Suomalaistaustainen yritys esitteli 100 % kiinteän olomuodon akun – liian hyvä ollakseen totta?

[JaniKari]

Armottomalla jäähdyttämisellä? Kaksi passiivista jäähdytysripaa huoneenlämmössä 11C CC-latauksella, eikä mitään aktiivista jäähdytystä on kyllä kaukana ”armottomasta jäähdyttämisestä” kun kaikissa isoissa litiumakustoissa on nykyisin aktiivinen vesi / nestejäähdytyskierto kilowattiluokan jäähdytysteholla vaikka latausnopeudet ovat luokkaa 2-4C.

Oikeassa akussa elementtejä jäähdytetään reunasta ja monella reunalla on toinen elementti lämmittämässä. Jäähdytys on huomattavasti heikompaa oikeasaa akussa kuin VTT:n testissä joten on se aika armotonta jäähdyttämäistä.

 

[pomk]

Jäähdytys on huomattavasti heikompaa oikeasaa akussa kuin VTT:n testissä joten on se aika armotonta jäähdyttämäistä.

Öö, mihin perustuen? Eikös noissa ole yleensä kiertävä vesijäähy kennoineen kaikkineen. Ne toimii todella korkealla teholla jos kennot (eli käytännössä veden) saa vetästä 90 asteiseksi.

Vtt:n testissä oli huonolla kontaktilla oleva alumiinimöykky kiinni ilman pakotettua ilmavirtaa. Puhutaan aivan eri mittaluokan jäähdytystehosta.

 

[rushi]

Nikkelistä, coboltista ja litiumista vapaa akku jonka min ja Max jännite on kuitenkin täsmälleen sama kuin tavallisella NCM kennolla.

Kennon jännite muodostuu sähköparista, eri materiaaleilla voi syntyä samankaltainen jännite. Enkä sanoisi että "täsmälleen sama", koska testissä kennoa ladattiin 4,3V:iin joka tuhoaa useimmat NMC-kennot joko nopeasti tai hyvin nopeasti. Käytännössä missään NMC-akussa jonka kanssa olen tehnyt töitä, ei mennä yli 4,2V:in.
Toinen mikä pisti tuossa heti silmään oli lämpötila, perinteinen NMC-kenno ei kestä 90 asteen lämpötilaa.

Oikeassa akussa elementtejä jäähdytetään reunasta ja monella reunalla on toinen elementti lämmittämässä. Jäähdytys on huomattavasti heikompaa oikeasaa akussa kuin VTT:n testissä joten on se aika armotonta jäähdyttämäistä.

Mitä ihmettä sä selität? Esim. autojen akuissa on tyypillisesti metalliset jäähdytyselementit joissa kiertää neste, ja sitä nestettä joko jäähdytetään tai lämmitetään tarpeen mukaan.
Tuo VTT:n testissä ollut jäähdytys on todella kaukana mistään "armottomasta". Vähän sama kun laittaisi prosessorin päälle boxed-jäähdyttimen ilman lämpötahnaa sekä tuuletinta ja kutsuisi sitä "armottomaksi jäähdyttämiseksi".. Mä oikeastaan ihmettelin, miten hyvin se kuitenkin toimi tuossa

 

[pulatunnus]

Mitä ihmettä sä selität? Esim. autojen akuissa on tyypillisesti metalliset jäähdytyselementit joissa kiertää neste, ja sitä nestettä joko jäähdytetään tai lämmitetään tarpeen mukaan.
Tuo VTT:n testissä ollut jäähdytys on todella kaukana mistään "armottomasta". Vähän sama kun laittaisi prosessorin päälle boxed-jäähdyttimen ilman lämpötahnaa sekä tuuletinta ja kutsuisi sitä "armottomaksi jäähdyttämiseksi".. Mä oikeastaan ihmettelin, miten hyvin se kuitenkin toimi tuossa

Tässä kai verokki oli nyt arjen akut, ei joku prosessorin jäähdytys ?

Muistelen että alkuviikosta joku ynnäilli paljonko tuota pitäisi jäähdyttää, pohjalla perinteinen kenno, tilanne ei ehkä helpota jos energiatiheys olisi luvattu pienellä ominaislämpökapsiteetilla (en nyt muista paljonko sen varaan edes laskettiin)

Autossa nestettä kai käytetään ihan sen lämmönsiirtämiseen ja ilmalla jäähdytys, Tässä jossain olosuhde kaapissa ilman nestekiertoa.

