Sähköauton kotilataus

[Mariini]

Ei silti suuremmin eroisi jos yrität valovirralla ladata -30° ja kylmemmässä täälläkin. Kuten jenkeissä, vaatii sen kotilatausaseman.

 

[dale.jr]

Onneksi meillä täällä pohjolassa on 230v perusjännitteet käytössä eikä tuota ison maailman 110v hituvirtaa. (Sori, voltti ei ole virran yksikkö mutta hitujännite ei kuulostanut luontevalle)

14 tuntia laturissa ja vain 5% tullut lisää varausta (mikä sekin on uutisessa vähän epäselvää onko tosiaan näin)
Toki tehty vielä se virhe että käytetty jatkojohtoa jonka myötä latausvirtaa on vielä pitänyt kuristaa entisestään.

https://insideevs.com/news/749828/tesla-model-3-freezing-night-level-1-charger/

Paljonkohan menee akun lämmitykseen tehoa

 

[jrp]

Ei silti suuremmin eroisi jos yrität valovirralla ladata -30° ja kylmemmässä täälläkin. Kuten jenkeissä, vaatii sen kotilatausaseman.

Olisi siinä eroa, sillä latausteho olisi noin puolet enemmän. Hidasta toki.

Ihmetyttää kuitenkin se, että miten teslan laturi haistaa jatkojohdon ja osaa pudottaa latausvirtaa sen kestävyyden mukaan. Miksei muut laturit osaa tätä, vai onko taas toimittajan kynästä?

 

[timppeli]

Ei silti suuremmin eroisi jos yrität valovirralla ladata -30° ja kylmemmässä täälläkin. Kuten jenkeissä, vaatii sen kotilatausaseman.

En havainnut tällaista ongelmaa ladatessani -28 asteen pakkasessa 1x8A tai 1x10A kotona. Kyllä sinne yön aikana suunnilleen se määrä tuli energiaa kuin oletinkin. Ehkä vähemmän kuin juhannuksen helteillä, en tarkkaan laskenut, mutta ei ainakaan niin vähän että olisi ihmetyttänyt.

Jos tuolla oikeasti on jokin ongelma jollain sähköautoilla, se lienee merkki- ja mallikohtainen ominaisuus. Muistan vieläkin pari vuotta vanhan amerikkalaisvideon missä huolestuttiin siitä kun alhaisella lataustasolla ollut Tesla laitettiin amerikkalaiseen hidaslataukseen kiinni, alkoi lataustaso laskea eikä nousta latauksen aloituksen jälkeen. Videon tekijä oli siinä vaiheessa vihainen ja mitvit?-tunnelmissa, ihmetteli joutuuko hinaamaan hätälataukseen saamansa Teslan kotiin sen jälkeen. (En muista miten video päättyi, muistikuva että hän päätti lopettaa latauksen ja tosiaan hinautti autonsa lähimmälle pikalatausasemalle.)

Käsitin muualta tuon johtuneen siitä että ainakin vielä niihin aikoihin Tesla yritti kovasti lämmittää akkua latauksen aluksi vaikka sitä ei hidaslatauksessa niin tarvittaisi, ja koska yksivaiheisesta ei varsinkaan Amerikoissa tule akun lämmitykseen tarpeeksi tehoja, käytti Tesla siihen akun omaa jo valmiiksi vähissä olevaa energiaa.

Käsitykseni myös on että tuota käyttäytymistä on muutettu jossain Teslan päivityksessä, eli vain pikalatauksessa lämmitellään akkua latauksen alussa, jos akku on kylmä.

Tesla 3 Performancen omistava työkaverini kyllä joskus valitteli talvisin töissä hidasta 1x8A latausta, hän epäili huonoja johtoja mutta siis sai lohkolämmitintolpasta kylminä talvina (-20 jne.) vähemmän energiaa kuin olisi toivonut tai odottanut. Omalla autollani (Zoe) samassa latauspaikassa en erityisemmin huomannut samaa, sain työpäivän aikana ladattua sen n. 20-25% lisää latausta akkuun mitä yleensä odotinkin (52kWh nettoakku).

Nyt on ollut niin lauha talvi etelässä etten osaa tehdä vertailua, mutta ainakin -10 asteessa on lataillut ihan ok sekä töissä että kotona.

 

[stabbulamus]

Olisi siinä eroa, sillä latausteho olisi noin puolet enemmän. Hidasta toki.

Ihmetyttää kuitenkin se, että miten teslan laturi haistaa jatkojohdon ja osaa pudottaa latausvirtaa sen kestävyyden mukaan. Miksei muut laturit osaa tätä, vai onko taas toimittajan kynästä?

Veikkaisin et taustalla on semmoinen perusilmiö sähkötekniikasta kuin jännitehäviö.

 

[jrp]

Veikkaisin et taustalla on semmoinen perusilmiö sähkötekniikasta kuin jännitehäviö.

Ei kai jännitehäviö voi noin korkeaksi nousta jatkojohdon vuoksi? Tuolla häviöllä johto sulaisi moneen kertaan.
Olisiko lataushäviö tuota luokkaa, varsinkin jos mahdollista akun lämmittämistä ei ole otettu huomioon.

