Sään kuukausiennusteet nyt aina ovat mitä ovat, mutta Forecan tämänhetkisen ennusteen mukaan koko seuraava kuukausi mentäisiin selkeästi tavanomaista kylmemmässä säässä. Mielenkiintoista nähdä, minkälaiseksi helmikuun keskihinta tällä menolla muodostuu.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
- Liittynyt
- 08.07.2025
- Viestejä
- 335
Mielenkiintoista todellakin. Täällä naapurustossa porukka ei pidä ulkoledejä päällä, lataile plugareitaan ja hyvä jos edes kahta lamppua päällä sisätiloissa. Ihan kuin ne parin watin ledit nyt sitä sähköä söisi. Samaan aikaan kyllä 9kW kiuas lämpenee. Noh, eiköhän kun kesä koittaa, niin nousuhumaltunut naapuri selittää miten on halpaa sähköä kesäkuussa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 216
Mihin tämä nyt liittyi? Kenen pitää jättää lounasravintolat väliin, miksi? Miten tämä liittyy mitenkään sähkön hintatasoon?
Sanoisinko niin, että toistaiseksi kyseessä on ollut aivan tavanomainen suomalainen talvi. Itse asiassa poikkeuksellinen siinä mielessä, että mentiin likimain vuodenvaihteeseen, ennen kuin saatiin edes kunnon pakkasia, saati lunta (isossa osassa maata). 10-15 asteen pakkaset eivät tammi-helmikuussa mitenkään poikkeuksellisia ole. Viime talvi oli poikkeuksellisen leuto, toisaalta 2023-2024 talvi oli pitkä, melko kylmä ja runsasluminen.
Ymmärrän toki, jos on vastikään muuttanut ja omistaa omakotitalon "huonolla" lämmitysratkaisulla ja/tai energiatehokkuudella (viittaan tällä eristyksiin, rakenneratkaisuihin jne.), jolloin ei välttämättä ole vielä kokemusta talon todellisesta sähkönkulutuksesta ja optimointimahdollisuuksista eri tilanteissa. Mutta mikäli näitä talvia on talossaan jo nähnyt pidemmän aikaa, niin eipä tuon pitäisi kovin monimutkaiseksi muuttua laskea sopimustyypin järkevyys ihan oman kodin ja kulutustottumusten perusteella. Voi vallan hyvin, jo ihan mielenrauhankin kannalta, olla järkevää ottaa joku alle 10 snt kiinteä soppari vs. pörssin epävarmuus. Tämä sama keskustelu käydään täällä käytännössä aina, kun sähkön hinta ylittää jonkun x-rajapyykin, varsinkin talvella pakkasilla. Ei ole kuitenkaan yhtä totuutta, onko pörssisähkö järkevä vai ei. Joissain tilanteissa on, toisissa parempi on kiinteä. Yleismaailmallinen julistus oman kokemuksen pohjalta ei tee siitä validia muiden kannalta.
Jos lämmitysjärjestelmä on asumisen suurin akilleen kantapää, suhteuttaisin osin sopimusten järkevyyttä siihen. Suoralla sähköllä lämmittäminen väistämättä maksaa eniten ja mikäli talon eristykset, ilmavuodot yms. eivät ole hyvin kurissa, niin sähkölasku vain paisuu, mitä kylmempää on ja mitä pidempään se jatkuu.
