Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Itsellä bank norwegian, morrow bank, s pankin luottokortti sekä nordean luottokortti. Kaikki kuluttomia, tosin viimeinen asuntolainan takia.
Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.
 
Tähän on turha käyttää aikaa jos sijoitusstrategia on buy and hold ja mahdolliset kotiutukset tehdään omaan kulutukseen mutta kannattaa miettiä jos sijoitustoiminta on moniulotteisempaa.

Yhteisöveron muutos tekee sijoittaminen oman sijoitusyhtiön kautta kannattavammaksi (tai voi se tietysti olla ihan muutakin liiketoimintaa tekevä yritys)

Sijoittaminen henkilönä:
Vero pörssiyhtiöiden osingoista 25,5% tai 28,9% (yli 30t)
Vero muista pääomatuloista 30% tai 34 % (yli 30t)

Sijoittaminen yrityksen kautta:
Yhteisövero 20% tuloksesta tai 18% vuodesta 2027 lähtien

Yrityksen kautta sijoittamisessa pitää tietysti huomioida että yrityksestä nostettavista tuloista pitää maksaa veroa ja yrityksen hallintoon menee aikaa ja rahaa. Sen lisäksi siinä on riskinsä lainsäädännön muuttumisen puitteissa mutta niin on henkilöverotuksessakin.

Jos sijoitusomaisuutta on kertynyt enemmän (200-300t€) niin suosittelen harkitsemaan.

Itse yritän nykyään pitää henkilökohtaiset sijoitukset staattisina / kumulatiivisina ja yritys voi sitten sijoittaa lyhyemmällä jänteellä ja osinko-osakkeisiin.
 
Emt, pidän jotain reilun miltsin luottolimiittiä oskkeita vastaan ikuisella maksuajalla ihan senkin takia että jos käy jotain niin ei joudu myymään tai pelleilemään mitään, toinen on sitten ostaa välillä jotain kivaa koska elämästä on joskus ihan kiva nauttiakin.

1753439918163.png
Tuohan on ihan mielipuolinen luottolimiitti... itse en pystyisi tuollaisen 1,025 millin limiitin kanssa elämään vaan pyytäisin muuttamaan limiitin tasan milliksi.
 
Liikkuuko rahaa isoja summia kuukaudessa vai mihin tarvitsee noin isoa luottorajaa/montaa korttia?
Ei liiku. Osa korteista jäänyt isolle luottorajalle kun pääkortti vaihtunut toiseksi bonusten yms takia enkä ole nähnyt syytä pienentää luottorajaa. Suuri luottoraja on varmistus myös matkustelun takia.

Matkavakuutus on tottakai voimassa mutta esim covidin tai vastaavan iskiessä lennot oli aika kortilla.. olin sillon Euroopassa ja ylimääräiset kustannukset pysyivät kohtuudessa kotiin pääsemiseksi (tosin lentoja jotka varasin ja maksoin peruttiin sulkujen takia samana päivänä, rahat palautuivat vasta kuukauden-kahden päästä). Osa oli matkalla Australiassa josta pääsi pois vain kymppitonnin ykkösluokan lipuilla.

Koskaan ei tiedä mikä iskee (tsunami yms) jolloin on pakko ostaa liput siihen hintaan mitä saa..
 
Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.
"S-Etukortti Visa Credit on osuuskaupan asiakasomistajille kuukausi- ja vuosimaksuton. Käytössäsi voi olla maksutta kaksi S-Etukortti Visa -korttia"

Totta, en muistanut, että olen ollut asiaksomistaja usean vuoden. Oisko tuo satkun verran ollut aikoinaan, jonka saa takaisin jos lähtee, mikäli muistan oikein. No pointti oli että kyllä noita kuukausimaksuttomia luottokortteja se 3-4 löytyy ilman, että tarvitsee kummoinenkaan asiakas olla pankille.
 