 

[IFLT_ITG]

Veikkaisin et taustalla on semmoinen perusilmiö sähkötekniikasta kuin jännitehäviö.

joo, näin taitaa olla. Mökillä on auton lämmitystolppa ehkäpä 40-50 metrin päässä talosta (keskuksesta). Sähköpiirustuksissa on 2,5mm2 kaapeli, urakoitsija (aikoinaan paikallinen sähkölaitos) on säästänyt ja laittanut 1,5mm2 (kaksinapaisen vielä, niin ei voi kahta karvaa käyttää). Ei anna teslan matkalaturi kuin 9-10A ladata. Jännite putoaa jonnekin 220 tai alle muuten ilmeisesti. Talo on linjan viimeinen, niin lähtöjännitekään ei ole 240v.

 

[jrp]

Muistini mukaan 1,5mm2 johto on tarkoitettu 10A virralle, eli suurempiin virtoihin sitä ei saisi käyttää.
Mietin vain, että osaako laturi haistaa johdon paksuuden, vai eikö tuollaisella johdolla ole lainkaan mahdollista siirtää suurempaa virtaa, jolloin laturi tyytyy siihen mitä on saatavilla. Ylikuormitustilanteessa luulisi johdon kuumenevan/sulavan jos sulakerasiassa on 16A sulake.

 

[stabbulamus]

Ei kai jännitehäviö voi noin korkeaksi nousta jatkojohdon vuoksi? Tuolla häviöllä johto sulaisi moneen kertaan.
Olisiko lataushäviö tuota luokkaa, varsinkin jos mahdollista akun lämmittämistä ei ole otettu huomioon.

Jatkojohto voi olla kirsikka kakun päälle kokonaisuudessa. On tuo tullut joitakin kertoja itsekin huomattua kun on auton laittanut lataukseen ulkorakennuksen kulmalle jonne on sähkö vedetty entiseltä navetalta ja sinne tulee taas sähköpääkeskukselta asuintalon yhteydestä.

 

[Derzu]

Eiköhän syynä ole tuon Tesla 3:n tapauksessa LFP akku. Ei se tuollaisessa -26 C lämpötilassa ota käytännössä lainkaan virtaa vastaan.

Auto sitten tietysti yrittää epätoivoisesti lämmittää akustoa. Mutta tuossa linkatussa jutussa tilapäislatauksen virta oli 9 A jolloin Kanadan verkkojännitteellä 120 V ottoteho jää 1,08 kW:hen. Jokaisen suomalaisen ja kanadalaisen pitäisi ymmärtää, ettei -26 C pakkasessa saa akuston kaltaista lämpöeristämätöntä möhkälettä lämmitettyä 1 kW teholla riittävästi. Lämpöpumppukaan ei juuri enää helpota asiaa noissa pakkaslukemissa.

Luultavasti siis akku pysyi koko yön selvästi pakkaslukemilla, ja silloin LFP ei juuri lataudu. Tämä on myös itselleni se syy miksi en Suomessa asuvana hankkisi LFP-akullista autoa. (Teslalla luki aikoinaan nettisivuilla, että eivät suosittele LFP-autoja kylmän ilmaston alueille, mutta ottivat myöhemmin maininnan sivuiltaan pois...)

 

[Mariini]

Kyllä sen kanssa varmasti toimeen tulee latausaseman kanssa, eri asia jos koittaa nuljuta schukolla.

 

[Derzu]

Juu latausaseman kanssa toki tulee toimeen. Tosin jos energian-/rahankulutusta ajattelee niin turhan iso osa latausenergiasta menee lämmitykseen verrattuna NMC akkuun. Ja monella on tilanne että esim. mökillä tai sukulaisten luona ei ole käytettävissä kuin schuko.

 

[ma_sa]

Eka talvena kun olin schukon (10A) varassa, niin törmäsin juurikin tuohon ongelmaan iX1:n (NMC) kanssa, ettei ladannu yön aikana yhtään kun pakkanen meni -25 huonommalle puolelle.

 

[maustevoi]

Onkos se sähköauton lataus autotallissa ns. fiksumpaa, kuin ulkosalla ja onko tuoss jotain eroja mitä ottaa huomioon vs. ulkolataus?

Tilanne siis sellainen, että ei ole ulkona autokatosta, eli joko taivasalla tai sitten sisällä tallissa (1-paikka). Nyt on tallissa pidetty kakkosautoa, jossa ei lämmitintä.

Mutta että onko "järkevää" asentaa ulkoseinään jotain laturin tapaista vai nimenoman sisälle. Kesällä toki varmaan ulkosalla olisi enemmän tarve, kun tallin valtaa pyörät ja muut.

 

[Tege]

Paljonkohan menee akun lämmitykseen tehoa

Uutisessa sanottu

According to a smartphone app monitoring this particular charging session, the car used most of the energy—roughly 15 kWh—simply to keep the battery warm. This resulted in a gain of just 1.14 kWh for the session. In other words, only 7% of the power from the outlet actually made it into the battery.

 

[Derzu]

Onkos se sähköauton lataus autotallissa ns. fiksumpaa, kuin ulkosalla ja onko tuoss jotain eroja mitä ottaa huomioon vs. ulkolataus?

Tilanne siis sellainen, että ei ole ulkona autokatosta, eli joko taivasalla tai sitten sisällä tallissa (1-paikka). Nyt on tallissa pidetty kakkosautoa, jossa ei lämmitintä.

Mutta että onko "järkevää" asentaa ulkoseinään jotain laturin tapaista vai nimenoman sisälle. Kesällä toki varmaan ulkosalla olisi enemmän tarve, kun tallin valtaa pyörät ja muut.

Ainakin kannattaa se ottaa huomioon, varsinkin jos autotalli on talon yhteydessä, että vakuutusyhtiö ei luultavasti korvaa mitään jos talli ja talo palaa (paitsi jos on selvää että palo ei lähtenyt autosta, laturista tai talon sähköjärjestelmästä).