Ymmärrän toki, jos on vastikään muuttanut ja omistaa omakotitalon "huonolla" lämmitysratkaisulla ja/tai energiatehokkuudella (viittaan tällä eristyksiin, rakenneratkaisuihin jne.), jolloin ei välttämättä ole vielä kokemusta talon todellisesta sähkönkulutuksesta ja optimointimahdollisuuksista eri tilanteissa. Mutta mikäli näitä talvia on talossaan jo nähnyt pidemmän aikaa, niin eipä tuon pitäisi kovin monimutkaiseksi muuttua laskea sopimustyypin järkevyys ihan oman kodin ja kulutustottumusten perusteella. Voi vallan hyvin, jo ihan mielenrauhankin kannalta, olla järkevää ottaa joku alle 10 snt kiinteä soppari vs. pörssin epävarmuus. Tämä sama keskustelu käydään täällä käytännössä aina, kun sähkön hinta ylittää jonkun x-rajapyykin, varsinkin talvella pakkasilla. Ei ole kuitenkaan yhtä totuutta, onko pörssisähkö järkevä vai ei. Joissain tilanteissa on, toisissa parempi on kiinteä. Yleismaailmallinen julistus oman kokemuksen pohjalta ei tee siitä validia muiden kannalta.
Jos lämmitysjärjestelmä on asumisen suurin akilleen kantapää, suhteuttaisin osin sopimusten järkevyyttä siihen. Suoralla sähköllä lämmittäminen väistämättä maksaa eniten ja mikäli talon eristykset, ilmavuodot yms. eivät ole hyvin kurissa, niin sähkölasku vain paisuu, mitä kylmempää on ja mitä pidempään se jatkuu.
- Liittynyt
- 27.12.2016
- Viestejä
- 3 180
Jäässä on myös tuulivoimalat. Ilmeisesti siksi nyt sähkö maksaa. Voimalat eivät ylipäänsä pyöri, jos jäätä on liikaa. Sähkö | Tuulivoimaloiden siivet ovat poikkeuksellisen jäässä, ja se nostaa nyt sähkön hintaa
MILLOIN tilanne sitten helpottaa?
Siihen voisi auttaa navakka tuuli, joka riittää käynnistämään voimalat. Silloin jää saattaa mekaanisesti sinkoutua irti siivistä tai pyörimisliikkeen ja ilman aiheuttama kitka lämmittää jäätä niin että se sulaa.
Ennen pitkää sää tietysti lauhtuu ja silloin tuulivoimaloidenkin siivet sulavat. Toistaiseksi sään lauhtumista plussan puolelle ei ole näköpiirissä.
”Suurin viisaus on se, että tilanne on hankala.”
MILLOIN tilanne sitten helpottaa?
Siihen voisi auttaa navakka tuuli, joka riittää käynnistämään voimalat. Silloin jää saattaa mekaanisesti sinkoutua irti siivistä tai pyörimisliikkeen ja ilman aiheuttama kitka lämmittää jäätä niin että se sulaa.
Ennen pitkää sää tietysti lauhtuu ja silloin tuulivoimaloidenkin siivet sulavat. Toistaiseksi sään lauhtumista plussan puolelle ei ole näköpiirissä.
”Suurin viisaus on se, että tilanne on hankala.”
Ei kai lämpötilassa mitään erikoista, mutta on tavallista pitempi vähätuulinen jakso, vaikkakaan ei poikkeuksellinen.
Forecan hintapuntari näyttää tuulta ensi viikonlopuksi. Jos myllyistä lavat jäässä, niin miten starttaavat sitten, jos kovin paljon epätasapainoa lavoissa.
Muistelen täällä mainitun, että lavoissa olisi myös lämmitys tällaisia tilanteita varten?
toivottavasti on myllyillä kiinteähintainen soppari
Eikös tässä muutama talvi sitten 2022 seisoneet myllyt pitkät tovit kun jäätyneet?
Eikä tuolle tämänkertaiselle jään poistumiselle osata sanoa edes aikataulua. Tuotanto on nollassa koko viikon ennusteen mukaan.
Pörssisähkön hinta ampaisee yli 40 senttiin – taustalla epäonninen tapahtumaketju
Tuulivoiman tuotanto jää seuraavan viiden vuorokauden aikana pääosin 0–5 prosenttiin kokonaiskapasiteetista.
