Starcloud ja NVIDIA vievät datakeskuksen avaruuteen

[Kaotik]

Marraskuussa kiertoradalle lähetettävässä ensimmäisessä Starcloud-1-satelliitissa on mukana yksi H100-kiihdytin, mutta yhtiön tavotteissa on lopulta jopa 5 gigawatin datakeskus 16 neliökilometrin aurinko- ja jäähdytyspaneelein.

Datakeskuksia rakennetaan tekoälybuumin seurauksena ennätystahtia. Useimpien tutkien alta on kuitenkin päässyt livahtamaan yksi massasta selvästi poikkeava projekti.

NVIDIA on kertonut hiljattain blogissaan Starcloudista, joka kuuluu yhtiön NVIDIA Inception -startup-ohjelmaan. Starcloudin tuleva datakeskus erottuu joukosta selvästi, sillä sen datakeskuksen on tarkoitus löytyä pian maata kiertävältä radalta avaruudesta.

Starcloudin toimitusjohtaja Philip Johnstonin mukaan avaruutta tukee sijoituspaikkana sekä ympäristöystävällisyys että kulut: avaruudessa on saatavilla käytännössä rajaton määrä uusiutuvaa energiaa suoraan Auringosta ja ympäristö kuormittuu vain hetkellisesti, kun datakeskus lähetetään avaruuteen. Hän uskookin, että kymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki uudet datakeskukset tullaan rakentamaan avaruuteen.



Starcloudin tuleva satelliittidatakeskus on tarkoitus laukaista kiertoradalle marraskuun aikana. Ensimmäinen eli Starcloud-1-satelliitti on varustettu yhdellä NVIDIAn H100-kiihdyttimellä. Kuvassa näkyvässä avatussa satelliitissa Kooltaan pieneen jääkaappiin verrattava satelliitti tulee painamaan 60 kilogrammaa ja sen kerrotaan tarjoavan jopa 100-kertaisesti GPU-laskentatehoa verrattuna aiempiin avaruudessa toteutettuihin projekteihin.


Datakeskuksen jäähdytys toteutetaan luonnollisesti avaruuden tuomalla kylmyydellä ja säteilemällä lämpöä ulos. Ensimmäisen satelliitin aurinko- ja jäähdytyspaneeleiden koosta ei ole blogissa mainintaa, mutta kuvan perusteella ne mahtuvat satelliitin kylkipaneeleihin. Yhtiön omissa suunnitelmissa on lopulta noin 5 gigawatin datakeskus, jonka jäähdytys- ja aurinkopaneelit olisivat kooltaan jopa 16 neliökilometriä, eli 4 kilometriä suuntaansa. Aika näyttää, onko tavoite realistinen ja miten suuri uhka avaruusromu, asteroidit, meteoroidit ja muut vastaavat ovat massiivisille ja epäilemättä herkille paneeleille.

Lähde: NVIDIA

 

[Matt Damon]

Tästä se lähtee. Kohta assimiloidaan.

 

[finWeazel]

Starcloudin visio on kyllä hurja. Melko haastavaa lämmön haihduttaminen tyhjiössä. Starcloudin whitepaperissa oli jäähdyttimen koosta yms. tarkempaa tietoa

As a result, these radiators need to be less than half the size of the solar arrays, depending on the radiator configuration

https://starcloudinc.github.io/wp.pdf

 

[Derion]

Ennen luvan myötämistä, näiltä vois vaatia että antaa selkeen suunitelma, sitten kun vanha keskus happanee ja poistuu käytöstä ettei sitä vaan "unohdeta" sinne kierotradalle. Tähän tavaraa lähetetty kiertoradalle ja jätetty sinne kun se on käytöstä poistunu.

 

[Kaakatus]

"Hän uskookin, että kymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki uudet datakeskukset tullaan rakentamaan avaruuteen."
Mitäköhän mahtaa olla viiveet ja kaistanleveys, kun datakeskus pyörähtää maan toiselle puolelle...

