Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[antti-x]

Suomi on yllättävän korkealla kun vertaillaan hallittua varallisuutta Euroopassa, menee varmaan Nordean piikkiin aika isosti. Passiivisten rahastojen osuus on noussut aika valtavasti vuodessa, ja sama trendi jatkunee.

https://rankiapro.com/en/news/the-g...merica-and-passive-investment-set-the-course/

Ottaen huomioon että isoimmat passiiviset rahastot ovat paljolti osakkeisiin sijoittavia (vaikka tiettyä velkapereita ja kultaakin löytyy) niin on kyllä tosi iso osa osakemarkkinasta indeksirahastojen takana

Largest ETFs by Marketcap - CompaniesMarketCap.com

companiesmarketcap.com

 

[Andan]

Kirjoitin nasda100 indeksistä jonka arvo on nasdaqin 100 isoimman firman yhteenlaskettuy market cap ellen ole täysin väärässä. Kun nasdaq100:een nostetaan kourallinen jättikokoisiayrityksiä ollen about 10% indeksistä niin pakkohan sen nasda100:en market cap:in on nousta kun sieltä tippuu pois pienimmät.

Tietty jonkin etf:n sisällä ei raha/arvo ei lisäänny maagisesti vaan tasapainotetaan olemassaoleva potti uudestaan.

tän hetken isoimmat

Näiden pienempien tilalle tulis esim. 920miljardin walmart, 1.5biljoonan spacex, biljoonan openai jne.

Ehdotit Nasdaq100 indeksin ostamista tuon tulevan sisällön muutoksen aiheuttaman Nasdaq100 sisällön arvon kasvun takia, mutta sehän ei kannata pelkästään sen takia kuten nyt itsekin sanoit. Tähän tartuin ja koitin selventää

Eli tämä kohta:

Voi olla, että kannattaisi ostaa nasdaq100:sta siinä uskossa, että jos ei muu niin 100miljardi++/biljoona "startuppien" listautumiset pumppaavat nasdaq100:sta lähivuosina.

 

[finWeazel]

Ehdotit Nasdaq100 indeksin ostamista tuon tulevan sisällön muutoksen aiheuttaman Nasdaq100 sisällön arvon kasvun takia, mutta sehän ei kannata pelkästään sen takia kuten nyt itsekin sanoit. Tähän tartuin ja koitin selventää

Eli tämä kohta:

Tuli paha ajatusharja. Olisi pitänyt miettiä vähän pidempään ennen kirjoittamista.

--

Mielenkiintoinen efekti tulee jos/kun noi aikaisemmin mainitut jättifirmat listautuvat oletettavasti nasdaq:iin. qqq yms. joutuu aika paljon noita ostamaan että saavat "indeksit/etf:t" tasapainotettua. Voi luoda ainakin tilapäisesti painetta kurssinousuun listautujien osalta.

Walmartin osakkeisiin arvioivat, että 20 miljardin edestä virtaisi lisärahaa kun siirtyy nysestä nasdaq:iin ja tulee osaksi nasdaq100:aa. Walmart yritys minkä ylipainoon ostamista miettinyt suorinakin osakkeina niin kiva jos sen saa pian qqq:n kautta "ylipainoon", onhan se myös sp500:ssa. Walmartilla hyvä pöhinä kun tekevät AI:n avulla kauppa ja tiimikohtaisiakin työkaluja töiden tehostamiseen. Oikeasti osittain tekkifirma eikä pelkkä kauppaketju.

 

[Juha_H]

Loistavia uutisia kaikille, jotka jäivät kaipaamaan Ylen Pörssipäivä podcastia. Taloustoimittaja Mikko Jylhä on startannut uuden talouteen, säästämiseen ja sijoittamiseen keskittyvän podcastin nimeltä Pörssipodi. Vaikuttaa siltä sisällöltä, mitä on odotettu. Pörssipodi tarjoaa ajankohtaista keskustelua taloudesta, markkinatapahtumista, eri yrityksistä ja sijoittamisesta yleisesti. Myös vieraskattaus näyttää lupaavalta, sillä ääneen pääsevät pääomamarkkinoiden osaajat aina toimitusjohtajista sijoittajavaikuttajiin. Kannattaa ottaa seurantaan, jaksot löytyvät Spotifysta täältä:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://open.spotify.com/show/370lKiFyEQ3bojsD2HvVds

Pörssipäivän lakkauttaminen on esimerkki siitä, miten näennäiset säästöt voivat lopulta muuttua kansantalouden tappioiksi. Kun riippumaton ja asiantunteva talousjournalismi katoaa, kansalaisten ymmärrys taloudesta, sijoittamisesta ja säästämisestä kapenee. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä huonompiin taloudellisiin päätöksiin, heikompaan talousosaamiseen ja lisää riippuvuutta ulkopuolisista talousvaikuttajista.

Pörssipäivän monipuolinen sisältö on ollut monelle suomalaiselle inspiraatio oman talouden hallintaan – se on kannustanut säästämään, sijoittamaan ja ymmärtämään talouden ilmiöitä syvällisemmin. Ohjelma tarjosi näkökulmia niin aloitteleville sijoittajille kuin kokeneille markkinatoimijoille, ja juuri tällainen julkinen palvelu on avainasemassa kansantalouden kestävän kehityksen kannalta.

Lisäksi haluan antaa arvoa viihteellisyydelle, jonka toimittaja Mikko Jylhä sai aikaan kuratoimalla ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita sekä kutsumalla studion täydeltä asiantuntevia ja inspiroivia vieraita. Pörssipäivä ei ollut vain informatiivinen – se oli myös mukaansatempaava ja innostava tapa perehtyä talouteen.

Mielestäni ohjelman lakkauttaminen oli typerä temppu. Haluan kuulla perustelut: miksi juuri tämä ohjelma piti tappaa? Mitä näin merkittävässä talousjournalismissa oli sellaista, josta päätettiin luopua?

Jos joku tietää, voiko tähän päätökseen vielä vaikuttaa, olisi hienoa kuulla siitä.

 

[X-Tream]

Mikäli ymmärsin oikein niin SPYI:lle mahdollisesti tulossa splitti 25:1 23.02.2026?

https://www.ssga.com/library-conten...ntry-world-investable-market-ucits-etf-en.pdf

 

[Seese]

Mikäli ymmärsin oikein niin SPYI:lle mahdollisesti tulossa splitti 25:1 23.02.2026?

https://www.ssga.com/library-conten...ntry-world-investable-market-ucits-etf-en.pdf

Meinaako tämä että yksi osuus on tuon jälkeen 10€, kun nyt on sen 250€?

