoimintojen myynti peruuntui. Meemi vai joku sisäpiirin kikkailusta lähtenyt?
joku ostaa päästäkseen velkojien kokoukseen konkurssin jälkeen.. aikamoista raviurheilua ostella tuollaista osaketta..
 
Ei mitään omakohtaista kokemusta Yahoon systeemeistä, mutta tuleepa mieleen että saatko sieltä Yahoosta exportattua jotakin jo sieltä olevia .csv muodossa ulos?
Siitä voisi kenties koittaa tutkailla minkälaisessa formaatissa se .csv on ja adaptoida NN exportattu .csv vastaamaan sitä..
Tämä tuli itsellekin mieleen ja testasinkin sitä. Yahoosta saa exportattua osakkeiden historiallista dataa, mutta siinä on sitten päiväkohtaiset high, low, close pricet jne eli sellaista dataa jota ei varmasti upattavassa filussa tule olla.

EDIT: Aa nyt tajusin. Lisään itse ostoja portfolioon ja exportaan sen pihalle. Sillä se varmasti selviää. Pistetään testiin töiden jälkeen :kippis:
 
Kun Googlaa esim "Nordea osinko" niin haku antaa tulokseksi neljännesvuosittaisen osingon.
Mutta tarkoittaako tämä sitä että osinko myös maksetaan neljännesvuosittain vai onko tuo vain joku standardi tai tapa ilmoittaa keskimääriset osingot mutta ei todellisuudessa kerro montako kertaa vuodessa osinko maksetaan?
1704875450595.png
 
Kun Googlaa esim "Nordea osinko" niin haku antaa tulokseksi neljännesvuosittaisen osingon.
Mutta tarkoittaako tämä sitä että osinko myös maksetaan neljännesvuosittain vai onko tuo vain joku standardi tai tapa ilmoittaa keskimääriset osingot mutta ei todellisuudessa kerro montako kertaa vuodessa osinko maksetaan?

Oman kokemuksen perusteella Google näyttää joidenkin yritysten kohdalla aivan mitä sattuu. Osingonmaksutiedot kannattaa aina tarkistaa yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Nordeallakin tähän vastataan hyvin selkeästi, on aina maksettu yhdessä erässä ja niin maksetaan viime vuodeltakin: Sijoittajat

Milloin Nordean osinko vuodelle 2023 jaetaan?
Nordean yhtiökokous järjestetään maaliskuun 21. päivä ja näin ollen osingon irtoamispäivä on maaliskuun 24. päivä. Aikaisin maksupäivä on 3. huhtikuuta 2024.

Tältä sivulta löytyy osingonmaksuhistoria: Dividend
 
Kun Googlaa esim "Nordea osinko" niin haku antaa tulokseksi neljännesvuosittaisen osingon.
Mutta tarkoittaako tämä sitä että osinko myös maksetaan neljännesvuosittain vai onko tuo vain joku standardi tai tapa ilmoittaa keskimääriset osingot mutta ei todellisuudessa kerro montako kertaa vuodessa osinko maksetaan?

Nordea maksaa kerran vuodessa osingon. Tuo päätetään aina yhtiökokouksessa, joten yhtiökokouksen päätöksistä näkee miten osinko maksetaan:

Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27. maaliskuuta 2023 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n Suomessa, Euroclear Sweden AB:n Ruotsissa ja VP Securities A/S:n Tanskassa ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinkoa ei makseta osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä. Osinko maksetaan 3. huhtikuuta 2023 tai mahdollisimman pian sen jälkeen.


Ja joka vuosi yhtiökokous voi tahtia muuttaa. Suomessa on hissukseen yleistynyt puolivuotis- ja kvartaaliosingot, joten kannatta tsekata päätökset keväisin.

Eri seurantapalvelut sitten näyttävät mitä näyttävät. Ehkä tuo laskennallinen kavartaaliosinko auttaa jenkkisijoittajaa vertaamaan osingon suuruutta kun siellä kvartaaliosingot on hyvin yleinen tapa.
 
Oman kokemuksen perusteella Google näyttää joidenkin yritysten kohdalla aivan mitä sattuu. Osingonmaksutiedot kannattaa aina tarkistaa yrityksen omilta sijoittajasivuilta.

Nordeallakin tähän vastataan hyvin selkeästi, on aina maksettu yhdessä erässä ja niin maksetaan viime vuodeltakin: Sijoittajat



Tältä sivulta löytyy osingonmaksuhistoria: Dividend
Nordea maksaa kerran vuodessa osingon. Tuo päätetään aina yhtiökokouksessa, joten yhtiökokouksen päätöksistä näkee miten osinko maksetaan:




Ja joka vuosi yhtiökokous voi tahtia muuttaa. Suomessa on hissukseen yleistynyt puolivuotis- ja kvartaaliosingot, joten kannatta tsekata päätökset keväisin.