 

[finWeazel]

Ennen luvan myötämistä, näiltä vois vaatia että antaa selkeen suunitelma, sitten kun vanha keskus happanee ja poistuu käytöstä ettei sitä vaan "unohdeta" sinne kierotradalle. Tähän tavaraa lähetetty kiertoradalle ja jätetty sinne kun se on käytöstä poistunu.

Ei ne mitään isoa ole vielä avaruuteen ampumassa, yhden pömpelin. Whitepaperia lukee niin tarvivat starshipin ja hillittömän määrän laukaisuja että saisivat ison konesalin, jäähyn, aurinkopaneelit avaruuteen. Tuskin edes 5v päästä ovat saaneet isoa konesalia avaruuteen. 10v niin pitkä aika, että sinne asti ei edes kannata yrittää ennustaa kun voi olla että ydinvoimalat, aurinko+akustot tms. ratkaisseet konesalien energiaongelmat oletten ettei AI ole puhkeava kupla.

It is, therefore,conceivable that 5 GW of compute could be deployed with fewer than 100 launches, with a similar number of launches required for the combined solar/radiator modules of Starcloud’s design. These vehicles are being designed to launch up to three times per day. Therefore one launcher could conceivably launch the entire 5 GW data center in 2-3 months. As such, launch cadence will not be a bottleneck long term.

 

[Pellonpecko]

Ennen luvan myötämistä, näiltä vois vaatia että antaa selkeen suunitelma, sitten kun vanha keskus happanee ja poistuu käytöstä ettei sitä vaan "unohdeta" sinne kierotradalle. Tähän tavaraa lähetetty kiertoradalle ja jätetty sinne kun se on käytöstä poistunu.

Eikö tuo ole nykyään perusvaatimus kaikelle mitä kiertoradalle toimitetaan.

 

[Insinööri]

Ennen luvan myötämistä, näiltä vois vaatia että antaa selkeen suunitelma, sitten kun vanha keskus happanee ja poistuu käytöstä ettei sitä vaan "unohdeta" sinne kierotradalle. Tähän tavaraa lähetetty kiertoradalle ja jätetty sinne kun se on käytöstä poistunu.

Ei se datakeskus kiertoradalle jää. Se tippuu mereen kun polttoaine ja ylläpito loppuu.

Väitän että SER-kierrätys on merenpohjaa ympäristöystävällisempi paikka elektroniikkajätteelle.

 

[Kaotik]

Ei se datakeskus kiertoradalle jää. Se tippuu mereen kun polttoaine ja ylläpito loppuu.

Väitän että SER-kierrätys on merenpohjaa ympäristöystävällisempi paikka elektroniikkajätteelle.

Ei se mereen tipu vaan ehtii palamaan vaikka moneenkin kertaan ilmakehässä. Sitten kun puhutaan siitä 5GW keskuksesta tilanne voi olla eri toki, mutta yleisellä tasolla kaikki alle 2000kg palaa poroksi

 

[Griffin]

Ei se datakeskus kiertoradalle jää. Se tippuu mereen kun polttoaine ja ylläpito loppuu.

Väitän että SER-kierrätys on merenpohjaa ympäristöystävällisempi paikka elektroniikkajätteelle.

Eiköhän se pala ja leviä ilmakehässä melko pieniksi palasiksi..

 

[prc]

"Hän uskookin, että kymmenen vuoden kuluttua lähes kaikki uudet datakeskukset tullaan rakentamaan avaruuteen."
Mitäköhän mahtaa olla viiveet ja kaistanleveys, kun datakeskus pyörähtää maan toiselle puolelle...

Viiveet voi unohtaa, kun laittaa sinne datakeskuksene vain raskaita laskentatehtäviä ja pitää sen frontin, jota ihminen käytää maanpäällä. Jos mä esim promptaan psättigpt:lle jotain vähän haastavampaa ja se pohdiskelee asiaa 20-40s, niin sillä ei ole mitään väliä kestääkö siitä selain frontilta tehtävän lähetys ja paluu 10ms vai 1000ms suuntaansa, kunhan se ihmisen käyttämä frontti piilottaa sen taustaviiveen käyttöliittymästä.