Kerrostalojen autotalleissa tietysti ylipäänsä kaikenlainen kulkuneuvojen latailu on ehdottomasti kiellettyä. Omassa talossa sitten oman riskinsietokyvyn mukaan. Suosittelen kyllä varsinkin schuko-latailuissa ottamaan mieluummin varman päälle kuin optimoimaan latauslämpötilaa paloturvallisuuden kustannuksella.

 

[timppeli]

Eiköhän syynä ole tuon Tesla 3:n tapauksessa LFP akku. Ei se tuollaisessa -26 C lämpötilassa ota käytännössä lainkaan virtaa vastaan.

Hyvä huomio, en katsonut videota tarpeeksi pitkälle ymmärtääkseni onko siinä NCA vai LFP Tesla kyseessä.

Nordic-Zoe:lla, jossa on NMC-akku, ei ole erityisiä ongelmia ladata 1x8A tai 10A Suomen jännitteellä lähemmäs -30 asteen pakkasessa. En tiedä miten kävisi tuolla Kanadan Sasqawatzavillessä vai mikä tuo paikka Teslan navigaattorin mukaan oli, jossain keski-Kanadassa Puolan korkeudella, missä varmasti on talvisin kovin kylmää.

 

[maustevoi]

Ainakin kannattaa se ottaa huomioon, varsinkin jos autotalli on talon yhteydessä, että vakuutusyhtiö ei luultavasti korvaa mitään jos talli ja talo palaa (paitsi jos on selvää että palo ei lähtenyt autosta, laturista tai talon sähköjärjestelmästä).

Kerrostalojen autotalleissa tietysti ylipäänsä kaikenlainen kulkuneuvojen latailu on ehdottomasti kiellettyä. Omassa talossa sitten oman riskinsietokyvyn mukaan. Suosittelen kyllä varsinkin schuko-latailuissa ottamaan mieluummin varman päälle kuin optimoimaan latauslämpötilaa paloturvallisuuden kustannuksella.

Ihan oikeasti näinkö on, että lataushommat tallin sisällä on vakuutusyhtiölle punainen vaate? Luulin että turvallista hommaa latailla jne.

 

[zepi]

Ainakin kannattaa se ottaa huomioon, varsinkin jos autotalli on talon yhteydessä, että vakuutusyhtiö ei luultavasti korvaa mitään jos talli ja talo palaa (paitsi jos on selvää että palo ei lähtenyt autosta, laturista tai talon sähköjärjestelmästä).

Kerrostalojen autotalleissa tietysti ylipäänsä kaikenlainen kulkuneuvojen latailu on ehdottomasti kiellettyä. Omassa talossa sitten oman riskinsietokyvyn mukaan. Suosittelen kyllä varsinkin schuko-latailuissa ottamaan mieluummin varman päälle kuin optimoimaan latauslämpötilaa paloturvallisuuden kustannuksella.

Minä en asiasta sinänsä tiedä mitään, mutta millä perusteella vakuutusyhtiö saa kieltäytyä vakuutuskorvauksista jos on virallisten sähköasentajien asentamat latauslaitteet ja lataillaan EU-tyyppihyväksyttyjä sähköautoja?

Toki vakuutusehtoihin voi kirjata mitä haluaa, mutta vastaavasti sitten menettää kaikki sähköautoilevat kotivakuutusasiakkaat. Ja luulisi taloyhtiöidenkin valitsevan kiinteistövakuutukset jotka korvaavat tarvittavat asiat jos asennetaan virallisia latausmahiksia taloyhtiön parkkihalleihin.

 

[Wes Wishbone]

En minäkään usko että jos latauslaite on asianmukaisesti asennettu ja käytetty, johtaisi se mihinkään automaattiseen mahdollisen vakuutusvahingon korvaamatta jättämiseen. Tietysti niitä kiinnostaa tutkia vahingon syy ja jos paljastuu että on omasta käytöstä johtuvaa niin koittavat toki minimoida oman korvausvastuun, mutta tässä voi korvata hyvin sen latauslaitteen ihan millä muulla laitteella tahansa.

 

[N1kkel]

joo, näin taitaa olla. Mökillä on auton lämmitystolppa ehkäpä 40-50 metrin päässä talosta (keskuksesta). Sähköpiirustuksissa on 2,5mm2 kaapeli, urakoitsija (aikoinaan paikallinen sähkölaitos) on säästänyt ja laittanut 1,5mm2 (kaksinapaisen vielä, niin ei voi kahta karvaa käyttää). Ei anna teslan matkalaturi kuin 9-10A ladata. Jännite putoaa jonnekin 220 tai alle muuten ilmeisesti. Talo on linjan viimeinen, niin lähtöjännitekään ei ole 240v.

Pitkä etäisyys ja ohut kaapeli ovat huono yhdistelmä, koska ne pienentävät oikosulkuvirtaa. Oikosulkuvirran pitää olla riittävän iso, jotta sulakesuojaus tarvittaessa toimii. Käyttöönottomittaukset lienee tehty aikanaan, mutta varsinkin jos tuon lämpötolpan perään laittaa vielä jatkojohdon, niin voi tulla tilanne että sulake ei enää suojaakaan.

 

[Derzu]

Minä en asiasta sinänsä tiedä mitään, mutta millä perusteella vakuutusyhtiö saa kieltäytyä vakuutuskorvauksista jos on virallisten sähköasentajien asentamat latauslaitteet ja lataillaan EU-tyyppihyväksyttyjä sähköautoja?

