No joo tavallaan, mutta kuukausisäästäjät ovat osa sitä trendiä jossa isompaa roolia pelaa esim. eläkerahastot. Kaikki haluaa pistää rahaa osakkeisiin ja silloin niiden arvo väkisin nousee. Varsinkin kun ei ole mitään muuta paikkoja jäljellä. USA:lla on vähän vajaa 40 biljoonaa velkaa ja iso budjettivaje. Ei ole kovin isnspiroivaa pistää rahaa sinne velkapapereihin huonolla tuotolla kun ei ole edes kovin varmaa että ne rahat saa takaisin. Kiinteistöt ei muualla ole yhtä huono bisnes kuin suomessa, mutta melkein. Osakkeet ovat ainoa paikka. Raha menee sinne ja arvo nousee. Mutta eihän se huono juttu ole.
Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)
- Keskustelun aloittaja Purple
- Aloitettu
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
En mä mitään fiilistele että olin oikeassa. Annoin vain konkreettisen esimerkin että raha voi siirtyä paikasta toiseen. Toinen pointti että fundamentit on edelleen vahvasti kuviossa mukana toisin kuin esim. dot.com kuplan aikaan. Mä katson asioita todella pitkän linssin läpi enkä ole hakemassa mitään viikon, kuukauden tai edes parin vuoden pikavoittoja. Jos tänään vielä epäilee ai:ta ja robotiikkaa niin 20v päästä tulevaisuudessa tuollainen epäileminen nähdään saman tason virheenä kuin internetin epäileminen 00 tai nokian ajatukset iphonesta. Trumppia ei muista kukaan ja politiikka on kerinnyt veivata ees+taas lukemattomia kertoja. Koodaus yksinään on jotain biljoonan markkina, AI syö ison osan tästä seuraavan 10v aikana. Vaikka olis nollasummapeli niin nallekarkit voidaan jakaa uusiksi,...
Viimeksi muokattu:
Luet aika huonosti suomea nykyään. Viittasin siihen että minun on turha liikaa fiilistellä siitä että olin oikeassa, ja pistin siis uuden ennustuksen perään. Jos sekin tulee toteen kohtuullisesti, kyse saattaa olla enemmästä kuin pelkästä tuurista.
Mutta nouseehan se markkina väkisin kun väkisin sinne rahaa pistetään, se ei vaadi mitään erityistä älykkyyttä ymmärtää. Voi myös tehdä omakohtaisen analyysin. Tunnetko enemmän ihmisiä jotka ostaa osakkeita, vaiko heitä jotka myy niitä? Jos ostajat ovat enemmistössä, se todistaa pointtiani.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Tunnen ihmisiä jotka ennustaneet maailmanloppua vuosikausia, joka vuosi sp500 tulee romahtamaan. Tunnen myös optimisteja jotka uskovat tulevaisuuteen.
Tuo sun yksinkertaistus "rahaa on, rahaa virtaa" on niin absurdi ettei mitään rajaa. Katso ennemmin fundamentteja, mieti mitkä asiat on järkeviä ja aseta niiden pohjalta 10v, 20v vetoja sisään. Lyhyellä tähtäimellä ihan turha ennustella ja sellaiseen en edes lähde. Esim. se mun postauksen anthropic ja openai kasvu koodausavustinpuolella, kertoo vahvaa signaalia. Tätä signaalia voi käydä tarkistelemassa vaikka kejussa AI-koodausavustimet, keskustelua AI-avustetusta koodaamisesta/skriptaamisesta/dokumentoinnista/... ja huomaten että oho, nyt ollaan oikeasti ison muutoksen äärellä joka tapahtuu varsin nopeasti.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Nasdaqin päivittäinen treidausvoluumi dollareina 500miljardia++/päivä. Tuulipukujen indeksiostot katoaa kohinaksi kun laskee nasdaq, nyse ja kaikki muut pörssit päivävoluumin yhteensä. Siellä haetaan aikasen paljon joka päivä hintaa kohdalleen. Jos indeksi/etf ostokset olisivat pääasiallinen tekijä osakekurssien nousussa esim. viimeisen 10v ajalta niin aika vaikea selittää miksi vain pieni osa yrityksistä nousee arvoon arvaamattomaan samalla kun esim. sp493 rämpii suossa. Merkittävä määrä rahaa ottaa indeksiä enemmän näkemystä,...
