Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 18 592
Eli verotukset, osingot jne menee automaagisesti?
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Nordnet ilmoittaa automaattisesti.
Saksassa ainakin osinkoverotukset menee osin tuplana, jos ei hae palautuksia. Miten on osinkoja maksavien USA osakkeiden laita?
USA:lla ja Suomella on keskenään verosopimus.
www.nordnet.fi
Ulkomaisten osinkojen verotus
Kun saat osinkoa ulkomaiselta yhtiöltä, maksat siitä veroa osittain Suomeen** ja osittain yhtiön kotimaahan eli verotukselliseen kotipaikkaan.
Tuli pistettyä huhtikuussa käynnissä olevaa taloprojektia (ja pörssien julmaa nousua) silmällä pitäen salkusta osa lihoiksi. Myin n. 5 % salkusta ja nyt tarkoitus laittaa toinen 5 %, kun salkku on euromääräisesti samalla tasolla kuin huhtikuussa tehtyjen myyntien aikaan.
Verottajaa tekisi mieli muistaa mahdollisimman vähän, mutta ongelma on, että eniten veroseuraamuksia tulee jenkkisijoituksista, joista ensimmäiset on tehty v. 2009 ja plussalla ollaan melkein 400 %. Vähemmän veroseuraamuksia aiheuttavien myynnit taas nostavat jenkkipainoa entisestään salkussa.
Tämä ei siis sisällä mitään kysymystä, kunhan ääneen pohdiskelen.
Passeli hetki itselle ainakin myydä, kun taloprojektiin mukava käyttää vähän säästöjä, niin ei tarvitse niin julmettua lainaa ottaa ja pörssikurssien nousu hirvittää ainakin itseäni. En siis ala mitään ennusteita heittämään, kun olen tällainen passiivinen (tylsä) indeksisijoittaja, mutta luulisin kuitenkin, että nyt on ihan kohtuullinen aika myös keventää - erit. kun rahalle on käyttöä eikä mene tilille makaamaan kuin enintään kuukausiksi.
Verottajaa tekisi mieli muistaa mahdollisimman vähän, mutta ongelma on, että eniten veroseuraamuksia tulee jenkkisijoituksista, joista ensimmäiset on tehty v. 2009 ja plussalla ollaan melkein 400 %. Vähemmän veroseuraamuksia aiheuttavien myynnit taas nostavat jenkkipainoa entisestään salkussa.
Tämä ei siis sisällä mitään kysymystä, kunhan ääneen pohdiskelen.
Passeli hetki itselle ainakin myydä, kun taloprojektiin mukava käyttää vähän säästöjä, niin ei tarvitse niin julmettua lainaa ottaa ja pörssikurssien nousu hirvittää ainakin itseäni. En siis ala mitään ennusteita heittämään, kun olen tällainen passiivinen (tylsä) indeksisijoittaja, mutta luulisin kuitenkin, että nyt on ihan kohtuullinen aika myös keventää - erit. kun rahalle on käyttöä eikä mene tilille makaamaan kuin enintään kuukausiksi.Kohtuullista kasvua ollut taas omalla eläkerahastolla Australiassa. Siellä menee finanssivuosi poikki nyt kuun vaihteessa ja tollanen 9.3% tälle vuodelle. Samaa tahtia jatkaa, niin ihan kiva lisäpotti eläkkeeseen tulossa reilun parinkymmenen vuoden päästä.
E: Kävin piruuttani laskurilla tuolla 9% vuotuisella kasvulla olis 292k$ eli n. 180k€ 23 vuoden päästä.
E: Kävin piruuttani laskurilla tuolla 9% vuotuisella kasvulla olis 292k$ eli n. 180k€ 23 vuoden päästä.
Viimeksi muokattu:
USA:lla ja Suomella on keskenään verosopimus.
Ulkomaisten osinkojen verotus
Kun saat osinkoa ulkomaiselta yhtiöltä, maksat siitä veroa osittain Suomeen** ja osittain yhtiön kotimaahan eli verotukselliseen kotipaikkaan.
Suomella on verosopimus myös noiden tuplaverottavien maiden kanssa. Nämä maat ovat vaan yksipuolisesti päättäneet olla noudattamatta sitä.
