Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
IB on myös laskemassa hintoja. Saattaisi olla kivijalkapankkisijoittajien aika vaihtaa välittäjää.Koskas suomeen saataisiin tälläisiä pörssiromahduksia?
![]()
Jenkkipörssissä voi ensi viikosta alkaen käydä parilla sikäläisellä välittäjällä ilmaiseksi kauppaa.
Noniin, tämä kasa paskaa on erääntymässä ensi vuonna.Tässä on loistava esimerkki millaista kusetusta pankit harrastavat. Kyseinen instrumentti on myyty vanhemmilleni ja olen nyt pari päivää yrittänyt selvitellä miten tuon tuotto oikeasti lasketaan. OP:sta eivät suostuneet antamaan selkeään kysymykseeni mitään vastausta. Sanoivat vain, että voin pyytää vanhempiani ottamaan yhteyttä jos siinä on jotain epäselvää.
Eli: OP Sijoitusobligaatio Brasilia VI/2016
Markkinointimatsku: Palvelun käyttö on estetty - Tjänsten är spärrad
Lainakohtaiset ehdot: Palvelun käyttö on estetty - Tjänsten är spärrad
Kyseessä siis kusetuspaperi, johon laittamalla esim 5750€ menettää heti kättelyssä 750€ eli tällaisessa tilanteessa lähtöarvo on 5000€. Tuon alemmaksi kyseisen paperin arvo ei kuitenkaan käsittääkseni voi mennä. Voin olla kyllä tässäkin väärässä.
Noh, sitten arvon nousuun.
Tämän paperin kohdalla siis näin:
Rahaston kehitys (tuottoporras) --> Kohde-etuuden arvonmuutos
alle 20 % --> 0 %
vähintään 20 %, mutta alle 40 % --> 10 %
vähintään 40 %, mutta alle 60 % --> 30 %
60 % tai enemmän --> 60 %
Eli siis jos ETF:n arvonmuutos on 10% niin kohde-etuuden arvonmuutos on 0% ja ETF:n noustua 100% on kohde-etuuden arvonmuutos 60%.
Ok, ehkä jossain määrin ymmärrettävää, että kun pankki kantaa osan riskistä niin tuottokaan ei ole ihan niin kova.
Noh, sittenhän tässä on myös valuuttakurssiriski, eli EUR/USD valuuttakurssikerroin. Tuosta liikkeellelaskupäivästä lähtien eli 28.9.2016 tähän päivään mennessä se on noin 0,9. Tuotapa ei sitten lasketakaan siitä tuotosta vaan koko sijoituksen nimellisarvosta eli tässä esimerkkitapauksessa 5000€*arvonmuutos*valuuttakurssikerroin. Tätä ei ole markkinointimatskussa tai lainakohtaisissa ehdoissa edes kerrottu vaan koko ajan oletettu, että valuuttakurssikerroin on 100%. Laskukaava löytyy sitten jostain Ohjelman yleisten lainaehtojen liitteestä 5 jota ei ainakaan Googlella enää löydä tuolle 2016 vuodelle mistään.
Mitä tällä hetkellä on viivan alla tuosta 5000€:sta kun EF:n arvo on noussut 32% ja valuuttakurssikerroin 0,9: 5000€*1,1*0,9=4950€ (Onneksi pankki on kuitenkin sen verran joviaali että ilmeisesti palauttaa tuon min. 5000€)
Jos tuon saman summan olisi laittanut suoraan kyseiseen ETF:ään, arvo olisi 5750€*1,32*0,9=6831€
IB on myös laskemassa hintoja. Saattaisi olla kivijalkapankkisijoittajien aika vaihtaa välittäjää.
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osaltaMeinaatko juuri IBKR Liteä, vai onko niillä tulossa normialustallakin hinnanalennuksia?
Kai niistä osa ostelee tuotteita joista menee komissiotakin välistä. Tai tilaa reaaliaikakursseja. Tai mitä nyt ikinä.Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...
