Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[MOS6510]

Eli ehkä Espanjan case kuitenkin on lähinnä softaongelma, vähän niin kuin ne pari pörssirobottien ylireaktiota jokunen vuosi sitten. Jotka silloin vääristi rajusti osakekursseja. Väärin ohjelmoidut laitteet reagoivat väärin.

Parin tonnin agregaatti / aurinkosähköinvertteri osaa tuottaa ihan kelpoa kolmen vaiheen vaihtovirtaa koko kotitalouteen. Se on ihan eri kokoinen järjestelmä mutta mitä ulkopuolista inertiaa se invertteri muka tarvitsee tuottaakseen laadukasta oikean mallista vaihtovirtaa? Voi olla että rautatasollakin tarvitaan muutoksia, mutta en näe mitään kovin radikaalia ongelmaa. Hyvä kuitenkin että tämä Espanjan tapahtuma varmasti herätti tutkimaan tämän sortin haavoittuvuuksia.

Ei se invertteri tarvitse inertiaa vaan verkko vastustaakseen taajuuden muutoksia verkossa. Eurooppalaisessa verkossa taajuuden pitäisi olla 50 Hz. Jos tuotantoa on liikaa kulutukseen nähden, taajuus nousee. Jos kulutusta on liikaan tuotantoon nähden, taajuus laskee. Inertia on käytännössä verkon suurimassaisten generaattorien liike-energiaa, joka vastustaa taajuuden muutoksia antaen aikaa saada tuotanto ja kulutus tasapainoon. Jos inertiaa on liian vähän, voi mikä tahansa äkillinen ja merkittävä epätasapaino tuotannon ja kulutuksen välillä aiheuttaa vakavia ongelmia verkossa.

Espanjassa puutteellinen inertia kaatoi verkon vain noin viidessä sekunnissa. Ilmeisesti aurinkoenergian tuotannon nopea vaihtelu (luultavasti pilvialueen liikkeiden vuoksi) nosti tuotantoa äkillisesti gigawatteja, joka ylikuormitti Ranskan ja Espanjan välisen siirtoverkon (ylijäämää myytiin Ranskaan). Kun tuo linja kaatui, nousi ylituotanto äkkiä hallitsemattomasti ja puutteellisen inertian vuoksi taajuus nousi vain muutamissa sekunneissa niin, että eri paikkojen suojausmekanismit kytkivät lähes kaiken tuotannon ja kulutuksen pois verkosta. Verkko kaatui.

Pientuotannon aurinkosähköinvertterit ovat kaikki ns. grid-following-tyyppiä - ne vain seuraavat verkon taajuutta ja synkronoituvat siihen. Standardit (kuten SFS-EN-50549-1:2019) määrittävät miten inverttereiden pitää toimia eri tilanteissa. Yksi osa speksiä on irtikytkentä liian suuren tai liian pienen verkon taajuuden vuoksi. Nykyään speksi määrää tuohon jonkinlaisen satunnaistekijän, jotta valtava määrä inverttereitä ei kytkeytyisi pois täsmälleen samalla taajuudella.

Aurinkosähkön pientuotannon fundamentaali perusongelma on, että se on täysin hallitsematonta. Jokainen invertteri kytkeytyy verkkoon itse ja tekee itse päätöksen milloin kytkeytyy irti. Jokainen voimala myös tuottaa mitä tuottaa ja kukaan ulkopuolinen ei pysty siihen vaikuttamaan. Kun tällaisia on verkossa satoja tuhansia tai miljoona yksiköitä, niin ei käy verkko-operaattoria kateeksi. "Hajautettu" sähköntuotanto on tältä osin verkkoa epästabiloiva tekijä toisin kuin monesti uusiutuvan energia ihanuutta julistavat virheellisesti väittävät.

Vielä lisäkommentti tähän: "Parin tonnin agregaatti / aurinkosähköinvertteri osaa tuottaa ihan kelpoa kolmen vaiheen vaihtovirtaa koko kotitalouteen":

Jos sinulla on off-grid-aurinkosähköjärjestelmä esim. mökillä, niin tässä järjestelmässä sen "inertian" tuottaa akku. Sitä "inertiaa" on saatavilla niin paljon kuin akun ominaisuudet ja varaustila kullakin hetkellä mahdollistavat. Jos "inertia" loppuu - esim. akku on liian tyhjä antaakseen riittävästi tehoa siihen nähden mitä järjestelmältä pyydät - kaatuu "verkko" (eli se oma irrallinen aurinkosähköjärjestelmäsi) välittömästi. Näin, vaikka et olisi ylittänyt invertterin itsensä tehoa.

 

[B12]

Tuossa on hyvä ja opettavainen video siitä, miten pienen vesivoimalan sykronointi manuaalisesti verkkoon tapahtuu ja mitä se tarkoittaa. Eli ensin ilman kuormaa tahdistetaan pyörimisnopeus ja vaihe verkon kanssa samaksi. Sen jälkeen generaattosi kytketään verkkoon ja se lukkiutuu erittäin tiukasti verkon taajuuteen. Jos pyörimisnopeus/vaihe kytkettäessä on väärä, jotakin saattaa hajota mekaanisesti voimalassa. Kun taajuus on sykronoitu ja generaatori "lukittu", voi alkaa avamaan säätösiipiä lisää, jolloin turbiini/generaattori alkaa vääntää verkon lukitusta ja kuormitusta vastaan ja voimala alkaa tuottamaan tehoa.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Griffin]

Lähinnä noita aurinko- ja tuulivoimaloiden irtikytkytymis rajoja pitäisi ehkä miettiä. Nekun toimivat invertereillä niiden ei olisi pakko tippua verkosta ensimmäisenä kuten nyt taitaa olla. Tietysti jokaisella sähkön tuotantoyksiköllä on omat rajat mitä ne kestää eikä niitä ole järkeä ylittää. Mutta puhun verkon ylläpitäjän asettamista rajoista.

Sitten niille pitäisi kaikille jotenkin tulla absoluuttinen ja tarkka tieto siitä, missä kohti verkko on (siis verkon vaihe). Ilman tietoa verkko mitä todennäköisemmin käyttäytyy, kuin jousien päissä olevat pallot ja kun sitä käy härkkimään sieltäsun täältä, niin se alkaa värähdellä erisuuntiin, eripaikoissa ja kaatuu sitten varmasti..

 

[chrisekh]

Sitten niille pitäisi kaikille jotenkin tulla absoluuttinen ja tarkka tieto siitä, missä kohti verkko on (siis verkon vaihe). Ilman tietoa verkko mitä todennäköisemmin käyttäytyy, kuin jousien päissä olevat pallot ja kun sitä käy härkkimään sieltäsun täältä, niin se alkaa värähdellä erisuuntiin, eripaikoissa ja kaatuu sitten varmasti..