Noissahan jo kannattaa käyttää hankintameno-olettamaa, joka tarkoittaa yli 10 vuotta vanhojen sijoitusten kohdalla että verotettava arvo on 60% myyntihinnasta, eli verot on käytännössä 18% koko arvosta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Tämä "joskus pitää myydä" on muuten myös hyvä syy sijoittaa hajautetusti _ilman_ indeksirahastoon sijoittamista.Tuli pistettyä huhtikuussa käynnissä olevaa taloprojektia (ja pörssien julmaa nousua) silmällä pitäen salkusta osa lihoiksi. Myin n. 5 % salkusta ja nyt tarkoitus laittaa toinen 5 %, kun salkku on euromääräisesti samalla tasolla kuin huhtikuussa tehtyjen myyntien aikaan.
Verottajaa tekisi mieli muistaa mahdollisimman vähän, mutta ongelma on, että eniten veroseuraamuksia tulee jenkkisijoituksista, joista ensimmäiset on tehty v. 2009 ja plussalla ollaan melkein 400 %. Vähemmän veroseuraamuksia aiheuttavien myynnit taas nostavat jenkkipainoa entisestään salkussa.
Tämä ei siis sisällä mitään kysymystä, kunhan ääneen pohdiskelen.
Jos verrattaan tilannetta missä ostat S&P500 lappuja käsin vs. ostat S&P500 ETF:ää, niin jälkimmäisessä tapauksessa koko ETF on plussalla satoja prossia ja veroseuraamusta tulee väkisin. Jos taas olet ostanut 500 erillistä osaketta, niin niistä 400 on plussalla, osa ihan holtittomia prosentteja, mutta seassa on myös tappiolla olevia.
Kun kotiutat rahoja, voit targetoida myynneissä tappiolla / pienellä voitolla olevia positioita. Tai myydä jotain isolla voitolla olevia ja kompensoida vähän myymällä tappiollisia positioita.
Toki osakesalkun pitäisi olla miljoonia, jotta voisi edes jotenkin tehdä pseudoindeksointia käsin kannattavasti.
Jos omistat esim. 10v vanhoja Nvidia osakkeita, niin hankintameno-olettama rokkaa ihan täysiä ja saat kotiutettua voittoja varsin siedettävällä verolla.
Eikös osakesäästötilille voi ostaa pelkästään suomalaisia osakkeita? Eli jos on pelkästään semmoinen käytössä, niin täytyy tehdä arvo-osuustili ensin.
Tilin avaus on toki pikkujuttu ja onnistuu saman käyttäjätunnuksen sisällä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Onko Nordnet vakio nykyisin avata OST ja arvo-osuustili pitää vaatia erikseen auki? Ainakin ennen oli päinvastoin.
Teoriassa näin joo, mutta tuossa jää ehkä huomioimatta jotakin aspekteja. Esim valuutanvaihto, tapahtuu toki automaattisesti, mutta lienee halvempaa jos itse puljaa valuuttatilin kautta ja verotuksessa saattaa olla juttuja mitä "pitää vain tietää" jos haluaa välttyä "ylimääräisiltä" kuluilta...
Muistaakseni siinä saa valita, mutta en tiedä kumpi on vakiona. Jos aloitteleva sijoittaja on jostain kuullut, että OST se olla pitää niin onhan se mahdollista että on pelkästään se auki.
Googlesta tarkistin, niin OST:lle pystyy ostamaan ulkomaisiakin osakkeita, mutta se ei ole välttämättä järkevää:
Osakesäästötili vai arvo-osuustili: Mikä sopisi ulkomaisten osakkeiden ystävälle?
Usein kuulee sanottavan, että ulkomaiset osakkeet eivät sovi osakesäästötilille. Se ei pidä paikkaansa. Ulkomaiset kasvuyhtiöt sopivat oikein hyvin myös osakesäästötilille. Ne maksavat yleensä osinkoa vähän tai eivät lainkaan.
www.taloustaito.fi
Jos haluaa ostaa euroissa noteerattuja osakkeita niin että osinkojen verotus menee oikein, niin kuinka monta pörssiä maailmasta löytyy? Olen tullut siihen tulokseen että kaksi: Helsinki ja Amsterdam.
Hesulissa siis pidätetään osingoista suoraan Suomen verotuksen mukaan, ja Amsterdamissa verosopimuksen mukaisesti 15%(edellyttäen vielä että myös yhtiön pääkonttori on Hollannissa).