Toki vakuutusehtoihin voi kirjata mitä haluaa, mutta vastaavasti sitten menettää kaikki sähköautoilevat kotivakuutusasiakkaat. Ja luulisi taloyhtiöidenkin valitsevan kiinteistövakuutukset jotka korvaavat tarvittavat asiat jos asennetaan virallisia latausmahiksia taloyhtiön parkkihalleihin.

En minäkään usko että jos latauslaite on asianmukaisesti asennettu ja käytetty, johtaisi se mihinkään automaattiseen mahdollisen vakuutusvahingon korvaamatta jättämiseen. Tietysti niitä kiinnostaa tutkia vahingon syy ja jos paljastuu että on omasta käytöstä johtuvaa niin koittavat toki minimoida oman korvausvastuun, mutta tässä voi korvata hyvin sen latauslaitteen ihan millä muulla laitteella tahansa.

Olette varmaan oikeassa. Muistelin että vakuutusyhtiöiden puolelta tuli jossain vaiheessa pelottelua että latauksen aiheuttamia tulipaloja ei korvattaisi (ainakaan kokonaan) mutta ehkä tämä koski vain schuko-tilapäislatureita. Muistaako joku paremmin mikä tämä keissi oli?

Mutta joo, googlauksen perusteellakin normien mukaan asennettu latausasema autotallissa tai seinässä on ok, ja voi hakea kotivakuutuksesta korvauksia jos palo syttyy.

 

[stabbulamus]

Olette varmaan oikeassa. Muistelin että vakuutusyhtiöiden puolelta tuli jossain vaiheessa pelottelua että latauksen aiheuttamia tulipaloja ei korvattaisi (ainakaan kokonaan) mutta ehkä tämä koski vain schuko-tilapäislatureita. Muistaako joku paremmin mikä tämä keissi oli?

Mutta joo, googlauksen perusteellakin normien mukaan asennettu latausasema autotallissa tai seinässä on ok, ja voi hakea kotivakuutuksesta korvauksia jos palo syttyy.

Jotain on voinut olla ja on noihin kotivakuutuksiin tullut oma kohtansakin sähköauton lataamiseen. En toki tarkastanut kaikkien yhtiöiden ehtoja.

Jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköau-
tojen lataukseen, on ennen toiminnan aloittamista
sähköalan ammattilaisen tarkistettava olemassa
olevien asennusten soveltuvuus. Latauslaitteet on
huollettava säännöllisesti. Lataukseen saa käyttää
vain sähköauton lataukseen tarkoitettuja lataus-
johtoja tai -laitteita.

 

[timppeli]

Jotain on voinut olla ja on noihin kotivakuutuksiin tullut oma kohtansakin sähköauton lataamiseen. En toki tarkastanut kaikkien yhtiöiden ehtoja.

Jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköau-
tojen lataukseen, on ennen toiminnan aloittamista
sähköalan ammattilaisen tarkistettava olemassa
olevien asennusten soveltuvuus. Latauslaitteet on
huollettava säännöllisesti. Lataukseen saa käyttää
vain sähköauton lataukseen tarkoitettuja lataus-
johtoja tai -laitteita.

Tuosta tulee kuva että he pelkäävät latausaseman tai sähköjohtojen tulipalovaaraa?

Minä olisin luullut että he haluavat kieltää esim. sähköauton lataamisen sisätiloissa (autotallissa) jotta jos se pahin tapahtuisi ja sähköauto syttyisi tuleen vikaantunutta akkua ladatessa, palaisi koko talo. Ulkona tarpeeksi kaukana asunnosta palaisi vain auto. Olin ilmeisesti luuloineni väärässä.

Muistelen kuitenkin jotain aikaisempaa aiheen keskustelua missä vakuutusyhtiöt olivat määränneet että ladattavan auton pitää olla n. metrin päässä talon seinästä tai jotain vastaavaa? Saatan muistaa sitten väärin...

 

[Derzu]

Ihan samanlaiset muistikuvat oli, että oli vaadittu jotain metrimääriä talon seinästä. Mikä on tietysti älytöntä, ja voisi sitten vaatia metrimäärät polttomoottoriautoillekin, koska niitäkin syttyy itsekseen ihan kohtalaisen usein.

E: Tällaisesta taisi olla kyse: https://finib.fi/wp-content/uploads/2023/01/Sahkoautojen-lataus-ja-kiinteistovakuutus-kooste.pdf
^tuossa siis koostettu eri vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet sähköauton lataukseen liittyen

 

[Jona]

Täällä asennettiin muutama kuukausi sitten taloyhtiön kaikille autopaikoille schuko-latausasemat, myös jokaiseen autotalliin jollaisessa itsekin tyytyväisenä latailen. Jos tuossa olisi jotain rajoituksia niin niistä varmasti olisi kerrottu.

 

[timppeli]

Täällä asennettiin muutama kuukausi sitten taloyhtiön kaikille autopaikoille schuko-latausasemat, myös jokaiseen autotalliin jollaisessa itsekin tyytyväisenä latailen. Jos tuossa olisi jotain rajoituksia niin niistä varmasti olisi kerrottu.

Onko niitä autopaikkoja kuinka monta, ja tiedätkö onko jotain kuormantasausrajoitusta että vain n kpl latausasemista toimii samanaikaisesti?