Kyllähän se tieto tulee nyt hyvinkin vahvalla piuhalla mutta ongelma on se että jos verkon taajuus heilahtaa 49 tai 51 Hz niin invertteri haistattaa vitut ja lähtee himaan.

 

[antti-x]

Siis voi olla että se on liian iso juttu korjattavaksi, mutta kaikella logiikalla sähköverkkoa pitkin voisi ajaa ohjaussignaalia jonka kautta aurinkosähkö ja muut osaisi sopeutua verkon tarpeisiin muutakin kautta kuin analogisesti. Sellainen digitaalinen ohjaus voisi toimia aluksi nykyisen analogisen rinnalla.

 

[pulatunnus]

Siis voi olla että se on liian iso juttu korjattavaksi, mutta kaikella logiikalla sähköverkkoa pitkin voisi ajaa ohjaussignaalia jonka kautta aurinkosähkö ja muut osaisi sopeutua verkon tarpeisiin muutakin kautta kuin analogisesti. Sellainen digitaalinen ohjaus voisi toimia aluksi nykyisen analogisen rinnalla.

Taajuus. no taisit tarkoittaa jotain lisäohjauksia.

Jos muuta, niin kuituverkot tärkeimpiin, ja jos se ei niin 5G verkot.

Jossain ketjussa oli joskus puhetta verkon kuormien ja tuotannon ohjauksesta, alkoi keskieuroopan radiosingnaaleista ja sen turvallisuudesta. Eli näinä aikoina vihamielinen hyökkäysriski pitää huomioida.

Suomessa kuluttaja liittymien mittarit on kai nykyään 4G verkon perässä.

 

[MOS6510]

Siis voi olla että se on liian iso juttu korjattavaksi, mutta kaikella logiikalla sähköverkkoa pitkin voisi ajaa ohjaussignaalia jonka kautta aurinkosähkö ja muut osaisi sopeutua verkon tarpeisiin muutakin kautta kuin analogisesti. Sellainen digitaalinen ohjaus voisi toimia aluksi nykyisen analogisen rinnalla.

Ainoa tapa, jolla tällaisen tiedon voi välittää sadoille tuhansille / miljoonille Inverttereille on Internet. Ja se on tällaiseen ohjaamiseen A) liian hidas B) aivan liian hakkerointialtis. Lisäksi pitäisi olla standardi millä tällaista ohjausta hoidetaan ja kaikki Invertterit pitäisi liittää nettiin. Ja kaikki ne invertterit pitäisi päivittää tallaisen standardin mukaiseksi. Ja ne invertterit voi nekin hakkeroida.

Ja vaikka tällainen ohjaus olisi, ei siitä olisi mitään hyötyä, jos kaikki invertterit ovat loppujen lopuksi vain grid-following-tyyppisiä. Eivät ne pysty tukemaan verkon taajuutta mihinkään suuntaan.

 

[Ogeli]

Onkohan ajatusvirhe mutta 1/50Hz=20ms/180=0.1ms/aste eli ulkoisella säädöllä on melko tiukka toleranssi ainakin nämä "G" ratkaisut voi unohtaa.

 

[pulatunnus]

Ainoa tapa, jolla tällaisen tiedon voi välittää sadoille tuhansille / miljoonille Inverttereille on Internet. Ja se on tällaiseen ohjaamiseen A) liian hidas B) aivan liian hakkerointialtis. Lisäksi pitäisi olla standardi millä tällaista ohjausta hoidetaan ja kaikki Invertterit pitäisi liittää nettiin. Ja kaikki ne invertterit pitäisi päivittää tallaisen standardin mukaiseksi. Ja ne invertterit voi nekin hakkeroida.

Ei sen tarvi olla julkinen netti, vaan ihan noita verten luoto IP verkko. Joka sitten esim 5G päällä. Niin jos ajatus oli tuon taajuuden lisäksi jotain muuta ohjausta, varsinin jos datan ei tarvi olla alle 100ms viiveinen, ja jos tarvii niin sekin onnistuu.

Vaikka tieturva olisi korkea, mutta jos voidaan ohjata massiivista tuotantoverkko jonka avulla voi kaataa koko verkon, niin se on riski jos vihamielinen tahoa pääsee napille, tai jos "inhimillinen virhe". Sitä riskiä voi sitten vähentää sillä mitä voi etänä tehdä ja mitä paikallisesti.

No kai nykyäänkin voi kuormia tiputtaa massiivisesti etänä pois, joten se ei kai ole aisan este.

 

[pulatunnus]

Onkohan ajatusvirhe mutta 1/50Hz=20ms/180=0.1ms/aste eli ulkoisella säädöllä on melko tiukka toleranssi ainakin nämä "G" ratkaisut voi unohtaa.

Suunniteletko nyt sellaista että jokin saarekkeen tahdistaisit etänä jonkin toisen saarekkeen kanssa.

Siis tyyliin Turussa joku saareke ja Rovaniemellä toinen ja haluat ne samaan tahtiin, viive siinä välillä on, ja viive ei estä sitä tekemättä. En tässä uskalla ottaa kantaa kuinka tarkkaan sen pystyy tekemään verkoilla joissa viive vaihtelee. ja no kai sekin riippuu että kuinka luotettava sen pitää olla, mikä homman idea. Ilmeisesti se että kun siitä olisi jotain hyötyä kun saarekkeita aletaan liittään yhteen, jos on ns tontilla, niin nopeampi toimi.

 

[Vertigo]

Ja vaikka tällainen ohjaus olisi, ei siitä olisi mitään hyötyä, jos kaikki invertterit ovat loppujen lopuksi vain grid-following-tyyppisiä. Eivät ne pysty tukemaan verkon taajuutta mihinkään suuntaan.

En tunne näitten aparaattien sielunelämää riittävän hyvin että voisin kommentoida, mutta onko inverttereissä oikeasti jotakin merkittävää fyysistä eroa jos ne on grid forming tai grid following käytössä?
Vai onko kuitenkin niin että samaa fyysistä laitetta voi käyttää kumpaankin tarkoituseen, ero tehdään vaan softalla/konfiguroinnilla ja aparaattia ajetaan vaan eri moodissa?

 

[Ogeli]

Suunniteletko nyt sellaista että jokin saarekkeen tahdistaisit etänä jonkin toisen saarekkeen kanssa.

Siis tyyliin Turussa joku saareke ja Rovaniemellä toinen ja haluat ne samaan tahtiin, viive siinä välillä on, ja viive ei estä sitä tekemättä.

Koko verkon täytyy olla samassa vaiheessa, taajuus ei ole olennaista vaihe on jota muutetaan taajuutta säätämällä.
Haasteelista on (ainakin mun mielestä) että viivettä tulee jo pelkästä siitolinjasta ohjaussignaalista puhumattakaan.
En tiedä mikä on säätöön tarvittava tarkkuus riittääkö 1aste ja miten hyötysuhde käyttäytyy.

