Jos tuota kuormitettavuutta vielä avaa niin sehän on yhdistelmä asennusolosuhteita ja kaapelin/johdon ominaisuuksia.
SFS-standardin mukaan kuormitettavuudella on tietyt minimiarvot, mutta kaapelivalmistajien omat arvot voi olla jotain muuta. Esimerkkinä nyt vaikka Prysmianin MCMK-tyyppinen maakaapeli 1,5mm2 poikkipinta-alalla ja MMJ-tyyppinen asennuskaapeli 2,5mm2 poikkipinta-alalla.
Suoraan maahan asennettuna tuota 1,5mm2 MCMK:ta voi kuormittaa prysmianin datasheetin mukaan 26 ampeerin virralla. Kun taas tuota 2,5mm2 MMJ:tä eristetyn seinän sisälle asennetussa putkessa 20 ampeerin virralla. Ja tietysti noissa pitää huomioida, että se kuormitettavuus lasketaan sen huonoimman tilanteen mukaan eli jos kaapeli menee metrin putken sisällä eristetyssä seinässä niin tottakai se lasketaan sitten sen mukaan eikä sen loppujen 30 metrin jotka on suoraan maassa.
Toki näistä on ne nyrkkisäännöt olemassa, että 1,5mm2 kanssa 10A suojalaite ja 2,5mm2 johdolle voi laittaa 16A, mutta ne on vain nyrkkisääntöjä ja tietyissä asennusolosuhteissa nuo poikkipinta-alat ei riitä. Esim. haja-asutusalueen ilmajohtoverkossa jossa oikosulkuvirta on usein verkossa pieni, voi joutua nostamaan poikkipinta-alaa enemmänkin jotta saa suojalaitteen toimimaan niinkuin pitää. (Eikä se välttämättä silti riitä, jolloin joutuu keksimään muita tapoja sähköturvallisuuden takaamiseksi)
Sitten viime kädessä asentaja on vastuussa siitä, että asentaessa noudatetaan lakeja, standardeja ja määräyksiä ja
hyvää asennustapaa. Tuo viimeinen tuntuu tosin hieman vaihtelevan asentajasta riippuen.
Onneksi itse vain suunnittelen, niin voin pestä kaikesta loppupeleissä kädet ja syyttää asentajaa