Sanoisin että tuo on pienin murhe projektissa yrittää työntää iso DC avaruuteen.

 

[Raikku]

Onko jatkossa peliservut kiertoradalla?

 

[dataaja95]

Mitenköhän on ajateltu hoitaa perus huoltotoimenpiteet, perus komponenttien tai hajonneiden servereiden vaihto ei ole mikään yksinkertaisin homma kuten maanpäällisessä datacenterissä.

 

[pomk]

Onko jatkossa peliservut kiertoradalla?

Toivottavasti ei, ihan viiveiden vuoksi.

 

[pomk]

Mitenköhän on ajateltu hoitaa perus huoltotoimenpiteet, perus komponenttien tai hajonneiden servereiden vaihto ei ole mikään yksinkertaisin homma kuten maanpäällisessä datacenterissä.

Tarpeeksi vaan rautaa taivaalle niin ei haittaa jos 1/2/5/10/50% hajoaa ennenaikaisesti.

 

[Smanci]

Miten nämä on suojattu ionisoivalta säteilyltä?

 

[Pellonpecko]

Mitenköhän on ajateltu hoitaa perus huoltotoimenpiteet, perus komponenttien tai hajonneiden servereiden vaihto ei ole mikään yksinkertaisin homma kuten maanpäällisessä datacenterissä.

Eiköhän asia hoideta samalla tavalla kuin ms:n mereen upotetuissa. Ovat käytössä niinkaun kuin ilman huoltoa toimivat.

 

[prc]

Mitenköhän on ajateltu hoitaa perus huoltotoimenpiteet, perus komponenttien tai hajonneiden servereiden vaihto ei ole mikään yksinkertaisin homma kuten maanpäällisessä datacenterissä.

Kun ei Googlekaan korvaa hajonneita nodeja kontti servereistään. Ne yksittäiset nodet vaan suljetaan pysyvästi. Kun tarpeeksi moni on rikki tai rauta on vanhaa (energia epätehokasta) kontista vedetään stöpselit irti ja SER:iin. Tuossa tapauksesssa taas SER:n sijasta kiertoradalta alas.

On niin paljo halvempaa tuottaa se stanradoitu serverikontti, kuin käydä sieltä elinkaaren aikana vaihtelemassa rautaa yksittäisistä nodeista, että se saa vikaantua tiettyyn pisteeseen kunnes koko paska menee vaihtoon. Ja tämä kuitenin paikassa jossa sinne konttille pääsee autolla ja pihalta kävellen.

 

[finWeazel]

Mitenköhän on ajateltu hoitaa perus huoltotoimenpiteet, perus komponenttien tai hajonneiden servereiden vaihto ei ole mikään yksinkertaisin homma kuten maanpäällisessä datacenterissä.

Miten nämä on suojattu ionisoivalta säteilyltä?

Käsienheiluttelulla. Tässä white paperissa kerrottu mitä tällä hetkellä nosta asioista ajattelevat: https://starcloudinc.github.io/wp.pdf

Koepömpeli mikä nyt ammutaan avaruuteen antaa konkretiaa käsienheiluttelun taakse kun näkevät miten pömpeli toimii tai ei toimi esim. jäähdytyksen, säteilyn ja yleisen toimivuuden kannalta. Tarvivat satoja starship-laukaisuja konesalin rakentamiseen. Ei tuollaista varmaan optimistisinkaan odottele seuraavan 5v tai ehkä edes 10v aikana tapahtuvaksi kun ei ole vielä kykyä ja viedä tavaraa avaruuteen tarvittavaa määrää. 10v+ horisontilla jos katsotaan niin lienee virtaongelmat konesaleihin ratkaistu aurinko+akut ja ydinvoimalat kombolla. Vähän aikaa kestää, mutta sitten alkaa ydinvoimaloita tulemaan kuin sieniä sateella.

