Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Pete88]

Ei kai täällä enää ajatella olevan jonkinlaisessa pakkasmontussa? Ainakin Jyväskylässä kovimmat pakkaset jäi viime viikonloppuun ja tällä hetkellä n. 2 astetta pakkasta.

 

[B12]

Ei kai täällä enää ajatella olevan jonkinlaisessa pakkasmontussa? Ainakin Jyväskylässä kovimmat pakkaset jäi viime viikonloppuun ja tällä hetkellä n. 2 astetta pakkasta.

-2,8 näyttää täällä,mutta huomenna kiristyy jyrkällä käyrällä ja samalla tuuli tyyntyy. Sitä vain tarkoitin, että vielä viikon puolivälissä luvattiin leutonevaa alkuviikolle ja nyt luvataan kiristyvää ja rasvatyyntä. Paria päivää edemmäs on turha katsella ennustuksia. Ihan samaa käyrää näyttää Jyväskyläänkin. Tokihan ne -30 pitäisi järjen mukaan olla takanapäin.

 

[eurokeitai]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Näinhän se on, ennuste alle viiden päivän päähän perustuu säähavaintoihin ja siitä eteenpäin lähinnä tilastoihin. Kaaosteorian mukaisesti säähavannoissa pienetkin muutokset alkuasetelmassa voi tarkoittaa suuria muutoksia pitkällä aikajänteellä siksi raja luotettaville sääennusteille on 3-5vrk. Siitä eteenpäin voi laskea vain tilastollisia todennäköisyyksiä.

Nyt on koko talvi ollut tilastoja kylmempää niin siksi nuo käyrät näyttää koko ajan kuopalta.

 

[maxion]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Tää on kyllä ollu todella outo teema tänä talvena. Toivottavasti joku meteorologi tätä kommentoisi mistä se johtuu? Onko vallitseva säätila vaan niin poikkeavaa ettei mallit sitä pysty tulkitsemaan?

 

[Tonnin Seteli]

Tää on kyllä ollu todella outo teema tänä talvena. Toivottavasti joku meteorologi tätä kommentoisi mistä se johtuu? Onko vallitseva säätila vaan niin poikkeavaa ettei mallit sitä pysty tulkitsemaan?

Johan se on selitetty. Tuollainen esimerkiksi kahden viikon ennustekäppyrä perustuu vain lähipäivien osalta havaintoihin plus simulaatioon/laskentaan/ennustemalliin ja pidemmälle mentäessä ei ole juuri muuta tietolähdettä kuin tilastot.

T. Valemeteorologi.

 

[mattix]

Johan se on selitetty. Tuollainen esimerkiksi kahden viikon ennustekäppyrä perustuu vain lähipäivien osalta havaintoihin plus simulaatioon/laskentaan/ennustemalliin ja pidemmälle mentäessä ei ole juuri muuta tietolähdettä kuin tilastot.

T. Valemeteorologi.

Kyllä esim. 5-9 päivän ennusteissa on realisoitunutta säädataa takana, mutta kun matalapaineiden reitit eivät taida noudattaa normaalia tällä hetkellä, niin säämallit eivät toteudu.

Olisiko syynä polaaripyörteen hajoaminen?

 

[Tonnin Seteli]

Kyllä esim. 5-9 päivän ennusteissa on realisoitunutta säädataa takana, mutta kun matalapaineiden reitit eivät taida noudattaa normaalia tällä hetkellä, niin säämallit eivät toteudu.

Loivennetaan vähän. Uskon kyllä tuon, mutta sanoisin että se, mitä mittauksista voidaan laskea hajoaa muutaman päivän päässä kohinaksi. Lopulta noin viikon päähän ennustettava säätila on enimmäkseen tilastopohjainen arvaus, vaikka siinä pyritään muuhunkin.

Olisiko syynä polaaripyörteen hajoaminen?

Kaiketi. Otsikkoon palatakseni tämä heikentää arvaustarkkuutta lämmityssähkön tarpeesta, kun arvaamaton pyörteen riekale asettuu miten päin vaan. Kireä pakkanen tai vesikeli voi silloin yllättää nopeasti.