Eri seurantapalvelut sitten näyttävät mitä näyttävät. Ehkä tuo laskennallinen kavartaaliosinko auttaa jenkkisijoittajaa vertaamaan osingon suuruutta kun siellä kvartaaliosingot on hyvin yleinen tapa.
Kiitos. Toi Nordea oli vaan esimerkkinä koska minäkäkin sen tiiän että se maksaa kerran vuodessa ja siksi halusinkin selvyyttä että tuo on ilmeisesti joku laskennallinen juttu että näytetään kaikki neljännesvuosittaisina vaikka maksettaisiin miten.
 
Mitä mieltä olette EUNL + IS3N, että pitäisikö tuo jälkimmäinen jättää vaan kokonaan pois kuukausisäästöstä? Heikko tuotto vuodesta toiseen ja painotuskin on muistaakseni vaan 10-15% itselläni sille.
Itse olen jättänyt pois huonojen tuottojen takia.
 
Aika nostaa portfolio performance open source softaa ketjussa esiin uudestaan? Kukaan kokeillut tuota? Palstan yhdellä alifoorumilla joku oli tuota testaillut hiljattain. Tässä ketjussa edelliset hakutulokset 2021 vuodelta. Onko tuo softa luotettavaa ts. ei lähde lataamaan sisään naputeltuja tietoja millekään kolmannelle osapuolelle? Ominaisuuksien puolesta vaikuttaisi mielenkiintoiselta, kun tuohon sais useammalta sijoitustililtä, 401k:t jne. naputettua sisään.

1704893689469.png

 

Koskas voidaan odottaa UCITS-versiota Bitcoin-ETF:stä jotta me holhotut Euroopan puolella saadaan ostaa, ei varmaan ihan heti?

Samaan aikaan sitten kaiken maailman häröillä viputuotteilla voi käydä kauppaa kuka vaan mutta Yhdysvaltoihin rekisteröityä tavallista ETF-rahastoa ei saa ostaa.
 

Koskas voidaan odottaa UCITS-versiota Bitcoin-ETF:stä jotta me holhotut Euroopan puolella saadaan ostaa, ei varmaan ihan heti?

Samaan aikaan sitten kaiken maailman häröillä viputuotteilla voi käydä kauppaa kuka vaan mutta Yhdysvaltoihin rekisteröityä tavallista ETF-rahastoa ei saa ostaa.
Noitahan on ollut Euroopassa jo pitkän aikaa saatavilla.

 
Ei taida olla ihan sama asia, nuo on viputuotteita. Jotta niitä voi edes ostaa Nordnetin kautta niin pitää läpäistä "tietämystesti".

Tietämystesti nyt on vain palveluntarjoajan omavalintainen lisäturva mutta ihan tavallisia ETF:iä et saa mistään palvelusta ostaa jos ei ole UCITS-merkintää.
 
joku ostaa päästäkseen velkojien kokoukseen konkurssin jälkeen.. aikamoista raviurheilua ostella tuollaista osaketta..
Ostihan jotkut hullut konkurssikypsän omenafirman osakkeitakin $0.10/kpl vuonna 1997…

Juu ei ihan samanlainen firma, mutta kyllähän ongelmafirmojen osto halvalla voi olla oikeinkin hyvä diili jos on syytä uskoa muutokseen.
 
Ei taida olla ihan sama asia, nuo on viputuotteita. Jotta niitä voi edes ostaa Nordnetin kautta niin pitää läpäistä "tietämystesti".
Joo, teknisesti hieman eri asia. Käytännössä kuitenkin nuo on samanlaisia, pörssilistattu tuote, joka seuraa Bitcoinin spot-arvoa.

Voi olla että noita ei eläkerahastot ja muut vastaavat voi ostaa kun ovat "vaarallisia viputuotteita" kun taas ETF:ää voi ostaa vaikka se käytännössä tekeekin ihan saman asian. Ehkä tuo on se syy miksi noista niin kohkataan. Tai sitten jenkkilässä ei ollut aiemmin tarjolla tuollaisia tuotteita missään muodossa.
 
Ostihan jotkut hullut konkurssikypsän omenafirman osakkeitakin $0.10/kpl vuonna 1997…

Juu ei ihan samanlainen firma, mutta kyllähän ongelmafirmojen osto halvalla voi olla oikeinkin hyvä diili jos on syytä uskoa muutokseen.
tässähän onkin vahvasti uskon asioista kyse...
 
Mitä kannattaisi tehdä kun omistaa Musti groupin osakkeita? Joku ostotarjous tuosta on, mutta hintaan 26€ ja osakkeen hinta pörssissä on suurempi.

En halua myydä, mutta mitä tapahtuu jos 90% myy? Saako jäljelle jäävä 10% osakkeistaan tuin 26€ kanssa vai jotain muuta?