Pyyntö, ei pelkkiä linkkejä. Viitsitkö referoida, mitä tuolla on ja miksi liittyy ketjuun?
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...
Finance yahoon haastattelussa oli IB:n jamppa kertomassa, että ennen korkean moraalin putiikkina (lol) eivät ole myyneet order flow:ta, mutta nyt antavat asiakkaille mahdollisuuden nollakomissioon myymällä sitä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että spreadit kasvaa, kun bottifirmoille myydään mahdollisuus kuoria ne ilmaiset sentit sieltä välistä.
Toi on ainakin vain jenkki & intia asiakkaille, mutta on kyllä mielenkiintoista että mistä raha tehdään näiden asiakkaiden osalta? Tietysti kun IT järjestelmä on jo olemassa niin eipä nuo lisäasiakkaat siinä tunnu, aspaa kuormittavat ja kaippa noista kaupoista jotain pörssillekin joutuu maksamaan...
Tämä on IB:ssä tosi hyvä että kertovat missä mennään. Eli saa valita myydäänkö order-flow:t ja lainataanko osakkeet shorttarille vaiko ei. Ja siitä saa kompensaation. Nordeassa veikkaisin että order flow:t on myyty jo pitkään ja osakkeetkin ovat maailmalla shortissa. Ainakin kauppalehden palstalla tätä joskus spekuloitiin ja nordea ei ole sitä mitenkään kommentoinut. Ja näinhän kaikki halpisvälittäjät tekevät jenkeissä jo nytkin.Finance yahoon haastattelussa oli IB:n jamppa kertomassa, että ennen korkean moraalin putiikkina (lol) eivät ole myyneet order flow:ta, mutta nyt antavat asiakkaille mahdollisuuden nollakomissioon myymällä sitä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että spreadit kasvaa, kun bottifirmoille myydään mahdollisuus kuoria ne ilmaiset sentit sieltä välistä.
Sivistysvaltiossa ei kyllä moraalisesti voida pistää tuollaista verolle jollet ole hommaa tarkoituksella itse aktivoinut tai saa tuottoja siitä. Mutta Suomi ei toki kuulu ko. kategoriaanItseäni huolestuttaa näissä välittäjän tekemissä arvopaperilainauksissa se, josko Suomen verottaja keksii alkaa rokottaa niistä joskus, vaikka itse en ole siinä suoranaisesti mitenkään osallinen.
Joo, kokeilin tuota alkuvuodesta mutta lainakorot oli aika huonot pääsääntöisesti. Joten ei ollut vaivan väärti ja laitoin kiinni. Tammikuussa tosin yhdestä eksoottisemmasta osakkeesta lainakorko kävi lähes 20%:ssa (josta saa siis puolet), mutta sitä ei sitten pitkään enää kukaan halunnut lainata. Loppuaikoina korot oli usein jotain 0.1% joten ei paljon lämmittänyt.Sivistysvaltiossa ei kyllä moraalisesti voida pistää tuollaista verolle jollet ole hommaa tarkoituksella itse aktivoinut tai saa tuottoja siitä. Mutta Suomi ei toki kuulu ko. kategoriaan.
Toisekseen jos verottaja jotenkin tuota edes keksisi yrittää alkaa verottamaan niin sullehan siitä tulisi tiedustelupyyntö johon et voi antaa mitään muuta vastineeksi kuin ”en ole lainannut”. Eihän noita brokerin omiin taskuun tekemiä lainoja edes näy sinun tilitapahtumissa... Osakkeet on lisäksi hallintarekisterissä eli verottajan pitäisi vielä pystyä näyttämään että just sun osakkeet on lainattu.
Mutta kertokaas että miten vitussa pörssiosakkeen lainaus on luovutus&hankinta, en tajua, ei mahdu oikeudentajuun niinkuin mitenkään. Ei rahalainaakaan tulkita kahdensuuntaiseksi lahjoitukseksi. Tuo niin selvä korko lainasta kuin voi olla, luovutus pitäisi ylipäänsä tulla tulkittavaksi vasta jos vastapuoli ei saa lainaansa palautettua.