Omat puskurini:
Lompakossa on noin 50 euroa käteistä, käyttötilillä noin 1000 euroa arkipäivän ostoksiin ja äkillisiin menoihin, kuten uuden pesukoneen ostoon. Lisäksi Bank Norwegianin säästötilillä noin 3000 euroa, joka on ns. lomakassa, josta rahoitetaan kesälomareissut yms. Kaikki muut rahat menee sijoituksiin.
 
Tämä ei varmuudella kyllä liittynyt osakeindeksin nollaantumiseen. Eli ei laajasti hajauttavan tarvitse pelätät niitä asioita, joiden takia lama-aikana "meni kaikki". Ne liittyivät pääasiassa valuuttalainoihin ja konkursseihin. Eli tuo on tosi huono syy pelätä indeksisijoittamista.
Valuuttalainat ja kaikki (pankin) omaisuus asunnoissa, autoissa ja kesämökeissä samaisella maantieteellisellä alueella, josta henkilö hankkii tulonsa. Laman iskiessä työpaikka on uhattuna ja kaiken omaisuuden arvo samaan aikaan vapaapudotuksessa. Siinä on maariskiä kerrakseen, ja asiahan ei ole 35 vuodessa ihan valtaisasti muuttunut. Suomalaisista edelleenkin aika pienellä osalla on lopulta merkityksellisiä kunnolla hajautettuja sijoituksia vaan valtaosa omaisuudesta/velasta on kiinni näissä em. asioissa eli riskinhallinta on aivan onnetonta.

Meillä yhteiskunta muistuttaa kotivarasta ja setelien varaamisesta lompakkoon hätätilanteen varalta, mutta olisiko näiden sijaan paljon relevantimpi kansalaistaito ja varautumiskeino pitää omaisuutta maailmanlaajuisissa indeksisijoituksissa ja velkakirjoissa? Syvä taantuma ja omaan työpaikkaan kohdistuva uhka kun saattaa kuitenkin olla lopulta aika paljon todennäköisempi kuin Venäjän vyöryminen rajan yli.
 
Itsellä neljä korttia, +30k€ yhteensä luottorajat eikä yhdestäkään kortista mene euroakaan kuukausi/vuosimaksuja..
Aikalailla sama. OP Platinum ja Gold löytyy, Norwegianin ja S-Pankin myös. Ja ei vuosimaksuja.

Eiköhän noilla saa jollakin aina maksettua. Sitten tietty vaimon ja kotona asuvien aikuisten lasten kortit päälle. Jos noista ei mikään kelpaa, niin aika erikoinen tilanne saa olla. Ja kai kotoa joku satku löytyy ihan riihikuivaakin.
 
Minulla on käteistä varalla aina sekä mukana, että kotona. Mutta ei isoja summia, ehkä 50-100e. Rahat on kaikki osakkeissa ja etf-rahastoissa, mutta hajautusta on paljon, sellaiset 40-50 sijoitusta ja rahastoa. Mutta olen myös alkanut käyttämään näitä sijoitustuloja hiljalleen. Ihan sellaisia perusjuttuja, jotka parantavat elämänlaatua. Ei aina tarvi ostaa halvinta, siitäkin tavasta saa ihan opiskella, että pääsee eroon. En näe järkeväksi olla opiskelijapudjetilla liikenteessä, kun kuitenkin töissä tulee käytyä ja varallisuutta on edes jonkin verran.
 
Käteinen on se raha mitä voidaan pitää kädessä ja maksaa kädestä käteen. Itse yleensä pyrin pitämään muutamasta satasesta tonniin ihan riihikuivaa valuuttaa. jonkin verran aina mukana ja loput kotona.
Sijoitusketjussa kun ollaan, niin on aivan tyypillistä että myös tilivaroja pidetään käteisenä.

Arkielämässä tilanne on sitten toinen.
 