 

[pulatunnus]

Koko verkon täytyy olla samassa vaiheessa, taajuus ei ole olennaista vaihe on jota muutetaan taajuutta säätämällä.
Haasteelista on (ainakin mun mielestä) että viivettä tulee jo pelkästä siitolinjasta ohjaussignaalista puhumattakaan.
En tiedä mikä on säätöön tarvittava tarkkuus riittääkö 1aste ja miten hyötysuhde käyttäytyy.

En ihan kärryillä mitä suunnittelit tekeväsi. Jos verkko on kytketty, niin siitä verkosta se löytyy, jos ei ole kytketty, mutta se on siinä vieressä, niin se tieto löytyy siitä vierestä.

Jos siis suunnittelit tilannetta että missä Turussa ja Rovaniemellä olevat saarekkeet halutaan synkata tilanteessa missä ei ole vielä sitä verkkoa , niin sitten se tieto pitää siirtää toistakanavaa pitkin.

Jos ajatus se että helpottaa , nopeuttaa verkkoon kytkemistä jos ne esi synkattu, niin viive ei ole este jos se viive tiedetään, ja jos aikaakin on niin tarkemmaksi saadaan, ja siinä vaiheessa kun pitäisi verkkoon kytkeä, niin se sitten synkataan sen verkon mukaan.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tarkkoja kelloja apuna, jolloin tiedonsiirto viiveellä ja sen vaihtelulla ei väliä. esim GNSS (GPS jne) saadaan aikasingnaalia.

Miten esimerkin Turku Rovaniemivälillä pitää huomioida sähköverkon pituus, jos halutaan esimerkin tapauksessa esi synkata saarekkeet ennen niiden yhteen liittämistä ?

 

[Ogeli]

En ihan kärryillä mitä suunnittelit tekeväsi. Jos verkko on kytketty, niin siitä verkosta se löytyy, jos ei ole kytketty, mutta se on siinä vieressä, niin se tieto löytyy siitä vierestä.

Mulla oli mielessä kun täällä mietitään ulkoisen synkan käyttämistä invertterin vaiheenkorjaukseen jos ei grid-forming käytössä niin kuitenkin tehovajauksen korjaukseen ja menetelmän yhden ongelman.
En ole katsonut mikä on verkon ntp ajan tarkuus mutta tämänkin täytyy mukautua verkon tilaan eli tarvitaan aika verrattuna verkon referenssiaikaan (lasketaan taajuudesta nyt 50.018 Hz + 1.705s)

Pysykö joku perässä, itsestäni en ole varma

 

[pulatunnus]

Mulla oli mielessä kun täällä mietitään ulkoisen synkan käyttämistä invertterin vaiheenkorjaukseen jos ei grid-forming käytössä niin kuitenkin tehovajauksen korjaukseen ja menetelmän yhden ongelman.
En ole katsonut mikä on verkon ntp ajan tarkuus mutta tämänkin täytyy mukautua verkon tilaan eli tarvitaan aika verrattuna verkon referenssiaikaan (lasketaan taajuudesta nyt 50.018 Hz + 1.705s)

Pysykö joku perässä, itsestäni en ole varma

Jos ollaan verkossa kiinni, niin siitä saadaan tieto ja jos halutaan jotain parametri korjausta, niin välitetään viesti korjauksesta. Jos ei niin viivee kriittistä niin vaihtoehtoja alkaa oleen.

GNSS järjestelmistä saa tarkkaa aikasingnaalia jos ei ole sitä verkon taajuutta käytössä.

Perusajatus täytyy kuitenkin olla se että homma pärjää ilman noita muita.

Mutta onko tuolle tarvetta, tulee mieleen joku kriisi alue, missä perus verkko infra katkeilee , ja paljon hajaeutettua tuontoa, asiakkailla omaa tuotantoa, paljon saarekkeita niin ne voisi synkata ne omat voimalat verkon taajuuteen, verkko operaattori voisi niitä kytkeä nopeasti saareikkeita yhteen/verkkoon ja päinvastoin.

 

[Ogeli]

GNSS järjestelmistä saa tarkkaa aikasingnaalia jos ei ole sitä verkon taajuutta käytössä.

Ja täytyy muistaa että verkon taajuus (ja tietysti jännite eli teho) putoaa kuormitettaessa eli korjaukseen tarvitaan GNSS ajan lisäksi jatkuvasäätöinen korjaus verkon "aikaan".

 

[antti-x]

Hiukan kun asiaan perehdyin niin vaikuttaisi että täällä jo ongelmaa ratkaistaan suhteellisen kohtuuhintaisilla ja tietoturvallisilla investoinneilla: Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori mahdollistaa tuulivoimatuotannon kasvun - Fingrid-Lehti Toki se osaltaan käyttääkin sähköä mutta ei varmaan kovin paljon.

 

[pulatunnus]

Ja täytyy muistaa että verkon taajuus (ja tietysti jännite eli teho) putoaa kuormitettaessa eli korjaukseen tarvitaan GNSS ajan lisäksi jatkuvasäätöinen korjaus verkon "aikaan".

Hyvä huomio, olen ymmärtänyt että keskimääräinen taajuus pyritään pitää vakiona, mutta tuollaisessa kriisi kohteessa voi olla monenlaista haastetta, se referenssi jätättää. sitä voi ennakoida lisäämällä viestiin myös taajuus.

Oletetaan ettei se sekunnissa paljoa pumppaa, ja viestejä voi lähettää tiheämmin jos vaihtelee.

 

[JaniKari]

Sitten niille pitäisi kaikille jotenkin tulla absoluuttinen ja tarkka tieto siitä, missä kohti verkko on (siis verkon vaihe). Ilman tietoa verkko mitä todennäköisemmin käyttäytyy, kuin jousien päissä olevat pallot ja kun sitä käy härkkimään sieltäsun täältä, niin se alkaa värähdellä erisuuntiin, eripaikoissa ja kaatuu sitten varmasti..

Invertterit pystyisivät pitämään tasaisen 50Hz taajuuden helposti, ongelma on että mekaanisten generaatoreiden taajuudet tippuu ja miten nämä pidetään synkroonissa. Käytänössä invertterit tarkkailee miten verkko toimii ja matkii sen muutoksia. Jos muutokset sähköverkossa on liian isoja invertterit lopettaa toimintansa. Jos meillä olisi vain invertereitä verkossa ongelma olisi helpompi kun taajuus olisi vakio ja jännite vain vaihtelisi.

 

[MOS6510]

En tunne näitten aparaattien sielunelämää riittävän hyvin että voisin kommentoida, mutta onko inverttereissä oikeasti jotakin merkittävää fyysistä eroa jos ne on grid forming tai grid following käytössä?
Vai onko kuitenkin niin että samaa fyysistä laitetta voi käyttää kumpaankin tarkoituseen, ero tehdään vaan softalla/konfiguroinnilla ja aparaattia ajetaan vaan eri moodissa?