 

[SuperKilppari]

Kyllä se näin näyttäisi sanovan, astuu voimaan 23.2.2026 jos ja kun hyväksytään.

Hienoa, pääsee kirjaimelliset "piensijoittajat" paremmin käsiksi. Itse ainakin tykkään näistä pienemmistä osuuksista, voi vähän paremmin päättää paljonko laittaa sisään. Taitaa mennä itsellä ostoon keväällä tuon jälkeen.

 

[aop]

Kyllä se näin näyttäisi sanovan, astuu voimaan 23.2.2026 jos ja kun hyväksytään.

Hienoa, pääsee kirjaimelliset "piensijoittajat" paremmin käsiksi. Itse ainakin tykkään näistä pienemmistä osuuksista, voi vähän paremmin päättää paljonko laittaa sisään. Taitaa mennä itsellä ostoon keväällä tuon jälkeen.

Harmi, että Suomessa on välityspalkkiot niin suuret. Muuten voisi naputella aina yhden ostoon, kun säästää jossain 10€ (esim. omat eväät vs. noutopöytälounas). Suomessa nuo hirveät välityspalkkiot ovat lienee suurin piensijoittajan este, kun rahaa pitää kartuttaa aina se 1000€ kerrallaan arvopaperiostoksia varten, eikä voi järkevästi ostella pienemmissä erissä.

 

[juhaa]

Harmi, että Suomessa on välityspalkkiot niin suuret. Muuten voisi naputella aina yhden ostoon, kun säästää jossain 10€ (esim. omat eväät vs. noutopöytälounas). Suomessa nuo hirveät välityspalkkiot ovat lienee suurin piensijoittajan este, kun rahaa pitää kartuttaa aina se 1000€ kerrallaan arvopaperiostoksia varten, eikä voi järkevästi ostella pienemmissä erissä.

Säästät kuukauden lounaat ja sitten Nordnet 2,5€?

 

[Paapaa]

Harmi, että Suomessa on välityspalkkiot niin suuret. Muuten voisi naputella aina yhden ostoon, kun säästää jossain 10€ (esim. omat eväät vs. noutopöytälounas). Suomessa nuo hirveät välityspalkkiot ovat lienee suurin piensijoittajan este, kun rahaa pitää kartuttaa aina se 1000€ kerrallaan arvopaperiostoksia varten, eikä voi järkevästi ostella pienemmissä erissä.

Nordealla sentään on etf:issä 1% palkkiokatto. Eli voi huoletta ostaa jatkossa vain yhden 10e arvoisen SPYIn ja maksaa 0,1e kuluja.

 

[Tuomi0]

Tuosta Japanin kuuluisasta carry tradesta tai oikeastaan sen vuosikymmenien taipaleen päättymisestä (nk. unwound) on ollut tapetilla vuoden verran, mutta FED koronlasku ja parin viikon sisään tuleva Japanin koronnosto kuoppaavat sen viimeinkin. Lähtölaukaus koko asialle oli kansainvälinen koronaelvytys jonka laineet alkavat palaamaan lähtörannoille joka puolella.

Seurauksena noin 2 triljoonan lainamarkkinat puretaan ja sen päälle vivutetut assetit myydään (20 triljoonaa USD jopa). Vivutukset eivät ole tilastoituna mitenkään.

Näitä purkutalkoita on harrastettu ennenkin, vuosina -98 ja -08. Sanat "Hallitusti" ja "Koordinoidusti" ovat asioita joita Trump toistaa itselleen peilin ääressä aamuisin, joten ei sinänsä hätää. Hallusinaatiokoneen mukaan tulee olemaan kiihdytinaineena US matalien korkojen politiikalle, koska pitkäaikaisten lainojen korot nousevat seurauksena.

 

[jukkakestonen]

Onko kenelläkään kokemuksia Danskesta?

Danske tarjoaa tällä hetkellä Suomen Osakesäästäjien liittoon kuuluville Premium-asiakkaille kaupankäyntiä hintaan 0,05%/min. 2€. Lähde Suomen Osakesäästäjät.

Tämähän on melkein IB:n hinnoissa jos tekee ostoja Euroopassa. Tietysti hyvin pienillä summilla Nordea on vielä halvempi 1%:n kulukaton vuoksi, mutta suuremmilla summilla kaupankäynti olisi halpaa ja saisi verotustiedot automaattisesti verrattuna IB:in.

 

[KiLLPaTRiCK]

Onko kenelläkään kokemuksia Danskesta?

Danske tarjoaa tällä hetkellä Suomen Osakesäästäjien liittoon kuuluville Premium-asiakkaille kaupankäyntiä hintaan 0,05%/min. 2€. Lähde Suomen Osakesäästäjät.

Tämähän on melkein IB:n hinnoissa jos tekee ostoja Euroopassa. Tietysti hyvin pienillä summilla Nordea on vielä halvempi 1%:n kulukaton vuoksi, mutta suuremmilla summilla kaupankäynti olisi halpaa ja saisi verotustiedot automaattisesti verrattuna IB:in.

Eikös tuossa mainoksessa premium maksa 6,25€ kuukaudessa?

 

[Vertigo]

Eikös tuossa mainoksessa premium maksa 6,25€ kuukaudessa?

Joskopa jollakin saattaa olla tuo Dansken premium jo olemassa, esim pankissa olevan asuntolainan tms kautta...

Mulla olisi itsellä tuo, mutta jotenkin sitä ajattelee että josko vaikka nytten saisikin lappuja ostettua edullisesti, niin asuntolainat eivät välttämättä tule tuola olemaan aina ja ikuisesti. Isompia kuluja rupeaisi sitten tulemaan siinä kohtaa kun lappuja myy tai säilyttelee sen jälkeen kun asuntolaina ja/tai muu "toiminta" on joko hiipunut tai siirtynyt johonkin toiseen pankkiin. Riippuu monesta muuttujasta tämäkin yhtälö, eli vaikka tuo tällähetkellä olisi edullinen, niin ei se välttämättä ole sitä hetkenpäästä...

 

[BlueDevil]

Itsekin vasta liityin Dansken Premiumiin pienien palkkioiden takia, mutta kyllähän tuo 6,25 €/kk alkoi nyt häiritä jatkuvana kuluna, jos ostaa vain kerran kuussa koko maailman ETF. Toinen syy mennä Danskelle oli OST:n kuukausisäästö, toki se olisi käytettävissä ilman Premiuamiakin. En siis tiedä onko tuota Premium maksua järkevää maksaa, kun ei ole lainoja tai muita pankkipalveluita käytössä.