Viimeksi muokattu:
Sopivasti sain viimein saunan käyttökuntoon viimeviikolla, 10,5kW kiuas tulille varmaan joka ilta tällä viikolla 7 sentin kiinteällä hinnalla. IV:n lämmön talteenotto sitten illan ja yön aikana jakaa lämmöt ympäri taloa ja vähentää vesi-ilmalämpöpumpun kuormitusta yöllä.
Toivotaan silti että myllytkin lähtee lähiaikoina taas pyörimään ettei ala ongelmat kertautumaan.
Toivotaan silti että myllytkin lähtee lähiaikoina taas pyörimään ettei ala ongelmat kertautumaan.
No periaatteessahan tuossa riittäisi, että yksittäinen mylly lämmitetään verkosta saatavalla sähköllä käyntiin, ja sitten käynnistellään myllyjä omalla tuotannolla vähitellen. Sillä olettamalla tietysti, että käynnissä ollessa teho riittää pitämään myllyt sulana ja käynnissä.toivottavasti on myllyillä kiinteähintainen soppari
Sähkön korkeahko hinta vaikuttaa olevan yleiseurooppalainen ilmiö paria poikkeusta lukuunottamatta: Espanjassa hinta on ollut jo neljä päivää nollissa ja Portugalissa ollaan parin sentin keskihinnassa. Siirtoyhteyksiä kehittämällä saisimme mantereen keskihintaa painettua alemmas. Ja luonnollisesti Suomessa, siirtoyhteyksien kehitysmaassa, hinta piikittää muita korkeammalle.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 261
Sahkon siirto on yllattavan kallista. Ihan omassa sfaarissaan jos vertaa kemialliseen energiaan. Sen takia siita vedysta tykataan valilla vouhottaa.
Kaikki on suhteellista. Jos lasketaan Aurora Linen hinnoilla, niin 381 km 1600 MW siirtolinjaa maksaisi 600 miljoonaa. Jos laskin oikein, niin 50 % käyttöasteella, jos linjan ylläpitäjä saisi 1 snt/kWh voittona, linja maksaisi itsensä takaisin alle 9 vuodessa.
Ja syy tähän saattaa piillä maakaasun hinnassa, joka on korkeimmillaan sitten vuoden 2022.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 261
On arvokkaampaa rakentaa ja linja ei tule niin hyvin kayttoon jos rakentaa jykevan linjan Espanjasta Suomeen.
Jos nyt vaikka jonain paivana Saharasta saisi sahkoa ilmaiseksi mielin maarin niin on silla siina kohtaa kovin hintaa kun se on saatu siirrettya Suomeen.
Ja tahan sitten sita vety haihattelua etta vedyn siirtaminen Saharasta Suomeen olisi paljon halvempaa. Ja ei en kannata vetya, kaytan sita vain esimerkkina siita kuinka sahkoverkot ovat yllattavan kalliita.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 961
Kantaverkko-yhtiöt saa pullonkaulatuloja kun kahden eri hinta-alueen hinnat eriytyy toisistaan. Laki sitten vaatii että nämä rahat on laitettava ensisijaisesti raja-yhteyksen parantamiseen. Eli Fingrid ei voi laskea siirtololinjan investoinnille kannattavuutta ehdottamallasi tavalla.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 958
Tuollaiset siirtomatkat on jo todettu tarpeelliseksi ja ongelmaan on suhteellisen yksinkertainen ratkaisu. Nostetaan jännitettä. Kiinalaisten pisin UHV-linja on 3300km ja häviöt 1.5%/1000km. Ei missään tapauksessa kannata alkaa muuttamaan sähköenergiaa vedyksi ja kuljettelemaan sitä. Häviöt vähintään kymmenkertaiset siinä vaiheessa kun se on takaisin sähköenergiana
Talvella muutama viikko sähkönhinnat on koholla ja samaan aikaan Espanjassa halpaa. Jää siirtoverkkon kannattavuus huonoksi alhaisella käyttöasteella. Lisäksi Suomen toimitusvarmuudelle melkoinen painajainen jos nojaudumme talveksi tuontisähköön vielä enemmän kuin nyt.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 261
Puolet asioista on tarpeellisia mutta vain harva on hintansa väärtti. Jos siirtolinjojen hinta olisi kymmenesosa niin todennäköisesti koko EU olisi nyt jo yhtä hintaluetta.