Mitä ne luvut oli, vajaa parikymmentä wattituntia reilussa seitsemässä minuutissa. nimellisesti 95 wattitunnin akkuun

300kg 100kWh akkua lämittää yli 150kW teholla, pitäen sisäinen lämpötilan tasaisesti liki 90 celssius astetta, riittääkö siihen tavanomainen jäähdytys ? Jos oletus että akun ominaislämpökapasiteetti ennemmin nykyakkuja pienempi kuin isomp.

 

[pomk]

300kg 100kWh akkua lämittää yli 150kW teholla, pitäen sisäinen lämpötilan tasaisesti liki 90 celssius astetta, riittääkö siihen tavanomainen jäähdytys ? Jos oletus että akun ominaislämpökapasiteetti ennemmin nykyakkuja pienempi kuin isomp.

Millä teholla tuota oikein ladataan jos hukkalämpöteho on toi 150 kW? Jos mennää 80% lataushyötysuhteella niin töpselistähän pitäisi saada melkein megawatin verran sähköä!?!

Edit:
Varmaan ainoa tapa saada auton akkupaketista tommonen määrä lämpöä ulos on todella nopea nestekierto latauskaapelin tai erillisen jäähdytyskaapelin kautta.

 

[rushi]

Tässä kai verokki oli nyt arjen akut, ei joku prosessorin jäähdytys ?

Autossa nestettä kai käytetään ihan sen lämmönsiirtämiseen ja ilmalla jäähdytys, Tässä jossain olosuhde kaapissa ilman nestekiertoa.

Meni vissiin pointti vähän ohi? Mä siis vaan esimerkinomaisesti vertasin, että tuo VTT:n testisetupissa käytetty jäähdytys on tehokkuudeltaan samaa luokkaa, kuin boxed-jäähy prossun päällä ilman tahnaa ja tuuletinta. Aivan hiton kaukana mistään "armottomasta" siis.
Varmasti about kaikki foorumilaiset ymmärtää, että prosessori ei tuollaisella jäähtyisi kovinkaan hyvin. Ja suhteessa yhtä huonosti jäähtyy akkukenno tuolla VTT:n setupilla.

Monissa autoissa sitä nestettä jäähdytetään myös kylmäaineella, jos tarve vaatii (pikalataus, rata-/autobahn-ajo tms.).

 

[eurokeitai]

Kennon jännite muodostuu sähköparista, eri materiaaleilla voi syntyä samankaltainen jännite. Enkä sanoisi että "täsmälleen sama", koska testissä kennoa ladattiin 4,3V:iin joka tuhoaa useimmat NMC-kennot joko nopeasti tai hyvin nopeasti. Käytännössä missään NMC-akussa jonka kanssa olen tehnyt töitä, ei mennä yli 4,2V:in.

Voisin melkein ostaa saman jännitteen jos kyseessä olisi joku litium-elektrolyyttin perustuva akku. Niissäkin esim LFP ja LTO jännitteet on ihan muuta. Mutta olisi mieletön sattuma että joku uusi mystinen nanomateriaali sattuisi päätymään täsmälleen samaan jänniteluokkaan. Energiatiheydestä tinkimällä siihen pääisisi, kyllä, mutta miksi kukaan tekisi niin? Varsinkin jos mainostaa samalla vallankumouksellista energiatiheyttä.

Ja kyllä niitä 4.3V li-po akkuja löytyy, varsinkin noista drooniakusta. Elinikä toki kärsii.

 

[pulatunnus]

Meni vissiin pointti vähän ohi? Mä siis vaan esimerkinomaisesti vertasin, että tuo VTT:n testisetupissa käytetty jäähdytys on tehokkuudeltaan samaa luokkaa, kuin boxed-jäähy prossun päällä ilman tahnaa ja tuuletinta. Aivan hiton kaukana mistään "armottomasta" siis.
Varmasti about kaikki foorumilaiset ymmärtää, että prosessori ei tuollaisella jäähtyisi kovinkaan hyvin. Ja suhteessa yhtä huonosti jäähtyy akkukenno tuolla VTT:n setupilla.