 

[Sohvan]

Onko kenelläkään kokemuksia Danskesta?

Danske tarjoaa tällä hetkellä Suomen Osakesäästäjien liittoon kuuluville Premium-asiakkaille kaupankäyntiä hintaan 0,05%/min. 2€. Lähde Suomen Osakesäästäjät.

Tämähän on melkein IB:n hinnoissa jos tekee ostoja Euroopassa. Tietysti hyvin pienillä summilla Nordea on vielä halvempi 1%:n kulukaton vuoksi, mutta suuremmilla summilla kaupankäynti olisi halpaa ja saisi verotustiedot automaattisesti verrattuna IB:in.

Jos tulevaisuudessa on suunnitelmana säästää Danskeen isompia summia ulkomaisia arvopapereita, niin kannattaa huomioida Dansken 0.15% vuosittainen kulu 50k€ ylittävältä osalta.

https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-bank/fi/sijoittaminen/list-of-fees-for-securities-services.pdf?rev=f9a08cf20a9f45cc99536126d275acaa&hash=263824593363D6A35BE27096B3F8AB9D

Ulkomaisten arvopapereiden säilyttäminen
– Ulkomaisten arvopapereiden säilyttäminen 2,00 euroa/tili/kk
– Ulkomaisen arvopaperisäilytyksen arvon ylittäessä 50 000 euroa ylimene-
vältä osalta peritään 2,00 euron palkkion lisäksi 0,15 % /v/tili

 

[Tuomi0]

Lännessä tällä hetkellä keskimäärin 3-4% energiankulutuksesta on datakeskuksien aikaansaamaa. Tämän arvioidaan nousevan 6-9% vuoteen 2030 eli karkeasti tuplaantuu. Energiankulutuksen määrällisessä kasvussa puhutaan noin 350 TWh tarpeesta vuosittain. Tämä taasen on noin 45 ydinvoimalaa.

- Ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu on 10 vuotta, yksi voimala maksaa noin 10 miljardia euroa kuten tiedämme. Luvitus voi kestää helposti 5 vuotta lisää.
- Konseptiydinvoimaloiden (modulaariset ja pienet) prototyypit ovat 5-10 vuotta tästä eteenpäin ja nopeutetulla käyttöönotolla puhutaan 15 vuodesta niissäkin
- Joka 5 vuosi tulee 50 ydinvoimalan verran lisää tarvetta ja 0 ydinvoimalan verran lisää tuotantoa
- Näinollen tarvepuskuri tulee olemaan 200 ydinvoimalaa kun ensimmäinen valmistuu
- Kyseessä on mahdoton yhtälö joka korjaantuu pitkäjaksoisena sähkön hinnan voimakkaana kasvuna

Tästä seuraa huomattava paine kaikkeen energiatuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen:

- Suurten sähkönkuluttajien katteet pienenevät ja niiden lopputuotteiden hinnat nousevat. Ironisesti näihin kuuluvat myös datakeskukset.
- Kaikki energiamuodot muuttuvat kannattaviksi ilman tukia ja niitä aletaan rakentamaan vauhdilla (aurinko, tuuli, aalto ym.). Vanhoja voimaloita käynnistetään uudelleen.
- Ainut energiamuoto joka ei ole vielä nousukierteessä on öljy, mutta se on yksi parhaiten hyödynnettävistä ja tunnetuista energiamuodoista joten odottakaapa vain
- Kaasuvoimalat ovat ensimmäiset joita nähdään pystytettynä datakeskuksien takia
- Suomessakin rakennettiin säätövoimaksi uusia kaasuvoimaloita juuri ennen Ukrainan sotaa. Nämä tulevat siirtymään kokoaikaiseen sähköntuotantoon LNG kaasuputkien kautta.

Kulutuspään hintapaineet näkisin toteutuvan seuraavassa järjestyksessä:

0. Kaiken energiainfran tilauskanta paisuu
1. Sähkön hinta, nousevat sähkön myyntikatteet ja verkonrakentajien tilauskannat
2. Nesteytetyn kaasun hinta ja kuljetuskapasiteetti, yhdistyy osaksi geopolitiikkaa
3. Sähkökulutuksen spekulatiiviset laitokset kuten akkuvarastot, vesivoima ym.
4. Kaiken muun energian muodostama puserrus öljyyn, joka lopulta ajaa maailman taantumaan kuten aina ennenkin

 

[aop]

Nordealla sentään on etf:issä 1% palkkiokatto. Eli voi huoletta ostaa jatkossa vain yhden 10e arvoisen SPYIn ja maksaa 0,1e kuluja.

Voiko Nordeaan avata pelkän arvo-osuustilin ja olla käyttämättä muita pankin maksullisia palveluja (esim. pelkkä pankkitili taitaa maksaa jotain)?

 

[Paapaa]

Voiko Nordeaan avata pelkän arvo-osuustilin ja olla käyttämättä muita pankin maksullisia palveluja (esim. pelkkä pankkitili taitaa maksaa jotain)?

Verkkopankkitunnukset ja varmaan käyttötilin ainakin tarvitsee, joten 4,65e/kk pitänee maksaa joka tapauksessa pankkipalveluista (jolloin saa myös kortin).

 

[Kaj-tzu]

Voiko Nordeaan avata pelkän arvo-osuustilin ja olla käyttämättä muita pankin maksullisia palveluja (esim. pelkkä pankkitili taitaa maksaa jotain)?

Ei voi. Mobiili Plus paketti on 0 € / kk premium-asiakkaille, asuntolaina-asiakkaille, korkeakouluopiskelijoille tai jos ikäsi on 19 - 25v. Premium-asiakkaaksi pääsee jos on vähintään 80000 euron säästöt tai sijoitukset tai 350000 euroa lainaa Nordeassa.

 

[juhaa]

Ylläolevaan vahvasti liittyen.

Pystyykö AOT:n sisällön siirtämään helposti ja jopa kuluttomasti paikasta toiseen?

Eli vaikka Nordnet -> Nordea, käytännössä pelkkää ETF:ää. Jos jatkaisi kuukausisäästämistä edelleen Nordnetissä, mutta siirtelisi niitä sitten Nordean puolelle, koska premium edut.. ja Nordnetin halvempi hinta ostoille.

 

[Mco]

Ylläolevaan vahvasti liittyen.