Viimeksi muokattu:
Ennustatko että maailman indeksi nousee pitkällä tähtäimellä enemmän kuin maailman BKT? Jos ennustat, miksi? Minä ennustan että nousee koska se rahan tarjonta. Jos et ennusta että maailman indeksi nousee enemmän kuin maailman BKT (2-3%), ennustat että maailman indeksi nousee tosi hitaasti. Eli mikä sinun teoriasi on kasvusta, se että se vaan nousee kun on ennenkin niin tehnyt?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Ainoa asia mitä minä ennustan on, että pitkällä aikavälillä, vaikka 20v robotiikka ja AI muuttavat maailmaa vähintään yhtä paljon kuin internet muutti maailmaa 2000-2020 välillä. Jos teoreettisesti ajateltaisiin ettei kasvua ole ja kyseessä nollasummapeli niin rahat jaetaan uusiksi kun esim. noin biljoonan vuosittaisesta koodausmarkkinasta katoaa AI:n suuhun merkittävä osa. Koska en osaa sanoa kuka voittaa, mutta uskon että voittajat(konesali, rautavalmistaja, mallien+työkalun tekijä) löytyy nasdaq:sta olen ostanut qqq:ta pää märkänä. Tähän 20v matkaan voi ihan hyvin osua dot.kom tyylinen kupla vähintään puolijohdepuolen firmojen osalta, mutta se ei jännitä kun uskon että lopputulos on väistämätön töyssyistä huolimatta.
Tuulipukujen ja eläkerahastojen ostot on plus miinus 0 peliä hinnoissa. Jos tuulipuvut ja eläkerahastot ostaa enemmän kun myy, hinnat nousee. Jos tuulipuvut ja rahaston myy enemmän kuin ostaa, hinnat pitkässä juoksussa laskee. Luuletko että tuulipuvut ja eläkerahastot myy vai ostaa?
Mitä tulee AI-Robotiikkaan niin siinä ollaan samaa mieltä, maailma tulee muuttumaan, mutta se ei ainakaan kokonaan selitä tämän hetken fundamenttejä. Joista olennaisin on se, että kaikki haluaa pistää rahaa osakkeisiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 122
Riippuu varmaan miten maailman indeksillä tarkoitetaan.
Jos maailmaindeksi on vaikka maailman top 1000 marketcap yritystä, niin eipä tuo vaadi kuin sen että markkinat keskittyvät enemmän kuin nyt -> top1000 kaappaa suuremman osan globaalista bkt:sta ja varmaan oletettavasti niiden marketcap kasvaa suhteessa globaaliin bkt:hen.
Tai jos korkotaso globaalisti laskee, niin se tupaa nostamaan assettien arvoja suhteessa BKT:hen. Pörssit ja muidenkin asioiden arvot ovat kasvaneet nopeammin kuin BKT.
--
Jossain kohtaa päästään myös tilanteeseen, että rikkaiden maiden harmaantuminen alkaa siirtyä siihen tilanteeseen, että eläkeläiset haluavat käyttää säästyneitä eläkerahojaan ja se taas pakottaa heidät / heidän omistamansa rahastot myyntilaidalle. Ja jos ostajia (töillä tienaavia) on vähemmän työntämässä rahaa sisään, niin kai siitä tulee hintapainetta alaspäin kun eläkeläisten on pakko saada massia elämiseen ja asseteille on ostajia rajallisesti?
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Miksi vain mag7 arvostus kasvaa kuin pullataikina ja sp493 tarpoo suossa jos eläkerahastot/etf/indeksi ovat syypää markkinoiden nousuun? Jos indeksin ostaminen on syy markkinan nousuun niin kaikkien indeksissä olevien osakkeiden pitäisi nousta samassa suhteessa, eikä mag7:en ylipainon pitäis pystyä kasvamaan. Tai vielä konkreettisemmin nvidia mennyt katosta läpi ihan eri tavalla kuin sp500. Alla 5v ajalta mietittävää. Kyllä markkinassa edelleen otetaan indeksiä/etf:aa enemmän näkemystä sen suhteen kuka voittaa ja kuka ei.