 

[HTK12]

Tuo on kyllä uskomaton ilmiö tänä talvena. Sama muutaman lähipäivän "pakkasmonttu" on ollut tammikuusta lähtien katsoi fmi 15vrk käyrää milloin tahansa. Samassa montussa on joka kerta hintapuntarissa tyyntyminen nollan tuntumaan. Lienee kyse siitä, että jonkinlaisella varmuudella voi ennustaa ehkä 3vrk ja sen jälkeen on jokin vuodenajan keskiarvomalli. Tänä talvena aina toteutuu 10 astetta kylmempänä ja tyynenä lähipäivät, mitä ennustettu edellisellä viikolla.

Itse näkisin, että on lähinnä paska ennustemalli ilmatieteenlaitoksella mitä käyttävät. Kun katsot historiaa, niin ei näy tuollaista sahaamista mitä ennustavat.

 

[Seese]

Itse näkisin, että on lähinnä paska ennustemalli ilmatieteenlaitoksella mitä käyttävät. Kun katsot historiaa, niin ei näy tuollaista sahaamista mitä ennustavat.

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

 

[HTK12]

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

Kun katsot nyt vaikka tämän talven ennusteita, niin huomaa hyvin miten heikosti ennusteet osuu. Ehkä sataa lunta tai sitten ei, on kova pakkanen tai sitten ei, ehkä on tuulista tai sitten ei. Viikon päähän osumartarkkuus on jo todella heikko.

 

[Tonnin Seteli]

Hyvin se on kyllä toiminut viimeiset 5 vuotta kun renkaanvaihdot ajoittanut tuon perusteella ja aina pitänyt kutinsa.

Tuo on puhdasta tuuria ja viiden vuoden otos täysin mitätön - renkaanvaihtoa ei realistisesti voi ajoittaa millään muulla kuin viime kädessä reaaliajan havainnolla eli "tänään vaihdetaan" tai "huomisaamuksi vaihdetaan", ellei vaihda aina helvetisti etuajassa. Yhtä hyvin - tai itse asiassa paljon paremmin - kuin ennusteen mukaan, voisi vaihdot ajoittaa kalenterin tai mutun perusteella. Se on tietysti eri aihe, mutta sama koskee lämmityssähkön pyyntöä, joka pääosin ei armahda. Jossain supereristetyssä poikkeustalossa voi toki igluuntua hetken, mutta sekin vaatii valmistautumista moiseen automaattiseen kärsimykseen, ja sitä tekee aniharva. Suomi on täynnä erilaista legacya ja mummonmökit ovat täyteen ammutut termostaattiohjattua resistiivistä lämmitystä. Minullakin sellaista painolastia on, vaikka tontilla on enimmäkseen siirrytty lämpöpumpputekniikkaan ja keskiaikaisiin puunpolttoprosesseihin. Aina välillä säätilan aiheuttamana tulee yllättävää pyyntöä lämmitykseen, reagoitiin polttoprosessin hoidossa tai ei. Sään viilentyessä se vähäinen resistiivinen kuorma kasvaa ja kireällä pakkasella tavallista jyrkemmin siitä huolimatta että maa- ja ilmalämpöpumput yhä toimivat ja ovat periaatteessa täystehomitoitettuja. Jokaiseen varastohuoneeseen ei lämmönjako yllä ja kph sähköinen lattialämmitys on pakkasriippuvainen jne.

Sään ennustaminen ei vaan toimi kuin enintään muutaman päivän päähän, mitä tulee lämmityskauteen ja sähkömarkkinaan. Lämmityskausi on oleellinen, koska silloin ei puhuta pelkästään sääriippuvaisen randomtuotannon puolesta vaan lämmitystarpeesta, joka korostuu entisestään kun polttoprosesseista siirrytään sähkölämmitykseen, oli se sitten kotitalouksien lämpöpumppuja, kaukolämmön pumppausta tai kaukolämmön resistiivisiä sähkökattiloita.

Toki kesäsään ennustaminen yllättäviä ukkosmyrskyjä lukuun ottamatta voi onnistua jonkin verran pidemmälle, mutta siinäkin voivat poikkeamat sotkea ennustetta tai ääritapauksessa aiheuttaa sähköverkon vaurioita jotka voisivat vaikuttaa sähkömarkkinaan.