Tuli postissakin joku esite tuosta tänään, mutta siinä lähinnä hehkutettiin että kannattaa myydä ja sitten yhdellä lausella oli kerrottu että jos 90% myy niin loput lunastetaan jotenkin, mutta ei mitään muuta infoa tuosta.
 
Mitä kannattaisi tehdä kun omistaa Musti groupin osakkeita? Joku ostotarjous tuosta on, mutta hintaan 26€ ja osakkeen hinta pörssissä on suurempi.

En halua myydä, mutta mitä tapahtuu jos 90% myy? Saako jäljelle jäävä 10% osakkeistaan tuin 26€ kanssa vai jotain muuta?

Tuli postissakin joku esite tuosta tänään, mutta siinä lähinnä hehkutettiin että kannattaa myydä ja sitten yhdellä lausella oli kerrottu että jos 90% myy niin loput lunastetaan jotenkin, mutta ei mitään muuta infoa tuosta.
90% jos suostuu niin viimeiset 10% sitten pakkolunastetaan tuolla 26€ hinnalla.

Tuo yli 26€ hinta pörssissä kyllä viittaisi siihen että muut ei ole myymässä/tuota ostellaan kovempaan hintaan pörssissäkin, joten todennäköistä ettei tuo 90% tule täyteen.

Ei tuohon tarjoukseen kannata suostua jos pörssin kautta saa suuremman hinnan, vaan joko myy pörssissä tai odottaa ja katsoo mitä tapahtuu.
 
Löytääkös muut täältä selitystä miksi tuo kohtuu tuore SP500 nojaava etf on noin paljon halvempi, kun tämä legendaarisempi vaihtoehto:


SPDR:ssä todella pienet kulut ja pikaisesti vaikuttaisi hyvin samalta kun nuo isommat tekijät kuten ylläoleva Isharesin vastaava. Halvemmassa vielä lisänä, että pystyy ostamaan huomattavasti pienemmällä summalla, verrattuna näihin Isharesin yms tarjoojien halviimpin etf:iin.
 
Löytääkös muut täältä selitystä miksi tuo kohtuu tuore SP500 nojaava etf on noin paljon halvempi, kun tämä legendaarisempi vaihtoehto:

Eipä kyllä heti osunut silmään mitään epäilyttävää, eikä nopea googletuskaan sellaista antanut epäillä. Eli kovaa tykitystä vain :D
 
Löytääkös muut täältä selitystä miksi tuo kohtuu tuore SP500 nojaava etf on noin paljon halvempi, kun tämä legendaarisempi vaihtoehto:


SPDR:ssä todella pienet kulut ja pikaisesti vaikuttaisi hyvin samalta kun nuo isommat tekijät kuten ylläoleva Isharesin vastaava. Halvemmassa vielä lisänä, että pystyy ostamaan huomattavasti pienemmällä summalla, verrattuna näihin Isharesin yms tarjoojien halviimpin etf:iin.
Uudempi toimija yrittää vain kilpailla pienemmillä kuluilla?
 
Löytääkös muut täältä selitystä miksi tuo kohtuu tuore SP500 nojaava etf on noin paljon halvempi, kun tämä legendaarisempi vaihtoehto:


SPDR:ssä todella pienet kulut ja pikaisesti vaikuttaisi hyvin samalta kun nuo isommat tekijät kuten ylläoleva Isharesin vastaava. Halvemmassa vielä lisänä, että pystyy ostamaan huomattavasti pienemmällä summalla, verrattuna näihin Isharesin yms tarjoojien halviimpin etf:iin.

Vinkkasin tänne noista SPDR:n tiputetuista SP500 kuluista kuukausi tai kaksi sitten, ihan legitti toi on ja SPDR on muistaakseni sen maailman ensimmäisen ETF:n perustajakin.

En ole mikään expertti näissä, mutta perstuntumalta tuo hinta selittyy varmaan enimmäkseen rahaston koon perusteella.
iSharesissa näytti olevan sellaiset vajaat 70 000 miljoonaa dollaria assetteina kun tässä tuoreemmassa SPDR:ssä oli vain 1 236 miljoonaa, eli 56x vähemmän mutta varmaan tuossa on sitten kaikenlaisia muita muuttujia vielä kun ei tuo ero ihan noin suuri ole hintojen välillä.

Edit: Taisitkin kyllä tarkoittaa tässä kulujen eroa, etkä varsinaista rahaston hintaa, noh jätetään tämä viesti tähän nyt kuitenkin :facepalm: Mutta joo ihan perus hintakilpailua toi taitaa olla SPDR is setting new standards for the S&P 500 UCITS ETF range
 
Chippiosakkeista ei-niin-seksikäs Qualcomm tuntuu aliarvostetulta jos vertaa AMD/Nvidia. Osinkotuottokin teknoksi mukava 2.3%.
 