Voit myös miettiä mun aikaisemman postauksen päivittäisiä voluumeja. Pisara meressä eläkerahastot koko voluumista,... Nvidian keskimääräinen päivittäinen voluumi jotain 30miljardia, 170miljoonaa osaketta.
Viimeksi muokattu:
Eli niillä isoilla voluumeilla ole mitään käytännön merkitysta jos sama taho ostaa ja myy saman osakkeen moneen kertaan päivän aikana.Miksi vain mag7 arvostus kasvaa kuin pullataikina ja sp493 tarpoo suossa jos eläkerahastot/etf/indeksi ovat syypää markkinoiden nousuun? Jos indeksin ostaminen on syy markkinan nousuun niin kaikkien indeksissä olevien osakkeiden pitäisi nousta samassa suhteessa, eikä mag7:en ylipainon pitäis pystyä kasvamaan. Tai vielä konkreettisemmin nvidia mennyt katosta läpi ihan eri tavalla kuin sp500. Alla 5v ajalta mietittävää. Kyllä markkinassa edelleen otetaan indeksiä/etf:aa enemmän näkemystä sen suhteen kuka voittaa ja kuka ei.
Voit myös miettiä mun aikaisemman postauksen päivittäisiä voluumeja. Pisara meressä eläkerahastot koko voluumista,... Nvidian keskimääräinen päivittäinen voluumi jotain 30miljardia, 170miljoonaa osaketta.
Olennaista on se, halutaanko sinne pitkällä tähtäimellä pistää rahaa, vaiko ottaa rahaa pois. Ja se koskee ihan kaikkia toimijoita. Myös niitä isoimpia tomijoita markkinalla. Ja minä väitän että edelleen sinne halutaan pistää rahaa, ja kurssit nousee. Ei se ole mitään kovin vaikeaa matematiikkaa.
Treidaus ja muut markkinan lyhytaikaiset liikkeet erikseen, ja tietty huonot firmat menee konkurssiin jne. Mutta kokonaisuutena rahan tarjonta nostaa osakekursseja.
edit: Olen moneen kertaan todennut että sisäisesti markkina toimii loogisesti, paremmat firmat kasvaa ja huonommat laskee. Se ei mitenkään ole ristiriidassa sen kanssa että yleinen trendi nostaa kokonaisuuden hintaa rahan tarjontaan perustuen. Edelleen parhaat firmat ovat kalleimpia, mutta kaikki firmat ovat kalliita kun rahan tarjontaa rittää.
Viimeksi muokattu:
No ison könttäsumman laitto osakkeisiin ei varmaankaan ole hyvä idea, varsinkin kun kurssit on näin korkealla AI-hypen takia. Mietin enemmän tilannetta jossa ajallinen hajautus on mukana, esim. on sijoitettu kuukausittain indeksirahastoon tai muuten hajautettu ajallisesti.
Tosin onko olemassa 10 vuoden ajanjatkoa, jolloin S&P 500 -indeksirahasto olisi tappiolla? Muistaakseni tästä on puhuttu ketjussa aiemminkin, ja edes IT-kuplan huipulla sijoitettu könttäsumma ei olisi tappiolla 10 vuoden jälkeen kun otetaan huomioon osingot.
Entä jos osakkeissa on jo iso summa? Jos veroja ei olisi, pitäisikö rahat ottaa ulos ja laittaa takaisin ajallisesti hajauttaen?
Ei salkku kooltaan x euroa välitä siitä, millä aikataululla x euroa on sinne kertynyt.
Entä jos osakkeissa on jo iso summa? Jos veroja ei olisi, pitäisikö rahat ottaa ulos ja laittaa takaisin ajallisesti hajauttaen?
Ei salkku kooltaan x euroa välitä siitä, millä aikataululla x euroa on sinne kertynyt.
Salkun absoluuttinen koko ei siitä välitäkään, mutta saadut tuotot kyllä. Ajallinen hajautus melkolailla poistaa sen mahdollisuuden että ostaisi huipulta ja että salkku olisi pitkään miinuksella.
Mutta onko eroa siltikään muuten kuin psykologisesti?