Just näin. Kovat pörssihinnat antavat yhtiöille hinnoitteluvoimaa, mikä näkyy uusien kiinteiden sopimusten hinnoissa välittömästi. Luonnollisesti myös pitkällä aikavälillä pörssisähkön hinta vaikuttaa kiinteiden sopimusten hinnoitteluun. Tästä syystä myös kiinteiden sopimusten hankkineiden kannattaa toivoa halpoja pörssihintoja, vaikka tekisi mieli lällätellä
Eihän siirtolinjojen tarvitse kuljettaa sähköä mantereen toisesta päästä toiseen päähän, vaan riittää, että se tasoittaa vierekkäisten maiden hintaerot. Siitä sitten seuraa ketjureaktio siirtoyhteyksien sallimissa puitteissa. Vähän sama kuin että kun SE1-alueelta tuodaan sähköä Suomeen ja samalla viedään Etelä-Suomesta sähköä Viroon, on Viron hinta ajoittain synkronissa SE1-alueen kanssa. Tätä ei toki tapahdu kovin usein siirtoyhteyksien vajavaisuuden takia. Joka tapauksessa kyse ei ole siitä, että SE1-alueen sähköä vietäisiin Viroon, vaan kyllä se on ihan Suomessa tuotettua sähköä.
Teknisesti se kaikki sähkö on verkossa sekaisin, joten sinne Viroon voi siirtyä ihan missä vain tehtyä sähköä. Pitää ajatella mistä se sähkö on Suomen verkkoon tullut ja vienti Viroon on suhteessa sähkön alkuperään: Jos Suomen sähköstä 15% tuodaan SE1-alueelta jollakin ajanhetkellä, niin 15% Viroon vietävästä sähköstä voidaan sanoa olevan SE1-alueella tuotettua.
Ongelma on saada paikallisten asukkaiden lupa massiivisten linjojen rakentamiseen. Jo Saksan pohjoisosan sähköä ei saada siirrettyä etelään protestien takia. Britit ja Marokko suunnittelevat isoa yhteyttä, koska he voivat vetää koko linjan merikaapelilla.
Linjat ovat kalleita rakentaa ja ylläpitää ja lisäklsi hyvin haavoittuvia ja alttiita poliittiselle keinottelulle (KTS USA - Kanada, juuri nyt). On huono idea rakentaa jostain Saharasta sähkönsiirtoa pohjoiseurooppaan. Paljon ennemmin kannattaa rakentaa omaa tuotantoa maittain. Energia on välttämätöntä, joten on huono idea laskea omavaraisuutta ja turvautua naapurista tulevaan energiaan.. Otetaan nyt toiseksi esimerkiksi Saksan maakaasu Venäjältä typeryys, joka tuli kalliiksi.. Tuontienergia on jokatapauksessa energiaa, joka on saatavilla vain ja ainoastaa, jos myyjämaa päättäää sitä myydä. Jos jossain on energiaa paljon, niin sinne kannattaa sitten yleensä rakentaa lopulta sitä energiaa käyttävää teollisuutta ja se tulee jossain vaiheessa kyllä käyttöön paikallisesti, vaikka hinnat sielläkin nousevatkin,. kun ei ole ylijäämää..
Kuten Yhdysvaltojen tulliaseen käyttö osoittaa, niin kaikki kaupankäynti on samalla tavalla haavoittuvaa ja altista poliittiselle keinottelulle. Ei energia sen suhteen ole missään erityisasemassa. Mikä siis neuvoksi? Kaikkien omavaraisuus? Tämä varmastikin sopisi uusmerkantilistisille nationalisteille, mutta tuskinpa kukaan täysjärkinen sellaista ehdottaisi edes unissaan.