Ne meni ehkä pointti ohi että toiset ehkä miettii arjen akkutoteutuksia, eikä jonkun prossun 170 watin piikkitehon jäähdtystyä tuollaisilla siilillä , hyvällä lämmönlevittäjällä hyvällä tuuletuksella.

Siis kiinnostaa se että kuinkapaljon sitä jähdytyskykyä pitäisi autossa lisätä, tuskin helpottaa se että yleensä ladataan parkissa.

Armoton sana voi luoda monenlaisia mielikuvia, toisilla rajumpia, onhan sitä esitelty autoja joissa on tuki todella isoille lataustehoille.

 

[pomk]

Siis kiinnostaa se että kuinkapaljon sitä jähdytyskykyä pitäisi autossa lisätä, tuskin helpottaa se että yleensä ladataan parkissa.

No paljonko niissä nykysin on jäähdytyskykyä!?! Missä lämpötilassa nestettä pidetään?

 

[JaJu]

En tuota kiellä, mutta puhujista jäänyt sellainen mielikuva ettei olisi yllätys jos saksaan lähetyt rahat katoaa sinne , oli luvattu muuta tai ei.
Miksi ne niitä takaisin antaisivat ?

Kai rikollisenkin pitää pitää mainetta yllä? Heillähän on sama puhallus Ruotsissa menossa. Heidän rahanpesubusiness loppuisi tuollaiseen törkeään kusetukseen. Ja tuskin Donut kerralla antaa 20M€. Annetaan ensin miljoona ja katsotaan että puolet siitä ilmestyy Markon tilille.

 

[Formica]

Mutta olisi mieletön sattuma että joku uusi mystinen nanomateriaali sattuisi päätymään täsmälleen samaan jänniteluokkaan.

Donutin väite oli, että jännitteen voi räätälöidä ja se on tarkoituksella tehty yhteensopivaksi nykyisten akkujen kanssa.

Kuten jo aiemmin täällä esitin, niin että jos akku perustuu siihen, että yksi tuollainen testattu kenno onkin joukko minikennoja tulostettuna sarjaan ja rinnan kytkentään? Eli siellä olisi johonkin muuhun kuin litiumiin perustuva ja matalajännitteinen kemia, esim. sarjassa 20 kpl 0,215V kennoja.

 

[pulatunnus]

Donutin väite oli, että jännitteen voi räätälöidä ja se on tarkoituksella tehty yhteensopivaksi nykyisten akkujen kanssa.

Kuten jo aiemmin täällä esitin, niin että jos akku perustuu siihen, että yksi tuollainen testattu kenno onkin joukko minikennoja tulostettuna sarjaan ja rinnan kytkentään? Eli siellä olisi johonkin muuhun kuin litiumiin perustuva ja matalajännitteinen kemia, esim. sarjassa 20 kpl 0,215V kennoja.

Tuon jänite valittavissa uskottavuutta kyseenalaistanut sillä että mitä järkeä tehdä 3,7v akku, jos ihan vapaasti valittavissa, niin jänitteet tappiin tai ainakin sataanvolttiin. Siis jos uskottaisiin tarinaan.

Mahdollisesti nämä jännite kyselyt tuli vähän puskista, ei oltu siihen varuduttu. Jos olisi ollut vähän innovatiivisuutta niin olisi laitettu useampi litiumi kennoa sarjaan, no nopeasti "asteikkovirhe" olisi huomattu.

2 volttia tai 5 volttin valitsemin mysteerakkuun olisi ollut nykyistä vakuuttavampaa, mutta ilmeisesti liianmonimutkaista. (tuossa koteloinnissa noilla virroilla, saatavilla olevilla kennoilla)

 

[pomk]

Tuon jänite valittavissa uskottavuutta kyseenalaistanut sillä että mitä järkeä tehdä 3,7v akku, jos ihan vapaasti valittavissa, niin jänitteet tappiin tai ainakin sataanvolttiin. Siis jos uskottaisiin tarinaan.

Mahdollisesti nämä jännite kyselyt tuli vähän puskista, ei oltu siihen varuduttu. Jos olisi ollut vähän innovatiivisuutta niin olisi laitettu useampi litiumi kennoa sarjaan, no nopeasti "asteikkovirhe" olisi huomattu.