 

[B12]

60-70 luvuilla rakennettiin halvan yösähkön varaan isoja useamman kuution vesivaraajia. Yösähkön mielekkyys sitten hiipui pois hintamuutosten myötä. Ne ovat ruostuneet jo aikapäiviä sitten ja korvattu vilpeillä ja vastaavilla. Niiden avulla olisi pystynyt kikkailemaan päivätasolla pörssisähkölläkin, mutta pitkällä pakkaskaudella keskihinta nousee rajusti ja toki kulutus myös.

 

[jarmojs]

60-70 luvuilla rakennettiin halvan yösähkön varaan isoja useamman kuution vesivaraajia. Yösähkön mielekkyys sitten hiipui pois hintamuutosten myötä. Ne ovat ruostuneet jo aikapäiviä sitten ja korvattu vilpeillä ja vastaavilla. Niiden avulla olisi pystynyt kikkailemaan päivätasolla pörssisähkölläkin, mutta pitkällä pakkaskaudella keskihinta nousee rajusti ja toki kulutus myös.

Naapurin rintsikassa oli kellarissa 3000 litran varaaja. Vuosikulutus 36 MWh ja maa lumeton 20 cm matkalta sokkelin ympäri. Naapuri tuli kymmenisen vuotta sitten kysymään kokemuksiani maalämmöstä

 

[kapiteeli]

Pyöriikö myllyt vai ei? Löytyi kamera, jonka saa käännettyä kohti neljää Kokkolassa sijaitsevaa tuulimyllyä. Kirjoitushetkellä pyörii kaikki neljä.

 

[B12]

Ruotsalaisia vassareita suututtaa Aurora-linen vaikutus sähkön hintaan. Toista vastavaa linjaa suunnitellaan 10v päähän. Tuuleton ja yllättäen kylmä talvi aiheuttanut sen, että Ruotsista tuotu paljon sähköä...

Kunhan datakeskukset ja sähkökattilat Suomessa kunnolla tulilla, Aurora1+2 ja kaikki muut kaapelit tuodaan 24/7/365 sähköä Suomeen niin paljon kuin piuhat vetää (ehkä poislukien muutamat erityisen tuuliset päivät kun Suomen tuotanto tapissa). Mitenhän sitten vänsterpartietilla suu pannaan?

Suomen uusi 400 kV sähköyhteys suututtaa Ruotsissa

Ruotsissa on kritisoitu uutta sähkönsiirtoyhteyttä, koska se on nostanut sähkön hintoja Pohjois-Ruotsissa. Samalla suunnitellaan jo toista samanlaista Aurora Line 2 -yhteyttä.

www.tekniikkatalous.fi

Perjantaina 20. helmikuuta vasemmistopuolue Vänsterpartiet teki kantelun valtiopäivien perustuslakivaliokunnalle (konstitutionsutskottet, KU) energiaministeri Ebba Buschia vastaan, koska hallitus oli antanut luvat Aurora Linelle.

”KU:n on tarkasteltava hallituksen päätöstä sallia siirtoyhteys Suomeen, mikä on nostanut Pohjois-Ruotsin sähköhinnat pilviin”, puolue kirjoittaa.

Aiheesta uutisoi muun muassa Ny Teknik.

Kylmä sää ja vähäinen tuulivoimatuotanto​

Alkuvuodesta kysyntä on ollut erityisen korkea Suomessa ja Baltiassa, joten Ruotsissa tuotettua sähköä on tuotu alueille paljon, kerrotaan Svenska kraftnätin tiedotteessa.

Ruotsin Svenska kraftnät vastaa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridiä.

Suomessa tuulivoimatuotanto on ollut vähäistä, joten muun muassa Aurora Linen kautta on tuotu ruotsalaista sähköä.

”Se on nostanut myös Ruotsin pohjoisimman hinta-alueen (SE1) hintoja”, Svenska kraftnätin operatiivinen johtaja Pontus de Maré sanoo tiedotteessa.

Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen, koska maan sisäisessä sähkön siirrossa on jatkuvasti pullonkauloja.

Kylmä sää ja alhainen tuulivoimatuotanto ovat siis johtaneet korkeisiin hintoihin, mutta Pohjois-Ruotsissa ne ovat entistä korkeammat uuden siirtoyhteyden takia.