Perit vaikka x määrän rahaa joko a) käteisenä tai b) salkkuna. Jos salkun kohteet ovat juuri ne mitä halusit muutenkin, niin ei kai salkkua tyhjätä ja hajauteta ajallisesti takaisin samoihin kohteisiin, jos tapauksessa a) hajauttaisit ajallisesti?
Mutta onko eroa siltikään muuten kuin psykologisesti?
Perit vaikka x määrän rahaa joko a) käteisenä tai b) salkkuna. Jos salkun kohteet ovat juuri ne mitä halusit muutenkin, niin ei kai salkkua tyhjätä ja hajauteta ajallisesti takaisin samoihin kohteisiin, jos tapauksessa a) hajauttaisit ajallisesti?
No tapauksessa a) ajallisella hajautuksella saisi rommauksen sattuessa loppujen lopuksi isomman salkun kun ei osta kaikkea huipulta.
Harb
Platinum-jäsen
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 950
Mutta jos rommausta ei tapahdu niin ajallinen hajauttaminen todennäköisimmin vähentää kokonaistuottoa.
Ajallinen hajauttaminen on hyvä tapa vähentää riskiä mutta aiheuttaa sitten vaihtoehtoiskustannusta jos riski ei toteudu.
Jokaisella meistä on vähän erilaiset sijoittamisen tavoitteet ja riskinsietokyky on myös kovin henkilökohtainen asia. Ei kannata ottaa riskejä, joiden puitteissa yöunet menee tai tulee muita komplikaatioita.
Itse olen käyttänyt ajallista hajauttamista sijoitettaessa muiden rahoja ja siinä tapauksessa suosittelen sitä muillekin vahvasti.
Rommaus tätä, rommaus sitä. Könttäsumma voittaa ajallisen hajautuksen tilastollisesti. Hajautuksella nukut yöt paremmin ja saat samalla pienemmän pääoman tuottoasteen.
Tuota olen täälläkin spekuloinut että asioiden jatkuessa nykyisellään sellainen piste kaikella logiikalla tulee. Mutta toisaalta kaikella logiikalla ydintalven tai niukkuuden jälkeisen yhteiskunnan todennäköisyys ennen vuotta 2050 on korkeampi kuin se että rahan kysyntä selvästi ylittää tarjonnan. Eli tuo "rahan kysyntä ylittää tarjonnan" vaatisi tosissaan sitä että asiat jatkuu kuten ennenkin parikymmentä vuotta, mikä on mielestäni aika epätodennäköistä.
Sulla unohtuu tästä kuviosta kokonaan listaamattomat yritykset ja pääomamarkkinat yleensä. Jos pörssilistattujen osakkeiden arvostustaso kasvaa liikaa (= tuotto-odotus heikkenee), löytävät institutionaaliset sijoittajat kyllä rahoilleen tuottoisempiakin kohteita pörssien ulkopuolelta (markkina korjaa itse itsensä).
Niin sanonut "retail investorit" ei omilla kuukausisäästöillään kykene jotain SP500 arvostustasoa pitämään yllä.
Pääomamarkkinat eli lainamarkkinat kyllä huomioin, siellä on omat riskinsä nykyään, ja samaan aikaan varsin rajatut tuotot. Kaikenlaisia instrumenttejä koko ajan kyhätään muusta kuin osakkeista, ja yleensä niissä näpit palaa sijoittajilta. Mitä tulee listaamattomiin yhtiöihin, niin niitä on kyllä isoja vanhoja olemassa. Mutta niihin ei voi sijoittaa koska eivät sijoituksia tarvitse tai halua. Anthropic on suurimpia uusia listaanattomia joka tarvitsee rahaa. Se on tähän mennessä kerännyt jotain alle 50 miljardia sijoituksia mikä on sinänsä kunnioitettavaa mutta aika pieru Saharassa verrattuna julkisen osakemarkkinan kokonaisuuteen. Lisäksi uudet kasvuyritykset pitävät sisällään valtavia riskejä vs vakavarainen eri indekseihin kuuluva yhtiö.