Verkon Inertialla tarkoitetaan verkkoon kytkettyjen pyörivien koneiden (sähkögeneraattorit, moottorit jne.) kineettistä energiaa, joka on varastoitunut pyörivään massaan. Tätä voidaan matkia invertterillä tekemällä invertteristä sellainen, että se vastustaa taajuuden muutosta - oli se suunta sitten mikä tahansa. Inverttereiden ei periaatteessa tarvitse olla missään yhteydessä mihinkään tahi saada mitään referenssitietoa mistään. Riittää, kun invertteri seuraa verkon taajuutta ja vastustaa sen muutosta pienellä vaihekulman erolla. Jotta tällainen olisi mahdollista kumpaankin suuntaan, on invertterillä oltava ylimääräistä energiaa tarjolla tämän muutoksen vastustamiseen. Eli jos on aurinkosähköinvertteristä kyse, niin osa energiasta pitää koko ajan hukata, jotta sitä olisi tarjolla muutoksen vastustamiseen.

Se miten käytännön pientuotannon aurinkosähköinvertterit on tehty elektroniikka-tasolla ja voisiko niitä konvertoida pelkällä softalla tuohon käyttöön en osaa sanoa - luultavasti ei. Invertterissä pitäisi olla tarkkaan referenssikelloon perustuva taajuuden mittaus, jotta se ylipäätään pystyy havainnoimaan verkon taajuuden muutosta. En pikaisella haulla löytänyt myynnistä yhtään pientuotannon invertteriä, joka tekisi käytännössä synteettistä inertiaa.

Asiaa on pohdittu tässä (ironisesti case PV/Espanja):

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0142061524000966

 

[eurokeitai]

Verkon Inertialla tarkoitetaan verkkoon kytkettyjen pyörivien koneiden (sähkögeneraattorit, moottorit jne.) kineettistä energiaa, joka on varastoitunut pyörivään massaan. Tätä voidaan matkia invertterillä tekemällä invertteristä sellainen, että se vastustaa taajuuden muutosta - oli se suunta sitten mikä tahansa. Inverttereiden ei periaatteessa tarvitse olla missään yhteydessä mihinkään tahi saada mitään referenssitietoa mistään. Riittää, kun invertteri seuraa verkon taajuutta ja vastustaa sen muutosta pienellä vaihekulman erolla. Jotta tällainen olisi mahdollista kumpaankin suuntaan, on invertterillä oltava ylimääräistä energiaa tarjolla tämän muutoksen vastustamiseen. Eli jos on aurinkosähköinvertteristä kyse, niin osa energiasta pitää koko ajan hukata, jotta sitä olisi tarjolla muutoksen vastustamiseen.

Hyvä ja ytimekäs selitys. Sellainen huomio ettei inertiaa tuottavan invertterin tarvitse koko aikaa hukata energiaa, ainoastaan silloin kun halutaan tuottaa inertiaa. Espanjan kaltaisessa sähköverkossa matalan inertian tilanteet olisi useimmiten juuri silloin, kun aurinkosähköä riitää muutenkin hukattavaksi asti (ylitarjontaa).

 

[kapiteeli]

Hiekka-akkuheput lyöneet taas kättä päälle. Valkeakoskelle on tarkoitus rakentaa pilotti, jossa hiekkaan varastoitua lämpöä muutettaisiin takaisin sähköksi.

Hallitus aikoo tukea varavoiman rakentamista jopa sadoilla miljoonilla. Tänä vuonna aiotaan järjestää huutokauppa asiasta. Kapasiteettia haluttaisiin 800 MW ja "Varavoiman kustannukset on tarkoitus jyvittää sähkömarkkinoille, jolloin tuki maksettaisiin tavalla tai toisella sähkön hinnassa."

 

[B12]

Invertterit pystyisivät pitämään tasaisen 50Hz taajuuden helposti, ongelma on että mekaanisten generaatoreiden taajuudet tippuu ja miten nämä pidetään synkroonissa. Käytänössä invertterit tarkkailee miten verkko toimii ja matkii sen muutoksia. Jos muutokset sähköverkossa on liian isoja invertterit lopettaa toimintansa. Jos meillä olisi vain invertereitä verkossa ongelma olisi helpompi kun taajuus olisi vakio ja jännite vain vaihtelisi.

En oikein tunne miten invertterillä voisi säätää verkon taajuutta. Inertiallahan on se ominaisuus, että jos verkon taajuus piikkinä tipahtaa, vauhtipyörä automaattisesti tekee vaihtovirtageneraattorilla vaihe-eron ja vääntää kovempaa inertiallaan, ennen kuin turbiinin tms tehonsäätö ehtii reagoimaan. Jos verkon taajuus nousee, silloin tehoa säädetään alaspäin automaattisesti ja vauhtipyörä ja verkon kuormitus alkaa jarruttaa taajuutta.

 

[Ogeli]

Mä en oikein pysy perässä miksi olemme huolissamme hertseistä jos se on seurausta tuotannon ja kulutuksen epäsuhteesta siis myös jännite laskee.
Jos vaikka invertteristä saataisiin puristettua lisää watteja (edes hetkellisesti) niin myös taajuus korjaantuisi. (ei ehkä invertterin ansiosta)

 

[kapiteeli]

Kiinassa ydinvoiman rakennusbuumi jatkuu. Kymmenelle uudelle reaktorille lupa. Näistä kahdeksan on Hualong One-tyyppiä ja kaksi CAP1000-tyyppiä. Uutisen mukaan nämä 10 uutta reaktoria maksavat 24,1 miljardia euroa. Kaikkien reaktorien kapasiteettia ei mainita, mutta reaktorityyppejä googlailemalla päädyin yhteistehoon n. 11 700 MW, mikä tarkoittaisi hintaa 2 miljoonaa/MW. Vaikuttaa siltä, että Kiinassa kustannustaso on jopa laskenut verrattuna aikaan jolloin länsimaalaiset rakensivat sinne reaktoreita, nyt kun omaa suunnittelua olevat reaktorit on saatu sarjatuotantoon.

Vertailun vuoksi, Briteissä kaksi uutta reaktoria maksaa vähintään 49 miljardia euroa.

 

[vemkki]

Kiinassa ydinvoiman rakennusbuumi jatkuu. Kymmenelle uudelle reaktorille lupa. Näistä kahdeksan on Hualong One-tyyppiä ja kaksi CAP1000-tyyppiä. Uutisen mukaan nämä 10 uutta reaktoria maksavat 24,1 miljardia euroa. Kaikkien reaktorien kapasiteettia ei mainita, mutta reaktorityyppejä googlailemalla päädyin yhteistehoon n. 11 700 MW, mikä tarkoittaisi hintaa 2 miljoonaa/MW. Vaikuttaa siltä, että Kiinassa kustannustaso on jopa laskenut verrattuna aikaan jolloin länsimaalaiset rakensivat sinne reaktoreita, nyt kun omaa suunnittelua olevat reaktorit on saatu sarjatuotantoon.