Meidän 80-luvun taloyhtiössä ammattilainen teki kartoituksen jonka perusteella muistaakseni 8 ekaa sähkö- tai hybridilatailijaa saa vaihdattaa omaan laskuun supersuko-latausaseman lämmitintolpan tilalle josta saa ladata 1x8A virralla. Jos ja kun tulee yhdeksäs, joudutaan miettimään mitä tehdään, pitääkö uusia sähköpääkeskus ja/tai parkkipaikalle meneviä kaapeleita, vai just joku kuormantasaus jne.

Nyt siellä on ehkä arviolta 80 (tai olisko enemmän) autopaikkaa joista useimmissa on lohkolämmitystolppa. Minä olin eka joka vaihdatti tolpan tilalle supersuko-lataustolpan, en tiedä onko kukaan muu tehnyt, en ole ainakaan havainnut. Joku hybridiautoilija eka mietti mutta päätti olla tekemättä kun siihen kuitenkin useita satasia menisi muutostöineen jne.

 

[blastermaster]

Kohta saadaan lisää muuttujia jotka pitää ottaa huomioon sopivaa latausajankohtaa mietittäessä?

Sähkön tehomaksu tulee – näin se voi vaikuttaa laskuun

Tehomaksu voi kasvattaa, mutta myös pienentää sähkölaskua.

www.is.fi

Artikkelissa siis kerrotaan että tehomaksu tulee ja esimerkkinä käytetään että pahimmillaan 11kW lataajalle hintaa tulisi lisää noin 17€/kk ja alimmillaan noin 3€/kk.

 

[Jona]

Onko niitä autopaikkoja kuinka monta, ja tiedätkö onko jotain kuormantasausrajoitusta että vain n kpl latausasemista toimii samanaikaisesti?

Meidän 80-luvun taloyhtiössä ammattilainen teki kartoituksen jonka perusteella muistaakseni 8 ekaa sähkö- tai hybridilatailijaa saa vaihdattaa omaan laskuun supersuko-latausaseman lämmitintolpan tilalle josta saa ladata 1x8A virralla. Jos ja kun tulee yhdeksäs, joudutaan miettimään mitä tehdään, pitääkö uusia sähköpääkeskus ja/tai parkkipaikalle meneviä kaapeleita, vai just joku kuormantasaus jne.

Nyt siellä on ehkä arviolta 80 (tai olisko enemmän) autopaikkaa joista useimmissa on lohkolämmitystolppa. Minä olin eka joka vaihdatti tolpan tilalle supersuko-lataustolpan, en tiedä onko kukaan muu tehnyt, en ole ainakaan havainnut. Joku hybridiautoilija eka mietti mutta päätti olla tekemättä kun siihen kuitenkin useita satasia menisi muutostöineen jne.

78 pistoketta yhteensä, en osaa sanoa onko otettu käyttöön mitään kuormantasausrajoitusta, sellaisesta ei ainakaan ole ollut mitään puhetta. Järjestelmässä on kyllä siihen mahdollisuus. Asennuksen yhteydessä vaihdettiin sähkökeskus ja uusittiin muutenkin parkkipaikan sähköjä. En usko että ainakaan tämän vuosikymmenen ollaan sellaisissa tehoissa että tarvitsee jotenkin rajoittaa, onkohan täällä nyt yhteensä kaksi sähköautoa. Tolppien uusinnan yhteydessä myös lämmityssähköstä alettiin veloittamaan, joten käyttö on hyvin vähäistä.

 

[Pakana]

Pitkä etäisyys ja ohut kaapeli ovat huono yhdistelmä, koska ne pienentävät oikosulkuvirtaa. Oikosulkuvirran pitää olla riittävän iso, jotta sulakesuojaus tarvittaessa toimii. Käyttöönottomittaukset lienee tehty aikanaan, mutta varsinkin jos tuon lämpötolpan perään laittaa vielä jatkojohdon, niin voi tulla tilanne että sulake ei enää suojaakaan.

Toisaalta sähköautoa saisi ladata vain vikavirtasuojatusta rasiasta, jolloin taas tuo pitkän roikan aiheuttama pieni oikarivirta ei haittaa.

 

[timppeli]

78 pistoketta yhteensä, en osaa sanoa onko otettu käyttöön mitään kuormantasausrajoitusta, sellaisesta ei ainakaan ole ollut mitään puhetta. Järjestelmässä on kyllä siihen mahdollisuus. Asennuksen yhteydessä vaihdettiin sähkökeskus ja uusittiin muutenkin parkkipaikan sähköjä. En usko että ainakaan tämän vuosikymmenen ollaan sellaisissa tehoissa että tarvitsee jotenkin rajoittaa, onkohan täällä nyt yhteensä kaksi sähköautoa. Tolppien uusinnan yhteydessä myös lämmityssähköstä alettiin veloittamaan, joten käyttö on hyvin vähäistä.

Jaa no jos siellä sähkökeskuskin uusittiin niin kaiketi se on sitten mitoitettu jopa siihen että kaikki lataisivat 1x8A samanaikaisesti, jos kerran muuta ei olla mainittu... Tai sitten siellä on salaa taustalla joku kuormantasaus tai jaottelu kuten ex-työpaikallani lämmitystolpissa jotka sektoreittain toimivat puolen tunnin pätkissä, aina jotkut olivat pimeinä kun toiset toimivat ja puolen tunnin kuluttua vaihtui yms...