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Taitaa olla sodankäynnissä iso muutos käynnissä joka ei jaa nallekarkkeja tasan. Perinteiset kankeat ja kalliita järjestelmiä tekevät eivä hyödy. Notkeat nopeasti erilaisia (kertakäyttö)droneja halvalla tekevät tahot voittavat. Moni joustava halvahkoa, massavalmistettavaa ja hightechiä tekevä taho ei ole pörssilistattu, esim. anduril. Toki perinteisistäkin voittajia löytyy kuten rheinmetal.
Markkina tuntuu ajattelevan, että pahin on ohi
Viimeksi muokattu:
Jep, tilastollisesti tosta ei ole kysymystäkään. Mut jos etsis tilastollisesti hetkiä kun arvostukset on tällä tasolla voisi tilanne olla toinen.
Anyway, mä olen turhan varovainen niin ei mua kuuntelemalla todennäköisesti voitolle jää… Tän vuoden bonukset ja optio-rahat kuitenkin istuu odottelemassa parempia tilanteita ja ainostaan nostin kuukausittaista summaa kolminkertaiseksi.
Paljonko vielä pitäisi laskea että olisi dippiostojen paikka?
Hmm, mielestäni tuo on laskenut aika paljon, niin olisiko nyt? En todellakaan ole mikään expertti näissä asioissa..
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Ei välttämättä edes tule dippioston paikkaa. Voi olla, että sotatilat rauhoittuvat tai että aseet ja droonit ostetaankin firmoilta jotka eivät ole tuossa indeksissä/pörssissä. Ainakin ennen ostoksia kävisin indeksissä olevat yritykset läpi ja googlella/perplexityllä listaa firmojen tuotteet ja kuinka pitkät tilauskirjat on olemassa. Jonkuverran varmaan kertoo sekin, että myykö USA taiwanille aseita vai ei, tämä oli yksi asia mikä nousi tällä viikolla tapetille.
Mutta eihän vertailukohta ole raha mitä sinne SP500 indeksirahastoon on alunperin laitettu, vaan vaihtoehtoinen hajautetumpi salkku. Jos olet tehny eläköitymis- tai vastaavan säästösuunnitelman jonkun 7% vuosituotto odotusten varaan ja saatkin vaan 3% niin eläköitymissuunnitelma epäonnistui, koska salkun varianssi oli liian suuri, vaikka odotusarvo olisikin ollut 7% vuosituottoa.
Euroopan puolustusosakkeissa on menossa romahdus joka alkoi Rheinmetallin hintatavoitteiden isoista leikkauksista. Heti perään Putinin rauhantahtoisuutta (mistähän nekin lähtee uutisiin..). Arvostustasot ovat edelleen tähtitieteellisiä, mutta pian menee lapset pesuveden mukana. Aikaisimmat sisäänmenopisteet näkisin vasta 2025 Huhtikuun pohjaluvuissa.
Monessa on huikeita teknisiä kuvioita, esim. Saabin osakkeessa massiivinen käänteinen cup & handle. Suappi saa matkustaa kuitenkin -35% Huhtirallin pohjille ja silloin se on myös saavuttanut teelehtienkin luomat pohjaodotukset.
ps. Droneissa Euroopan kyvyt ovat piilossa Ukrainan nyrkkipajoissa. Hauskasti kysyin ChatGPT mikä yritys on eniten tekemisissä Ukrainan droneteollisuuden kanssa ja se on Rheinmetall. EUDF pääottelijat kaikki ovat soluttautuneina, RHM, HO, BAE.
Monessa on huikeita teknisiä kuvioita, esim. Saabin osakkeessa massiivinen käänteinen cup & handle. Suappi saa matkustaa kuitenkin -35% Huhtirallin pohjille ja silloin se on myös saavuttanut teelehtienkin luomat pohjaodotukset.
ps. Droneissa Euroopan kyvyt ovat piilossa Ukrainan nyrkkipajoissa. Hauskasti kysyin ChatGPT mikä yritys on eniten tekemisissä Ukrainan droneteollisuuden kanssa ja se on Rheinmetall. EUDF pääottelijat kaikki ovat soluttautuneina, RHM, HO, BAE.
Viimeksi muokattu:
Epäsuorasti kyllä kun laittaa ne valuutat töihin vaikka Sydneyn pörssiin
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 122
Olen vähän sitä mieltä, että jonkun assetin noteerausvaluutta ei ole missään määrin siihen valuuttaan sijoittamista.