Vertailun vuoksi, Briteissä kaksi uutta reaktoria maksaa vähintään 49 miljardia euroa.

Mahdetaankohan vielä nähdä sellainen päivä, että Eurooppaan rakennettaisiin kiinalaisia reaktoreita. Taitaa olla regulaation takia liian vaikeaa.

 

[chrisekh]

rakennettaisiin kiinalaisia reaktoreita

Ei se kaukana ollut ettei olisi rakennettu venalaisia ja ei se ero kiinalaisiin suuri ole mutta en osaa sanoa kumman eduksi.

 

[Joda]

"Hajautettu" sähköntuotanto on tältä osin verkkoa epästabiloiva tekijä toisin kuin monesti uusiutuvan energia ihanuutta julistavat virheellisesti väittävät.

Muuten postaus ihan jees mut ei kai se hajautus tässä nyt mikään epästabiloiva tekijä ole? Verkkohan on joka tapauksessa hajautettu niin tuotannon kuin kulutuksen näkökulmasta tuhansiin paikkoihin oli siinä uusiutuvaa tai ei. Lisäksi hajautushan tässä tuo sen että toi inertiaongelma pilkkoutuu suuremmalle alueelle ja pienempiin tehokokonaisuuksiin jolloin ongelmia on teoriassa helpompi hallita. Ongelma olisi vain pahempi jos hajautusta ei olisi ja uusiutuvat tai muukin tuotanto olisi keskittynyt vain yhdelle alueelle. Jotain epämääräistä tornarointiahan tosta Espanjan casestakin on että osasyynä ongelmiin on verkon eristyneisyys Euroopan verkosta kun sillä on kulutukseen nähden vain 3% tuontikapasiteetti ja "Aragón-Catalonia corridor" akselille keskittynyt niin Ranskan siirtoliittymä kuin uusiutuvaa tuotantoa.

 

[kapiteeli]

Mahdetaankohan vielä nähdä sellainen päivä, että Eurooppaan rakennettaisiin kiinalaisia reaktoreita. Taitaa olla regulaation takia liian vaikeaa.

Hualong Onella on jonkin sortin EU-sertifiointi, jonka ovat myöntäneet alan toimijat (mm. Fortum ja EDF). Vastaava status on mm. EPR:llä, venäläisten VVER:llä, korealaisten APR-1400:llä ja Westinghousen AP1000:llä. Sitä en tiedä, miten kyseinen status käytännössä vaikuttaa luvitukseen.

 

[takomo]

Jos "inertia" loppuu - esim. akku on liian tyhjä antaakseen riittävästi tehoa siihen nähden mitä järjestelmältä pyydät - kaatuu "verkko" (eli se oma irrallinen aurinkosähköjärjestelmäsi) välittömästi. Näin, vaikka et olisi ylittänyt invertterin itsensä tehoa.

Haaste on käsittääkseni siinä, että taajuusvakavointiin voidaan tarvita hetkellisesti hyvinkin suurta tehoa, mutta invertterielektroniikka kykenee hyvin heikosti tuottamaan tehopiikkejä. Sen sijaan sähkömekaaninen kone ei piikeistä paljon välitä.

Tähän kai törmättiin aikoinaan, kun halpoja inverttereitä rupesi olemaan tarjolla, niin jollain 150W-300W -invertterillä oli melko turha yrittää saada jotain 50W jääkaappia käyntiin. Ne kun imaisevat käynnistyksessä moninkertaisen tehon, jolloin honkkarin invertteri heitti hanskat tiskiin.

Onkohan ajatusvirhe mutta 1/50Hz=20ms/180=0.1ms/aste eli ulkoisella säädöllä on melko tiukka toleranssi ainakin nämä "G" ratkaisut voi unohtaa.

Joo, on vähän: 20ms/360 = 50 µs per aste.
Sitten semmoinen, että 50 µs * 3e8 m/s = 15 km

Koko verkon täytyy olla samassa vaiheessa, taajuus ei ole olennaista vaihe on jota muutetaan taajuutta säätämällä.
Haasteelista on (ainakin mun mielestä) että viivettä tulee jo pelkästä siitolinjasta ohjaussignaalista puhumattakaan.

Näin pienessä verkossa mutta isossa verkossa siirtolinjailmiöt tulevat merkittäviksi. Spekuloidaanpa vähän...

Oletetaanpa, että kantaverkossa on vain Kemijoen vesivoimalat ja tästä 900 km päässä Rauman paperitehtaat. Jos voimalan lähdössä vaihe on 0 astetta tasasekunnilla, niin tämä sähkö saavuttaa tehtaat 900 km/3e8m/s = 3 ms kuluttua. Vaihe Raumalla jätättää 3ms/20ms*360= 54 astetta.

Lyödäänpä Olkiluoto tulille. Sen on synkronoiduttava tähän -54 astetta-vaiheeseen. Lisää hönkää pannuun, niin se saa käännettyä vaiheen nollaan. Silloin Olkiluoto syöttää Raumaa, eikä Kemijoelta tule enää tehoa etelään. Irrotetaan Kemijoen voimalat verkosta. Kytketään Outokummun terästehdas verkkoon. Jos Olkiluoto syöttää tehon sille, niin nyt pohjoisen vaihe jätättää tuon ~54 astetta etelään nähden.
=> jotta teho siirtyy kantaverkossa, verkon vaiheessa täytyy olla kierrettä. Kierteen suunnasta voi päätellä tehon suunnan.

Nyt jos meillä on uusiutuvien ansiosta tilanne, missä tehon suunta vaihtelee vähän sattumanvaraisesti, niin myös vaihe mäiskii plussan ja miinuksen välillä. Onnea vain kantaverkon säädölle.

Menikö edes sinne päin oikein?

 

[kapiteeli]

Japanista löytyy jos jonkinlaista erikoista tarinaa ydinvoimaloista. 18.4.2004 laitettiin käyntiin reaktorin Tomari-3 rakennustyöt ja kaupallinen käyttö alkoi 22.12.2009. Tätä voidaan pitää aivan uskomattomana saavutuksena, ensinnäkin verrattuna vuonna 2005 alkaneeseen Olkiluoto 3 -projektiin ja ottaen huomioon, että Tomari-3:n saitilla oli rakennustöiden aikana ainakin 7 tuhopolttoyritystä. Valitettavasti 5.5.2012 Tomari-3 pysäytettiin huoltotöitä varten, jonka jälkeen se on odottanut viranomaisilta starttilupaa turvallisuusvaatimusten kiristyttyä. Nyt kerrotaan, että Japanin ydinturvallisuusviranomaiset ovat myöntäneet kyseisen luvan, mutta vielä vaaditaan paikallisten viranomaisten lupa. Yhtiö mm. rakensi 16,5-metrisen suojaavan rakenteen, jota korotetaan 19 metriin vuoteen 2027 mennessä.