Energia on välttämätöntä jatkuvasti, joten se on yksi parhaista aseista, siksi nimenomaan sen kanssa kannattaa olla omavarainen.
Jep, mutta sähkölinja Pohjois-Afrikasta Britteihin on melkoinen epätoivon osoitus. Ja jos rakentavat sinne Marokkoon aurinkosähkötuotantoa brittien rahoilla, niin se on jo kerrassaan epätoivoista - terrorismiriskit sekä poliittiset riskit ovat valtavia.
Jos Suomesta rakennetaan yhteyksiä Saksa-Viro-Puola-akselille ja Espanjasta Ranskan kautta Saksaan, ne tulevat takuuvarmasti kovaan käyttöön. Ja päälle tulisivat hyödyt sähköverkon vakauteen yms. Eikö huoltovarmuuden kannalta ole kaikkein pöljintä toimia kuten nyt, eli toivoa turhaan että joku rakentaa säätövoimaa ja toisaalta ajella tuulisena aikana tuuli- ja ydinvoimaa alas, kun sähkölle ei ole kysyntää.
Jos siviilialusten on helppo rikkoa noita kaapelita ei niitä voi laskea kriisiajalla olevan mitään hyötyä. Meillä on EU toiseksi halvin sähkö joten siirtokapasiteetti rakentaminen nostaisi meidän sähkön hintaa eikä suinkaan laskisi sitä. Tietysti sitten saataisiin lisää tuulivoimala investointeja tänne...
Energia-ala on Suomelle hankala kun siihen tarvittaisiin sijoittaa paljon rahaa pitkäksi aikaan. Enrgiatekniikat on murroksessa joten sijoitus väärään tekniikkaa voi tulla kalliiksi. Tämä osaltaan hillinnee investointihaluja.
Huoltovarmuutta ei voi rakentaa hyvin haavoittuvien merikaapelien varaan. Isona riskinä myös huonot päätökset energiantuotannossa (esim. Saksan Energiewende). Sähkönhinta tulisi myös hyvin todennäköisesti nousemaan. Nykyinen linja on paljon järkevämpi. Melkoinen murros menossa energiasektorilla, joten nyt en alkaisi mitään hätiköityjä ratkaisuja tekemään. Akut voi olla hyvin kustannustehokkaita jo vuosikymmenen lopulla.
Jos vaihtoehtona on:
1) nykyinen tuotanto nykyisillä siirtolinjoilla
2) nykyinen tuotanto + lisää siirtolinjoja
on vaikea nähdä miten vaihtoehto 2 olisi huoltovarmuuden kannalta huonompi. Varsinkin, kun omavaraisuus ei ole ollut kymmeniin vuosiin realistista. No, kuten totesitte maailma muuttuu nopeasti ja mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät, jos Fingrid saa mahdutettua verkkoon ne 50 GW akkuvarastoja joista on tullut liityntäkyselyjä.
1) nykyinen tuotanto nykyisillä siirtolinjoilla
2) nykyinen tuotanto + lisää siirtolinjoja
on vaikea nähdä miten vaihtoehto 2 olisi huoltovarmuuden kannalta huonompi. Varsinkin, kun omavaraisuus ei ole ollut kymmeniin vuosiin realistista. No, kuten totesitte maailma muuttuu nopeasti ja mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät, jos Fingrid saa mahdutettua verkkoon ne 50 GW akkuvarastoja joista on tullut liityntäkyselyjä.
Edelleenkin muistetaan, että akut eivät tuota lainkaan sähköä ja ne ovat huoltovarmuuden kannalta tarpeetonta romurautaa. Meri-Porin hiilivoimala ja vuoden hiilet pihalla ovat huoltovarmuutta.