On myös arvopapereita jotka on listattu eri valuutoissa eri pörsseissä, eikä liene fiksua väittää että Nokia dollarimääräistä ADR:ää New Yorkista ostaessaan sijoittaisi mitenkään erityisesti enemmän dollariin kuin Nokiaa Helsingin pörssistä ostettaessa.
Olet aivan oikeassa, käytännössä kuitenkin altistuu myös valuuttakurssien muutoksille
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Jos haluaisi AI-boomissa jotain shortata niin cerebras. Cerebras listautui pörssiin tällä viikolla. Cerebrasin tuote on piikiekkotason kiihdytin jonka suorituskyky perustuu piikiekolla olevaan sram:iin. Sen sijaan että piikiekolta leikattaisiin erillisiä piirejä kiihdyttimiin cerebrasin ratkaisu on koko piikiekko. Syitä miksi näkisin tämän oivana shorttikohteena
finance.yahoo.com
Ongelma tietenkin tässä(kin) shorttikeississä että mahdoton sanoa kauanko menee että puolijohdesykli ja kilpailijoiden piirit päätyvät pisteeseen missä cerebrasin kuoppa on liian syvä. Toki mahdollista, että cerebrasilla on jokin toinen piiri/ratkaisu takataskussa, mutta en ole sellaisesta nähnyt edes huhuja.
- Puolijohteet syklisiä, paraskin puolijohdefirma tulee syöksymään kunhan on saavutettu nykyisen AI-konesalirakennusboomin huippu. Lasku lähtenee liikkeelle jo ennen huippua kun markkina näkee 1-2v päähän tulevaisuuteen. Se päivä kun MS/google/amazon/... kertovat, että uusiin konesaleihin investointia vähennetääm...
- Piikiekkotason sram-lähestymistapa on kuollut koska sram ei skaalaa uusilla pienemmän viivaleveyden valmistustavoilla
- Cerebras hyötyy tilapäisesti muistipulasta, cerebrasin kiihdytin vaatii hyvin vähän muistia eikä lainkaan hbm-muisteja. Cerebras voi toimittaa kiihdyttimiä siinä missä moni muu taho on komponenttipulan kourissa ja eivät voi skaalata valmistusmääriä.
Cerebras stock slides after near-70% surge in biggest IPO of 2026
The AI chipmaker opened at $350 per share on Thursday, well above its IPO price of $185.
finance.yahoo.com
Ongelma tietenkin tässä(kin) shorttikeississä että mahdoton sanoa kauanko menee että puolijohdesykli ja kilpailijoiden piirit päätyvät pisteeseen missä cerebrasin kuoppa on liian syvä. Toki mahdollista, että cerebrasilla on jokin toinen piiri/ratkaisu takataskussa, mutta en ole sellaisesta nähnyt edes huhuja.
Niin, tällaisissa asioissa pitää usein vaan hyväksyä että suunnitelma voi epäonnistua ja olla B-suunnitelma sen varalle (eli tässä tapauksessa jatkaa työntekoa) tai unohtaa suunnitelma kokonaan.
Oletetaan kaksi skenaariota:
a) Rahaa on x euroa, mutta tarvii noin 2x euroa että voisi eläköityä. 7% tuotolla tähän menisi noin 10 vuotta.
b) Rahaa on x euroa, mutta tarvii noin 4x euroa että voisi eläköityä. 7% tuotolla tähän menisi noin 20 vuotta.
Jos rahat on 100% osakeindeksirahastoissa, 3% toteutuneella tuotolla homma menisi tietysti plörinäksi. Mutta lasketaan mitä tapahtuisi jos puolet olisikin bondeissa 4% tuotolla.
a) 1,03^10 * 0,5x + 1,04^10 * 0,5x = 1,41x eli plörinäksi menee edelleen
b) 1,03^20 * 0,5x + 1,04^20 * 0,5x = 2,00x eli plörinäksi taaskin
Mutta jos tuleekin keskimääräisen hyvä tulos niin bondien kanssa käy näin:
a) 1,07^10 * 0,5x + 1,04^10 * 0,5x = 1,72x eli kaipa se menettelisi
b) 1,07^20 * 0,5x + 1,04^20 * 0,5x = 3,03x eli selvästi vähemmän, mutta ehkä menettelee?