Tuo SPYL (SPDR S&P 500 UCITS ETF (Acc)) ei taida kuitenkaan olla Nornedtin kk säästämisvalikoimassa?

Eli siinä mielessä kovemmilla hoitokuluilla oleva SXR8 (iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)) voisi silti olla järkevämpi kaupankäyntikulujen takia.
 
Tuo SPYL (SPDR S&P 500 UCITS ETF (Acc)) ei taida kuitenkaan olla Nornedtin kk säästämisvalikoimassa?

Eli siinä mielessä kovemmilla hoitokuluilla oleva SXR8 (iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc)) voisi silti olla järkevämpi kaupankäyntikulujen takia.
Ei näytä olevan. Itse juuri ajattelin että laittaisin tuonne, mutta ostaminen on aika kallista kun ei ole kk säästössä. Lisääkö Nordnet näitä joskus tuonne kk säästölistalle? Auttaakohan mitään jos pyytäisi tätä listalle? Tai jos riittävän moni pyytää?
 
Eikös toi ole ihan tuore ETF? Laita ihmeessä aspaan kysymystä onko tulossa kk valikoimaan.
 
90% jos suostuu niin viimeiset 10% sitten pakkolunastetaan tuolla 26€ hinnalla.

Tuo yli 26€ hinta pörssissä kyllä viittaisi siihen että muut ei ole myymässä/tuota ostellaan kovempaan hintaan pörssissäkin, joten todennäköistä ettei tuo 90% tule täyteen.

Ei tuohon tarjoukseen kannata suostua jos pörssin kautta saa suuremman hinnan, vaan joko myy pörssissä tai odottaa ja katsoo mitä tapahtuu.
Ei se automaattisesti noin mene. Välimiesmenettelyllä hinta voi muuttua.
 
Yleisesti kun puhutaan indeksisijoittamisesta ja tuotoista, niin käytetään pitkän aikavälin tuottojen ohjearvona 6-8%. Onko tuo prosentti kuitenkin todellisuudessa isompi jos sijoittaa vaikkapa suosittuihin jenkkipainotteisiin etf:iin kuten SP500 tai EUNL?

Molempien edellä mainittujen tuotto kun on ylittänyt lähes 15 vuotta tuon yleisen ohjearvon, jos tuottoa katsoo vuositasolla. Onko nyt tiedossa jotain mikä kääntäisi kurssin sitten? Viime vuosikin piti olla vaikea, mutta silti sp500 kasvoi yli 20%.
 
Yleisesti kun puhutaan indeksisijoittamisesta ja tuotoista, niin käytetään pitkän aikavälin tuottojen ohjearvona 6-8%. Onko tuo prosentti kuitenkin todellisuudessa isompi jos sijoittaa vaikkapa suosittuihin jenkkipainotteisiin etf:iin kuten SP500 tai EUNL?

Molempien edellä mainittujen tuotto kun on ylittänyt lähes 15 vuotta tuon yleisen ohjearvon, jos tuottoa katsoo vuositasolla. Onko nyt tiedossa jotain mikä kääntäisi kurssin sitten? Viime vuosikin piti olla vaikea, mutta silti sp500 kasvoi yli 20%.

Aika yleisesti on arveltu että jenkkien isoimmat firmat (ns. magnificent seven), jotka aiheuttivat suurimman osan indeksin tuotoista viime vuonna, olisivat tällä hetkellä ainakin jossain määrin yliarvostettuja. Romahduksen ennustaminen on liioittelua, mutta voi hyvinkin olla ettei yhtä hurjiin tuottoihin päästä uudestaan. Saa nähdä miten käy.
 
Aika yleisesti on arveltu että jenkkien isoimmat firmat (ns. magnificent seven), jotka aiheuttivat suurimman osan indeksin tuotoista viime vuonna, olisivat tällä hetkellä ainakin jossain määrin yliarvostettuja. Romahduksen ennustaminen on liioittelua, mutta voi hyvinkin olla ettei yhtä hurjiin tuottoihin päästä uudestaan. Saa nähdä miten käy.
Selittääkö tämä sama arveltu ilmiö myös muut aikaisemmat 13-14 vuotta samaa nousukiitoa? Koskahan se lasku sitten alkaa.
 
Molempien edellä mainittujen tuotto kun on ylittänyt lähes 15 vuotta tuon yleisen ohjearvon, jos tuottoa katsoo vuositasolla. Onko nyt tiedossa jotain mikä kääntäisi kurssin sitten? Viime vuosikin piti olla vaikea, mutta silti sp500 kasvoi yli 20%.