Suomen sähköjärjestelmä vaatii nopeasti 1000-2000 MW kaasuturbiineja / voimaloita. Tämä tulevien talvien tammi-helmikuun tilanne käy kestämättömäksi parissa vuodessa datakeskusten lisätessä peruskuormitusta entisestään.
Viimeksi muokattu:
Siirtolinjoja - minne?
Virosta ei saa lisää sähköä. Saksasta ei saa lisää sähköä kuin satunnaisesti, jos sattuu tuulemaan (ei kuitenkaan talvella). SE1-alueella ei enää kohta ole myytävää (vihreän teräksen tehtaat) ja SE3-alueella ei ole myytävää. Ainoa suunta, joka teoreettisesti voisi olla järkevä on Ruotsin SE2-alue, mutta luulen, ettei ruotsalaisilla ole suurta intoa ottaa sinne yhteyksiä vastaan.
Ainiin; Venäjää en edes mainitse.
1000-2000 MW kaasuturbiineja / voimaloita on ainoa järkevä keino parantaa huoltovarmuutta lyhyellä aikavälillä. Samalla siitä saisi huipputuotantoa talvipakkasille.
Kyselyt ovat kyselyjä. Minäkin kävin kaupungintalolla tilaisuudessa, kun aurinkofirmayhtiö kertoi tekevänsä ison aurinkopuiston melkein meidän takapihalle. Maat vuokrattu jne. Rakentaminen piti alkaa toissa talvena.
Naapuruston pitkän linjan sähköavoimavaikuttaja sanoi, että se porukka ei tule rakentamaan yhtään mitään. Eikä ole näkynyt mitään liikettä.
Millä polttoaineella näitä ajettaisiin? Meillä ei ole maakaasua, eikä öljyä saa käytännössä enää polttaa + plus se on erittäin kallista veroineen. Turbiini ei ole kovin polttoainepihi. Ehkä Wärtsilän diesel olisi parempi ja taloudellisempi?
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 151
Huoltovarmuuden kannalta Saksa olisi varmaan paras paikka. Se on kuitenkin suht keskeinen sijainti, minne on siirtoyhteyksiä niin lännestä, idästä kuin pohjoisestakin. Lisäksi niiden oma sähkönkulutus on niin suuri verrattuna Suomen kulutukseen, joten todennäköisesti tarvittaessa sieltä saataisiin piuhan täydeltä sähköä.
Toki huono puoli olisi siinä, että tuo myös nostaisi eniten sähkön hintaa Suomessa. Tosin huoltovarmuuden kannalta tuo ei välttämättä olisi edes huono idea, korkeammat hinnat tarkoittaisi, että olisi kannattavampaa rakentaa Suomeen lisätuotantoa.
Huoltovarmuuden kannalta Saksa on paskin kohde kaikista rakentaa mitään. Keskimäärin siellä ei ole vietävää kuin satunnaisesti kesäpäivänä (kun aurinkosähkö tuottaa liikaa) ja yhtä satunnaisesti syksyllä (kun tuulee liikaa). Talvella siellä on akuutti sähköpula.
Ja pahin on tuo Itämeri välissä: Noin pitkä linja olisi ensimmäisenä "sattumalta tippuvien" ankkureiden kohteena.
Maakaasua tai kevyttä polttooljyä. Me puhuttiin tässä huoltovarmuudesta sekä talven kulutuspiikeistä. Wärtsilän moottorivoimalaa vaan rakentamaan tähän tyyliin:
On typerää, että tähän on jouduttu, mutta ei meillä muitakaan vaihtoehtoja lyhyellä aikavälillä ole.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 151
Ei siellä ole mitään akuuttia sähköpulaa. Joo, niiden pitää tuoda sitä sähköä pirusti ulkomailta ja hinnat nousevat paikallisessa tuotannossa korkealle, mutta kyllä sieltä jonkun 1000 MW linjan tähän suuntaan saa tarvittaessa täyteen.