Tuo kuulostaa ihan hyvältä että lohkolämmityksenkin sähköstä alettiin veloittaa, kuulostaa reilulta. Minun tapauksessani vain latailijoilta veloitetaan sähköstä (15c/kWh, ihan ok hinta mielestäni ettei tarvitse vääntäytyä lähikaupan latausasemille 21c/kWh)), mutta minun puolestani ok koska niitä lohkolämmittimiä kuitenkin käytetään vain ajoittain talvisin ja silloinkin max 2h kerrallaan, siinä missä minä latailen ympäri vuoden useina öinä viikossa, joskus melkein joka yö. Ja varmasti kovemmalla tehollakin kuin tavanomainen lohko- tai säteilylämmitin.

 

[Jona]

Tuo kuulostaa ihan hyvältä että lohkolämmityksenkin sähköstä alettiin veloittaa, kuulostaa reilulta. Minun tapauksessani vain latailijoilta veloitetaan sähköstä (15c/kWh, ihan ok hinta mielestäni ettei tarvitse vääntäytyä lähikaupan latausasemille 21c/kWh)), mutta minun puolestani ok koska niitä lohkolämmittimiä kuitenkin käytetään vain ajoittain talvisin ja silloinkin max 2h kerrallaan, siinä missä minä latailen ympäri vuoden useina öinä viikossa, joskus melkein joka yö. Ja varmasti kovemmalla tehollakin kuin tavanomainen lohko- tai säteilylämmitin.

Täällä veloittavat kaikilta melko härskit 25c/kWh, taloyhtiö vetää välistä pitkälle toistakymmentä senttiä. Oletettavasti osittain tuonkin takia käyttöaste on niin matala, ja veikkaan että asiaa puidaan seuraavassa taloyhtiön yhtiökokouksessa. Lähikauppojen parkkihalleissakin on halvempaa.

 

[timppeli]

Täällä veloittavat kaikilta melko härskit 25c/kWh, taloyhtiö vetää välistä pitkälle toistakymmentä senttiä. Oletettavasti osittain tuonkin takia käyttöaste on niin matala, ja veikkaan että asiaa puidaan seuraavassa taloyhtiön yhtiökokouksessa. Lähikauppojen parkkihalleissakin on halvempaa.

Joo riippunee mitä on linjattu, taloyhtiöhän sen yhdessä päättää jos ette (toivottavasi) ole ottanut jotain kolmatta osapuolta siihen hoitamaan ja laskuttamaan. Ja lohkolämmittäjät maksavat saman? Tai en tiedä halutaanko tuolla lisähinnalla kuolettaa osaltaan uusimiseen mennyttä rahaa jälkikäteen, tai kuka taho tarkistaa lukemat jne... (meillä minä itse ilmoitan puolivuosittain isännöitsijälle kWh lukeman jne.).

Mulla maksoi aluksi 19c/kWh mutta valitin siitä koska oli sovittu että taloyhtiö laskuttaa sähkön hinnan (ml. verot ja siirtomaksut) eikä pyri tekemään voittoa. Tietty silloin kun oli huippuhintaista sähköä, tuo oli halpaa, mutta viime ja tänä vuonna suht kallista.

4c poisto hinnasta riitti minulle, kunhan on halvempaa kuin läheisissä K-kaupan AC-latausasemissa jne...

 

[Terma]

Olisi siinä eroa, sillä latausteho olisi noin puolet enemmän. Hidasta toki.

Ihmetyttää kuitenkin se, että miten teslan laturi haistaa jatkojohdon ja osaa pudottaa latausvirtaa sen kestävyyden mukaan. Miksei muut laturit osaa tätä, vai onko taas toimittajan kynästä?

Teslan laturi tunnistaa jännitehäviön lisäksi myös pistokkeen lämpötilan. Säätää sitten sen mukaan lataustehoa.

 

[jrp]

Teslan laturi tunnistaa jännitehäviön lisäksi myös pistokkeen lämpötilan. Säätää sitten sen mukaan lataustehoa.

Myöskin jatkojohdon, joka on kaiketi se heikoin lenkki?

 

[zepi]

Teslan laturi tunnistaa jännitehäviön lisäksi myös pistokkeen lämpötilan. Säätää sitten sen mukaan lataustehoa.

Tarkasti ottaen se kertoo autolle että kuinka isolla virralla saa ladata ja auto sitten säätää lataustehoa / virtaa. Jos auto ei tottele vaan vetää liikaa virtaa, sen ”lauturin” pitäisi katkaista virta.

 

[ossid]

Ainakin kannattaa se ottaa huomioon, varsinkin jos autotalli on talon yhteydessä, että vakuutusyhtiö ei luultavasti korvaa mitään jos talli ja talo palaa (paitsi jos on selvää että palo ei lähtenyt autosta, laturista tai talon sähköjärjestelmästä).

Kerrostalojen autotalleissa tietysti ylipäänsä kaikenlainen kulkuneuvojen latailu on ehdottomasti kiellettyä. Omassa talossa sitten oman riskinsietokyvyn mukaan. Suosittelen kyllä varsinkin schuko-latailuissa ottamaan mieluummin varman päälle kuin optimoimaan latauslämpötilaa paloturvallisuuden kustannuksella.

Ihan oikeasti näinkö on, että lataushommat tallin sisällä on vakuutusyhtiölle punainen vaate? Luulin että turvallista hommaa latailla jne.

Olette varmaan oikeassa. Muistelin että vakuutusyhtiöiden puolelta tuli jossain vaiheessa pelottelua että latauksen aiheuttamia tulipaloja ei korvattaisi (ainakaan kokonaan) mutta ehkä tämä koski vain schuko-tilapäislatureita. Muistaako joku paremmin mikä tämä keissi oli?