2023 sp500 kasvu voi perustua osiltaan siihen, että 2022 oli huono vuosi kun lähinnä lasketeltiin alaspäin covid19 huipuista. 2023 aikana päästiin 2021 huippujen tuntumaan eli kuitattiin takaisin 2022 laskut.

Isot yritykset dominoivat sp500:ssa. Yksi mahdollinen kasvuvektori voisi olla ai teknologian myyminen(microsoft, nvidia, google) ja toisaalta AI:n käyttäminen yritysten toiminnan tehostamiseen. AI on iso mahdollisuus, mutta ei mitenkään kirkossa kuulutettu. SP500:sta katsoessa melkeinpä pitäisi kysyä miksi microsoft, google, apple, nvidia, tesla jne. jatkaisivat niin kovaa kasvua, että koko indeksi nousee paljon.

1705094816918.png
 
Selittääkö tämä sama arveltu ilmiö myös muut aikaisemmat 13-14 vuotta samaa nousukiitoa? Koskahan se lasku sitten alkaa.

Tekkisektori on kyllä ollut isossa osassa kurssinousussa, mutta jää nähtäväksi jatkuuko nousu samalla tavalla kuin viimeisen reilun 10 vuoden aikana, jotka ovat olleet aiempaan historiaan verrattuna aika kovaa nousua.
 
Tekkisektori on kyllä ollut isossa osassa kurssinousussa, mutta jää nähtäväksi jatkuuko nousu samalla tavalla kuin viimeisen reilun 10 vuoden aikana, jotka ovat olleet aiempaan historiaan verrattuna aika kovaa nousua.

Toisaalta eipä nousun tarvitse ollakaan yhtä jyrkkää kuin viime vuosina voittaakseen silti OMXH:n mennen tullen.
 
2023 sp500 kasvu voi perustua osiltaan siihen, että 2022 oli huono vuosi kun lähinnä lasketeltiin alaspäin covid19 huipuista.
Tämä on pätenyt hyvin SP500 historiassa. Eli hyvät nousuvuodet löytyvät yleensä laskuvuoden tai minikasvuvuoden (1-2%) vierestä. Joko ennen tai jälkeen (laskuvuotta) tai sekä että.

Poikkeuksiakin tietysti on kuten vaikka vuosi 2013 tai vuodet 1996-98.

Näkyy hyvin pidemmän aikavälin kuvaajista kuten vaikka täältä S&P 500 Total Returns by Year Since 1926

käytetään pitkän aikavälin tuottojen ohjearvona 6-8%.

Tässä pitää huomioida miten pitkän aikavälin tuotto on laskettu. Esimerkiksi SP500:lle voidaan laskea erilaisia prosentteja vuodesta 1928:
Vuosikeskiarvo: 7.7%.
Compound annual growth rate: 5.8%
Total return (osingot huomioitu uudelleen sijoitettuina): 9.7%
Inflaatiokorjattu total return: 6.5%.

Näistä alimmaisen laskentatapa on ehkä se järkevin FIRE:ttämistä suunnittelevalle.
 
15 vuotta on tosiaan liian lyhyt aikaväli ennustamaan keskituottoja.. tuo yllä esitetty 100v keskituotto antaa realistisemman kuvan. Välillä tulee parikymmentä vuotta joissa tuotto o parempi, välillä 20v jakso joissa tuotto huonompi.
 
Se jolla kuollessaan on eniten rahaa tai romuja ei ole voittaja vaan se jolla on eniten ystäviä. Tekee sijoittamiseen oman haasteen se etta kaikkea rahaa ei voi vaan tyontaa porssiin vaan osa taytyy kayttaa ystaviin. Offtopick ja tasta ei kannata jatkaa. Mulla on yksi varoitus alla niin tamakin on ihan tyhmaa tulella leikkimista.
 
Se jolla kuollessaan on eniten rahaa tai romuja ei ole voittaja vaan se jolla on eniten ystäviä.

Ihan yleisesti: jokainen määrittelee omat kriteerinsä hyvälle elämälle. Yhdelle se on ystävien lukumäärä (?), toiselle ystävyyssuhteiden laatu, kolmannelle kokemukset elämän varrelta, neljännelle saavutukset työelämässä, viidennelle saavutettu mammona, kuudennelle kaadetut naiset ja Jorman uittolukumäärä. Vaikea sitä on toiselle mennä kertomaan, mitä elämässä pitäisi tai ei pitäisi tavoitella. Mutta hyvä asiaa on pohtia.

Tämän ketjun aiheen puitteissa sanoisin, että varallisuuden kasvattaminen on hyvä sisältö elämälle ainakin kaiken muun ohella. Sa avaa paljon mahdollisuuksia, luo turvaa ja puskuria ja on ihan kiva harrastuksena. Varallisuudesta on kiistatonta hyötyä ja sen turvin voi ehkä nauttia ystävistäänkin vähän pidempään.
 