Pystyykö AOT:n sisällön siirtämään helposti ja jopa kuluttomasti paikasta toiseen?

Eli vaikka Nordnet -> Nordea, käytännössä pelkkää ETF:ää. Jos jatkaisi kuukausisäästämistä edelleen Nordnetissä, mutta siirtelisi niitä sitten Nordean puolelle, koska premium edut.. ja Nordnetin halvempi hinta ostoille.

Pystyy siirtämään, yleensä vanhan pankin puolelta voi odottaa kuluja (Hinnasto > Sovellukset ja toimenpidemaksut > Arvopapereiden siirto Nordnetistä), kun taas uudella pankilla on intressi tehdä omasta puolestaan kaikki mahdollisimman helpoksi.

 

[juhaa]

Pystyy siirtämään, yleensä vanhan pankin puolelta voi odottaa kuluja (Hinnasto > Sovellukset ja toimenpidemaksut > Arvopapereiden siirto Nordnetistä), kun taas uudella pankilla on intressi tehdä omasta puolestaan kaikki mahdollisimman helpoksi.

Jes. Hyvä. Eli tämä polku tullee käyttöön, Nordea kun on se varsinainen pankki (palkka ja laina).

 

[Joku_242]

Voiko Nordeaan avata pelkän arvo-osuustilin ja olla käyttämättä muita pankin maksullisia palveluja (esim. pelkkä pankkitili taitaa maksaa jotain)?

Ei vissiin onnistu kuten jo sanottiin. Tietty voi myös vaihtaa kokonaan pankkia jos ei ole esim. asuntolainan takia jumissa jossain kulurakenteeltaan kehnossa pankissa.

 

[ikuhappy]

Ei vissiin onnistu kuten jo sanottiin. Tietty voi myös vaihtaa kokonaan pankkia jos ei ole esim. asuntolainan takia jumissa jossain kulurakenteeltaan kehnossa pankissa.

Itse koitin siirtyä pari vuotta sitten Nordeaan, kun vanhan pankin hinnasto meni ihan mahdottomaks ( ja osin juuri pörssikauppojen kulujen vuoksi), mutta eivät suostuneet myöntämään luottokorttia "ennen kuin palkka tulee Nordean tilille" ja kun eka sinne meni, niin "ennen kuin noin 6kk tullut palkkatulot tilille". Ja tämä kävi siis ilmi vasta kun olin tilin paikan päällä käynyt avaamassa ja muutenkin panostanut siirtoon.

"Pitäkää tunkkinne" -viesti sinne, tilit sulkuun ja palkka kakkospankkina toimineeseen ässään. Netistä 5 minuutissa Bank Norwegianin luottokortin 10k luotolla.

Eli siis ainakin itse sain sysipaskaa palvelua Nordeasta - suosittelen katsomaan pankkipalveluja muualta.

 

[Harb]

Ylläolevaan vahvasti liittyen.

Pystyykö AOT:n sisällön siirtämään helposti ja jopa kuluttomasti paikasta toiseen?

Eli vaikka Nordnet -> Nordea, käytännössä pelkkää ETF:ää. Jos jatkaisi kuukausisäästämistä edelleen Nordnetissä, mutta siirtelisi niitä sitten Nordean puolelle, koska premium edut.. ja Nordnetin halvempi hinta ostoille.

Kannattaa huomata että hankintahinnat eivät siirry automaattisesti ja niissä saattaa olla jotain rajoitteita. Joten kannattaa kysyä vastaanottavalta laitokselta että mitä toimenpiteitä tämä vaatii. Yleensä voivat ne raportista sinne naputella ja siirron yhteydessä ei maksakaan mitään.

 

[juhaa]

Kannattaa huomata että hankintahinnat eivät siirry automaattisesti ja niissä saattaa olla jotain rajoitteita. Joten kannattaa kysyä vastaanottavalta laitokselta että mitä toimenpiteitä tämä vaatii. Yleensä voivat ne raportista sinne naputella ja siirron yhteydessä ei maksakaan mitään.

Tuolla Nordnetin hinnastossa taisikin olla jotain tuohon viittaavaa. Noh, tuo niitä tulevaisuuden ongelmia, toki jos Nordnetin tilin säilyttää (kuten tulee tehtyä), niin saa tarkemmat tiedot sieltä.

 

[1hty]

Tuli tosta SPYIn splitistä mieleen että onkohan siinä odotusarvoa arvonnousulle ihan vain kappalehinnan halpenemisen takia joka tätä myöten tekee helpommin lähestyttävän sijoituskohteen?

 

[SuperKilppari]

Mahtaakohan muuten tuollaisessa AOT-tilin siirtotapauksessa ne hankintahinnat mennä myös verottajalle asti, vaikka saisikin siirtymään palveluntarjoajalta toiselle? (Vai onko ne jo aiemmin raportoitu ja verottajalla joku hirveä tietokanta kaikkien suomalaisten ostoista... tuskin?) Ehkä näin voisi olettaa, aika julmaa olisi laittaa kaikki tiedot itse verottajalle uudelleen. Tuli vain mieleen, kun ainakin Nordean nettipankki sanoo mielestäni että jos laittaa hankintahinnat itse, niin eivät välity verottajalle. Tämä siis spliteissä jne joissa tulee tuo "Tietoja puuttuu" hankintaerille. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos joku on tehnyt AOT-tilin siirtoa viime vuosina.

Itsellä AOT Nordeassa ja komppaan Suomen aivan avuttomia hinnastoja, mutta Nordea on tarkan markan miehelle ihan hyvä valinta jos hyödyntää tuota 1% hintakattoa ja euron osakesäästöpäiviä (ja tekee ainakin yhden kaupan kvartaalissa niin katoavat säilytysmaksut). Toki siinä on sitten päivämäärien armoilla, Saksa eli Xetra oli tänä vuonna osakesäästöpäivänä kahdesti, joten kovin impulsiivisia ostoja ei voi halvalla tehdä. Mutta tosiaan tuo 1% hintakatto ETF:ille on ihan okei jo itsessään.

 

[SuperKilppari]

Tuli tosta SPYIn splitistä mieleen että onkohan siinä odotusarvoa arvonnousulle ihan vain kappalehinnan halpenemisen takia joka tätä myöten tekee helpommin lähestyttävän sijoituskohteen?