Lisäksi siellä on aika suuret suunnitelmat rakentaa lisää kaasuvoimaa.
Kaapelin pituus on tietenkin huoltovarmuuden kannalta huono asia.
Jos kerran kaasuvoimalla tehtyä sähköä haluat tuoda, niin mikset rakentaisi niitä kaasuvoimaloita tänne Suomeen? Mitä tulee kaasulla tuotettuun sähköön Saksassa, niin nyt tänä talvena siellä on käymässä kaasun talvivarastot tyhjäksi - lähiviikkoina voivat joutua ajamaan teollisuutta alas. Tällaisen maan varaan aiot laskea Suomen huoltovarmuutta?
Kaasuvarastot poikkeuksellisen tyhjiä:
Nuo vihreän teräksen tehtaat ovat vaakalaudalla, kun siltä ainoalta tehtaan rakentajalta vaikuttaa olevan rahat lopussa. Ilmeisin kohde olisi siis ensisijaisesti SE1 ja SE2, minkä lisäksi meidän pitäisi rakentaa piuhat suoraan Puolaan ja Saksaan, ja heidän puolestaan parantaa yhteyksiä Ranskan ja Alppien kautta kohti Iberian niemimaata.
Jos meiltä menisi piuhoja kohti Saksaa, niin keskimäärin sähkön suunta olisi sinne päin, jolloin kaasua olisi enemmän käytettävissä näille kylmille päiville. Miksi jokaisen pitäisi rakentaa omat voimalat ja ajaa niitä huonolla käyttöasteella, kun vaihtoehtona on rakentaa kunnolla sähkönsiirtoa ja vähentää voimaloiden alasajoa nollahintojen takia.
Viimeksi muokattu:
No eihän tässä kukaan ole sellaista väittänytkään. Niiden on tarkoitus tasata tuonnon & kulutuksen tilannetta ja siinä ne toimivat. Fingrid on sitten varavoimaa ongelmatilanteita varten.
Kuka näihin on kiinnostunut investoimaan Suomessa? Eivät tule markkinaehtoisesti olemaan kannattavia insvestointeja. Paljon järkevämpää edetä markkinaehtoisesti. Jos näitä aletaan verovaroin rakentamaan se on suora tulonsiirto datakeskuksille -> lisää datakeskuksia -> taas pitää rakentaa lisää kaasturbiineja. Seurauksena on loputon oravanpyörä, jossa maksajan rooli jää veronmaksajille.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 19 151
Koska Suomeen rakennettuna ne kaasuvoimalat eivät välttämättä olisi kannattavia. Saksassa ne saavat paljon enemmän ajoa.
Lisäksi kun kyse on huoltovarmuudesta, niin sen kannalta molemmat olisi parempi.
Kyllä tuo kuitenkin Suomen huoltovarmuutta parantaisi. Saksan kaasuvarastojen pohjat osuvat sinne lopputalveen kun taaskin Suomen sähköntarpeen piikit osuvat yleensä juurikin tähän tammi-helmikuuhun.
Tästä syystä data keskuksille olisi sähkövero paikallaan.
Tai kieltää kokonaan, kun nettonegatiivinen taitaa olla Suomelle kokonaisuudessaan koko sähköintensiivinen bisnes.
Uutiset
-
Microsoft antoi FBI:lle Windows-käyttäjien BitLocker-avaimia rikostutkintaa varten
27.1.2026 19:33
-
Uusi artikkeli: Testissä Oppo Find X9 Pro
23.1.2026 16:38
-
Intel julkaisi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tuloksen
23.1.2026 06:27
-
Applen tulevat iPhone 18 -mallit näyttövuotojen kohteena
23.1.2026 04:37
-
NexPhone lupaa pyörittää Androidin ohella myös Debian Linuxia ja Windows 11:tä
23.1.2026 03:26