 

[kapiteeli]

Byrokratialimbo jatkuu Japanissa. Kashiwazaki-Kariwa sai kuin saikin käyttöluvan viime vuoden lopulla ydinturvallisuusviranomaiselta, mutta edelleen Niigatan prefektuurin virkamiehet arpovat, annetaanko lupa vai ei. Tekniikka & Talouden mukaan lupa saattaisi tulla tässä kuussa. Voimalan omistaja TEPCO on laittanut löylyä kiukaalle aloittamalla polttoaineen latauksen reaktoriin n:o 7. Kerrotaan, että samaan aikaan Japani on 70-prosenttisesti tuontienergian varassa ja kansalaisia kehotettu säästämään sähköä huippukulutuksen aikaan.

Maailman suurin ydinvoimala Kashiwazaki-Kariwassa seisoo edelleen. Tarkoitus oli palauttaa yksiköt 7 ja 6 verkkoon 10/2025 ja 9/2026, mutta nyt tavoitetta on siirretty 2029 ja 2031. Kuulemma tiukentuneet turvallisuusmääräykset vaativat suuren mittakaavan rakennustöitä ja heillä on pulaa työvoimasta. Uutisesta ei käy ilmi, miksi tilanne on muuttunut näin perusteellisesti viime vuodesta.

 

[Seizera]

Ei verkon uudelleennosto tilanteessa mietitä edes mitään inverttereitä tai tuulipuistoja. Alueellisesti luodaan paikallisverkot ihan normi chp laitoksilla tai millä tahansa paikallisvoimalla jossa on normaali pyörivä generaattori.

Nämä kun on ylhäällä, niin sit vesivoiman avulla samalla vyörytellään alaspäin ja liitetään alue kerrallaan kantaverkkoon.

Kun perusvoima on pystyssä, niin siitä sit yhdistellään kaikki muuttuva tuotanto pikkuhiljaa kiinni.

 

[chrisekh]

Ei verkon uudelleennosto tilanteessa mietitä edes mitään inverttereitä tai tuulipuistoja.

Ollaan yritetty visioida verkko johonka ei tulisi blackoutteja ja mika tointuisi siita nopeammin kuin 24 tunnissa. Varsinkin kun nykyaan energiaa tuotetaan aivan eri tavalla kuin 10 vuotta sitten niin myos konstit voivat olla erilaisia. Teknisista syista johtuen tuuli, aurinko ja akkut voivat osallistua verkon kaynnistykseen vain 30% omasta maksimi tehostaa jolloinka ne pystyvat saatamaan ylos ja alas silmanrapayksessa.

 

[MOS6510]

Ei verkon uudelleennosto tilanteessa mietitä edes mitään inverttereitä tai tuulipuistoja. Alueellisesti luodaan paikallisverkot ihan normi chp laitoksilla tai millä tahansa paikallisvoimalla jossa on normaali pyörivä generaattori.

Nämä kun on ylhäällä, niin sit vesivoiman avulla samalla vyörytellään alaspäin ja liitetään alue kerrallaan kantaverkkoon.

Kun perusvoima on pystyssä, niin siitä sit yhdistellään kaikki muuttuva tuotanto pikkuhiljaa kiinni.

Ei täällä mitään paikallisverkkoja luotaisi kuvaamallasi tavalla, vaan yksi valtakunnanverkko, joka ensin perustetaan jollakin siihen soveltuvalla voimalalla ja sitten lisätään kulutusta ja tuotantoa verkon osa / voimala kerrallaan kunnes Suomen kantaverkko on pystyssä. Luultavasti verkon kasaaminen aloitettaisiin SE1-FI-linkin tästä päästä, koska tuo on vaihtovirtayhteys Ruotsiin ja Suomen verkon tämän pään täytyy toimia synkronissa Ruotsin kanssa. Muut ulkomaan yhteydet ovat tasavirtalinkkejä ja niillä ei ole verkon synkronoinnin kannalta merkitystä.

Yksittäisten paikallisverkkojen luonnissa ei ole mitään järkeä - niiden synkronointi toisiinsa olisi paljon haasteellisempaa.

Tuolla X:ssä eräs Espanjan kantaverkon kanssa töitä tekevä kertoi, että koko maassa oli 5 (!) kylmästarttikykyistä voimalaa ja kaikki nämä olivat vesivoimaloita. Noista viidestä voimalasta kolme oli huollossa. Verkon rakennus aloitettiin noilla kahdella vesivoimalalla.

Kaikki Espanjan ydinvoimalat ajettiin verkon kaaduttua alas ilmeisesti turvallisuussäännösten vuoksi. Niitä luultavasti ei saa ajaa verkosta irrallaan pelkän omien generaattoreiden varassa. Voimalat ovat ilmestyneet takaisin linjalle alkaen 30.4 aamusta.

 

[Shajk]

Yksittäisten paikallisverkkojen luonnissa ei ole mitään järkeä - niiden synkronointi toisiinsa olisi paljon haasteellisempaa.

En enää löydä, mutta ainakin Herrfors kertoi kerran että oli päivittänyt joku ohjausjärjestelmä että pystyisi ajaa verkkonsa ylös saarekkeena jos kantaverkossa olisi joku isompi häiriö.

 

[MOS6510]

Muuten postaus ihan jees mut ei kai se hajautus tässä nyt mikään epästabiloiva tekijä ole? Verkkohan on joka tapauksessa hajautettu niin tuotannon kuin kulutuksen näkökulmasta tuhansiin paikkoihin oli siinä uusiutuvaa tai ei. Lisäksi hajautushan tässä tuo sen että toi inertiaongelma pilkkoutuu suuremmalle alueelle ja pienempiin tehokokonaisuuksiin jolloin ongelmia on teoriassa helpompi hallita. Ongelma olisi vain pahempi jos hajautusta ei olisi ja uusiutuvat tai muukin tuotanto olisi keskittynyt vain yhdelle alueelle. Jotain epämääräistä tornarointiahan tosta Espanjan casestakin on että osasyynä ongelmiin on verkon eristyneisyys Euroopan verkosta kun sillä on kulutukseen nähden vain 3% tuontikapasiteetti ja "Aragón-Catalonia corridor" akselille keskittynyt niin Ranskan siirtoliittymä kuin uusiutuvaa tuotantoa.

Hajautus ei itsessään ole epästabiloiva tekijä, mutta hajautus valtavaan määrään grid-following-aurinkosähköinverttereitä, jotka eivät ole millään tavoin verkko-operaattorin hallinnassa, on sitä mitä suurimmassa määrin.

 

[Vertigo]

En enää löydä, mutta ainakin Herrfors kertoi kerran että oli päivittänyt joku ohjausjärjestelmä että pystyisi ajaa verkkonsa ylös saarekkeena jos kantaverkossa olisi joku isompi häiriö.