 

[weetabix]

Onhan tämän kaltaisissa projekteissa riskinä myös, että ruvetaan merkittävästi rajoittamaan tuota satelliittien ampumista ilmakehään. Tämän hetken tilanne kun on, että avaruuslaukaisujen määrän rajusti kasvaessa on epäselvää mitä tulee otsonikerrokselle tapahtumaan. Tuota yritetään selvittää parhaillaan kun mahdollista on että kyseisten laukaisujen vaikutukset tulevat jopa 10 vuoden viiveellä. Ongelmat kun tulevat mahdollisesti juuri kun satelliitti poistetaan käytöstä, eli kun metallinen laite saapuu ilmakehään (eikä kivinen). Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä satelliitit puusta kuten Japanin 2024 laukaisema satelliitti oli.

 

[pomk]

Onhan tämän kaltaisissa projekteissa riskinä myös, että ruvetaan merkittävästi rajoittamaan tuota satelliittien ampumista ilmakehään. Tämän hetken tilanne kun on, että avaruuslaukaisujen määrän rajusti kasvaessa on epäselvää mitä tulee otsonikerrokselle tapahtumaan. Tuota yritetään selvittää parhaillaan kun mahdollista on että kyseisten laukaisujen vaikutukset tulevat jopa 10 vuoden viiveellä. Ongelmat kun tulevat mahdollisesti juuri kun satelliitti poistetaan käytöstä, eli kun metallinen laite saapuu ilmakehään (eikä kivinen). Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä satelliitit puusta kuten Japanin 2024 laukaisema satelliitti oli.

Ei ole realistista että jenkit alkaisivat ympäristösyistä rajoittamaan avaruusbisneksiään.

 

[Kaotik]

. Ongelmat kun tulevat mahdollisesti juuri kun satelliitti poistetaan käytöstä, eli kun metallinen laite saapuu ilmakehään (eikä kivinen). Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä satelliitit puusta kuten Japanin 2024 laukaisema satelliitti oli.

Ei tule, ne metallisetkin palaa ilmakehässä kunhan painoa on alle pari tonnia (noin keskimäärin)

 

[weetabix]

Ei tule, ne metallisetkin palaa ilmakehässä kunhan painoa on alle pari tonnia (noin keskimäärin)

Ongelma on juuri se että ne palavat ja tuottavat sellaisia yhdisteitä jotka ovat potentiaalisesti haitallisia ilmakehälle. Anton Petrov (YouTuben puhuva pää) noita viimeisimpiä tutkimuksia vdeolla about kuukausi sitten käsitteli. Ongelma on pääasiassa alumiinin palaminen ja siitä syntyvät yhdisteet.

Ongelma ei ole ollut relevantti kun laukaistavia satelliitteja on ollut vähän, mutta nyt kun starlinkin ensimmäiset tipahtelevat vanhuuttaan niin saadaan lisää dataa.

 

[Algron28]

Luulisi että tuollaiset valtavan kokoiset aurinkofarmit avaruudessa on hankala suojata kaikilta siellä lentäviltä kikkareilta.

Toki tässä on varmaan myös kysymyksiä ratkaistavana siitä miten jos mitenkään avaruuteen saadaan lainsäädäntö joka tätä toimintaa ohjaa edes jollain tavalla. Tuollaisten suojaaminen myös mahdollisia vihamielisiä toimia vastaan lienee myös haastavampaa kuin maanpäällä olevien datakeskusten.

 

[Kaakatus]

Viiveet voi unohtaa, kun laittaa sinne datakeskuksene vain raskaita laskentatehtäviä ja pitää sen frontin, jota ihminen käytää maanpäällä. Jos mä esim promptaan psättigpt:lle jotain vähän haastavampaa ja se pohdiskelee asiaa 20-40s, niin sillä ei ole mitään väliä kestääkö siitä selain frontilta tehtävän lähetys ja paluu 10ms vai 1000ms suuntaansa, kunhan se ihmisen käyttämä frontti piilottaa sen taustaviiveen käyttöliittymästä.