Suomi hyötyy enemmän​

Tekniikka&Talous uutisoi lokakuussa, että Suomi maksaa siirtoyhteyden kustannuksista jopa 90 prosenttia.

Jo suunnitteluvaiheessa oli tiedossa, että Ruotsissa sähkön hinta nousee, kun Suomi alkaa imeä pohjoisen ylijäämäsähköä. Yhteyden todettiin hyödyttävän enemmän Suomea.

Suomessa Aurora Linea odotettiin pitkään halvempien sähköhintojen toivossa.

Alkuvuoden paukkupakkasilla yhteys on lunastanut lupauksensa. Tuuli ei ole juurikaan puhaltanut, joten ruotsalaista sähköä on virrannut Suomeen.

Vaikka Suomi hyötyy siirtoyhteydestä enemmän nyt, voi tilanne tulevaisuudessa muuttua.

Suunnitteilla: Aurora Line 2​

Aurora Line puhuttaa Ruotsissa, mutta suunnitteilla on jo toinen yhteys: Aurora Line 2.

Kyseessä on samanlainen 400 kilovoltin vaihtovirtayhteys, jonka siirtokapasiteetti kumpaankin suuntaan olisi tuhat megawattia.

Fingrid ja Svenska kraftnät tekevät parhaillaan selvitystä Aurora Line 2 -yhteydestä. Selvityksen on tarkoitus valmistua tänä vuonna.

”Arvioimme, että Pohjois-Ruotsin kulutus on tulevaisuudessa huomattavasti korkeampi kuin nykyään, joten alueen tarvitsee tuoda suuria määriä sähköä. Suomessa suunnitellaan samanaikaisesti paljon edullista tuulivoimaa”, Svenska kraftnätin lehdistövastaava Patrik Svensson sanoo aiheesta uutisoineelle Ny Teknikille.

Jos yhtiöt päättävät rakentaa toisen Aurora Line -yhteyden, voitaisiin se ottaa käyttöön suunnilleen vuonna 2036 eli kymmenen vuotta ensimmäisen Aurora Linen jälkeen.

Tulevaisuuteen Ruotsissa suunnitellaan, että virran suunta muuttuu Kraftnätin mukaan ja Suomi alkaa viedä halpaa tuulisähköä Ruotsin kasvavalle teollisuudelle. Tämä oli myös Aurora 1 alkuperäinen idea ja sillä powerpointilla se on Ruotsalaisille myyty. Suomeen vienti oli suunniteltu tilapaiseksi, kunnes Ruotsiin saadaan rakennettua lisää teollisuutta ja Suomeen lisää tuulivoimaa.

”Arvioimme, että Pohjois-Ruotsin kulutus on tulevaisuudessa huomattavasti korkeampi kuin nykyään, joten alueen tarvitsee tuoda suuria määriä sähköä. Suomessa suunnitellaan samanaikaisesti paljon edullista tuulivoimaa”, Svenska kraftnätin lehdistövastaava Patrik Svensson sanoo aiheesta uutisoineelle Ny Teknikille.

Mitenhän tuon vision käy? Aistin intressien ja puheiden ristiriitaa. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Suomi imee enemmän ja enemmän sähköä Ruotsista ja Ruotsilta loppuu myytävä? Sitä odotellessa ei voi muuta kuin jatkaa sijoittamista Euroopan energiasotkuun.

 

[zepi]

Reservimarkkinoiden parhaat tuotot ovat jo menneisyyttä ja ne tulevat yhä laskemaan jokaisen mukaan tulevan akuston myötä. Intradayssä on markkinaa vielä paljon. En tiedä miten kaikki toimijat toimivat, mutta meillä logiikka menee niin että ensin katsotaan reservimarkkinaa prosentilla A varaustasosta, sitten siitä ylijäävä osuus + osuus B varaustasosta menee intraday markkinalle. Teoriassa meillä on joka päivä spot tarjous varauksen purusta, mutta sen hintataso on hyvin korkea koska sen läpimeno tarkoittaa että akustot ovat poissa tarjonnasta muilta markkinoilta koko seuraavan päivän. Ja tässä on siis AI avustamassa laskennassa kun jollain hintaa ne akustot pitää myös varata joita puretaan jollekin markkinalle.