Kyllähän se on ihan mahdollista ajaa joku pieni saareke ylös omaksi verkokseen, voi jopa olla ihan fiksua jos sellainen on mahdollista ja on tiedossa että koko valtakunnan verkon pystyyn saaminen kestää pitkään. Ongelma vaan tulee siinä kohtaa kun tuo saareke pitäisi saada synkronoitua yhteen sen valtakunnan verkon kanssa, ei liene ihan triviaalia puuhaa...

 

[Seizera]

Kyllähän se on ihan mahdollista ajaa joku pieni saareke ylös omaksi verkokseen, voi jopa olla ihan fiksua jos sellainen on mahdollista ja on tiedossa että koko valtakunnan verkon pystyyn saaminen kestää pitkään. Ongelma vaan tulee siinä kohtaa kun tuo saareke pitäisi saada synkronoitua yhteen sen valtakunnan verkon kanssa, ei liene ihan triviaalia puuhaa...

Ihan näitä paikallisverkkoja ja niiden pystytystä omikse saarekkeiksi on harjoiteltu jo vuosia meidän alalla.

Esimerkiksi Kuopiossa harjoiteltiin sähköverkon pimeäkäynnistystä onnistuneesti - Fingrid-Lehti

 

[Paapaa]

Hieman aiheeseen liittyen datakeskusrintamalla uusia uutisia. TikTok rakentaa miljardin euron datakeskuksen Suomeen ja vahvisti investoinnin.

Sosiaalisen median palvelu Tiktok vahvistaa suunnittelevansa ison datakeskuksen rakentamista Suomeen.

Kiinalaisen Bytedancen omistaman Tiktokin tiedottaja kertoo HS:lle, että yhtiö investoi miljardi euroa uuteen datakeskukseen Suomeen osana laajempaa investointiprojektia.

Tiktok | Kiinalainen somejätti vahvistaa: Suomi saamassa miljardin euron datakeskuksen

Yhtiö ei kerro, mille paikkakunnalle uusi datakeskus olisi tulossa ja milloin.

www.hs.fi

Hallituksen pöydällä on yhä edelleen datakeskusten sähköveron kasvattaminen vaikka siitä ei päätöksiä väliriihessä tehty.

KAIVOSTEN ja datakeskusten sähköveron nosto ei ole kuitenkaan kadonnut minnekään. Asia vahvistetaan Purran esikunnasta.

Valmistelijan eli lainsäädäntöneuvos Leo Parkkosen mukaan lakihanke elää edelleen ja sen on tarkoitus olla vuoden 2026 alussa voimassa.

Hänen mukaansa konesalien verotuen poisto perustuu aiemmin keväällä tehtyyn päätökseen. Se koski niin sanotun makeisarvonlisäveron peruuttamisen aiheuttamien verotuottomenetysten osittaista korvaamista.

Yksi veropäätös jäi hallitukselta tekemättä – tästä on kyse

Sähköveroluokan nosto on edelleen valmistelussa ja tarkoitus saada voimaan.

www.is.fi

 

[MOS6510]

Ihan näitä paikallisverkkoja ja niiden pystytystä omikse saarekkeiksi on harjoiteltu jo vuosia meidän alalla.

Esimerkiksi Kuopiossa harjoiteltiin sähköverkon pimeäkäynnistystä onnistuneesti - Fingrid-Lehti

On varmasti harjoiteltu ja on varmasti mahdollista ajaa monessa paikassa saarekkeita, mutta jos ja kun jouduttaisiin Espanjan kaltaiseen verkon toivuttamiseen tyhjästä, niin eiköhän kaikki effortti laiteta verkon toivuttamiseen kokonaisuutena - ei saarekekäytön kautta. Saarekekäyttö on varmasti jotain, johon voisi joutua esimerkiksi sotatilassa verkon vaurioitumisen jälkeen.

 

[Oksa]

Hallituksen pöydällä on yhä edelleen datakeskusten sähköveron kasvattaminen vaikka siitä ei päätöksiä väliriihessä tehty.

Minun logiikalla tämä kertoo, että päätös on ollut hyvä. Suomi on tästä kyseisestä poliittisesta epävarmuudesta huolimatta pysynyt houkuttelevana kohteena jätti-investoinnille, ilman että tarvitsee ottaa heitä vapaamatkustajaksi verotuksen osalta.

 

[vemkki]

OL2 palaa tuotantokäyttöön jo 6.5. Taitaa tulla kyllä melkoisen halpa toukokuu.

TVO - Olkiluoto 2:n generaattorin roottorin vaihtotyöt ovat sujuneet hyvin - Paluu sähköntuotantoon aikaistuu

www.tvo.fi

 

[mattix]

On varmasti harjoiteltu ja on varmasti mahdollista ajaa monessa paikassa saarekkeita, mutta jos ja kun jouduttaisiin Espanjan kaltaiseen verkon toivuttamiseen tyhjästä, niin eiköhän kaikki effortti laiteta verkon toivuttamiseen kokonaisuutena - ei saarekekäytön kautta. Saarekekäyttö on varmasti jotain, johon voisi joutua esimerkiksi sotatilassa verkon vaurioitumisen jälkeen.

Jos Ruotsista saadaan sähköä, niin kyllä, verkko todennäköisesti vyörytettäisiin pohjoisesta käsin.

Jos taas Ruotsista ei saada sähköä ja riippuen häiriön syystä, startti tapahtuu paikasta X ja mahdollisesti paikasta Y. Toinen sitten tahdistettaisiin tai palasissa katkon kautta liitettäisiin kokonaisuuteen.

 

[takomo]

Ihan näitä paikallisverkkoja ja niiden pystytystä omikse saarekkeiksi on harjoiteltu jo vuosia meidän alalla.

Esimerkiksi Kuopiossa harjoiteltiin sähköverkon pimeäkäynnistystä onnistuneesti - Fingrid-Lehti

Näyttää olevan syytäkin harjoitella. Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä:

" ”Omakäyttökuormien liittäminen sähköverkkoon onnistui yllättävän hyvin, vaikka aina välillä piti odottaa hetki. Lopussa voimalaitoksen päässä tapahtui laiterikkoja, joiden korjaamista jäimme odottamaan ja lopulta harjoitus päätettiin tältä erää lopettaa”, Suojanen kuvailee.

Myös Kuopion Sähköverkko Oy:ssä oltiin tyytyväisiä harjoituksen antiin. Huomattiin, että hyvistä suunnitelmista huolimatta sattuu yllätyksiä ja suunnitelmia pitää voida nopeasti muuttaa myös aidoissa vikatilanteissa.

”Laitteita rikkoutui, mutta onneksi meillä oli varastossa varaosia. Opimme, että aina pitää olla varaosia, korjaajia ja kykyä johtaa tilannetta niin, että vauriot saadaan lennosta kuntoon”, Väänänen pohtii. "

 

[Paapaa]

Itärajalle ehdotetaan tuulivoimaloiden "Salpalinjaa", jossa yhdistyy tuulivoiman tuotanto ja valvontalaitteet puolustusvoimien tarpeisiin:

Itä-Suomeen ehdotetaan tuulipuistojen ketjua, jonka tuulivoimaloiden katoille sijoitettaisiin Suomen puolustukselle tärkeitä puolustusvoimien tutkia.