Sanoisin että tuo on pienin murhe projektissa yrittää työntää iso DC avaruuteen.

Lähinnä tartuin tuohon "lähes kaikki uudet datakeskukset" kohtaan. Ellei valmistaja nimenomaan tarkoittanut "tekoälydatakeskuksia".

 

[finWeazel]

Useita yrityksiä on jotka yrittävät kehittää aurinkopaneelifarmeja avaruuteen ja siirtävät energiaa maahan. Ehkä tämä lähestymistapa on realistisempi kuin koko konesalin lähettäminen avaruuteen. Toki tämäkin on villi idea missä on haasteensa ja ongelmansa, tuntuu tosin helpommalta paneelit+energiansiirto kuin paneelit+konesali+jäähy.

Tämä firma 2026/2027 aikoo saada ensimmäisen satelliitin ja demon avaruuteen

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=4Vj1dh1i0QU


toinen firma

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=yVx7gBtaPzc

 

[prc]

Lähinnä tartuin tuohon "lähes kaikki uudet datakeskukset" kohtaan. Ellei valmistaja nimenomaan tarkoittanut "tekoälydatakeskuksia".

No pitää muistaa, että tää on taas tätä hypeä. Heitellään hitosti ainakin muka hyvänkuuloisia ideoita ilmoille, jotta joku riskirahoittaja tulee setelitukon kanssa avuksi.

 

[Raikku]

Voisiko noita olla Kuussa sitten kun siellä infra luotuna?

 

[_j03_]

Ongelma on juuri se että ne palavat ja tuottavat sellaisia yhdisteitä jotka ovat potentiaalisesti haitallisia ilmakehälle. Anton Petrov (YouTuben puhuva pää) noita viimeisimpiä tutkimuksia vdeolla about kuukausi sitten käsitteli. Ongelma on pääasiassa alumiinin palaminen ja siitä syntyvät yhdisteet.

Ongelma ei ole ollut relevantti kun laukaistavia satelliitteja on ollut vähän, mutta nyt kun starlinkin ensimmäiset tipahtelevat vanhuuttaan niin saadaan lisää dataa.

Olettaisin että niitä pitää tippua tuhansia (isoja satelliitteja) vuositasolla ennenkuin alkaa olla jotain merkittävää merkitystä mihinkään. Ja tuostakin selvinnee jälkikäteen rahalla jos vanhat boostaillaan kiertoradalta hevonjeeraan.

Amerikan oranssi diktaattori voisi pyytää AI jermuja rahoittamaan paluuta kuuhun niin voivat sinne rakennella näitä. Huomattavasti järkevämpää kuin kiertoradan roskaaminen entisestään.

 

[finWeazel]

voisi pyytää AI jermuja rahoittamaan paluuta kuuhun niin voivat sinne rakennella näitä. Huomattavasti järkevämpää kuin kiertoradan roskaaminen entisestään.

SpaceX yrittää lähettää ensimmäisen raketin marsiin ensi vuonna. NASA:lla on kuuohjelma menossa

Despite the Trump administration’s insistence that the U.S. must win a race back to the moon with China, NASA looks increasingly unlikely to succeed, experts say. Meanwhile China insists it isn’t in a race at all yet looks poised to win the 21st century’s lunar scramble.

NASA’s Moon Mission Is a Mess, and It May Cost Us the New Space Race

Former NASA officials warn that the U.S. looks poised to lose its self-declared race to beat China to the moon

www.scientificamerican.com

 

[pomk]

SpaceX yrittää lähettää ensimmäisen raketin marsiin ensi vuonna.