Sen verran mitä itse katsellut ja ostanutkin joitakin vastaavan hintatason ETF:iä, niin tuskinpa mitään isoa hyppyä tulee. Aika tasaisia hintoja näillä on, ja eri vaihtoehtoja kuitenkin riittää pilvin pimein. Ehkä siinä voi ekana päivänä olla isompaa vaihtelua, kunnes asettuu. Ja eihän tämä muutos ketään "isoja pelureita" kiinnosta, joten uudet rahavirrat tulevat pienistä ostoista. Ja kaiken lisäksi veikkaan että "kohdeyleisö" ei ole tietoinen tästä muutoksesta tai odota kuin kuuta nousevaa, vaan tieto lisääntyy pikkuhiljaa kevään kuukausien aikana.

 

[muronsyöjä]

Lännessä tällä hetkellä keskimäärin 3-4% energiankulutuksesta on datakeskuksien aikaansaamaa. Tämän arvioidaan nousevan 6-9% vuoteen 2030 eli karkeasti tuplaantuu. Energiankulutuksen määrällisessä kasvussa puhutaan noin 350 TWh tarpeesta vuosittain. Tämä taasen on noin 45 ydinvoimalaa.

- Ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu on 10 vuotta, yksi voimala maksaa noin 10 miljardia euroa kuten tiedämme. Luvitus voi kestää helposti 5 vuotta lisää.
- Konseptiydinvoimaloiden (modulaariset ja pienet) prototyypit ovat 5-10 vuotta tästä eteenpäin ja nopeutetulla käyttöönotolla puhutaan 15 vuodesta niissäkin
- Joka 5 vuosi tulee 50 ydinvoimalan verran lisää tarvetta ja 0 ydinvoimalan verran lisää tuotantoa
- Näinollen tarvepuskuri tulee olemaan 200 ydinvoimalaa kun ensimmäinen valmistuu
- Kyseessä on mahdoton yhtälö joka korjaantuu pitkäjaksoisena sähkön hinnan voimakkaana kasvuna

Tästä seuraa huomattava paine kaikkeen energiatuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen:

- Suurten sähkönkuluttajien katteet pienenevät ja niiden lopputuotteiden hinnat nousevat. Ironisesti näihin kuuluvat myös datakeskukset.
- Kaikki energiamuodot muuttuvat kannattaviksi ilman tukia ja niitä aletaan rakentamaan vauhdilla (aurinko, tuuli, aalto ym.). Vanhoja voimaloita käynnistetään uudelleen.
- Ainut energiamuoto joka ei ole vielä nousukierteessä on öljy, mutta se on yksi parhaiten hyödynnettävistä ja tunnetuista energiamuodoista joten odottakaapa vain
- Kaasuvoimalat ovat ensimmäiset joita nähdään pystytettynä datakeskuksien takia
- Suomessakin rakennettiin säätövoimaksi uusia kaasuvoimaloita juuri ennen Ukrainan sotaa. Nämä tulevat siirtymään kokoaikaiseen sähköntuotantoon LNG kaasuputkien kautta.

Kulutuspään hintapaineet näkisin toteutuvan seuraavassa järjestyksessä:

0. Kaiken energiainfran tilauskanta paisuu
1. Sähkön hinta, nousevat sähkön myyntikatteet ja verkonrakentajien tilauskannat
2. Nesteytetyn kaasun hinta ja kuljetuskapasiteetti, yhdistyy osaksi geopolitiikkaa
3. Sähkökulutuksen spekulatiiviset laitokset kuten akkuvarastot, vesivoima ym.
4. Kaiken muun energian muodostama puserrus öljyyn, joka lopulta ajaa maailman taantumaan kuten aina ennenkin

Tämän seurauksena veikkaisin, että suomiosakkeista Wärtsilä tuplaantuu tai triplaantuu kolmessa seuraavassa vuodessa. Keväällä taidan vielä sittenkin ottaa ne aurikopaneelit ennen kuin microsoftin datakeskukset alkavat puskuttaa.

 

[aop]

Tuli tosta SPYIn splitistä mieleen että onkohan siinä odotusarvoa arvonnousulle ihan vain kappalehinnan halpenemisen takia joka tätä myöten tekee helpommin lähestyttävän sijoituskohteen?

Tuskin tulee. Jos pörssilistatuista osakkeista koostuvan ETF arvo nousee yli NAVin, niin porukka ottaa 100% varmuudella rahaa ulos ja kumoaa tuon liikkeen.

 

[Paapaa]

Tuli tosta SPYIn splitistä mieleen että onkohan siinä odotusarvoa arvonnousulle ihan vain kappalehinnan halpenemisen takia joka tätä myöten tekee helpommin lähestyttävän sijoituskohteen?

tldr; Jos split nostaisi arvostuskertoimia, sitä ei kannata toivoa ellei ole pian myymässä sijoituksiaan. Jos ja kun split ei nosta arvostuskertoimia, on se turha paitsi jos yksikköhinta on turhan korkea piensijoittajalle.


ei-tldr;
Toivottavasti ei. Sillä jos split nostaisi arvoa, se nostaisi nimenomaan arvostuskertoimia jolloin tismalleen samaa tavaraa saisi kalliimmalla. Tämä olisi huono asia kelle tahansa joka on vielä kasvattamassa salkkuaan. Tuollaisesta arvonnoususta hyötyisivät vain ne, jotka ovat realisoimassa omistuksiaan. Ja tosiaan, arbitraasi varmaan tuon kumoaisi.

Mä taas pyörittelen silmiäni kun luen kuinka "suuri sijoittajaguru" Ilkka "Ipe" Parviainen ylpeilee Facebookissa suureen ääneen kuinka hän on nyt onnistunut saamaan muutaman suomalaisen yrityksen splittaamaan osakkeensa ja tämä on nyt suunnilleen parasta mitä penisilliinin keksimisen jälkeen on tapahtunut. Hän on sitä mieltä että "split piristää kurssia" ja tämä on sitten kaikkien sijoittajien kannalta todella hyvä asia. Perusteluina tutut vanhat perustelut: tottahan se on koska Kim/Tom Lindström ja Seppo Saario niin kertovat.

Mutta kannattaa pysähtyä miettimään, mitä toi oikeasti tarkoittaisi. Mieti, jos meillä on osakkeet Kone 1 ja Kone 2. Kone 2 on splitattu ja se kuvitteellisesti nosti arvostuksia 5%. Kumpaa osaketta kannattaa ostaa? Sitä, jonka tulostuotto on korkeampi vai matalampi, sitä jonka osinko-% on korkeampi vai matalampi, sitä jonka kaikki tunnusluvut ovat parempia vai huonompia? Taas kerran, tuollaisesta pelkkien arvostuskertoimien noususta hyötyy vain sellainen, joka on realisoimassa omistuksiaan. Kenenkään muun ei tuollaista pelkkää arvostuskertoimien nousua kannata toivoa.