Mutta joo, googlauksen perusteellakin normien mukaan asennettu latausasema autotallissa tai seinässä on ok, ja voi hakea kotivakuutuksesta korvauksia jos palo syttyy.

Tuossa vakuutuscasessa kannattaa nyt tarkistaa oman vakuutusyhtiön ajantasaiset suojeluohjeet liittyen mm. Palo- ja sähköturvallisuuteen.

Mm. OP:n suojeluohjeissa oli vielä joku aika sitten vain yhdenlaista lataamista eli lyijyakkuja ts. tarvittiin mm. silmänhuuhteluvälineet.

Sittemmin ohjeistusta on tarkennettu koskemaan erikseen sähköautot ja trukit ja vastaavat.

Joitakin vaatimuksia on varmuudella, mm. jotkut yhtiöt vaativat jopa hidaslataukseen sitä, että sähkäri tarkistaa liitännät ryhmäjohdosta, joka latausrasiaa syöttää.

 

[Pakana]

Joitakin vaatimuksia on varmuudella, mm. jotkut yhtiöt vaativat jopa hidaslataukseen sitä, että sähkäri tarkistaa liitännät ryhmäjohdosta, joka latausrasiaa syöttää.

Eihän kotitalouksilla ole kuin hidaslatausta?

 

[pulatunnus]

Täällä veloittavat kaikilta melko härskit 25c/kWh, taloyhtiö vetää välistä pitkälle toistakymmentä senttiä. Oletettavasti osittain tuonkin takia käyttöaste on niin matala, ja veikkaan että asiaa puidaan seuraavassa taloyhtiön yhtiökokouksessa. Lähikauppojen parkkihalleissakin on halvempaa.

Jonkinasteinen tasapuolisuus kai kuuluu taloyhtiöille. Kiinteä kWh hinta on haastava jos yhtiön soppari ei ole kiinteähinta. Mutta jos paikan hinta/vuokra on sellainen että siihen leivottu peruskulut ja energiasta sitten laskutetaan käytön mukaan, ja todellinen kulu olisi kymmenensentin pintaa niin kuten sanoit, niin seuraavassa kokouksessa sitten hintaa kohdilleen.
Jos tuohuon kWh hintaan on leivottu muita kuluja, mittaus, keruu, laskutus, ehkä jotain muuta, niin ehkä sitten kk maksu nousee (paikanvuokra/vastike), se toki sopii lataajille. Satunnaisille lohkolämittäjille ehkä ei.

Ei sattumaa että moni yhtiö ulkoistaa sähkönmyynnin laskutuksineen ulkopuoliselle.

 

[ossid]

Eihän kotitalouksilla ole kuin hidaslatausta?

Seskon suosituksen mukaan jos mennään niin peruslataus (Mode 3) on type2 liitännästä erillisen latausaseman avulla tehtävää latausta.

Hidaslataus taas on suko-pistorasiasta tehtävää latausta erillisen latauslaitteen avulla.

 

[Pakana]

Seskon suosituksen mukaan jos mennään niin peruslataus (Mode 3) on type2 liitännästä erillisen latausaseman avulla tehtävää latausta.

Hidaslataus taas on suko-pistorasiasta tehtävää latausta erillisen latauslaitteen avulla.

Okei.. Jossain oli pikalataus - hidaslataus - tilapäislataus nuo vaihtoehdot. Tuo sukolataus tilapäislatausta.

 

[N1kkel]

Toisaalta sähköautoa saisi ladata vain vikavirtasuojatusta rasiasta, jolloin taas tuo pitkän roikan aiheuttama pieni oikarivirta ei haittaa.

Kuinka todennäköisenä pidät, että maallikot tarkistavat vikurin olemassaolon ennen kuin tökkäävät töpselin kiinni? Ja kuinka moni ylipäätään testaa vikurin toiminnan säännöllisesti?

 

[ossid]

Toisaalta sähköautoa saisi ladata vain vikavirtasuojatusta rasiasta, jolloin taas tuo pitkän roikan aiheuttama pieni oikarivirta ei haittaa.

Kuinka todennäköisenä pidät, että maallikot tarkistavat vikurin olemassaolon ennen kuin tökkäävät töpselin kiinni? Ja kuinka moni ylipäätään testaa vikurin toiminnan säännöllisesti?

Niissä suko matkalatureissa on sisäänrakennettu vikavirtasuoja. Ainakin jos käyttää jotain muuta kuin aliexpressin halvinta.

Vikavirtasuojaamaton pistorasia on ollut ihan täysin laillinen asennus aiemmin ja sellaisia on vielä käytössä monessa paikassa.

 

[mhj]

Toisaalta sähköautoa saisi ladata vain vikavirtasuojatusta rasiasta, jolloin taas tuo pitkän roikan aiheuttama pieni oikarivirta ei haittaa.

Miksi ei haittaa? Eihän vikuri mitään oikosulkua tunnista ellei se mene maahan. Liian pieni oikosulkuvirta voi aiheuttaa sähköpalon kun sulake ei laukea vikatilanteessa tarpeeksi nopeasti.

 

[Pakana]

Niissä suko matkalatureissa on sisäänrakennettu vikavirtasuoja. Ainakin jos käyttää jotain muuta kuin aliexpressin halvinta.

Varmaan joissain on, mutta lähtökohtaisesti vikistä ei ole.

Miksi ei haittaa? Eihän vikuri mitään oikosulkua tunnista ellei se mene maahan. Liian pieni oikosulkuvirta voi aiheuttaa sähköpalon kun sulake ei laukea vikatilanteessa tarpeeksi nopeasti.