Se jolla kuollessaan on eniten rahaa tai romuja ei ole voittaja vaan se jolla on eniten ystäviä. Tekee sijoittamiseen oman haasteen se etta kaikkea rahaa ei voi vaan tyontaa porssiin vaan osa taytyy kayttaa ystaviin. Offtopick ja tasta ei kannata jatkaa. Mulla on yksi varoitus alla niin tamakin on ihan tyhmaa tulella leikkimista.
Sijoittainen mahdollisti mulle FIREn mistä enempi täällä FIRE (taloudellinen riippumattomuus)

Ei ole pakko säästää maksimeita läpi elämän. Voi sekä sijoittaa että nauttia elämästä. Voi myös tilapäisesti mennä epämukavuusalueelle, että saa korkoa korolle efektin alulle nopeammin. Ei niin massiivinenkin sijoituspääoma tuottaa ylimääräistä tuloa minkä avulla voi helpottaa elämää. Jokainen voi asettaa omat tavoitteet sile paljonko säästää. Onko se sitten oma asunto, 100ke, miljoona tai nolla niin oma valinta.

Uskomattoman pitkälle pääsee säästämisessä, jos vanhemmat laittavat jonku 5ke/10ke lapsen syntymässä tilille ja siihen päälle pitkäaikaisesti hyvin minimaalisesti lisää säästöön. Aika on erittäin hyvä ystävä sijoitushommissa.
 
Ihan yleisesti: jokainen määrittelee omat kriteerinsä hyvälle elämälle. Yhdelle se on ystävien lukumäärä (?), toiselle ystävyyssuhteiden laatu, kolmannelle kokemukset elämän varrelta, neljännelle saavutukset työelämässä, viidennelle saavutettu mammona, kuudennelle kaadetut naiset ja Jorman uittolukumäärä. Vaikea sitä on toiselle mennä kertomaan, mitä elämässä pitäisi tai ei pitäisi tavoitella. Mutta hyvä asiaa on pohtia.

Tämän ketjun aiheen puitteissa sanoisin, että varallisuuden kasvattaminen on hyvä sisältö elämälle ainakin kaiken muun ohella. Sa avaa paljon mahdollisuuksia, luo turvaa ja puskuria ja on ihan kiva harrastuksena. Varallisuudesta on kiistatonta hyötyä ja sen turvin voi ehkä nauttia ystävistäänkin vähän pidempään.
Oma pointti sijoittamisen järkevyyteen on se, että onnistuessaan se mahdollistaa valinnanvapauden todella monen asian suhteen.
 
Yleisesti kun puhutaan indeksisijoittamisesta ja tuotoista, niin käytetään pitkän aikavälin tuottojen ohjearvona 6-8%. Onko tuo prosentti kuitenkin todellisuudessa isompi jos sijoittaa vaikkapa suosittuihin jenkkipainotteisiin etf:iin kuten SP500 tai EUNL?

Molempien edellä mainittujen tuotto kun on ylittänyt lähes 15 vuotta tuon yleisen ohjearvon, jos tuottoa katsoo vuositasolla. Onko nyt tiedossa jotain mikä kääntäisi kurssin sitten? Viime vuosikin piti olla vaikea, mutta silti sp500 kasvoi yli 20%.
Sellainen seikka on hyvä huomata, että alaspäin menevät prosentit ovat tavallaan vaikutukseltaan suurempia kuin ylöspäin menevät.
Esim. jos yhtenä vuonna noustaan 20% ja seuraavana vuonna lasketaan 20% niin ei ollakkaan takaisin alkutilanteessa vaan -4%. Tuosta jos haluttaisiin takaisin +20% tilanteeseen pitäisi nousta 25%.

Vaikka nousuvuosia on enemmän kuin laskuvuosia niin noilla laskuvuosilla on suurempi vaikutus kuin vastaavilla prosenteilla olevilla nousuvuosilla. Siitä syystä tuo keskimääräinen prosentti on "vain" 6-8%.
 
Tuli tuossa täräytettyä ekat osakekaupat rahastosijoittamisen ohella (RTX). Ja tästä tulikin mieleeni että onko porukalla mitään tavoitteita onko salkussa pelkkiä osakkeita vai tavoite pitää tietty prosentti myös rahastoina? Vai onko rahastot vain kuukausisäästö siinä sivussa ja niiden osuus on mitä on salkussa? Olettaen siis että omistaa rahastoja.
 
