Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[lomppi]

40v on niin pitkä aika, että voi tehdä myös ratkaisuja sen suhteen että maksimoisi palkkaa vaikka se tarkoittaisi epämukavuusalueelle menemistä(alanvaihto, ulkomaankeikka, etukenoon työntekeminen että pääsee uralla eteenpäin, 2v työpaikanvaihdot palkanperässä jne jne). Tuollaisella aikajänteellä tapahtuu myös paljon jos varsinkin aikaikkunan alkuvaiheessa suostuu karsimaan elämänlaadusta että saisi hetkellisesti enemmän säästöön.

Tottahan se on, mutta silti vaatii aikamoista peruspalkkaa johon kyllä kenellä tahansa ei ole enää mahdollisuutta. Jos ajattelee, että ensimmäiset 10v opiskelusta/työurasta saisi laitettua aina 1000e sivuun niin lopuilla 30:llä pitäisikin säästää jo 2100e/kk joka kuukausi. Tällä pääsisi johonkin 4M ennen veroja.

Sitten jos meinaa vähän edes pelata varman päälle ja alkaa viimeisen 5-10v aikana vaihtamaan painotusta pois pörssistä niin mahtaa puoli miljoonaa kadota hetkessä

 

[finWeazel]

Tottahan se on, mutta silti vaatii aikamoista peruspalkkaa johon kyllä kenellä tahansa ei ole enää mahdollisuutta. Jos ajattelee, että ensimmäiset 10v opiskelusta/työurasta saisi laitettua aina 1000e sivuun niin lopuilla 30:llä pitäisikin säästää jo 2100e/kk joka kuukausi. Tällä pääsisi johonkin 4M ennen veroja.

Sitten jos meinaa vähän edes pelata varman päälle ja alkaa viimeisen 5-10v aikana vaihtamaan painotusta pois pörssistä niin mahtaa puoli miljoonaa kadota hetkessä

Jos valmistuisi 25 vuotiaana niin onhan siinä tällä hetkellä opiskelevalla 45v aikaa tehdä töitä. 70v korvilla maksimieläke ansaittu. Asiat olisivat melko hyvällä tolalla jos vanhemmat olisivat 5ke laittaneet syntymästä muksun tilille ja se raha olisi jo poikinut tuossa kohtaa korkoa korolle 25v ajan.

Kaikilla on mahdollisuus vaurastua sijoittaen omien kykyjen ja työntekomotivaation mukaan. Harva maksimoi omia mahdollisuuksia yhdelläkään osa-alueella saati sitten useammalla. Rahat valuu sormienvälistä naapurien kanssa käytyyn elintasokisaan, kaljanjuontiin,... ja töissäkään ei oikein jaksa tai ei haluta vaihtaa paikkakuntaa/maata/työpaikkaa/alaa niin palkka ja urakehitys ei vastaa omaa potentiaalia.

Pahin mahdollinen tilanne mun mielestä, että ajattelee kun en voi saavuttaa X niin en edes yritä ja jää sitten Y:kin saavuttamatta.

 

[lomppi]

Jos valmistuisi 25 vuotiaana niin onhan siinä tällä hetkellä opiskelevalla 45v aikaa tehdä töitä. 70v korvilla maksimieläke ansaittu. Asiat olisivat melko hyvällä tolalla jos vanhemmat olisivat 5ke laittaneet syntymästä muksun tilille ja se raha olisi jo poikinut tuossa kohtaa korkoa korolle 25v ajan.

Näin se tietysti menee tässä hypotettisessä excel-maailmassa jota on hauska pelata. Mutta ainakin itse näen tämän pitkäjänteisen sijoittamisen niin, että jos rahoja hamstraa 70 vuotiaaksi niin sitten ollaan jo myöhässä. Oma empiirinen kokemus on näyttänyt, että ikävuodet 50v - 70v on itseasiassa ne jolloin säästyneelle rahalle tuntuu olevan eniten käyttöä: voi jeesata lapsia, jaksaa vielä hommata kesämökkiä tai matkustella. Joten todellisuudessa ekalla kympillä voi olla vaikea saada juuri mitään kasaan, koska on vasta juuri alkanut opiskelemaan tai saa ekoja työpaikkoja.