Muutama hollantilainen lappu on sitten tullutkin hankittua, mutta onhan tämä tilanne käsittämättömän huono.
Hesulissa siis pidätetään osingoista suoraan Suomen verotuksen mukaan, ja Amsterdamissa verosopimuksen mukaisesti 15%(edellyttäen vielä että myös yhtiön pääkonttori on Hollannissa).
Muutama hollantilainen lappu on sitten tullutkin hankittua, mutta onhan tämä tilanne käsittämättömän huono.
Tämäkin on totta. Hyvä hetki on (ja ollut) nyt vihdoin itselle päästä eroon noista pankkien rahastoista, joita on aikanaan tullut hommattua.. Huhtikuussa pistin lihoiksi jo kaikki rahastot, joissa juoksevat kulut 2 % molemmin puolin. Nyt kevennän/pistän pois sellaisia, joissa kulut 1,3-1,5 % ja tuotto seuraa indeksiä eli tällaisia pankkien perusrahastoja.
Itsellä on suoria osakkeita, rahastoja ja ETF:iä viidessä eri paikassa, niin myyntejä tehdessä on tosiaan hyvä, että voi vähän valikoida, mistä ja mitä laittaa eikä ole pakko mennä pelkällä FIFOlla.
Mikä estää ostamasta esim Frankfurtista rinnakkaislistausta USA osakkeesta euroina, verot menee silloinkin oikein.
Toisaalta, OST:lle voi ostaa vain osakkeita, joten rahastoja varten pitäisi joka tapauksessa avata AOT.
Kun ei jaksaisi plärätä, niin kysytäänpä hankintameno-olettamasta, jos löytyisi varma vastaus (ei arvauksia): saiko hankintameno-olettaman soveltamisesta päättää jokaisen myynnin kohdalla erikseen vai jos sitä käyttää, niin pitikö soveltaa kaikkiin myynteihin (esim. omaisuuslajeittain)?
Kyllä sitä voi käyttää ihan yksittäisten myyntien kohdalla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 096
Tämä ei oikeastaan kerro vielä kovinkaan paljon. Verosopimus ei takaa, että sitä noudatetaan tai että pidätettäisiin sen mukainen lähdevero. Esim. vaikka Suomella ja Tanskalla on verosopimus, jossa verokanta 15%, pidättää Tanska lähdeveroa paljon enemmän kuin verosopimuksessa lukee. Tällöin suomalaisen pitää itse hakea liikaa peritty lähdevero takaisin lomakkeiden avulla.
Ok. Tämä onkin hyvä tietää, että tässä yhteydessä sopimukset voivat olla vaan "sopimuksia". Itselläni ei tosin ole suoria osakeostoja Suomen lisäksi kuin Jenkeistä, joten väliäkö tuolla. Enkä osakepoimintaakaan ole harrastanut enää vuosiin, vaan kaikki sijoittamiseen käytetyt rahat menevät rahastoihin.
Näin kokemusta rikkaampana:
Lunastin Aktiasta lapsen rahasto-osuuksia nordnettiin hänen AOT:lle. Rahastotiliä ei onnistunut siirtää semmosenaan, joten rahastoja pitää lunastella maks 1000€/vuosi jotta vältyttäisiin veroseuraamuksilta.
Syynä siirrolle oli kalliit rahastokulut, mutta suurimpana tekijänä hallinnoinin vaikeus Aktiassa kun päivittäisasioinnit ei ole siellä enää.
Rahastolunastus onnistui, mutta siirtoon ei Aktia pystynyt kirjoittamaan viitenumeroa siihen kenttään, onneksi Nordnetistä löytyi rahat tilisiirto todistuksen avulla.
Tästä oppineena avaan vastatilin lapselle omaan pankkiini, niin siirrot onnistuu varmemmin.
Lunastin Aktiasta lapsen rahasto-osuuksia nordnettiin hänen AOT:lle. Rahastotiliä ei onnistunut siirtää semmosenaan, joten rahastoja pitää lunastella maks 1000€/vuosi jotta vältyttäisiin veroseuraamuksilta.
Syynä siirrolle oli kalliit rahastokulut, mutta suurimpana tekijänä hallinnoinin vaikeus Aktiassa kun päivittäisasioinnit ei ole siellä enää.