Totuus on se, että se splitti joka laskee 60e yksikköhinnan vaikka 10 euroon ei vaikuta tuon taivaallista yhtään mihinkään pidemmällä aikavälillä. Ei nosta arvostuskertoimia eikä laske. Eikä vaikuta likviditeettiinkään näissä lukemissa.

Split on perusteltua kun yksikköhinnat ovat satasissa tai tuhansissa, jolloin on selvää että piensijoittajien mahdollisuus ostaa kohdetta vaikeutuu. Silloin likviditeetti voi parantua hieman kun splitataan. SPYI:n tapauksessa ihan hyvä veto kk-säästäjän kannalta. Mutta muutaman kympin osakkeen splittaus on lähinnä turha kulu.

 

[Clarenz]

SPYI oli vielä ihan siedettävän arvoinen yksikköhinnaltaan, joskin helpottaahan tuo kuukausisäästäjää jos yksikköhinta tippuu sinne 10-20€:n väliin.

Enemmän olen odotellut, että milloinkohan SXR8 eli S&P500 ETF splitataan, se on jo yksikköhinnaltaan pitkälti yli 600€. Jos siis haluaa itse kasata eri pörssien allokaatiot niin tuollainen yksittäinen yli 600 euron etf tarkoittaa että kk-summa nousee aika reiluksi. Esim jenkit 50%, eurooppa 40% aasia 10% tarkottaisi jo vähintään 1300 euron kk-summaa.

 

[Pesari]

Mikähän olis sellanen ”takaraja” tonnin myynnille ettei pyhät sekoita peliä? Toki varmasti tänään kannattaisi ettei käy vahinkoa, mutta jos nyt haluaa syystä tai toisesta kikkailla päivällä?

 

[Nomber]

Mikähän olis sellanen ”takaraja” tonnin myynnille ettei pyhät sekoita peliä? Toki varmasti tänään kannattaisi ettei käy vahinkoa, mutta jos nyt haluaa syystä tai toisesta kikkailla päivällä?

Riippuu mitä on myymässä. Osakkeet varmaan menee heti, mutta joku rahasto ei välttämättä. Itse myin jo viime tai oliko edellisellä viikolla vajaalla tonnilla erästä rahastoa josta haluan eroon kokonaan.

 

[Pesari]

Riippuu mitä on myymässä. Osakkeet varmaan menee heti, mutta joku rahasto ei välttämättä. Itse myin jo viime tai oliko edellisellä viikolla vajaalla tonnilla erästä rahastoa josta haluan eroon kokonaan.

Joo eft kyse. Pitää koittaa hoitaa homma pois alta, niin ei käy vahinkoa.

 

[antti-x]

Lännessä tällä hetkellä keskimäärin 3-4% energiankulutuksesta on datakeskuksien aikaansaamaa. Tämän arvioidaan nousevan 6-9% vuoteen 2030 eli karkeasti tuplaantuu. Energiankulutuksen määrällisessä kasvussa puhutaan noin 350 TWh tarpeesta vuosittain. Tämä taasen on noin 45 ydinvoimalaa.

- Ydinvoimaloiden rakentamisaikataulu on 10 vuotta, yksi voimala maksaa noin 10 miljardia euroa kuten tiedämme. Luvitus voi kestää helposti 5 vuotta lisää.
- Konseptiydinvoimaloiden (modulaariset ja pienet) prototyypit ovat 5-10 vuotta tästä eteenpäin ja nopeutetulla käyttöönotolla puhutaan 15 vuodesta niissäkin
- Joka 5 vuosi tulee 50 ydinvoimalan verran lisää tarvetta ja 0 ydinvoimalan verran lisää tuotantoa
- Näinollen tarvepuskuri tulee olemaan 200 ydinvoimalaa kun ensimmäinen valmistuu
- Kyseessä on mahdoton yhtälö joka korjaantuu pitkäjaksoisena sähkön hinnan voimakkaana kasvuna

Tästä seuraa huomattava paine kaikkeen energiatuotantoon ja sitä kuluttavaan teollisuuteen:

- Suurten sähkönkuluttajien katteet pienenevät ja niiden lopputuotteiden hinnat nousevat. Ironisesti näihin kuuluvat myös datakeskukset.
- Kaikki energiamuodot muuttuvat kannattaviksi ilman tukia ja niitä aletaan rakentamaan vauhdilla (aurinko, tuuli, aalto ym.). Vanhoja voimaloita käynnistetään uudelleen.
- Ainut energiamuoto joka ei ole vielä nousukierteessä on öljy, mutta se on yksi parhaiten hyödynnettävistä ja tunnetuista energiamuodoista joten odottakaapa vain
- Kaasuvoimalat ovat ensimmäiset joita nähdään pystytettynä datakeskuksien takia
- Suomessakin rakennettiin säätövoimaksi uusia kaasuvoimaloita juuri ennen Ukrainan sotaa. Nämä tulevat siirtymään kokoaikaiseen sähköntuotantoon LNG kaasuputkien kautta.

Kulutuspään hintapaineet näkisin toteutuvan seuraavassa järjestyksessä:

0. Kaiken energiainfran tilauskanta paisuu
1. Sähkön hinta, nousevat sähkön myyntikatteet ja verkonrakentajien tilauskannat
2. Nesteytetyn kaasun hinta ja kuljetuskapasiteetti, yhdistyy osaksi geopolitiikkaa
3. Sähkökulutuksen spekulatiiviset laitokset kuten akkuvarastot, vesivoima ym.
4. Kaiken muun energian muodostama puserrus öljyyn, joka lopulta ajaa maailman taantumaan kuten aina ennenkin

Itse vedän mukaan sellaiset trendin, että tiettyyn pisteeseen asti eri talouksissa keskeinen veturi on ollut työn tuottavuuden nousu. Tehty työ on tuottanut siis kasvavan määrän hyvää, mikä lisää hyvinvointia. Kiina jatkaa, tai on ehkä vasta kunnolla aloittanut tällä linjalla ollen "maailman tehdas". Jos tulee videokuvaa uudesta isosta tehtaasta jossa tehdään jotain, se tulee herkästi kiinasta. Enää Kiinassa ei niinkään lisätä ihmisiä linjalle vaan tehdään parempia linjoja.