Ei se oikarin sytyttämän sähköpalon riski ole käytännössä yhtään sen suurempi, kuin sähköpalon riski nimellisvirrallakaan.

Jos roikka on niin pitkä että sulake ei pala oikarissa se silloin kestää sen oikarin, ellei piirissä ole jokin heikko kohta, ja se heikko kohta ratkeaa todennäköisemmin pitkäkestoisessa kuormituksessa normaalilla viralla.

 

[pulatunnus]

Miksi ei haittaa? Eihän vikuri mitään oikosulkua tunnista ellei se mene maahan. Liian pieni oikosulkuvirta voi aiheuttaa sähköpalon kun sulake ei laukea vikatilanteessa tarpeeksi nopeasti.

Johdonsuoja sulake vikavirran kanssa suojaa sitä johtoa. Ilman vikavirtaa sen pitää myös suojata sähköiskuvaaralta jos vaihe vuotaa esim laitteen johtavaan ulkokuoreen.

Mutta on käyttöjä missä ihan sille kytketylle laitteella vaara jos jännite tippuu liikaa eikä itsse laitteessa ole suojia sen varalta. Esim jokin moottori käyttö, ei riitä paukut pyöriä ja moottori jumittaa, eikä laitteen moottorisuojat toimi sellaisessa tilanteessa, tai puuttuvat kokonaan -> moottori kärähtää.


Jatkoroikkakela, niin niissä itsessään on lämpösuoja , joka suojaa kuumenemisen vaaroilta.

Kipinöintiä varten on omat suojansa, jos ei vuoda maahan, niin vikavirta ja johdonsuoja ei niihin reakoi.

Jos mennään päätyynasti, niin pitkiin johtoihin että oikosulku päässä ei laukaise/polta johdonsuojaa/sulaketta niin se itse oikosulku kohta voi kuumentua ja olla paloriski. Kyllä varmaan jossain mökillä joku voinut ketjuttaa muutaman 25 metrisen puolistoita neliöisen jatkokelan naapurin sähkömökiltä omalla sähköttömälle.

 

[mhj]

Varmaan joissain on, mutta lähtökohtaisesti vikistä ei ole.



Ei se oikarin sytyttämän sähköpalon riski ole käytännössä yhtään sen suurempi, kuin sähköpalon riski nimellisvirrallakaan.

Jos roikka on niin pitkä että sulake ei pala oikarissa se silloin kestää sen oikarin, ellei piirissä ole jokin heikko kohta, ja se heikko kohta ratkeaa todennäköisemmin pitkäkestoisessa kuormituksessa normaalilla viralla.

Niinpä joo, eipä ole tullut ajateltua asiaa tuolta kantilta. Periaatteessa oikosulkuvirralla ei siis tee yhtään mitään tavallisessa asuinkiinteistössä, koska vikuri hoitaa ihmiseen kohdistuvat riskit ja muut asennukset ei kerkeä palamaan puhki kuitenkaan, ennenkuin sulake jo laukeaisi vaikka 4-10 sekunnin kohdalla esim. C-käyrällä.

 

[ossid]

No ehkä nyt vedetään mutkia turhan suoraksi, jos sanotaan ettei oikosulkuvirralla ole väliä.

Tuosta nyt kun vilkaisi, niin c-käyrällä tuo n. 5 sekuntia tekee n. 3x nimellisvirta.

Äkkiseltään sanoisin että aika kuumaksi saattaa joku liitos käydä kun vaikka 30A laitetaan kuparista läpi, oli se sitten 1,5mm2 tai 2,5mm2.

Mutta tuurillahan ne laivatkin seilaa.

 

[Pakana]

No ehkä nyt vedetään mutkia turhan suoraksi, jos sanotaan ettei oikosulkuvirralla ole väliä.

Tuosta nyt kun vilkaisi, niin c-käyrällä tuo n. 5 sekuntia tekee n. 3x nimellisvirta.

Äkkiseltään sanoisin että aika kuumaksi saattaa joku liitos käydä kun vaikka 30A laitetaan kuparista läpi, oli se sitten 1,5mm2 tai 2,5mm2.

Mutta tuurillahan ne laivatkin seilaa.

Siis 1,5mm2 kupariata voi laskea surutta 30A läpi, ja vaikka se lämpeneekin, niin palovaaraa aiheuttavaa lämpöä ei käytännössä muodostu ikinä, jos asennus on muuten kunnossa.

Jos siellä on jokin viallinen osa joka 30A virralla 1 minuutissa voisi olla syttymisriskissä, se ei varmasti kestäisi 10A virtaa tuntikausia.

 

[Lauluuk]

Niinpä joo, eipä ole tullut ajateltua asiaa tuolta kantilta. Periaatteessa oikosulkuvirralla ei siis tee yhtään mitään tavallisessa asuinkiinteistössä, koska vikuri hoitaa ihmiseen kohdistuvat riskit ja muut asennukset ei kerkeä palamaan puhki kuitenkaan, ennenkuin sulake jo laukeaisi vaikka 4-10 sekunnin kohdalla esim. C-käyrällä.

Vikavirtasuoja ei suojaa vaiheen ja vaiheen/nollan väliseltä oikosululta. Eli vikavirtasuoja EI voi korvata sulaketta/johdonsuojaa. Oikosulkuvirran täytyy olla riittävä, jotta sulake/johdonsuoja toimii riittävän nopeasti ja voi siten estää tulipalolta.