Rahastolunastus onnistui, mutta siirtoon ei Aktia pystynyt kirjoittamaan viitenumeroa siihen kenttään, onneksi Nordnetistä löytyi rahat tilisiirto todistuksen avulla.
Tästä oppineena avaan vastatilin lapselle omaan pankkiini, niin siirrot onnistuu varmemmin.
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 3 993
Tähän vielä tarkennuksena. Sinäänsä nuo maat kyllä noudattavat verosopimusta. Sen takiahan se on olemassa, että sitä noudatetaan. Mutta juttu on siinä, että ottavat ennakkona liikaa (ennakko on se menee, kun osingot maksetaan tilillesi). Ne ylimääräiset ennakot on mahdollista aina hakea takaisin, ettei tarvitse maksaa tuplaveroa, mutta se vaan pitää itse tehdä. Ja se riippuu maasta miten helppoa noiden ylimääräisten ennakoiden takaisin hakeminen on, Tanskasta taitaa onnistua ihan netistä ja voi hakea muutaman vuoden kerrallaan (olikohan 3 vuotta), kun taas Saksassa taitavat vaatia yhä etanapostilla lomakkeiden lähettämistä.
- Liittynyt
- 08.05.2019
- Viestejä
- 1 631
Jep, ja vielä lisätarkennuksena ketjussa olleeseen mutuiluun: Osingoista pidätetään usein liikaa lähdeveroa siksi, koska ulkomaiset laput ovat yleensä hallintarekisterissä, eikä osinkoja maksava taho välttämättä tiedä lainkaan, minkä verosopimuksen piirissä se omistaja on, jolle osingot lopulta päätyvät. Näin ollen osingot maksava taho tekee verotilitykset kyseisen maan "default"-lähdeverotuksen mukaisesti ja jää lopullisen saajan harteille vaatia liikaa maksetut rahat takaisin (mikä voi olla maasta riippuen sen verran hankala prosessi, ettei muutaman pennosen vuoksi kannata maksaa vaivaa).
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 835
Koskeeko kaikki, mitä tuossa sanotaan, myös ulkomailla listattuun ETF:ään? Vai onko yhtiöiden ja ETF:ien maksamat osingot tässä suhteessa erilaisia?USA:lla ja Suomella on keskenään verosopimus.
Ulkomaisten osinkojen verotus
Kun saat osinkoa ulkomaiselta yhtiöltä, maksat siitä veroa osittain Suomeen** ja osittain yhtiön kotimaahan eli verotukselliseen kotipaikkaan.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 249
Onko täällä Lightyear -palvelun käyttäjiä? Kahden Wisen ex-työntekijän vajaa kolme vuotta sitten perustama startup, toimii Viron finanssivalvonnan lisenssillä. Muutamia poimintoja:
- selkeä/nopee sovellus, webbiselaimenkin kautta mahdollista käyttää
- välityspalkkioitta pystyy ostamaan tiettyjä ETFiä, esim. VWCE, IWDA, EMIM, VUAA löytyy
- jenkkikaupat 0,1% max $1
- Eurooppalaiset osakkeet €1 / kauppa
- valuuttakonversio kohtuu tyyris 0,35%
- EUR-tilille korko tällä hetkellä 3%
Kiinnostava konsepti. Toisaalta ovat liikevaihdoltaan kokoluokkaa nakkikioski. Taloustiedot löytyvät esim:
teatmik.ee
www.teatmik.ee
- Liittynyt
- 14.02.2017
- Viestejä
- 1 907
Itse olin tämän ja IB välillä mutta päädyin IB koska siinä jenkkiosakkeet taitavat tulla huomattavasti halvemmaksi valuuttakurssi muunnosten takia. Olen kyllä siirtämässä verotusta Viroon (20% vs suomen 30/34%) niin tuo lightyear voisi olla kätevä veroilmoituksissa, eli sama automatiikka kuin Nordnetillä suomessa (ja muilla suomen pankeilla).
Oletko siirtämässä yritystä vai henk. koht- verotusta? Jälkimmäinen lienee hankalaa?
Kuinka toimia jos haluaa käyttää hankintameno-olettamaa yli 10v vanhojen osakkeiden luovutusvoitoista? Ilmoittaako välittäjä nämä suoraan hankintameno-olettamalla verottajalle, vai tekeekö verottaja automaattisesti näistä hankitameno-olettamalla verotuksen?