Emt, pidän jotain reilun miltsin luottolimiittiä oskkeita vastaan ikuisella maksuajalla ihan senkin takia että jos käy jotain niin ei joudu myymään tai pelleilemään mitään, toinen on sitten ostaa välillä jotain kivaa koska elämästä on joskus ihan kiva nauttiakin.

1753439918163.png

WOWZERS MILJOONAN EURON LUOTTOLIMIITTI NORDBETISSÄ

1753455218187.png

Itsellä loppui Nordnetin käyttö siihen kun aikoinaan siirsin kirjat Singaporeen niin heillä kesti todentaa ne vaaditut dokumentit varmaan joku 6kk ja piti soittaa perään monta kertaa.

Mieti, Suomessa miljoonan tuotoista maksaa 34 %(!!!!!) veroa eli noin 340k ja nekin verot menee ihan mihin sattuu. Aika cuckold olo täytyy olla kun laittaa nuo prosentit maksuun. Ainiin, se olikin vain 30 % siihen 30k eur asti :coffee:
 
Kysytäänhän jossain vieläkin että maksetaanko kortilla vai käteisellä.

Tämä on "nuorien" tietämättömyyttä. On tullut useaankin otteeseen vastaan käteiskauppaksi sovittua, jossa lippalakkipäinen alkaa kaivamaan kännykkää esiin. Käteisen ongelma ja etu on sen hankaluus. Se on otettava mukaan, jolloin se tosiaan säilyy siellä puskurissa. Mitään korkoja tollasille summille ei saa ja 2% korko ei paljoakaan lämmitä jos kortit on lukossa, Putin pistänyt netin säppiin tmv.

Viikkoja jatkuneet häiriöt menee sinne preppariosastolle, mutta kyllä Euro pitää viikon pintansa kovassakin pimennossa jonka jälkeen kova käteinen onkin sitten haulikon patruuna ja agregaatti.
 
Viikkoja jatkuneet häiriöt menee sinne preppariosastolle, mutta kyllä Euro pitää viikon pintansa kovassakin pimennossa jonka jälkeen kova käteinen onkin sitten haulikon patruuna ja agregaatti.
Voihan se tulla esim. dot com tai sub prime kriisin tasoinen karhumarkkina josta toipuminen kestää vuosia. Riippuen ja roikkuen miten tarvii sijoituksissa olevaa rahaa käyttöön voi sijoitetusta pääomasta kadota aikasen iso osa jos joutuu montun pohjalla myymään. Jos esim. eläke tai muuten elämä(fire/downshift) laskettu sen pohjalle, että sijoitusten arvo kasvaa maailmanloppuun asti niin yllätys voi olla iso ja työelämä kutsuu takaisin eläkkeen sijaan: Sequence Risk: Meaning, Retirement, and Protection

Suunnitelman tarvisi olla moniosainen. Lyhytaikainen ongelma, jääkaappi, auto tms. hajoaa, pidempiaikainen ongelma == historiallisen kova karhumarkkina. Asteroidien maahantörmäyksen odottelu ja siihen varautuminen menee preppareiden osastolle.

---

Tilastojen valossa löytyy massoja tutkiessa ilmiöä missä se aika missä ihminen on elänyt heijastelee vahvasti massojen uskoa siihen mitä maailmassa tapahtuu. 90-luvun laman ihmiset odottelee laman jatkuvan maailmanloppuun asti. Viimeisen 20v sp500:en nousua eläneet uskovat että nousu jatkuu ikuisesti.
 
Tähän on turha käyttää aikaa jos sijoitusstrategia on buy and hold ja mahdolliset kotiutukset tehdään omaan kulutukseen mutta kannattaa miettiä jos sijoitustoiminta on moniulotteisempaa.