Mitä veikkaat, kumpi ehtii ensin: tesla FSD vai spaceX Marsiin? Molemmat ollu aika pitkään jonkin sortin "ihan just" -tilassa.

 

[finWeazel]

Mitä veikkaat, kumpi ehtii ensin: tesla FSD vai spaceX Marsiin? Molemmat ollu aika pitkään jonkin sortin "ihan just" -tilassa.

Kerro sinä jos tiedät?

 

[_j03_]

SpaceX yrittää lähettää ensimmäisen raketin marsiin ensi vuonna. NASA:lla on kuuohjelma menossa

NASA’s Moon Mission Is a Mess, and It May Cost Us the New Space Race

Former NASA officials warn that the U.S. looks poised to lose its self-declared race to beat China to the moon

www.scientificamerican.com

Tiedetään että on kuuohjelma. Tällä menolla se ei vaan tapahdu edes seuraavan 10v aikana. Puhumattakaan sitten Marsista, sinne tuskin päästään ikinä.

Muskin lupaukset on aivan yhtä tyhjän kanssa. Herra on luvannut 20v kuuta taivaalta milloin missäkin firmassa ja edelleen jotkut nuo jaksaa ottaa todesta.

 

[finWeazel]

Muskin lupaukset on aivan yhtä tyhjän kanssa. Herra on luvannut 20v kuuta taivaalta milloin missäkin firmassa ja edelleen jotkut nuo jaksaa ottaa todesta.

Avaruuteen liittyen spacex asetti juuri uuden ennätyksen rakettipuolella: SpaceX launches Starlink satellites on its record 135th orbital mission of the year

Starship marsiin ensi vuonna on "vain" yritys. Haluavat nähdä missä laukaisu/matka/laskeutuminen epäonnistuu. Laukaisuikkunoita marsiin harvakseltaan. Käytäntö opettaa asioita joita simulaatioissa ei näe.

Mä en jaksa fanittaa yrityksiä, fanitan teknologian eteenpäin puskemista. Seuraan sitä mukaa kun asioita tapahtuu. Ihan turha yrittää ennustaa tai väitellä mitä tapahtuu tai ei tapahdu tulevaisuudessa. Suomessa on toki noloa yrittää ja epäonnistua, unohdetaan että kun tarpeeksi sinnikkäästi tekee niin asiat menee eteenpäin.

 

[_j03_]

Avaruuteen liittyen spacex asetti juuri uuden ennätyksen rakettipuolella: SpaceX launches Starlink satellites on its record 135th orbital mission of the year

Starship marsiin ensi vuonna on "vain" yritys. Haluavat nähdä missä laukaisu/matka/laskeutuminen epäonnistuu. Laukaisuikkunoita marsiin harvakseltaan. Käytäntö opettaa asioita joita simulaatioissa ei näe.

Mä en jaksa fanittaa yrityksiä, fanitan teknologian eteenpäin puskemista. Seuraan sitä mukaa kun asioita tapahtuu. Ihan turha yrittää ennustaa tai väitellä mitä tapahtuu tai ei tapahdu tulevaisuudessa. Suomessa on toki noloa yrittää ja epäonnistua, unohdetaan että kun tarpeeksi sinnikkäästi tekee niin asiat menee eteenpäin.

Niin tai sitten voisivat keskittyä siihen kuuhun kun ovat nyt jo jäljessä...

Nasa looks to other companies for US moon program as Musk’s SpaceX lags behind

Nasa head said agency is opening up contracts for crewed lunar program Artemis after SpaceX had to delay timelines

www.theguardian.com

Mutta joo, ei liity enää tähän ketjuun enkä jaksa tuota alituista maalitolppien siirtelyä.

 

[Obi-Lan]

Voisiko noita olla Kuussa sitten kun siellä infra luotuna?

Luulen, että niiden saaminen ehjänä alas kuun pinnalle olisi vaikeampaa kuin jättäisi esim. kuun kiertoradalle kiertämään.