- Liittynyt
- 26.01.2023
- Viestejä
- 100
Saat myös odotella ainakin sen 3 vuotta ennenkuin Tanskan verottajalta saa mitään takaisin, kokemusta on.
- Liittynyt
- 14.02.2017
- Viestejä
- 1 907
Jäkimmäistä. Ei se nyt niin hankalaa pitäis olla. Tuo 3v sääntöhän on mutta siitä pääsee aikasemmin eroon kun siteitä ei ole Suomeen. Myin Suomen asunnon pois niin eipä siinä siteitä enää ole.
Onko täällä kukaan joka sijoittaa/on sijoittanut spankin rahastoihin? Alkaisin mielelläni sijoittamaan sbonuksia, mutta mietin onko noilla yhtään järkevää rahastoa vai siirtäisikö niitä jonnekkin muualle. On siellä toki ainakin yksi pienikuluinen rahasto.
Voiko hankintameno-olettamaa käyttää etf osuuksiin?
Toki, se ei ole ymmärtääkseni edes rajoitettu arvopapereihin vaan sitä voisi soveltaa muuhunkin omaisuuteen kuten asuntoon. Toki harvassa on tilanteet jossa tämä olisi järkevää...
Eikö tuossa ole sitten mahdollisuus pärjätä verotuksellisesti osinkojen suhteen, jos sijoittaa noihin kumuloituviin ETF:iin, eli niihin mistä osinkoja ei makseta ulos vaan ne kasvattavat osuuden arvoa. Näin saisi vuosikausien aikana myös nuo osinkojen osuuden kuitattua pienemmällä verolla ulos, kun käyttää hankintameno-olettamaa.
- Liittynyt
- 14.10.2017
- Viestejä
- 835
Kumuloituvat ETF:thän on kannattavia vaikka myyntivoiton veroprosentti olisi sama kuin osinkojen veroprosentti, koska lykkäämällä veron maksua myöhäisemmäksi voi kerätä tuottoa niillä säästyneilä rahoilla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Se on vain yksi tekijä, mutta tosiaan yksityissijoittajan näkökulmasta osingoissa ei ole pienintäkään tolkkua.
Juu, niin on. Toki sen tarvii kasvaa todella paljon että se tulee halvemmaksi, esim. 10 vuoden hankintameno-olettama tarkoittaa 0,6 * 30% = 18% veroa koko myyntisummasta. Osinkojen lasku menee vähän monimutkaisemmaksi korkoa korolle -efektin takia, joten otetaan huomioon pelkkä arvonnousu
0,18 *(x + y) = 0,3 * y missä x on sijoitettu pääoma ja y sen tuottama voitto
=> y = 1,5x
Eli sen pitäisi olla tuottanut 150% että 10 vuoden hankintameno-olettama pääsee tasalle pelkille voitoille tulevan 30% veron kanssa.
On ne silloin hyviä jos sijoituksista tarvii saada pääomaa ulos, eikä ole tarkoitus sijoittaa kaikkea takaisin.
- Liittynyt
- 12.01.2017
- Viestejä
- 3 067
Vertaillaan kaikki osingot kulutukseen käyttävää vs. vastaavasta kasvutyyppisestä sijoituksesta saman nettosumman nostavaa.
Salkut ovat alussa 200k, eikä lisäsijoituksia tehdä. Osinkobruttotuotto on 5 %. Kokonaisbruttotuotot ovat vastaavat. Muita pääomatuloja ei ole ja verokanta on 30 %. Kasvutyyppisen myyntikulut ovat 20 €/a.