2 volttia tai 5 volttin valitsemin mysteerakkuun olisi ollut nykyistä vakuuttavampaa, mutta ilmeisesti liianmonimutkaista. (tuossa koteloinnissa noilla virroilla, saatavilla olevilla kennoilla)

Tai sit haluttu nopea ttm kun voidaan hyödyntää olemassaolevaa ja jo hyväksyttyä akuston lataus- ja hallintaelektroniikkaa.

 

[pulatunnus]

Tai sit haluttu nopea ttm kun voidaan hyödyntää olemassaolevaa ja jo hyväksyttyä akuston lataus- ja hallintaelektroniikkaa.

Jos tässä kuvitellaan tarinan olevan totta, niin mitä siinä voisi hyödyntää perinteisesti, vs mitä säästöjä jos jännitteen valittaisiin optimiksi.
Tarinassa kemiahan olisi ihan eri, turvallisuus ihan eri, kaikki luulisi menevän uusiksi. En tiedä mutta kuvittelisin että sen vanhankin Vergen akkun jännite siellä 400V latausasemien tontilla. ja siinäkin menee uusiksi joka tapauksessa asioita.
Jos valitsisi kenno jänniteeksi satavolttia, niin virrat olisi ihan toista kuin 3,6 voltilla, jos energia sama, no tarinan kennot voi mutoilla vapaasti, ja tuskin koko rajoituksiakaan... Se akuhan ladataan take away kahvikupposen aikana, vs pitkä lounas.


VTT labrausta tuskin vaikeuttaisi jos nimellis jännite olisi isompi.

 

[pomk]

Jos tässä kuvitellaan tarinan olevan totta, niin mitä siinä voisi hyödyntää perinteisesti, vs mitä säästöjä jos jännitteen valittaisiin optimiksi.

Ekat tuotteet saisi markkinoille noin vuoden nopeammin.

VTT labrausta tuskin vaikeuttaisi jos nimellis jännite olisi isompi.

Ei, mut miksi labrata jotain mitä ei voida saada markkinoille järkevässä ajassa?

 

[pulatunnus]

Ekat tuotteet saisi markkinoille noin vuoden nopeammin.

Mihin arvioisi perustat ?

Onko nyt kyse kuinka monesta vuodesta, kolmesta ?
Avaa nyt tarkemmin.

Spoileri: Mutuilua

Jos nyt oletetaan että työn tekijöiswtä ei kiinni, akkussa menee kaikki uusiks joka tapauksessa ja akussa menee elektroniikka uusiksi joka tapauksessa. Hyllystä ei voi ottaa valmista settiä, mutta mikä mielestäni on kipupiste. mikä pitkittää vuodella projektia ? Jos ei nyt juututa heittämääni jännitteeseen, jos nimenomaan satavolttia on haaste.

Näetkö mitään etuja jos jännitteen voisi aidosti valita. Maalikkona julkastusta labrasta ensimmäisenä tulee mieleen virrat, ja se että isot virran, pienet jännitteet on vaiketa. Maalikkona kuvittelen että pienet jännitteet kymmennetvoltit, satavolttia ei lisää ongelmia, 400 voltin dc lataukseen ne joka tapauksessa suunniltu, tai oikeastaan tarinan akulla 800 volttia.

Drooni tapauksessa, niin mikä elektroniikka tiimillä veisi vuoden muita pidempään, ymmärrän että hyllyssä on komponentteja jotka hanskaa virrat ja jännitteet johonkin asti, vähän pitää jättää pelivaraa ja ne voi parametroida yksinkertaisin raja-arvoin. Ymmärtääkseni ei nyt ole tähtitiedettä , hyllytavarasta suunnitella simpeliä elektroniikkaa joka pitää turvarajat, jännite, virta, ja lämpötila. Toteuttaa virta/jännitelähdettä.

Tarinan mukaan nano akku on paljon helpompi kuin perinteisesti, eli ei tarvi olla jotain perinteisen kemian hiottuja algoritmejä, niillä ei mitään lisäarvoa.

Jos taasen tarvitaan kehittyneitä algortimejä , niin ne perinteiset menee roskiin sillä sekunnilla.