Hyvin huomaa kuinka hampaaton/kädetön joku osakesäästäjien keskusliitto on kun eivät edes tuollaista saa lakiin lobattua.
Itse IB:llä joskus lainasin, mutta en enää just tuon mahtavan tulkinnan vuoksi, ei tuosta juuri rahaakaan saa... Mutta tapahtumia rivejä tulee sen verran että ei verottaja tuota sotkua mitenkään selvitä eikä pysty edes hihasta arvioimaan tehtyä ”myyntivoittoa” kun välittäjältä noista ei saa muuta tietoa kuin ticker, päivä ja määrä ja näitäkin voi olla samalle päivälle useampia eikä mistään palautuksesta tiedä että mihin lainaan se on kohdistunut -> toisin sanoen ei pystytä mitenkään päättelemään että mikä osake on milloinkin ollut salkussa ja milloin lainassa joten ei myöskään pystytä määrittämään osakkeelle luovutusvoittoa kun ei tiedetä sen hankintahintaa (ja tässä ei ainakaan sivistysvaltiossa menisi läpi että vedetään sitten 20% hankintamenolla kun ostohintaa ei voida esittää). Lisäksi välittäjän rapsasta näkee helposti lainauksen koko vuoden tuoton, tämä olisi äärimmäisen helppoa verottaa ”muu pääomatulona”, mutta kun ei käy... Arvaisin että tälle se lopulta verolle menisi, mutta jos lainaus päällä niin eihän tuota itse uskalla sinne ilmoittaa - ainakaan kertomalla oikeaa rahan lähdettä, joten käytännössä lainaustuotto vaan kannatta pistää taskuun ja olla hiljaa & tarvittaessa leikkiä tietämätöntä (tuon lainauksen saa aikas helposti päälle)
...
On alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan, että turha pitää lupporahaa käyttötilillä edes pienehköjä määriä. Tili on Nordreassa, joten olisiko järkevää vetää kaikki yhteen rahastoon, esim Nordea Maailma Kasvu. Vai hajauttaako esim 50 Maailma, 25 Amerikka ja 25 Eurooppa?
Niin se pankkihan vetää sen prosentin pari vuodessa palkkiota "aktiivisesta sijoittamisesta" riippumatta siitä kasvaako rahaston arvo vaiko laskee. Eli siis palkkiota ei oteta tuotoista vaan tasaisesti menee pieni prosenttiosa sijoitetusta pääomasta aina pankille.Tarkoitus on nimenomaan vältellä hifistelyä ja tehdä tästä harrastusta, vaan vain löytää edes vähän parempi vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille.
Luen tuosta että kaavailemani hajautus on turha idea, joten taidan laittaa rahani suosiolla tuonne Maailma Kasvu rahastoon.
Minua ei haittaa jos Nordea rikastuu, jos itsekin saan enemmän kuin nykyisen 0%. Käsittääkseni verkkopankissa tehty sijoitus ei voi syödä prosenttia miinukselle, vaan mahdolliset palkkiot otetaan rahaston tuotoista. Toki jos osakkeet yms. sukeltaa niin prosentit menee perässä, mutta pankin laskutus ei pitäisi vetää tuota miinukselle.
On alkanut pikkuhiljaa hahmottumaan, että turha pitää lupporahaa käyttötilillä edes pienehköjä määriä. Tili on Nordreassa, joten olisiko järkevää vetää kaikki yhteen rahastoon, esim Nordea Maailma Kasvu. Vai hajauttaako esim 50 Maailma, 25 Amerikka ja 25 Eurooppa?
Nuo Säästö 10,25,50,75 ei vaikuttanut pärjäävän tuolle Maailmalle. Ja nimenomaan Kasvu-versio jos ei halua ongelmia verotukset yms. kanssa, kun raha vaan laitetaan sisään eikä olla heti myymässä takaisin?