Osinko-Otto:
-sijoituksesta ulos 0,05 * 200 000 € = 10 000 €/a
-kulutukseen 10 000 € - (0,85 * 0,30 * 10 000 €) = 7 450 €/a
Kasvu-Keijo:
-kulutukseen sama 7 450 €/a
-sijoituksesta ulos 7 450 € / (1 - (0,80 * 0,30)) + 20 € = 9 822,63 €/a
-jos hallinnointikulu olisi matala 0,07 %, niin kekoon jäisi 37,37 €/a enemmän pääomaa kasvamaan korkoa korolle
-suuremmilla kuin 0,09 %/a hallinnointikuluilla kekoon jäisi alkuvuosina vähemmän pääomaa kuin osinko-Otolla
Kymmenen vuoden kohdalla kasvu-Keijon tilanne helpottaa, kun HMO kasvaa 20 % -> 40 %. Tällöin 7 450 € nettoa vaatii ottamaan sijoituksesta vain 7 450 € / (1 - (0,60 * 0,30)) + 20 € = 9 105,37 €/a, mikä on reilusti vähemmän kuin osinko-Oton 10 k€:n kahmaisu keosta. Vaikka hallinnointikulu olisi korkeampi 0,20 %, jäisi Keijon kasaan lähes 500 €/a enemmän pääomaa. Korkoa korolle sitten kasvattaa eroa vielä tuostakin.
Hieman reilu 10 vuoden aikajänteellä osinko-Otto on voitolla, jos kaikki netto-osingot menevät kulutukseen. Jos aikaa on lähemmäs 15 vuotta tai enemmän, kasvu-Keijon kasa ehtii suuremmaksi.
Jos tuotoista pienempi siivu/ei mitään käytetään kulutukseen, niin kasvu-Keijon asema paranee entisestään. Keijon myyntikulut ja etenkin verot pienenevät/menevät nolliin, ja samaan aikaan Otto alkaa maksamaan osinkojen uudelleensijoituksesta osinkopapereihin plus verokarhu nappaa silti täyden summan osingoista.
Oton homma toisaalta toimii automaattisemmin ja kivuttomasti. Hänelle ei tule tuskaa myynnistä väärään aikaan kurssien ollessa alhaalla. Väärään aikaan myynti tulee osumaan väistämättä jossain vaiheessa, jos jokaisena vuonna on pakko nostaa omin päin "osinkoja".
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Jos tarvitsee jatkuvasti rahaa ulos, niin ei ehkä kannata sijoittaa kaikkea heti alkuun sisään? Jos esim. Pistää sen 200k ineen ajatuksella että alkaa nostella osinkoja 5v päästä, niin se kasvikeijo on jo kohtuudella edellä ennenkuin päästään edes laskelmassa alkua pidemmälle.
Toinen millä voi tehdä vero-optimointia on useiden arvo-osuustilien avaaminen. Jos vaikka joka vuosi säästä 10k msci world etf:ään, niin voi avata vaikka joka toinen vuosi uuden tilin ja pistää sinne aina sen kahden vuoden panoksen.
Kun sitten joskus ilmeneekin tarve nostaa massia ulos, niin FIFO periaatetta käytetään vain arvo-osuustilin sisällä -> myyt uusimmasta positiosta ja voitto + vero ovat vähäiset ja se suurin ja vanhin positio saa odottaa hankintameno-olettamaan asti pääsyä. Ja sitten joskus 25v kohdalla ja esim. keskimäärin 7% pa. tuotolla voi nostella voittoja todella verotehokkaasti vs osingot sieltä vanhimmasta possasta.
Toinen millä voi tehdä vero-optimointia on useiden arvo-osuustilien avaaminen. Jos vaikka joka vuosi säästä 10k msci world etf:ään, niin voi avata vaikka joka toinen vuosi uuden tilin ja pistää sinne aina sen kahden vuoden panoksen.
Kun sitten joskus ilmeneekin tarve nostaa massia ulos, niin FIFO periaatetta käytetään vain arvo-osuustilin sisällä -> myyt uusimmasta positiosta ja voitto + vero ovat vähäiset ja se suurin ja vanhin positio saa odottaa hankintameno-olettamaan asti pääsyä. Ja sitten joskus 25v kohdalla ja esim. keskimäärin 7% pa. tuotolla voi nostella voittoja todella verotehokkaasti vs osingot sieltä vanhimmasta possasta.
Toki se, mitä ei sijoita ei tuota mitään. Eli siinä tulee jo melko paljon takkiin 5 vuoden aikana.
- Liittynyt
- 28.06.2017
- Viestejä
- 5 425
Nykytilanteessa kun sodan uhkaa monessa suunnassa voi käteisen pitäminen olla hyvä veto. Kulta toinen. Tämä viesti bookmarkiin ja katson uudestaan kahden vuoden päästä miten meni..
Yleensä näin ei kuitenkaan ole ollut. Isot katastrofit on tosiaan sitten oma juttunsa...