Nyt sanoisin että länsimaissa on vaihdettu siihen että rahan tuottavuus on noussut. Eli työn tuottavuus ei kasva, vaan rahan. Ja se erkaantuu siitä että tarvittaisiin mitään tuottavaa työtä siihen rinnalle. Jopa finanssipuolella passiiviset rahastot eli mahdollisimman vähän tehtyä työtä ja ihan vaan käytettyä rahaa tuottaa parhaiten. Eli aktiivinen salkun hoitaminen,tehty työ, ei tuota vaan kuluttaa rahaa kun indeksejä ei voiteta. Sotesektorilla tuottavuuden kasvua ei ole myöskään, eikä tunnu olevan rakentamisessakaan. Palvelu- ja viihde kun siirtyvät algoritmien taakse niin sielläkin työn tuottavuutta ei niinkään lisätä vaan työ pyritään poistamaan yhtälöstä. Asiakspalvelijat sinänsä eivät saa sen enempää aikaiseksi kuin ennenkään. Tehtailla ei voida lisätä tuottavuutta jos tehtaita ei rakenneta. Eli teollisen tuotannon tuottavuus pysyy aika vakiona.

Paha sanoa mikä lopputulema on mutta tällä hetkellä homma tuntuu molemmilla valituilla reiteillä, sekä Kiinan että Lännen reiteillä siis, toimivan ihan ok. Toki tiettyä kehäpäätelmää on jotenkin siinä jos ajatellaan että pelkästään ennätysmäisen suuret investoinnit datakeskuksiin riittävät todistamaan sen että reaalitalous kasvaa nyt kunnolla monta vuotta.


edit: mutta jos nyt palataan vielä tuohon infrasijoittamiseen/rakentamiseen, niin markkina on reagoinut tosi nopeasti ja verkkoinfran, Wärtsilän yms yms hinnat on jo nyt tuplaantuneet niin että nykyinen P/E on tosi korkea. Se nyt pitäisi nähdä missä määrin konkreettinen tekeminen kasvaa niin että ollettamukset energiainvestointien lisääntymisestä saavat lihaa luitten ympärille. Ja tosiaan mielenkiintoista miten materiaalin saatavuus riittää vaikka kysyntää olisikin, kun Kiina on aika määräävässä asemassa varsinkin uusiutuvassa energiassa. Energiafirman ei kannata maksaa realistisesti ajatellen kaksinkertaisia hintoja investoinneista joita kuolletetaan 20 vuotta, jos olettama korkeammista energian hinnoista on yhden kortin varassa joka voi nollaantua parissa vuodessa. Ja toisaalta Kiina saattaa rajoittaa saatavuutta ihan muuten vaan ja käyttää romuja enevässä määrin itse vaikka täällä maksettaisiinkin paremmin. Wärtsilänkin pitäisi investoida tosi paljon että saisi oikeasti paljon lisää kapasiteetia, joka sitten saattakin 3 vuoden päästä olla turhaa jos esim. sodium-akut+uusiutuva poistaa genujen kysynnän ja jopa leikkaa merimoottoreiden kysyntää.

Ja tietty pitäisi nähdä jonain vahvoina signaaleina se konkreettinen energian hinnan nousu että voisi ajatellaan energiaan perustuvien firmojen olevan hyvä sijoitus vielä nykyistäkin korkeammin hinnoin. Tällä hetkellä 2v kiinteää sopimusta yksityisille myydään halvemmalla kuin hetki sitten ja yritykset lukitsee ostoja 2-3 vuoden päähän aika kohtuullisin hinnoin.

 

[Pempula]

Jos tulevaisuudessa on suunnitelmana säästää Danskeen isompia summia ulkomaisia arvopapereita, niin kannattaa huomioida Dansken 0.15% vuosittainen kulu 50k€ ylittävältä osalta.

https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-bank/fi/sijoittaminen/list-of-fees-for-securities-services.pdf?rev=f9a08cf20a9f45cc99536126d275acaa&hash=263824593363D6A35BE27096B3F8AB9D

Tuo ei toki koske Danske Kaupankäynti Onlinea (kuten ei osakesijoittajien tarjouskaan), vaan tavallista arvo-osuustiliä eli (suurimmalle?) osalle Dansken asiakkaista tuo kulu ei toteudu.

 

[aop]

Ei voi. Mobiili Plus paketti on 0 € / kk premium-asiakkaille, asuntolaina-asiakkaille, korkeakouluopiskelijoille tai jos ikäsi on 19 - 25v. Premium-asiakkaaksi pääsee jos on vähintään 80000 euron säästöt tai sijoitukset tai 350000 euroa lainaa Nordeassa.

Juuri tässä kiteytyy, se mitä sanoin, että piensijoittaminen on tehty tarpeettoman vaikeaksi Suomessa. Kukaan ei tarjoa helposti käyttöönotettavaa alustaa, jossa voisi tehdä kauppoja pienillä kuluilla ilman ylimääräisiä kytkyjä.
Itselleni tuo ei ole suuri ongelma, kun kuukausisäästösumma on luokkaa 1k€ ja sijoittamista on tullut harrasteltua jonkin aikaa. Kuitenkin, jos tuollainen alusta olisi tarjolla, tulisi varmaan tehtyä pieniä ostoksia pitkin kuukautta.

 

[Vertigo]

Juuri tässä kiteytyy, se mitä sanoin, että piensijoittaminen on tehty tarpeettoman vaikeaksi Suomessa. Kukaan ei tarjoa helposti käyttöönotettavaa alustaa, jossa voisi tehdä kauppoja pienillä kuluilla ilman ylimääräisiä kytkyjä.

No niin no, ei se nytkään mielestäni mitenkään vaikeaa ole, semi kallista ehkä, mutta ei mielestäni vaikeaa.

Mitäpäs jos asiaa koittaisi katsoa tiskin toiselta puolen; Jos Pankki X tarjoaisi kattavia palveluita hyvin pienillä kuluilla ja olemattomilla(tai jopa negatiivisilla?) katteilla, niin mikä mahtaisi tuollaisessa olla "palveluntarjoajan" ansaintalogiikka ja motivaatio lähteä tarjoamaan tuollaista kuluttajille?

Oletettavasti tuo kaupankäynti ei pankeillekaan ole ihan kulutonta, etenkään ulkomaisten arvopaperien osalta, lisäksi järjestelmien ylläpito maksaa. Asiakkaita varmaan saisi paljon lisää, mutta minkä verran ja minkälaisella todennäköisyydellä kyseisestä asiakaskunnsta siirtyisi käyttämään palveluita joista palveluntarjoaja saisi enemmän rahaa...