Yhteisöveron muutos tekee sijoittaminen oman sijoitusyhtiön kautta kannattavammaksi (tai voi se tietysti olla ihan muutakin liiketoimintaa tekevä yritys)

Sijoittaminen henkilönä:
Vero pörssiyhtiöiden osingoista 25,5% tai 28,9% (yli 30t)
Vero muista pääomatuloista 30% tai 34 % (yli 30t)

Sijoittaminen yrityksen kautta:
Yhteisövero 20% tuloksesta tai 18% vuodesta 2027 lähtien

Yrityksen kautta sijoittamisessa pitää tietysti huomioida että yrityksestä nostettavista tuloista pitää maksaa veroa ja yrityksen hallintoon menee aikaa ja rahaa. Sen lisäksi siinä on riskinsä lainsäädännön muuttumisen puitteissa mutta niin on henkilöverotuksessakin.

Jos sijoitusomaisuutta on kertynyt enemmän (200-300t€) niin suosittelen harkitsemaan.

Itse yritän nykyään pitää henkilökohtaiset sijoitukset staattisina / kumulatiivisina ja yritys voi sitten sijoittaa lyhyemmällä jänteellä ja osinko-osakkeisiin.
Eniten itseäni on hillinnyt tuon sijoitusyrityksen perustamisen kanssa se, että sijoituksilla ei vielä yksinään pärjää ja esim. työttömyysturva muuttuu yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen täysin arpapeliksi. Ennen tuossa sentään oli kohtuu selvät säännöt, esim. jo töiden sivussa olemassa ollut yritys ei torpannut työttömäksi joutuessa tukia, mutta nykyään tilanne on lähinnä se, että ihan sama mikä yritys, niin tuet lähtee.

Ei sillä, että kertaakaan olisin työttömyystukia 25+ vuoden oman alan uran aikana muutenkaan saanut (kopu, kopu), mutta olisihan se ikävä, jos kaikki työttömyysvakuutusmaksut menisikin hukkaan tuollaisen tilanteen tullessa vastaan ;)
 
Viimeksi muokattu:

Tuolta olen noita katsonut, mutta ei ole ainakaan linkkiä, miten veroja hakea takaisin. Tosin Portugalin osinkoverotus taisi aika lailla uudistua ilmeisesti tänä vuonna. Itse yksinkertaisesti ohitan nuo ja keskityn siihen arvonnousuun. Niitä on yllättävänkin monta maata, missä osingoverotus ei mene oikein. Esim. Tanska, Saksa jne. Kaikki nämä on sellasia, että haen sitä arvonnousua ensisijaisesti.
Tiedoksi muille että Nordnetissä ainakin tuli Portugalin osingot perille oikein.
 
Voihan sen puskurin kerryttää juurikin sijoituksiin, näkisin että tuo 2,75% korko on aika pientä pörssiin verrattuna. Riski tietysti että kun pitäisi likvitoida niin kurssit on alhaalla.
Tavallaan 2,75% on pientä, mutta toisaalta se on kuitenkin varmaa tuottoa (ellei korkotilin antaja mene konkurssiin tms.). Ei minusta ole hullumpi idea pitää osaa rahoista korkotililläkin ja ottaa sieltä varman tuoton kun nyt korot noissa on ihan kohtuulliset vielä. Sitten toki kun korot menee taas nollaan niin sittenhän rahat kannattaa sijoittaa jollain toisella tavalla.
 
Itsellä Nordea joka on maksuton mutta S-pankissa maksullinen, joka tosin kuittaantuu maksutapaedulla mutta ei se mikään ilmainen ole.

Kyllä tuo S-Pankin kortti ilmainen on asiakasomistajille ja oletan, että olet asiakasomistaja, koska muille ei tietääkseni maksutapaetua/bonuksia makseta. Ja järjetöntä S-Pankkia olisi käyttää muiden kuin asiakasomistajien, kun tili, kortti ja pankkitunnukset maksaisivat 15e/kk.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
282 889
Viestejä
4 859 624
Jäsenet
78 483
Uusin jäsen
JohWoh

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom