Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

[Shatzy]

Hinta määräytyy sillä perusteella millä kaupat syntyvät ihan joka markkinalla ja kun oletus on että ostaja tahtoo ostaa ja myyjä tahtoo myydä, se hinta konvergoituu lähelle sitä pistettä missä kauppoja tapahtuu jos volyymiä on tarpeeksi. Voin toki laittaa pyyntihinnaksi jollekkin tusina-auton romulle vaikka 100 000€, mutta ei se ole sen tuotteen hinta jos kukaan ei sitä multa koskaan tule ostamaan.

Mun mielestä hinta on se, minkä myyjä asettaa. On kuitenkin hyvä huomata, että hinta ja arvo on täysin eri asioita. Tuotteen/osakkeen/asunnon/palvelun arvo määräytyy toteutuneen kaupan mukaan. Hintaahan voi näille myyjä laittaa ihan mitä haluaa, esim 100k€ arvoisen asunnon hinta voi olla 1MEUR. Ei se kaupaksi mene, mutta sen hetkinen hinta se on.

 

[finWeazel]

Ihmisten ajattelussa sijoittamisen suhteen on kaikenlaisia vinoumia. Tappioiden välttäminen yksi niistä jotka estävät tehokkaasti rikastumista. Ennemmin otetaan jopa järjenvastainen vaihtoehto jossa vältetään tappioita kuin että voisi tehdä voittoa. Voi miettiä vaikka indeksisijoittamisen aloittamisen lykkäämistä tai uskomusta ainaisesta kuplasta päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa perään. Todennäköisyydet, pitkä aikaväli, vaikeita käsitteitä ymmärtää.

In cognitive science and behavioral economics, loss aversion refers to a cognitive bias in which the same situation is perceived as worse if it is framed as a loss, rather than a gain

Loss aversion in investing is the psychological tendency where the pain of a loss feels significantly stronger (about twice as powerful) than the pleasure of an equivalent gain, causing investors to make irrational decisions like holding onto losing stocks too long (to avoid realizing the loss) or selling winners too early, often leading to underperformance and missed opportunities for growth. It's a core concept in behavioral finance, making people prioritize avoiding a $100 loss over gaining $100p

Loss aversion - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ennen kuin selittää itsellensä miten itsellä ei ole vinoumia ajattelussa niin hyvä pysähtyä ja huomata että meillä kaikilla on jotain vinoumia, myös dunning-krugereilla.

 

[3dfx]

Voi tietty ajatella noinkin hinnan määrittymisen, mutta mielestäni keinotekoista/turhaa volyymiä ei silti tarvita mihinkään. En näe miksi tarvittaisiin ylimääräisiä välistä vetämiseen perustuvia kauppoja millään muulla markkinalla? Miksi osakemarkkinalla tarvitaan tahoja jotka esim. etsivät jotain säännönmukaisuuksia siinä miten jotain osaketta ostetaan eri viikon tai kuukaudenpäivinä ja tekevät kauppaa niillä erotuksilla jotka siitä löytyy. Tarvittaisiinko kaikkeen muuhunkin kauppaan lisää välikäsiä jotka hyödyntää erilaisia häiriöitä jotta "hinta olisi oikea"? Hinta olisi vähän isompi niille jotka oikeasti haluavat tuotteen, mutta "oikeampi". Tuolla logiikalla tarvitaan trokaajia jotka ostavat alennusmyynnit tyhjiksi ja myyvät ne tuotteet "oikeaan hintaan" eteenpäin. Muuten hinta on väärä.

Tarvitaanhan niitä kaikilla markkinoilla, tuohan on se asia mikä sen niinsanotun markkinatehokkuuden tässä ajattelussa takaa. Muussakin kaupassa näitä häiriköiksi kutsuttuja tahoja on. K- ja S- ryhmällä oli kovin mukavaa ennen kuin Lidl tuli häiriköimään ja niinpäinpois.

Ei osakemarkkina ole mikään satujen taikamaa jossa kaikki on maagista ja erilaista. "treidaaminen" on saanut jotenkin maagisemman ja hienomman leiman kuin trokaaminen, osin toki siksi että treidaamisessa liikkuu isommat rahat ilman fyysistä vaivaa, eikä se sitä kautta ole välttämättä niin säälittävää pelleilyä kuin trokaaminen. Mutta sama asia on kyseessä. Etsitään jotain alihinnoiteltua (ja valjastetaan tietotekniikka käyttöön jotta siihen pääsee kiinni) ja sitten lähdetään myymään sitä paremalla, normaalin markkinahinnan mukaisella hinnalla. Jos olet sitä mieltä että joku tosi pätevä trokari on ihailun arvoinen niin varmasti olet sitä mieltä että pätevä treidaaja on sitä kanssa.

Tuossa olet oikeassa että treidaaminen on samaa kuin trokaaminen. Se sitten on ihmisten omasta arvotuksesta kiinni mikä on säälittävää ja mikä ei, tuolla "säälittävällä" trokaamisella olen itse tehnyt rahaa millä olen rahoittanut esim. harrastuksiani, enkä koe sitä sinällään säälittäväksi pelleilyksi kun olen niillä tuotoilla osteskellut mm. moottoripyöriä ja autoja itselleni. Että sinällään on hyvä että on ilmeisesti olemassa ihmisiä jotka eivät alennu moiseen pelleilyyn niin jää mulle enemmän voittoja sieltä.

Mun mielestä hinta on se, minkä myyjä asettaa. On kuitenkin hyvä huomata, että hinta ja arvo on täysin eri asioita. Tuotteen/osakkeen/asunnon/palvelun arvo määräytyy toteutuneen kaupan mukaan. Hintaahan voi näille myyjä laittaa ihan mitä haluaa, esim 100k€ arvoisen asunnon hinta voi olla 1MEUR. Ei se kaupaksi mene, mutta sen hetkinen hinta se on.

Markkinoiden kontekstissa myyjä ja ostaja tekevät tarjouksia, ja hinta on se millä kauppa tapahtuu. Eli voit tarjota jotain myytäväksi tietyllä hintapyynnillä tai voit tarjoutua ostamaan jotain tiettyä rahamäärää vastaan. Jos ei ole toteutuneita kauppoja, ei ole myöskään hintoja, eikä siten tietoa jonkun esineen arvostakaan (minkä mitta hinta on), eikä siten markkinatehokkuutta.

Sinänsä mekanismin ymmärtäminen tässä on oleellisempaa kuin käytetty termistö.

 

[antti-x]

Ihmisten ajattelussa sijoittamisen suhteen on kaikenlaisia vinoumia. Tappioiden välttäminen yksi niistä jotka estävät tehokkaasti rikastumista. Ennemmin otetaan jopa järjenvastainen vaihtoehto jossa vältetään tappioita kuin että voisi tehdä voittoa. Voi miettiä vaikka indeksisijoittamisen aloittamisen lykkäämistä tai uskomusta ainaisesta kuplasta päivä, viikko, kuukausi, vuosi toisensa perään. Todennäköisyydet, pitkä aikaväli, vaikeita käsitteitä ymmärtää.

Loss aversion - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ennen kuin selittää itsellensä miten itsellä ei ole vinoumia ajattelussa niin hyvä pysähtyä ja huomata että meillä kaikilla on jotain vinoumia, myös dunning-krugereilla.

Omien rahojen odotusarvo muualla kuin osakkeissa on ollut tähän mennessä parempi (eikä sitä rahaa edes ole pahemmin ollut ennen kuin ihan viimeaikoina). Tietty esim USA markkina viimeiset 10 vuotta on tuottanut järjettömästi eli sinne olisi kannattanut sijoittaa kaikki mitä irti lähtee 10 vuotta sitten jos olisi tajunnut, mutta pitkän tähtäimen odotusarvot ovat jotain muuta kait. 2015 puhuttiin muistaakseni 4-6% tuotoista. Eli reaalituotto on ollut paljon parempi kuin se mitä 10 vuotta sitten kuviteltiin/oletettiin. Nyt osakemarkkinan keskimääräisen tuoton odotuksissa myös huomioidaan viimeiset 10 vuotta eli ne odotukset ovat isompia.

Mitä veikkaisit seuraavan 10 vuoden keskituotoksi maailmanindeksillä tai QQQ:lla? 31.12.2025 vs 31.12.2035?

 

[antti-x]

Tuossa olet oikeassa että treidaaminen on samaa kuin trokaaminen. Se sitten on ihmisten omasta arvotuksesta kiinni mikä on säälittävää ja mikä ei, tuolla "säälittävällä" trokaamisella olen itse tehnyt rahaa millä olen rahoittanut esim. harrastuksiani, enkä koe sitä sinällään säälittäväksi pelleilyksi kun olen niillä tuotoilla osteskellut mm. moottoripyöriä ja autoja itselleni. Että sinällään on hyvä että on ilmeisesti olemassa ihmisiä jotka eivät alennu moiseen pelleilyyn niin jää mulle enemmän voittoja sieltä.

No joo kaikki tekee mitä katsoo järkevimmäksi. Samaa mieltä ollaan siitä että treidaaminen on käytännössä samaa kuin tarjouksesta ostetun tavaran trokaaminen, ja molemmille on sen sitä tekevän kannalta ihan taloudellinen perusta. Ja hintojen vaihtelun ja toimijoiden erilaisten tomintatapojen taki on myös tietyssä mielessä kysyntä. Ehkä siitä jäädään erimielisiksi, että miten välttämätöntä kumpikaan toiminta on.

 

[3dfx]

No joo kaikki tekee mitä katsoo järkevimmäksi. Samaa mieltä ollaan siitä että treidaaminen on käytännössä samaa kuin tarjouksesta ostetun tavaran trokaaminen, ja molemmille on sen sitä tekevän kannalta ihan taloudellinen perusta. Ja hintojen vaihtelun ja toimijoiden erilaisten tomintatapojen taki on myös tietyssä mielessä kysyntä. Ehkä siitä jäädään erimielisiksi, että miten välttämätöntä kumpikaan toiminta on.

Se on markkinatehokkuuden perusta, jos sellaiseen asiaan uskoo.

 

[antti-x]

Se on markkinatehokkuuden perusta, jos sellaiseen asiaan uskoo.

Toisaalta trokarit käyttää botteja yms. ostaakseen verkkokauppojen tarjouserät muiden edestä, ja treidaajat käyttää vastaavia työkaluja ollakseen ekana paikalla kun hintavääristymä toteutuu. Tosi nopeasti tavara tulisi myydyksi ja käyttöön oikeaan hintaan vaikka siinä ei olisi mitään väliporrasta. Eli markkina on tehokas, oli siellä treidaajia tai ei.

Markkina kokonaisuutena nuosee joka tapauksessa koska rahan tarjonta sinne ylittää kysynnän.

 

[3dfx]

Toisaalta trokarit käyttää botteja yms. ostaakseen verkkokauppojen tarjouserät muiden edestä, ja treidaajat käyttää vastaavia työkaluja ollakseen ekana paikalla kun hintavääristymä toteutuu. Tosi nopeasti tavara tulisi myydyksi ja käyttöön oikeaan hintaan vaikka siinä ei olisi mitään väliporrasta. Eli markkina on tehokas, oli siellä treidaajia tai ei.

Ne treidaajat ja trokarit korjaa sen hintavääristymän nopeasti, kun ne tosiaan on siellä heti paikalla => markkinatehokkuus toteutuu.

 

[antti-x]

Ne treidaajat ja trokarit korjaa sen hintavääristymän nopeasti, kun ne tosiaan on siellä heti paikalla => markkinatehokkuus toteutuu.

Sillä että kaikkien toteutuneiden kauppojen hinnat on aina ja heti mahdollisimman oikealla tasolla ei mielestäni ole mitään arvoa kun muu tasaista tuottoa ja omistusta hakeva markkina korjaisi oikealle tasolle tunneissa tai päivissä, mutta tuossa täysin triviaalissa toiminnossa treidaaminen auttaa kai?

 

[3dfx]

Sillä että kaikkien toteutuneiden kauppojen hinnat on aina ja heti mahdollisimman oikealla tasolla ei mielestäni ole mitään arvoa kun muu tasaista tuottoa ja omistusta hakeva markkina korjaisi oikealle tasolle tunneissa tai päivissä, mutta tuossa täysin triviaalissa toiminnossa treidaaminen auttaa kai?

Tuo on markkinatehokkuuden perusta, eikä mikään triviaali toiminto. Ei markkinoilla ole mitään oikeutusta, jos tämä tehokkuusajattelu tiedon tuottamisessa ei olisi siinä mukana. Joku keskuskomiteakin pystyy talouden saamaan jollain aikajänteillä tasapainoon, mutta markkinajärjestelmien oikeutus lähtee yleisesti siitä että markkinalla se säätyminen tapahtuu huomattavasti nopeammin, mitä jonkun keskussuunnittelijan tekemänä. Tässä yhtenä osana on ne treidaajat ja trokaajat, mitkä hyödyntää hinnotteluvirheitä, saa siitä voittoa ja palauttaa samalla markkinahinnat lähemmäs sitä mikä nykytiedon valossa on lähellä oikeaa.

 

[antti-x]

Tuo on markkinatehokkuuden perusta, eikä mikään triviaali toiminto. Ei markkinoilla ole mitään oikeutusta, jos tämä tehokkuusajattelu tiedon tuottamisessa ei olisi siinä mukana. Joku keskuskomiteakin pystyy talouden saamaan jollain aikajänteillä tasapainoon, mutta markkinajärjestelmien oikeutus lähtee yleisesti siitä että markkinalla se säätyminen tapahtuu huomattavasti nopeammin, mitä jonkun keskussuunnittelijan tekemänä. Tässä yhtenä osana on ne treidaajat ja trokaajat, mitkä hyödyntää hinnotteluvirheitä, saa siitä voittoa ja palauttaa samalla markkinahinnat lähemmäs sitä mikä nykytiedon valossa on lähellä oikeaa.

Jotenkin sinulla on hirveä halu todistaa että sekunneilla on tässä kuviossa väliä. Eli treidaajan hankinta sekuntia ennen kuin joku holdaaja olisi ostanut sen saman osakkeen, tuo jotain arvoa johonkin? Ei Se tuo. Ei toisi vaikka vaikuttasi päivien verran siihen arvon muodostumiseen. Kauppapaikan tehtävä ei ole asettaa asioille arvoja, vaan käydä kauppaa. Arvot tulee ihan tarpeeksi tarkasti siinä sivussa vaikka käytäisiin kauppaa ihan normaalisti. Mutta osakemarkkinan tehtävä on toimia kauppapaikkana, ei minään arvotusten absoluuttisena luojana, joilla ei sinänsä edes ole mitään väliä. Kun arvo vaihtuu koko ajan niin mitä väliä on sillä miten nopeasti. Jokainen yksittäinen kauppa käydään kuitenkin yksittäisenä kauppana jossa on ostaja ja myyjä.

 

[3dfx]

Jotenkin sinulla on hirveä halu todistaa että sekunneilla on tässä kuviossa väliä.

En ole halunnut todistaa tässä mitään, olen vain tuonut esiin sen millaiseen ajatteluun nämä markkinamallien oletetut tehokkuudet perustuvat. Minusta sinulle on nyt epäselvää miksi meillä ylipäätään on sellainen asia kuin markkina, ja mitä hyötyä sellaisesta on ja millaisissa puitteissa.

Eli treidaajan hankinta sekuntia ennen kuin joku holdaaja olisi ostanut sen saman osakkeen, tuo jotain arvoa johonkin? Ei Se tuo.

Tähän viittasin jossain edellisissä viesteissäni. Mikä on treidaajien kontribuutio volyymiin vs. holdaajien? Treidaaja tuo holdaajalle arvoa tuottamalla tietoa holdaajan varallisuuserien arvosta. Likvidillä markkinalla, missä siis on paljon kaupankäyntiä, näet heti mikä on varallisuutesi arvo ja pystyt muuttamaan varallisuutesi toiseen muotoon helposti. Treidaajilla on tässä osansa, mikä hyödyttää myös kauppaa käymättömiä holdaajia. Siksi holdaajankin kannattaa ostaa tietty osake sellaiselta markkinalta missä vaihdantaa on paljon.

Kauppapaikan tehtävä ei ole asettaa asioille arvoja, vaan käydä kauppaa. Arvot tulee ihan tarpeeksi tarkasti siinä sivussa vaikka käytäisiin kauppaa ihan normaalisti.

Kauppapaikan yhteiskunnallinen tehtävä nimenomaan on asettaa asioille hinta, eli tuottaa tietoa tapahtuneiden kauppojen seurauksena.

Mutta osakemarkkinan tehtävä on toimia kauppapaikkana, ei minään arvotusten absoluuttisena luojana, joilla ei sinänsä edes ole mitään väliä. Kun arvo vaihtuu koko ajan niin mitä väliä on sillä miten nopeasti. Jokainen yksittäinen kauppa käydään kuitenkin yksittäisenä kauppana jossa on ostaja ja myyjä.

Yksittäisistä kaupoista muodostuu markkinahinta mitä ostajat ja myyjät voivat hyödyntää päätöksissään.

 

[antti-x]

En ole halunnut todistaa tässä mitään, olen vain tuonut esiin sen millaiseen ajatteluun nämä markkinamallien oletetut tehokkuudet perustuvat. Minusta sinulle on nyt epäselvää miksi meillä ylipäätään on sellainen asia kuin markkina, ja mitä hyötyä sellaisesta on ja millaisissa puitteissa.


Tähän viittasin jossain edellisissä viesteissäni. Mikä on treidaajien kontribuutio volyymiin vs. holdaajien? Treidaaja tuo holdaajalle arvoa tuottamalla tietoa holdaajan varallisuuserien arvosta. Likvidillä markkinalla, missä siis on paljon kaupankäyntiä, näet heti mikä on varallisuutesi arvo ja pystyt muuttamaan varallisuutesi toiseen muotoon helposti. Treidaajilla on tässä osansa, mikä hyödyttää myös kauppaa käymättömiä holdaajia. Siksi holdaajankin kannattaa ostaa tietty osake sellaiselta markkinalta missä vaihdantaa on paljon.


Kauppapaikan yhteiskunnallinen tehtävä nimenomaan on asettaa asioille hinta, eli tuottaa tietoa tapahtuneiden kauppojen seurauksena.


Yksittäisistä kaupoista muodostuu markkinahinta mitä ostajat ja myyjät voivat hyödyntää päätöksissään.

Tuo kaikki tapahtuu nykyään itsestään ilman että tarvitaan treidaajia mihinkään. Ehkä tilanne oli ennen eri mutta nyt holdaajilla on ihan riittävä markkinatieto koko ajan hyppysissä. Itsellä on omaisuus lähinnä maassa ja rakennetuissa kiinteistöissä + omissa erilaisissa varastoissa ja koneissa kiinni. Tavallaan varastojen ja kiinteistöjen ja Suomalaisen maaperänkin hinta vaihtelee koko ajan mutta onko sillä minulle tänään tässä hetkessä väliä? Ei ole. Ja jos ajatellaan yksittäistä ihmistä jolla on yksittäinen osake jonka haluaisi ehkä myydä, niin onko hänelle väliä sillä että onko edellinen kauppa tehty viikko vai minuutti sitten? Ei mitään väliä. Hän näkee mitä osakkeista on tarjottu, ja päättää myykö sillä hinnalla vai pistääkö sitä korkeamman myyntiehdon. Siinä kaikki. Markkinan lisätty nopeus ei tässä auta yhtään mitään ketään koskaan. Jos olet eri mieltä niin pistä konkreettinen yksittäistä osakekauppaa koskeva esimerkki jossa tästä lisätystä likviditeetistä tms. on ollut hyötyä jollekin yksittäiselle taholle joka on halunnut myydä tai ostaa jotain osaketta.

 

[3dfx]

Tuo kaikki tapahtuu nykyään itsestään ilman että tarvitaan treidaajia mihinkään. Ehkä tilanne oli ennen eri mutta nyt holdaajilla on ihan riittävä markkinatieto koko ajan hyppysissä. Itsellä on omaisuus lähinnä maassa ja rakennetuissa kiinteistöissä + omissa erilaisissa varastoissa ja koneissa kiinni.

ööh, mistä se markkinatieto tulee jos ei käydä kauppaa ja kaikki vaan holdailee? Silloin tietoa ei ole, vaihdanta ja vaihtajat tuottavat tätä tietoa.

Tavallaan varastojen ja kiinteistöjen ja Suomalaisen maaperänkin hinta vaihtelee koko ajan mutta onko sillä minulle tänään tässä hetkessä väliä? Ei ole.

Kyllä sillä on väliä, kiinteistö ja maa on etenkin jossain muuttotappioalueella aika epälikvidiä ja myyntiajat ovat pitkiä. Hintatietoa ei välttämättä ole ollenkaan kun kauppaa käydään niin vähän, on vain arvioita. Markkina ei siis ole kovinkaan tehokas ja osto ja myyntitarjoukset heitetään vaan mielivaltasesti hatusta. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun jossain huutokaupassa minimihinnaksi asetetaan joku 80 000€ ja korkein tarjous on joku hikiset 5000€ tms. tällästä ei likvidillä markkinalla tapahdu mikä tuottaa hintatietoa.

Ja jos ajatellaan yksittäistä ihmistä jolla on yksittäinen osake jonka haluaisi ehkä myydä, niin onko hänelle väliä sillä että onko edellinen kauppa tehty viikko vai minuutti sitten? Ei mitään väliä. Hän näkee mitä osakkeista on tarjottu, ja päättää myykö sillä hinnalla vai pistääkö sitä korkeamman myyntiehdon.

Jos viikko sitten näkymät olivat positiiviset, ja päivä sitten tulikin huomattavasti tuotto-odotuksia alaspäin vetävä negari tai muu tapahtuma niin hinta ei voi olla sama kuin viikko sitten. No mitä se hinta on, jos on likvidi markkina voit katsoa siitä mitä osakkeista voisi saada. Jos ei ole likvidiä markkinaa niin sillon ei ole hintatietoa mihin verrata niitä tarjoustasoja ja omaa näkemystä.

Jos olet eri mieltä niin pistä konkreettinen yksittäistä osakekauppaa koskeva esimerkki jossa tästä lisätystä likviditeetistä tms. on ollut hyötyä jollekin yksittäiselle taholle joka on halunnut myydä tai ostaa jotain osaketta.

no voit verrata kiinteistökauppaa rökäletappioalueella johonkin suuren volyymin osakkeeseen siinä pörssissä mihin se alkujaan on listattu, tässä nyt se äärimmäisin kontrasti. Jos olisit pankki, pitäisitkö itsellesi parempana vakuutena omaisuutta millä käydään miljoona kertaa kauppaa päivittäin (=saat sen myytyä heti) vai sellaista kiinteistöä alueella, missä tehään joku 1 kauppa 3 vuoteen. Likviditeetistä on montaa kautta hyötyä, tämä oli nyt yksi esimerkki. Toinen on jonkun asian arvostus tiettynä ajanhetkenä jos haluat myydä, myyntiajat jne.

 

[antti-x]

ööh, mistä se markkinatieto tulee jos ei käydä kauppaa ja kaikki vaan holdailee? Silloin tietoa ei ole, vaihdanta ja vaihtajat tuottavat tätä tietoa.


Kyllä sillä on väliä, kiinteistö ja maa on etenkin jossain muuttotappioalueella aika epälikvidiä ja myyntiajat ovat pitkiä. Hintatietoa ei välttämättä ole ollenkaan kun kauppaa käydään niin vähän, on vain arvioita. Markkina ei siis ole kovinkaan tehokas ja osto ja myyntitarjoukset heitetään vaan mielivaltasesti hatusta. Ei ole yks eikä kaks kertaa kun jossain huutokaupassa minimihinnaksi asetetaan joku 80 000€ ja korkein tarjous on joku hikiset 5000€ tms. tällästä ei likvidillä markkinalla tapahdu mikä tuottaa hintatietoa.


Jos viikko sitten näkymät olivat positiiviset, ja päivä sitten tulikin huomattavasti tuotto-odotuksia alaspäin vetävä negari tai muu tapahtuma niin hinta ei voi olla sama kuin viikko sitten. No mitä se hinta on, jos on likvidi markkina voit katsoa siitä mitä osakkeista voisi saada. Jos ei ole likvidiä markkinaa niin sillon ei ole hintatietoa mihin verrata niitä tarjoustasoja ja omaa näkemystä.


no voit verrata kiinteistökauppaa rökäletappioalueella johonkin suuren volyymin osakkeeseen siinä pörssissä mihin se alkujaan on listattu, tässä nyt se äärimmäisin kontrasti. Jos olisit pankki, pitäisitkö itsellesi parempana vakuutena omaisuutta millä käydään miljoona kertaa kauppaa päivittäin (=saat sen myytyä heti) vai sellaista kiinteistöä alueella, missä tehään joku 1 kauppa 3 vuoteen. Likviditeetistä on montaa kautta hyötyä, tämä oli nyt yksi esimerkki. Toinen on jonkun asian arvostus tiettynä ajanhetkenä jos haluat myydä, myyntiajat jne.

Koko ajan tämä ns "likviditeetti" vedättää hintoja ylöspäin jos likviditeetti perustuu siihen että on tahoja jotka heti ostaa jos joku on "alihintaista". Eli tavallaan treidauksen funktiona on vedättää hintoja ylöspäin, sen voin ihan ymmärtää.

Et oikeasti tarjonnut mitään konkreettista esimerkkiä vaan hatusta vedetyn teoreettisen tilanteen. Osakkeilla on tänä päivän vahva kysyntä ilman treidaustakin ja ne saa myytyä käypään hintaan jos haluaa.

Mutta joo. Markkinalla on muutenkin mekanismejä jotka nostaa kursseja, niin tämä ajatus siitä että treidaus on yksi niistä sopii kuvaan. Tarvitaan tosi paljon erilaisia mekanismeja jotka nostaa koko ajan kursseja jotta markkina on tyytyväinen.