Droonissa jos voit valita jännitteen , niin yksinkertaistaa sitä akkua sen suunnittelua, siinä se akkukenno on osa runkoa.

Ei, mut miksi labrata jotain mitä ei voida saada markkinoille järkevässä ajassa?

Jos jännite olisi oikeasti valittavissa niin asiakkailla luulisi olevan vahva kiinnostus korkeammille jännitteille.

Eli ihan ehdottomasti labrata ja osoittaa se ominaisuus asiakkaille.

 

[pomk]

Mihin arvioisi perustat ?

Aikaan joka palaa erinäisten esd testien teettämiseen jne. Jos tossa voidaan käyttää jotain jo hyväksyttyä laturia niin moista hommaa ei tarvitse tehdä uudestaan, vs. jos käytössä olisi joku esoteerisempi jännite ja täysin uusi latauselektroniikkakin. Mopojen markkinoilletulo venyisi noin vuodella jos sinne laitettaisiinkin joku 100v kenno ja niin edespäin.

Jos jännite olisi oikeasti valittavissa niin asiakkailla luulisi olevan vahva kiinnostus korkeammille jännitteille.

Näiden mopojen asiakkailla? Eiköhän ne halua vaan ne moponsa.

 

[TommiZeliard]

Armottomalla jäähdyttämisellä? Kaksi passiivista jäähdytysripaa huoneenlämmössä 11C CC-latauksella, eikä mitään aktiivista jäähdytystä on kyllä kaukana ”armottomasta jäähdyttämisestä” kun kaikissa isoissa litiumakustoissa on nykyisin aktiivinen vesi / nestejäähdytyskierto kilowattiluokan jäähdytysteholla vaikka latausnopeudet ovat luokkaa 2-4C.

Oli se minusta suhteellisesti aika armoton jäähdytys. Kahdella siilillä tasapainotila löytyi 11C-latauksessa neljän minuutin kohdalla. Silloin ladattiin vakiojännitteellä ja laskevalla virralla, eli lataus- ja hukkateho pienenivät, mikä sai kennon lämpötilan kääntymään laskuun. Lämpötilan (huippuarvo +63 C) kulmakerroin oli nolla, kun samaan aikaan 4,3 V * 200 A = 860 W. Ripojen jäähdytysteho oli tuolla tasapainohetkellä karkeasti 0,1 kW.

Iso sähköauton akku (90-100 kWh) on tuhatkertainen kapasiteetiltaan, joten vastaava lataus- ja hukkatehokin ovat tuhatkertaisia. Auton akkua pitäisi joko jäähdyttää ~100 kW teholla 11C-latauksen aikana tai sitten antaa akun lämmetä yli 63 asteeseen.

 

[pulatunnus]

Aikaan joka palaa erinäisten esd testien teettämiseen jne. Jos tossa voidaan käyttää jotain jo hyväksyttyä laturia niin moista hommaa ei tarvitse tehdä uudestaan, vs. jos käytössä olisi joku esoteerisempi jännite ja täysin uusi latauselektroniikkakin. Mopojen markkinoilletulo venyisi noin vuodella jos sinne laitettaisiinkin joku 100v kenno ja niin edespäin.

Oikeasti vuoden pidempään ?

Laturi on siellä latausasemalla ja pyröän rajapinta laturin ja akun välillä menee jokatapauksessa uusiksi

Akku menee isosti uusiksi joka tapauksessa, maalikkona luulis siinä palavan aikaa enemmän kuin jonkin laturin testeissä.

Ja tarviiko oikesti laturi tyypittää joka akulle erikseen. (en nyt ihan varma mitä tarkoitat laturilla, mutta ilmeisesti jotain akun ulkopuolista komponenttia, laitetta.)

Jos tarkoitat akun ja lataus aseman välistä rajapintaa, niin miten sitä kiinnostaa akun kennojen jännitteet ? Jos siinä on algortimiä mikä säätelee DC asemalta pyydettävää lataus jännitettä niin se menee joka tapauksessa uusiksi.

AC laturiakaan ei luulis kiinnostavan akun kennojännitteet. vaan akun.

Näiden mopojen asiakkailla? Eiköhän ne halua vaan ne moponsa.

Ei, vaan akku asiakkaat.