 

[Paapaa]

Kukaan ei tarjoa helposti käyttöönotettavaa alustaa, jossa voisi tehdä kauppoja pienillä kuluilla ilman ylimääräisiä kytkyjä.

Mahdollistettaisiin se hallintarekisteröinti kunnolla kotimaisille palveluntarjoajille ja kotimaisille osakkeille ja kotimaisille omistajille, niin olisi matalampi kynnys ja kulurakenne tarjota tuollaista palvelua kun palveluntarjoaja saisi laarittaa osakkeet yhteen paikkaan sen sijaan että jokaiselle asiakkaalle pitää luoda AO-tilit ja kantaa kaikki tuo byrokratia ja kustannukset hartioillaan. Sitä ennen tänne tuskin rantautuu yksikään "ilmaisvälittäjä" kuten eToro/T212 tai IB.

Tämäkin kiitos Kim Lindströmien, Timo Rothoviuksien sun muiden piensijoittajien muroihin kusijoiden. Olen yrittänyt Osakesäästäien uudelle hallituksen PJ:lle viestittää että tuo päätös ja kanta meni todella pahasti päin persettä silloin 2010-luvulla ja tästä kaikki piensijoittajat jatkuvasti kärsivät kun välittäjäkilpailua rajoitetaan.

 

[aop]

No niin no, ei se nytkään mielestäni mitenkään vaikeaa ole, semi kallista ehkä, mutta ei mielestäni vaikeaa.

Mitäpäs jos asiaa koittaisi katsoa tiskin toiselta puolen; Jos Pankki X tarjoaisi kattavia palveluita hyvin pienillä kuluilla ja olemattomilla(tai jopa negatiivisilla?) katteilla, niin mikä mahtaisi tuollaisessa olla "palveluntarjoajan" ansaintalogiikka ja motivaatio lähteä tarjoamaan tuollaista kuluttajille?

Oletettavasti tuo kaupankäynti ei pankeillekaan ole ihan kulutonta, etenkään ulkomaisten arvopaperien osalta, lisäksi järjestelmien ylläpito maksaa. Asiakkaita varmaan saisi paljon lisää, mutta minkä verran ja minkälaisella todennäköisyydellä kyseisestä asiakaskunnsta siirtyisi käyttämään palveluita joista palveluntarjoaja saisi enemmän rahaa...

Toimii muualla maailmassa, niin miksei toimisi Suomessa? Onko tämä joku jälkisosialistinen erikoistalousalue?
Jos lainsäädäntö rajoittaa kilpailua, on sitä muutettava. Mielellään ennenkuin suomalaiset välittäjät keksivät ottaa käyttöön jonkun säilytysmaksun OST/AOTlle, tietenkin täysin toisistaan riippumatta, kuten maan tapa on.

 

[Vertigo]

Toimii muualla maailmassa, niin miksei toimisi Suomessa? Onko tämä joku jälkisosialistinen erikoistalousalue?

Suomi on ainakin siinä mielessä erikoisalue, että markkina on kovin pieni verrattuna moneen muuhun alueeseen, varmaankin omine verotus ja lainsäädäntökiemuroineen.

Enkä ole perehtynyt tarkemmin onko noilla "muualla maailmassa toimivissa" halvemmissa ratkaisussa kenties jotakin kuluja jotka on piilotettu syvemmälle ja lähinnä vain näyttävät halvoilta...

 

[tuoppi´]

Oletettavasti tuo kaupankäynti ei pankeillekaan ole ihan kulutonta, etenkään ulkomaisten arvopaperien osalta, lisäksi järjestelmien ylläpito maksaa. Asiakkaita varmaan saisi paljon lisää, mutta minkä verran ja minkälaisella todennäköisyydellä kyseisestä asiakaskunnsta siirtyisi käyttämään palveluita joista palveluntarjoaja saisi enemmän rahaa...

Ulkomaisiin osakkeisiin sijoittaminen voi olla itseasiassa pankeille halvempaa kuin suomalaisiin. Ulkomaisiin osakkeisiin kun suomalaisetkin välittäjät käyttää hallintarekisteriä ja samoja alivälittäjiä kuten muuallakin maailmassa.

Moni varmaan ajattelee juuri noin että ulkomaille sijoittaminen täytyy olla kalliimpaa, joten tuota ei kyseenalaisteta ja siten hinnat voi pitää korkeampina. Ehkä myös joku Finanssivalvonta tai muu taho voisi älähtää, jos Suomesta käsin olisi halvempaa sijoittaa ulkomaille kuin Suomeen.

 

[aop]

Suomi on ainakin siinä mielessä erikoisalue, että markkina on kovin pieni verrattuna moneen muuhun alueeseen, varmaankin omine verotus ja lainsäädäntökiemuroineen.

Enkä ole perehtynyt tarkemmin onko noilla "muualla maailmassa toimivissa" halvemmissa ratkaisussa kenties jotakin kuluja jotka on piilotettu syvemmälle ja lähinnä vain näyttävät halvoilta...

Suomessa on ihmisillä pankkitileillä yli 100 miljardia euroa inflaation tuhottavana, eli olisihan tuossa markkinarakoa. En tiedä, estäisikö Finanssivalvonta helppokäyttöisten ja "pelillistettyjen" alustojen (esim. joku Robin Hood tyylinen) rantautumisen Suomeen.
Joka tapauksessa tämä nykyinen tilanne on surkea suomalaisten piensijoittamisen kannalta.

 

[Jees]

Nyt täytyy kyllä todeta, että tuo kotimainen Endomines alkaa olla todella kiinnostava. Todella juhlavia kultapitoisuuksia tänään julkistetuissa kairaustuloksissa ja vieläpä niin lähellä pintaa, että avolouhos on mahdollinen. Tuolla on nyt nykyisten kaivosten lisäksi ainakin kaksi ilmiselvää uuden kaivoksen paikkaa lähellä ja erittäin laaja alue muutenkin kairauksilla todistettua kulta-aluetta. Kaiken lisäksi yhtiö ei ole mikään rahaa imevä juniori vaan tekee jo voittoa millä laajennusta ja kairauksia tehdään. Jos kulta pysyy lähellekään nykytasoilla niin tuolla on melkoinen "kultakaivos".

Ihan eri tason tapaus kun tuo Sotkamo silver johon en sotkeentuisi.