Akustojen kannattavuus on ollut toistaiseksi luokkaa ok, joinakin päivinä erinomainen. Kannibalisaatio on kuitenkin paljon voimakkaampaa kuin tuulivoimassa kun kaikilla on logiikkaa ja tajoustasoja lukuunottamatta samat lähtökohdat (tuulivoimassa puiston sijainti vaikuttaa yllättävän paljon).

Jos nyt puhutaan ajasta ennen laajoja akkujen asennuksia, niin saiko intradayltä sähköä aina halvemmalla kuin day-aheadin halvin tunti, ehkä pl. negatiivisen hinnan hetket tjsp. erikoisuuden?

Mites nyt? Intradayllä on myös kysyntä sähkölle paljon kun kaikki megawattitunnit mitä siellä myydään halutaan ostaa myös akkuihin takaisin?

edit:
Kai sitä voisi myydä Day-aheadilla akun esim. puoliksi pois ja lyödä vetoa sen puolesta, että saa intradayltä alle sen day-ahead hinnan? Vai onko tämä liian suurta ja hölmöä riskin ottamista...

 

[kapiteeli]

Mikkelissä on otettu kaikki irti alueidenkäyttölaista ja asetettu viiden vuoden pituinen rakentamiskielto vähintään 2 MW akkuvarastoille. Syynä on se, että kaupunki haluaa priorisoida datakeskuksia työpaikkojen takia.

Vaikuttaa siltä, että pörssisähköläisillä kävi talvella äärimmäisen huono säkä:

– Edellisestä yhtä pitkään kestäneestä vähätuulisesta pakkasjaksosta on kulunut yli neljäkymmentä vuotta, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

 

[Tonnin Seteli]

Vaikuttaa siltä, että pörssisähköläisillä kävi talvella äärimmäisen huono säkä:

Voisi myös sanoa, että kävi ihan älytön tuuri. Ei esiintynyt vakavia teknisiä häiriöitä. Muuten olisi laitettu parin vuoden takaiset ennätyshinnat uusiksi eikä olisi tällä kertaa jäänyt ihan pariin päivään.

Ärsyttävä hintapoikkeamahan tässä sattui, mutta itse ainakin selvisin tammikuusta alle tonnin ylimääräisillä kuluilla vs. kiinteä hinta, ja ellei juuri nyt satu jotain ihan kamalaa, helmikuun lisäkulu jää pienemmäksi. Tämä on ikävää mutta lähes kuittaantuu edellisen vuoden edullisilla hinnoilla.

 

[B12]

Nythän voidaan sitten olla seuraava 40v rauhallisin mielin ja luottaa siihen, että talvella tuulee eniten?

Kyllä tämä jännitysnäytelmä nyt loppuu tähän talveen.

 

[Shajk]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

 

[B12]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

Electricity prices rise after unexpected Oskarshamn reactor outage | Sweden Herald

The nuclear reactor at Oskarshamn is being taken out of service following an unexpected failure

swedenherald.com

 

[The Illusive Man]

Pohjoismaiden toiseksi suurin ydinvoimala hajosi. Arvio että palaisi tuotantoon kesäkuussa.

Electricity prices rise after unexpected Oskarshamn reactor outage | Sweden Herald

The nuclear reactor at Oskarshamn is being taken out of service following an unexpected failure

swedenherald.com

Oskarshamn 3 jälleen ongelmissa. Viimevuotinen vuosihuolto venyi 20 vuorokaudesta seitsemäksi kuukaudeksi, ja senkin jälkeen sähköntuotanto on ollut katkonaista.

Siinä UMM: Nord Pool - UMM Platform

 

[Tonnin Seteli]

Johtuukohan tuo Ruotsin ydinvoiman viime aikoina surkeana toteutunut luotettavuus ihan vaan huonosta tuurista vanhojen vehkeiden kanssa, venäläisestä laaja-alaisesta vaikuttamisesta vai jostain kahelien ydinvoiman alasajopyrkimysten jättämästä korjausvelasta? Onnistunutta sabotaasia tuskin ikinä myönnettäisiin, koska se loisi tappiomielialaa.