Ei siis kiinnosta mikään jatkuva tarkkailu ja kikkailu, vaan kaipuu vanhaan jossa käyttötililläkin sai vielä edes vähän korkoa kompensoimaan lähikaupan hintojen nousua.
Yksi isompi kertasijoitus ja sitten pari kertaa vuodessa tarkistaa paljonka käyttötilillä on löysää, ei mitään kerran kuussa kiinteä summa johonkin. Ei myöskään kiinnosta siirrellä rahaa minnekään ulkopuolelle, vaan jos Nordean verkkopankissa saisi parilla klikillä rahat parempaa säilöön.
Rahastoista myös käsittääkseni saa rahat takaisin käyttötilille parissa päivässä jos hätä iskee? Kersana muistan kuulleeni jostain talletusvaihtoehdosta jossa rahat oli paremmalla korolla, mutta nostoja sai tehdä vain yhden tai kaksi vuodessa jos sitäkään ja siihen ei ole uskallus lähteä.
Tarkoitus on nimenomaan vältellä hifistelyä ja tehdä tästä harrastusta, vaan vain löytää edes vähän parempi vaihtoehto nollakorkoiselle käyttötilille.
Nordean Maailma Passiivinen I juoksevat kulut 0,4 %. Nordnetissa vastaavat ETF:ät 0,2 - 0,4 % hujakoilla. Jos ei tosiaan halua rahoja siirrellä, niin ei niin paha, tosin myynnin välityspalkkio on 1 % Nordeassa ja Nordeassa 0,06 - 0,2 %.
Taidan valita tuon Maailma Passiivinen B kasvun
Löytyisikö tähän minkäänlaista tietoa/veikkauksia? OP ei vastaa minulle koska en ole heidän asiakkaansa.Noniin, tämä kasa paskaa on erääntymässä ensi vuonna.
Mitenkäs tuollaisen tuotteen tappioista saisi mahdollisimman paljon irti? Katsotaanko tuo erääntyminen myynniksi? Voiko esim. Bank Norwegianin korot vähentää tappioista?
Luulis nyt että olisit tähän ko. rahastoasiaan hommannut heti silloin aikojen alussa valtakirjan vanhemmiltasi. Vastaavat sen jälkeen sulle kuten ne olisi sun rahoja. Ei sen tekiminen vieläkään myöhäistä ole jos tuon ko. asian haluat selvittää...Löytyisikö tähän minkäänlaista tietoa/veikkauksia? OP ei vastaa minulle koska en ole heidän asiakkaansa.
Luulis nyt että olisit tähän ko. rahastoasiaan hommannut heti silloin aikojen alussa valtakirjan vanhemmiltasi. Vastaavat sen jälkeen sulle kuten ne olisi sun rahoja. Ei sen tekiminen vieläkään myöhäistä ole jos tuon ko. asian haluat selvittää...
En tiedä mitä tuo "erääntyminen" tässä yhteydessä tarkoittaa, jos paskasta tilitetään tuossa vaiheessa rahat tilille (siis ne mitä on enää jäljellä), niin myyntihän tuo silloin on, jolloin tappio == takaisin_saatu-laitettu.
Niin tuo on tuo case viime vuodelta ja jo silloin pistin vinkkinä että yritätte hakea FINEstä koko diilin purkua, mutta ette vissiin vaivautunut "muutaman satasen tähden" kirjelmöimään ½ a4:sta FINEen aiheesta?No siis parempi selvennys itse tuotteesta löytyy täältä: Osakkeisiin sijoittaminen - mistä aloittaa?
Ja ei, en tiennyt että olivat menossa laittamaan rahojaan tuollaiseen. Mitään tuottoahan tuosta ei kukaan tule saamaan vaan saa vain sen minimisumman takaisin.