Ketju koostuisi jopa useasta tuhannesta tuulivoimalasta, ja se ulottuisi itärajaa pitkin Kymenlaaksosta itäiseen Lappiin.


Itä-Suomi on jäänyt jälkeen tuulienergian rakentamisessa, koska tuulivoimalat häiritsevät itärajalla olevien puolustusvoimien tutkien toimintaa. Suomen Vetylaakso -yhdistys ehdottaa, että tuulivoimalat toimisivat tiedustelu- ja valvontalaitteistojen alustana.

Tuulivoima | Suomen itärajalle ehdotetaan tuhansien tuulivoimaloiden ”Salpalinjaa”

Suomen Vetylaakso -yhdistys ehdottaa tuulivoimaloiden ketjua Itä-Suomeen alueen talouskasvun vauhdittamiseksi ja puolustuksen parantamiseksi.

www.hs.fi

 

[pulatunnus]

Tähän kai törmättiin aikoinaan, kun halpoja inverttereitä rupesi olemaan tarjolla, niin jollain 150W-300W -invertterillä oli melko turha yrittää saada jotain 50W jääkaappia käyntiin. Ne kun imaisevat käynnistyksessä moninkertaisen tehon, jolloin honkkarin invertteri heitti hanskat tiskiin.

Niin no, ongelma ei ollut niinkään watit, vaan muut yksiköt.

Joo, on vähän: 20ms/360 = 50 µs per aste.
Sitten semmoinen, että 50 µs * 3e8 m/s = 15 km

Se viive ei tuossa ole ongelma, vaan viiveellä on merkitystä siinä kuinka nopeasti halutaan muutosta.

Jos se saareke, pitää synkata toisen osan kanssa, niin siinä varmaan menee aikansa, ja se toinen minkä kanssa pitää synkata niin ei se ihan valtoimenaan seilaa, ja jos seilaa niin ehkä halutaan sitä vakauttaa.

Mutta jos verkossa niin sieltä se paikallinen tajuus tulee, ja joko seurataan sitä tai pyritään siihen nimellistaajuuteen (aika kriittisessä)

Hajautus ei itsessään ole epästabiloiva tekijä, mutta hajautus valtavaan määrään grid-following-aurinkosähköinverttereitä, jotka eivät ole millään tavoin verkko-operaattorin hallinnassa, on sitä mitä suurimmassa määrin.

En ihan varma mitä suuruusluokkaa tarkoitat valtavalla määrällä, jos puhetta isoista voimaloista niin se kai olisi ihan mahdollista hallita , lähiajan säätä voidaan ennustaa aika hyvin, jos mietit tuotannon romahtamisia. ja myös tosin päin.
Kuluttajat joilla pienimutoista tuotantoa, niin ne kai operaattorien tiedossa , ja onko niitä tarve samassa määrin hallita, jos oikeasti ongelma, niin missä vaiheessa saavat katkaista. ja onko siihen millainen nopea kyvykkyys jos sellainen olisi tarpeen ?

 

[HTK12]

Ei välttämättä huono idea, mutta kyllähän tuossa melkoista komiikkaa on: "Järjestelmä olisi hajautettu ja siten vihollisen olisi vaikea paikallistaa ja tuhota sitä." Isoa tuulivoimalaa helpompaa kohdetta paikallistaa ei ole. 200M korkeudessa olevat on mahdollista nähdä ~50km päästä maanpinnalta. Eli tuollainen olisi todella helppo nähdä, tunnistaa ja tuhota vaikka droonilla. Sodankäynti on liikkuvaa ja tuollaiset kiinteät helposti havaittavat & tuhottavat järjestelmät rajantuntumassa nyt IMHO vaan resurssien hukkaamista sotaa ajatellen.

 

[takomo]

Se viive ei tuossa ole ongelma, vaan viiveellä on merkitystä siinä kuinka nopeasti halutaan muutosta.

Viive aiheuttaa vaihe-eroa pitkien siirtolinjojen yli. Se ei ole yleensä ongelma mutta jos tehon kulkusuunta muuttuu, niin vaiheen pitäisi muuttua varsin nopeasti jättävästä edistäväksi siellä missä tapahtuu muutos nettokulutuksesta nettotuotantoon.

Vaihe ei muutu itsestään vaan vaihemuutos edellyttää tilapäistä taajuusmuutosta. Arvelisin, että ylimääräinen vaihejumppa ei ole omiaan stabiloimaan verkkoa.

 

[MOS6510]

En ihan varma mitä suuruusluokkaa tarkoitat valtavalla määrällä, jos puhetta isoista voimaloista niin se kai olisi ihan mahdollista hallita , lähiajan säätä voidaan ennustaa aika hyvin, jos mietit tuotannon romahtamisia. ja myös tosin päin.
Kuluttajat joilla pienimutoista tuotantoa, niin ne kai operaattorien tiedossa , ja onko niitä tarve samassa määrin hallita, jos oikeasti ongelma, niin missä vaiheessa saavat katkaista. ja onko siihen millainen nopea kyvykkyys jos sellainen olisi tarpeen ?

Esimerkiksi Espanjassa on joidenkin lähteiden mukaan luokkaa 30% aurinkosähkötuotannosta ns. pientuotantoa. Eli järjestelmän muodostaa talon kautolla olevat aurinkopaneelit ja verkkoon tahdistuva invertteri. Tällaiset invertterit eivät ole millään tavoilla kenenkään hallittavissa - ainoa asia mikä säätelee niiden tuotantoa on saatavan energian määrä paneeleista kullakin ajanhetkellä sekä invertterin standardien määrittelemät reunaehdot toiminnalle (esim. irtautuminen verkosta liian korkean tai alhaisen taajuuden vuoksi).

Nyt tuo verkon kaatuminen Espanjassa johtui eri lähteiden mukaan tapahtumasarjasta, jossa ilmeisesti pilvialueiden liikkuminen aiheutti ensin oskillaatiota verkon taajuudessa ja jännitteessä, mikä aiheutti ylikuormituksen Ranskaan menevässä siirtolinjassa. Tämän jälkeen verkon ylituotanto nosti hetkessä taajuuden niin ylös, että sekä kaikenlainen tuotanto että kulutus kytki itsensä irti ja verkko kaatui. Tämän tapahtumaan ei mennyt kuin viisi sekuntia.

Inertian puute oli toki verkon kaatumisen juurisyy, mutta tämä täysin kaiken hallinnan ulkopuolella oleva pientuotanto (ja varmasti muut suuremmat kaupalliset aurinkosähkövoimalat) sen taajuuden karkaamisen aiheuttivat.