Toisin sanottuna bondit eivät auta huonossa tilanteessa kovinkaan paljoa mutta haittaavat tulosta keskimääräisessä tilanteessa.
Edelleenkin oletat että olisi joku deterministinen tämä tuottohomma. Et vaan voi laskea noita asioita noin kun voit todellisuudessa saada vaikka 10% vuosituottoa 9 vuotta ja 10. vuoden alussa menetät 80% salkun arvosta. Sun tarttisi laskea todennäköisyys sille, että suunnitelma A tai B toteutuu panostuksella X (tai menee pieleen +-jotain %), annettuna odotusarvo ja varianssi tuotoille. Jos oikeesti haluaa siis säästää tavoitteellisesti eikä vaan huvikseen.
Tollasia laskelmia voi tehdä silloin, jos vaikka lapsen syntymässä laittaa jonkun potin kasvamaan vuoskymmeniksi sille lapselle.
Ei noilla voikaan laskea muuta kuin että bondit ei vaan auta tuollaisessa tilanteessa jossa pelkkä rahan säilyttäminen ei riitä. Bondeilla kuitenkin on se kiinteä tuotto, niin sen voi laskea tuolla tavalla.
Tiedän siis kyllä että tuo lasku oli karkea yksinkertaistus.
Bondeilla ei ole kiinteä tuotto, koska niiden tuotto on sidottu korkoon, millä saat uuden bondin vanhan tilalle. Nehän on vaihdettavia varallisuusesineitä. 3% tuoton antava bondi on vähempiarvoisempi tilanteessa, missä uusien bondien tuotto on 10% kuin tilanteessa missä uusia vastaavia liikkeellelasketaan vaikka -5% korolla. Samoin bondien hinnat menee usein turvasatama- ilmiömäisesti ylös (eli korkovaatimukset menevät alas) kun osakemarkkinoilla rytisee.
Jos maailman indeksi romahtaa jostain syystä 80%, niin asiat ovat todennäköisesti niin perseellään, että se näkyy bondeissakin.
- Liittynyt
- 05.01.2021
- Viestejä
- 7 601
Myös James Bondissa. Jos noin käy niin tuskin tulee uutta.
Meneeköhän tuo noin aina? Viime aikoina bondit on pärjänneet aika huonosti.
Ja tuohan pätee vain hyvin pitkäaikaisiin bondeihin, erääntyvät on enintään sen arvoisia kuin ne on erääntyessään. Ja vissiin luotto valtioiden maksukykyyn on ollut kovilla...
finWeazel
Tukijäsen
- Liittynyt
- 15.12.2019
- Viestejä
- 14 264
Ei päde. Voi ostaa vaikka 30v jenkkitreasury bondin virallisten huutokaupan kautta: Treasury Bonds — TreasuryDirect Tuosta saa sitten 30v ajan korot + lopulta pääoman takaisin olettaen että jenkit ei defaulttaa tai vaikka dollarin arvo romahda. Viimeisimmässä huutokaupassa 30v paperin korko meni 5% pintaan.Meneeköhän tuo noin aina? Viime aikoina bondit on pärjänneet aika huonosti.
Ja tuohan pätee vain hyvin pitkäaikaisiin bondeihin, erääntyvät on enintään sen arvoisia kuin ne on erääntyessään. Ja vissiin luotto valtioiden maksukykyyn on ollut kovilla...
Jos ostaa vaikka ISO4:sta niin ISO4:en arvo on käänteisesti verrannollinen korkotasoon.
Uutiset
-
AMD julkaisi uudet AMD Software 26.5.2 -ajurit näytönohjaimilleen ja grafiikkaohjaimilleen
15.5.2026 14:50
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (20/2026)
15.5.2026 14:43
-
Uudet artikkelit: Testissä Samsung Galaxy S26 ja S26+
15.5.2026 09:23
-
AMD varmisti Radeon RX 6000- ja RX 7000 -sarjojen saavan FSR Upscaling 4.1 -teknologian
14.5.2026 17:24
-
Razer esitteli kilpapelaamiseen suunnatun Huntsman V3 Tenkeyless 8KHz -näppäimistön
14.5.2026 17:08