Ostin keväällä asunnon joka on alkanut kaduttaa ja harkitsen vakavasti myyntiä. On hyvinkin mahdollista, etten saa asunnosta sitä hintaa minkä maksoin ja minulle tulee jopa 10-5k myyntitappiota. Jos ja kun myyn ennen kahta vuotta voisin kai näitä tappioita vähentää verotuksessa pääomatuloista. Mitä osinko-ETF:ää/rahastoa (tai muuta tapaa) suosittelisitte pääomatulovirran käynnistämiseen? Kaikenlaisia "osinkoaristokraatti" ETF:iä näyttää olevan, mutta onko näissä konsensusta varmoista vaihtoehdoista EUNL-tyylisesti?
Vähennys onnistuu vain pääomatuloista.Ihan hyvä idea aloittaa osakesäästäminen. Mutta se ei ole mitenkään pakollista noiden tulevien tappioiden takia. Tappioista syntyy alijäämä jos pääomatuloja ei ole, jolloin saat alijäämähyvityksen ansioverojen puolelle - jos sulla on niitä. Tappiot saa siis hyödynnettyä ilman sijoituksia.
Joten sijoitukset ehkä kandee ostaa verotehokkaasti kasvuosuuksina.
Asunnon myynnistä aiheutuneet tappiot voi vähentää sekä luovutusvoitoista että muista pääomatuloista. Luovutustappioita ei voi vähentää ansiotuloista.
Verotuksellisesti Suomessa ei vaan kannata ostaa noita. Ulkomaisten ETF:ien osingot ovat vielä yksittäisten firmojen osinkoja epäedullisempia verotuksellisesti. Parempi vaan ostaa noita uudelleen sijoittavia ja sitten myy osuuksia jos tarvitsee käteistä, tosin tällöinkin pitää ottaa huomioon myyntikulut (rahastot ovat todennäköisesti ETF:iä parempia, jos strategiana on myydä osuuksia).Useammasta etf/rahastosta on myös osingot jakava versio (dist). En ulkoa muista onko eunl:stä, mutta äkkiäkös sen googlella selvittää.
Luovutustappiosta ei ole ikinä saanut alijäämähyvitystä, sen saa vain pääomatulonhankkimiskuluista. Ts. tappio on pakko vähentää pääomatulosta.Kiitos korjauksesta. Vähän hassua, että tuolla ei silti erikseen mainita mitään alijäämähyvityksestä. Ja oudosti mainitaan ettei luovutustappioita voi vähentää ansiotuloista. Eihän ikinä niin voi tehdä alijäämähyvityksenkään kohdalla. (Ensin niistä muodostuu alijäämä, sitten hyvitys ja SEN voi vähentää veroista)
Luovutustappiosta ei ole ikinä saanut alijäämähyvitystä, sen saa vain pääomatulonhankkimiskuluista. Ts. tappio on pakko vähentää pääomatulosta.
Luovutustappiot
Menen nukkumaan.Ymmärsinkö oikein, että jos olen esimerkiksi viime vuonna ja/tai toissavuonna saanut tappiota sijoituksistani, eli myynyt joko tappiolla tai nollana (tämä kääntyy kai tappioksi osto- ja myyntikulujen takia myös?) niin niitä voi hyödyntää tänä vuonna tehtyjen voittavien kauppojen verojen kuittaukseen? Aiemmat ovat siis nappikauppaa tämän vuoden tuloon nähden, mutta kaikki verovähennykset on kaivettava hyödyksi. Varmaan itse nämä joudun veroilmoitukselle kaivamaan vai saako verottaja tiedot Danskelta automaagisesti ja hyväksilukevat myös näitä edellisvuosien tappioita?
Minne ihmeeseen tuolla uuden Nordnetin puolella on piilotettu avoimet toimeksiannot? Vanhalla puolella näen selvästi rahastot ja ETF:t jotka on markkinalla, uudelta puolelta en löydä tätä mistään...
Yläreunasta toimeksiannot?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.