Enin latenssi avaruuteen taitaa tulla ilmakehän läpäisystä? Käsitin, että tyhjiössä data siirtyisi laserilla maapallon ympäri nopeammin vs. kuitua pitkin.

 

[pomk]

Enin latenssi avaruuteen taitaa tulla ilmakehän läpäisystä? Käsitin, että tyhjiössä data siirtyisi laserilla maapallon ympäri nopeammin vs. kuitua pitkin.

Valo kulkee valonnopeudella. Jos valokuituun verrataan, niin avaruudessa laserilla tietty suoraa linjaa pitkin, pienemmällä määrällä jotain reititinpömpeleitä välissä, ja nopeammassa väliaineessa, mutta just se ilmakehä ei käytännössä hidasta tai lisää latenssia merkittävästi. Isoin latenssi tulee ihan vaan etäisyydestä mikä kuljetaan avaruuteen ja takaisin. Valokuidussa valo kulkee 40% hitaammin kuin tyhjiössä, mutta jos vaikka helsingistä turkuun siirtää bittejä, niin valokuitu kulkee sen pari sataa kilsaa, siinä missä satelliitille ja takaisin matkaa on moninkertaisesti.

Ilmakehässä valo taas kulkee käytännössä ihan yhtä ripeästi kuin avaruudessakin.

edit: tyypillinen starlink kulkee jossain 500 km korkeudessa, ja jos ei ole ihan suoraan kohdalla niin matka avaruuteen ja takaisin on sit jossain 1200-1500 km tms. Käytännössä varmaan jonnekkin toisille mantereille voisi saada matalemmat viiveet lasereilla, mutta euroopan sisäisessä viestinnässä kuidulla saavuttanee vielä paremmat yhteysparameterit. Satelliitit voisi tuoda lähemmäs, mutta silloin niitä myös tarvitaan dramaattisesti enemmän.

 

[weetabix]

Olettaisin että niitä pitää tippua tuhansia (isoja satelliitteja) vuositasolla ennenkuin alkaa olla jotain merkittävää merkitystä mihinkään. Ja tuostakin selvinnee jälkikäteen rahalla jos vanhat boostaillaan kiertoradalta hevonjeeraan.

Ne ovat alemmalla radalla, joten ei niitä saa avaruuteen buustattua. Esimerkkinä SpaceXn satelliitteja poistui käytöstä tammikuussa about 120 ja ilmeisesti tuo edelleen lisääntyy koska loppuvuodesta ollaan jossain 5/päivä tahdissa (eli luokkaa 150/kk).

 

[pomk]

Ne ovat alemmalla radalla, joten ei niitä saa avaruuteen buustattua. Esimerkkinä SpaceXn satelliitteja poistui käytöstä tammikuussa about 120 ja ilmeisesti tuo edelleen lisääntyy koska loppuvuodesta ollaan jossain 5/päivä tahdissa (eli luokkaa 150/kk).

Ja lisäksi otsonikerros on varsin herkkä kokonaisuus jossa jo pienet määrät sinne kuulumattomia aineita voi johtaa isoihin muutoksiin.

 

[Kaama]

Onhan tämän kaltaisissa projekteissa riskinä myös, että ruvetaan merkittävästi rajoittamaan tuota satelliittien ampumista ilmakehään. Tämän hetken tilanne kun on, että avaruuslaukaisujen määrän rajusti kasvaessa on epäselvää mitä tulee otsonikerrokselle tapahtumaan. Tuota yritetään selvittää parhaillaan kun mahdollista on että kyseisten laukaisujen vaikutukset tulevat jopa 10 vuoden viiveellä. Ongelmat kun tulevat mahdollisesti juuri kun satelliitti poistetaan käytöstä, eli kun metallinen laite saapuu ilmakehään (eikä kivinen). Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä satelliitit puusta kuten Japanin 2024 laukaisema satelliitti oli.

Myös ylös mennessä tehdään vahinkoa, kun rakettimoottori päästelee otsonikerrokseen.