Tuli tuossa täräytettyä ekat osakekaupat rahastosijoittamisen ohella (RTX). Ja tästä tulikin mieleeni että onko porukalla mitään tavoitteita onko salkussa pelkkiä osakkeita vai tavoite pitää tietty prosentti myös rahastoina? Vai onko rahastot vain kuukausisäästö siinä sivussa ja niiden osuus on mitä on salkussa? Olettaen siis että omistaa rahastoja.
Suurimmat voitot ja tappiot tullut tehtyä osakkeilla. Hitaasti, ts. verotehokkaasti voittoja realisoimalla siirryn osakkeista kohti etf:ia. Pyrin vähentämään riskejä. Paikallinen progressiivinen pääomaverotus johtaa siihen että tasapainottavia myyntejä tehdessä joutuu miettimään verot nyt versus paljonko osake X voi laskea. Jos tuntuu, että laskuvara on isompi kuin maksetut verot niin voi myydä reilumminkin.

Osa riskinvähennyskampanjaa on ollut sijoittaa 20 vuotiseen jenkki treasury bond etf:aan(tlt) ja pariin erilaiseen osinkoihin keskittyvään etf:aan. Oletettavasti korot lähtevät laskemaan niin tlt/iso4 tyyppinen etf on miettimisen arvoinen. Olisi jees, jos osingot riittäisivät kattamaan vuoden menot.
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen seikka on hyvä huomata, että alaspäin menevät prosentit ovat tavallaan vaikutukseltaan suurempia kuin ylöspäin menevät.

Tää on vähän hassu kommentti. Eihän missään määrätä että niiden prosenttien pitäisi olla samansuuruiset ylös ja alas mentäessä. Eivätkä ne sitä olekaan. Jos sulla on esim. joku uutinen jonka perusteella firman tulos nousee 20% ja sitten käy ilmi että uutinen oli ankka. Niin ei sitten tietenkään lasketella 4% alemmas kuin mistä lähdettiin vaan lasketellaan tilanteeseen jossa oltiin ennen uutista. Eli luokkaa 17%.

Prosentit on seurausta niistä syistä joilla tulosodotukset muuttuvat. Ja tietenkään ne eivät ole symmetrisiä.
 
Tää on vähän hassu kommentti. Eihän missään määrätä että niiden prosenttien pitäisi olla samansuuruiset ylös ja alas mentäessä. Eivätkä ne sitä olekaan. Jos sulla on esim. joku uutinen jonka perusteella firman tulos nousee 20% ja sitten käy ilmi että uutinen oli ankka. Niin ei sitten tietenkään lasketella 4% alemmas kuin mistä lähdettiin vaan lasketellaan tilanteeseen jossa oltiin ennen uutista. Eli luokkaa 17%.

Prosentit on seurausta niistä syistä joilla tulosodotukset muuttuvat. Ja tietenkään ne eivät ole symmetrisiä.
Missä väitin että prosentit pitäisi olla samansuuruiset? Pointti oli siinä, että prosenteilla alaspäin on suurempi vaikutus kuin prosenteilla ylöspäin. Sitähän tuo sunkin esimerkki kertoo, että jos ollaan noustu 20% niin lähtötilanteeseen palatakseen laskua tulee vain 17% eikä 20%.

Sun kommentti tässä on hassu kun olet ilmeisesti eri mieltä, mutta sitten kuitenkin selitit ihan täysin saman asian eri sanoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Pointti oli siinä, että prosenteilla alaspäin on suurempi vaikutus kuin prosenteilla ylöspäin

Tietenkin on, mutta mä en käsitä, miten tuo liittyy mihinkään tai miksi tuo olisi "hyvä huomata". Tuo ei liity osakekurssien käyttäytymiseen tai SP500:n tuotto-odotuksin. Mutta kyllä, (1+x)*A*(1-x) ei ole A. Eihän tästä ole erimielisyyttä.
 
Tietenkin on, mutta mä en käsitä, miten tuo liittyy mihinkään tai miksi tuo olisi "hyvä huomata". Mutta kyllä, (1+x)*A*(1-x) ei ole A. Eihän tästä ole erimielisyyttä.
Liittyy siihen viestiin mihin vastasin. Siinä ihmeteltiin miksi indeksisijoittamisen pitkän aikavälin tuotoisssa puhutaan "vain" 6-8% kun kuitenkin viimeisen 15 vuodan aikana tuotto on usein ylittänyt tuon. Myös kun pidemmällä aikavälillä asiaa katsoo niin, nousuvuosia on enemmän ja kuin laskuvuosia (vaikka tuosta xylitolin postaamasta linkistä S&P 500 Total Returns by Year Since 1926). Yhtäkkiä kun listaa katsoo ja huomaa siinä +10%, +20%, yms. vuosia monia ja välissä vain muutamia miinusmerkkisiä vuosia, saattaa saada mielikuvan, että täytyyhän tuotto olla keskimäärin enemmän kuin 6-8%.

Tuota keskimääräistä tuottoa selittää tuo mun pointti, että noilla miinusvuosilla on suurempi vaikutus vastaavan kokoisella plussavuodella, siksi keskimääräinen prosentti ei ole tuota suurempi. Syy miksi toin tämän pointin esille on, että oletin että kysyjä haluaa ymmärtää miten toi 6-8% muodostuu.