Täällä oli hetki sitten juttua työhuonevähennyksestä että esim nykytulkinnoilla/ohjeilla ½ vaatisi "aktiivista kaupankäyntiä" toisin kuin vielä vuosi sitten...
Sain verottajalta selvityspyynnön IB:n lainasta, otin custom statementtiin vain
- "omat tiedot"
- net asset valuen (näkee cash kohdasta -eurot eli velan määrän ja interest kohdasta kokonaiskoron)
- korkolistauksen kuukausittain.
Seuraavana päivänä tulikin heti vahvistettu verotuspäätös vuodelle 2023. Eli ainakaan omalla kohdalla työhuonevähennys ei aiheuttanut minkäänlaista kiinnostusta vaikka selkeästi ainakin jonkinlaiseen tarkkailuun jouduin (0 myyntiä viime vuonne eli kauppoja verotuksessa 0kpl), osinkoja noin 8ke. Eihän tämä tietysti sitä takaa että työhuonevähennykseen olisi kiinnitetty jotain huomioita - tai vaihtoehtoisesti noilla osinkotuloilla kuitenkin on merkitystä.
Sivuhuomiona vielä niin IB:n rapsasta käy selkeästi ilmi että 2023 statementilla on korot väliltä joulukuu 2022 - marraskuu 2023 ja senkin selvityspyyntöön kirjoitin että "näillä menty" vaikkakaan ei tämä toki täysin oikein ole, mutta "tarvittava työmäärä" on mielestäni kohtuuton jotta saataisiin "satku" oikealle vuodelle ja pitkässä juoksussa tämä kuitenkin on ns. kohdillaan ->tästäkään ei siis nikoteltu mitään.
Sain verottajalta selvityspyynnön IB:n lainasta, otin custom statementtiin vain
- "omat tiedot"
- net asset valuen (näkee cash kohdasta -eurot eli velan määrän ja interest kohdasta kokonaiskoron)
- korkolistauksen kuukausittain.
Seuraavana päivänä tulikin heti vahvistettu verotuspäätös vuodelle 2023. Eli ainakaan omalla kohdalla työhuonevähennys ei aiheuttanut minkäänlaista kiinnostusta vaikka selkeästi ainakin jonkinlaiseen tarkkailuun jouduin (0 myyntiä viime vuonne eli kauppoja verotuksessa 0kpl), osinkoja noin 8ke. Eihän tämä tietysti sitä takaa että työhuonevähennykseen olisi kiinnitetty jotain huomioita - tai vaihtoehtoisesti noilla osinkotuloilla kuitenkin on merkitystä.
Sivuhuomiona vielä niin IB:n rapsasta käy selkeästi ilmi että 2023 statementilla on korot väliltä joulukuu 2022 - marraskuu 2023 ja senkin selvityspyyntöön kirjoitin että "näillä menty" vaikkakaan ei tämä toki täysin oikein ole, mutta "tarvittava työmäärä" on mielestäni kohtuuton jotta saataisiin "satku" oikealle vuodelle ja pitkässä juoksussa tämä kuitenkin on ns. kohdillaan ->tästäkään ei siis nikoteltu mitään.
Viimeksi muokattu:
Etkö siis tee mitään muita ansiotöitä? Sijoittelulla elät?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 679
Jos tarvitset joka vuosi 7500€ käteistä, niin kannattaa ehkä sijoittaa esim. 192500€ tai 185000€ kohteisiin joissa muodostuu kaupankäyntikuluja ja jotka ovat osingot uudelleensijoittavia ja ne kohta tarvittavat rahat kohteisiin joissa kaupankäyntikuluja ei muodostu. Näin valtaosa pääomasta kohdistuu siihen sijoitusmuotoon jossa välttää turhia osingoista muodostuvia veroseuraamuksia.
Jos haluaa rahaa ulos nopeasti, on parempi nostaa pääosin verotonta pääomaa kuin voittoa josta maksaa 30% veroa. Tämän takia position splittaaminen nopeasti nostettavaan ja myöhemmin nostettavaan kasvuosuuteen on fiksua.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
Uusimmat viestit
-
-
Yhdysvaltain 45. ja 47. presidentti Donald J. Trump
- Viimeisin: FarColdDistance
-
-