Kannattaa vaikka kokeilla lukea mistä asiasta keskustellaan ennen kuin vastaat. Vältytään tälläiseltä turhalta vänkäykseltä ja viesteiltä mitkä eivät tuo keskusteluun mitään hyödyllistä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota keskimääräistä tuottoa selittää tuo mun pointti, että noilla miinusvuosilla on suurempi vaikutus vastaavan kokoisella plussavuodella, siksi keskimääräinen prosentti ei ole tuota suurempi. Syy miksi toin tämän pointin esille on, että oletin että kysyjä haluaa ymmärtää miten toi 6-8% muodostuu.

Jos tosiaan puhe oli yleisesti siitä, miten vuosittaisia prosentteja lasketaan yhteen, niin näin toki on. En ollut prosenttilaskusta eri mieltä.

Tässä tapauksessa kuitenkin puhuttiin 15 vuodesta. 15v aikana SP500 on tuottanut paljon enemmän kuin 6-8%. Keskituotto ollut 14% osinkojen kanssa. 12% ilman osinkoja. Eli tuotto ei suinkaan ole ollut 6-8% negatiivisten vuosiprosenttien "ison merkityksen takia", vaan se on ihan faktisesti ollut paljon korkeampi kuin tuo 6-8%. Lähes tuplat.

(Tällä laskin: S&P 500 Return Calculator, with Dividend Reinvestment)

Ja toisaalta 6-8% (en tiedä, onko tämä oikea luku) pitkän ajan keskituotossa ei edes tarvitse katsoa mitään yksittäisiä vuosia, vaan alku ja loppuarvot ja lasketaan siitä suoraan tuotto.
 
Jos tosiaan puhe oli yleisesti siitä, miten vuosittaisia prosentteja lasketaan yhteen, niin näin toki on. En ollut prosenttilaskusta eri mieltä.

Tässä tapauksessa kuitenkin puhuttiin 15 vuodesta. 15v aikana SP500 on tuottanut paljon enemmän kuin 6-8%. Keskituotto ollut 14% osinkojen kanssa. 12% ilman osinkoja. Eli tuotto ei suinkaan ole ollut 6-8% negatiivisten vuosiprosenttien "ison merkityksen takia", vaan se on ihan faktisesti ollut paljon korkeampi kuin tuo 6-8%. Lähes tuplat.

(Tällä laskin: S&P 500 Return Calculator, with Dividend Reinvestment)

Ja toisaalta 6-8% (en tiedä, onko tämä oikea luku) pitkän ajan keskituotossa ei edes tarvitse katsoa mitään yksittäisiä vuosia, vaan alku ja loppuarvot ja lasketaan siitä suoraan tuotto.
Viimeiset 15 vuotta tuossa mainittiin, mutta toi 6-8% ei ole laskettu vain viimeisestä 15 vuodesta vaan pidemmältä aikaväliltä. Jos haluaa ymmärtää mistä tuo pidemmän aikavälin keskimääräinen prosentti muodostuu pitää katsoa pidempää aikaväliä. Se olisi tietenkin tärkeä (ehkä tärkein) pointti, että alkuperäinen kysyjä ihmettelee pidemmän aikavälin keskimääräistä tuottoa, mutta kuitenkin tarkastalee vain viimeistä 15 vuotta, eli kysymyksen asettelukin on jo hieman hassu.

Toki sama prosenttihuomio pätee myös viimeisen 15 vuodenkin osalta. Tuolle ajanjaksolle osuu monta vuotta jolloin on noustu enemmän kuin 14%, aika paljonkin. Sen sijaan laskuvuosia ajanjaksolle osuu vain 2 (toinen vähän yli 14% ja toinen reilusti alle). Mutta lopputulos on kuitenkin vain keskimäärin tuo 14%.
 
Onkos mielipiteitä: Nordnet Indeksirahasto Teknologia vs. Handelsbanken Usa Indeksi?
Päällepäin näyttää aika samoilta, mutta:
Nordnet synteettinen, HB fyysinen
kulut Nordnet 0,49 %, HB 0,2 %
pitkällä aikavälillä molempien tuotto yli 40 %
mutta vuoden sisällä Nordnet 43 % ja HB 22 %
Molemmissa Nordnetin kautta osto ja myynti ilman kuluja.

Kumpaan laittaisitte?
Onko muuten mitään erityistä syytä ryhtyä kuukausisäästäjäksi Nordnetissä? Eikö sama tulos ole jos muutaman kerran vuodessa laittaa ne kertyneet itse Nordnet-ostoihin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 152
Viestejä
5 064 520
Jäsenet
81 033
Uusin jäsen
eheik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom