• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen valtion default 2030-luvulla


Vajaa 4% tarvii ruoka-apua. Työttömyys koko Euroopan korkeinta.

Aika irvokasta että tällä menolla ollaan edelleen EU:n nettomaksajia hamaan ikuisuuteen asti ihan vaan sen takia että meillä on ollut suhteellisen korkea elintaso.

Pitääkö kohta ruveta kyselemään Kiinasta kehitysapua? Vai sitäkö se Orpo siellä reissulla oli jo kyselemässä :hmm:.
Ehkä Suomesta kannattaa muuttaa korkeaa verotusta karkuun myös ruokapulaa, kodittomuutta ja matalaa sosiaaliturvaa. Köyhät ja rikkaat samassa jonossa muuttamassa Ruotsiin?
 
Ruotsista on täällä moneen kertaan viime aikoina puhuttu kuinka siellä talous porskuttaa. Tosiasiassa maassa on EU:n kolmanneksi suurin työttömyysaste eli 9,1%.

Syihin en ole perehtynyt.
En mäkään ole heidän syihin perehtynyt, mutta sanotaan vaikka sitten Norjaan tai minne vaan muualle missä köyhät saavat katon päänsä päälle ja riittävän sosiaaliturvan ja rikkaat keveämmän verotuksen.

Tuntuu siltä ettei Suomi nyt pysty pian pitämään kenestäkään kansalaisistaan enää huolta.
 
Aina jaksaa ihmetyttää ihmisten kuvitelma että suomen Hallitus tai eduskunta ohjaa suomen talouden suunnan. Jos pystyisi niin suomen talous olisi jo fiksattu kasvu-uralle jo 10-15 vuotta sitten.

Kyllä se on yksilöt ja yritykset jotka sen tekee. Niin kauan kuin jengi vaan odottaa että "joku" tekee jotain niin mitään ei tule tapahtumaan.
Niin saahan täällä kaikki ihmetellä mitä haluaa vapaasti niin pitkään kuin haluaa. Ihmeellistähän on myös, että me opetetaan kouluissa historiaa, vaikka kaikki tietää ettei mennyttä voi muuttaa.

Vai oliko tämä nyt kiertoilmaus "vaikeille suhdanteille" tai oliko pointtina kenties, että koska Suomen hallitus ei voi asettaa lakia, että bkt ja ostovoima nousee kaikilla joka vuosi niin _kaikki_ mitä hallitus tekee ei vaikuta yhtään mihinkään? Enkä siis koita aukoa päätä, en vaan oikeasti saa tästä logiikasta mitenkään kiinni.

Annan nyt pari suoraa esimerkkiä niin ehkä se ihmettely ainakin vähenee. Hallituksen tavoitteena on saada lisää työtä, joten he tekevät ideologisen päätöksen missä tukia vähennetään niin, että työttömyysturvan 300e suojaosa poistui 1.4.2024 alkaen. Lopputuloksena lisää työttömiä osa-aika työllisistä, koska kukaan ei esimerkiksi halua maksaa julkisen liikentee maksuja pelkästä ilosta työntekemiseen ja näin kärsiä siitä itse taloudellisesti. Kaikki yritykset eivät voi tarjota täysipäiväistä työtä ja kaikki tekijät eivät pysty siihen fyysisesti. Heille tämä muutos on varmasti yhtä kiva, kun märkä rätti naamalla.

Tiukempi työnhakuvelvoite on myös kääntynyt itseään vastaan, kun työvoimaa etsivät firmat hukkuvat hakemustulvaan, mistä pitää erikseen saada eroteltua ne ketkä hakevat vain sen takia, ettei työttymyystuki pääty niistä ketkä olisivat oikeasti motivoituneita ja osaavia aloittamaan kyseiset työt. Jollain firmallahan on jo hakemuksessa jokin kohta missä kysytään suoraa että haetko paikkaa vain täyttääksesi kuukauden työnhaku velvoitteet. Osa firmoista on siirtynyt täysin sisäiseen hakuun. Hallitus tietysti uskoo, että jokainen työtön on ideologinen työnvieroksuja, vaikka samaan aikaan konkurssia ja yt:tä paukkuu joka suunnassa.

On muutenkin hieman erikoiset signaalit koko kansalle, kun rummutetaan hallituksen toimesta alkuu saksia ja leikkuulautoja omalla naamalla. Tämän jälkeen työttömyysturvaan tehtiin seuraavat heikennykset: Jo mainitsemani suojaosan poito, lapsikorotuksen poisto, porrastuksen heikennys, korotettu ansipäiväraha poistui. Karenssi myös samalla kiristyi, että samantien lähtee viikon liksa ilman mitää varotuksia. Ihmetellään niitä kasvavia ulosottoja nyt samalla. Sitten ihmetellään vielä lisää kun väkeä jää samaan aikaan kamala kasa työttömäksi, että onhan se nyt ihme ja kumma kun kansa ei enään kuluta. Kalja on litralta viis senttiä halvempaa, niin on työttömällä on onneksi varaa vuodessa yhteen kaljaan ehkä enemmän. ALVI kiristyy, mutta verotus kevenee varsinkin jos tienaa reilusti yli 9 kiloo kuussa. Yhteisöveroa kevennettiin kans noin miljardilla eurolla per vuosi. Siis ideologisia veronkevennyksiä samalla, kun Suomi siirtyy sinne EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn.

Nyt uusin ideologinen älynvälähdys on tämä irtisanomissuojan heikennys. Eli tehdään irtisanomisesta helpompaa, että saadaan lisää työntekijöitä, tuskimpa uskovat itsekkään enään tuohon valheeseen. Voin jo nyt paljastaa, ettei tällä luoda ainuttakaan työpaikkaa lisää, vaan yllätys yllätys työttömyys lisääntyy. Muutenkin jos työnantaja ei puolen vuoden koeajan aikana pysty kertomaan kuka soveltuu työhön ja kuka ei niin ehkä kannattaisi vaihtaa sitten itsekin tekijäpuolelle.

Mutta osa ei ilmeisesti vielä pysty tässäkään kohtaa myöntämään hallituksen talouspolitiikkaa totaalisen epäonnistuneeksi, vaan ihmetellään vain.
 
  • Tykkää
Reactions: PCB
Suomessa on joka firmassa melkein tietty joukko joka on viettänyt koko elämänsä taputellen kaltaisiaan selkään. Näille työntekijä on toimintayksikkö koska firman omistajat haluavat tehostaa leikkaamalla kuluja. Työntekijä on vain tulos ja kuluyksikkö. Samasta poolista hakeudutaan herkemmin politiikkaan.

Itseäni kuitenkin hämmästyttää. Olen aina ajatellut, että työttömien patistaminen töihin on tarkoituksellista teatteria kun ei uskalleta sanoa ettei ole rahaa. Koitetaan sitten vierittää syy työttömille itselleen että suurin osa kansaa ei kapinoi kun ”itsepä laiskottelette”

Välillä tuntuu, että tätä on höpötetty niin pitkään, että osa politikoista ottaa nämä jutut jo ihan tosissaan, kun osa vielä vaivaantuneena vilkuilee toisiaan esiripun takaa.

Kansa taasen vilkuilee toisiaan kun poliitikot selittävät psykoottisia juttuja töihin patistamisesta vaikka kaikki tietävät ettei töitä ole.
 
Viimeksi muokattu:
Annan nyt pari suoraa esimerkkiä niin ehkä se ihmettely ainakin vähenee. Hallituksen tavoitteena on saada lisää työtä, joten he tekevät ideologisen päätöksen missä tukia vähennetään niin, että työttömyysturvan 300e suojaosa poistui 1.4.2024 alkaen. Lopputuloksena lisää työttömiä osa-aika työllisistä, koska kukaan ei esimerkiksi halua maksaa julkisen liikentee maksuja pelkästä ilosta työntekemiseen ja näin kärsiä siitä itse taloudellisesti. Kaikki yritykset eivät voi tarjota täysipäiväistä työtä ja kaikki tekijät eivät pysty siihen fyysisesti. Heille tämä muutos on varmasti yhtä kiva, kun märkä rätti naamalla.

Työttömyysturvan 300 euron suojaosa toki myös muodosti melkoisen kannusteloukun. Enempää ei työtä kannattanut tehdä, vaikka isompaankin palkkaan olisi ollut työtä tarjolla.
 
Suomessa on joka firmassa melkein tietty joukko joka on viettänyt koko elämänsä taputellen kaltaisiaan selkään. Näille työntekijä on toimintayksikkö koska firman omistajat haluavat tehostaa leikkaamalla kuluja. Työntekijä on vain tulos ja kuluyksikkö. Samasta poolista hakeudutaan herkemmin politiikkaan.

Itseäni kuitenkin hämmästyttää. Olen aina ajatellut, että työttömien patistaminen töihin on tarkoituksellista teatteria kun ei uskalleta sanoa ettei ole rahaa. Koitetaan sitten vierittää syy työttömille itselleen että suurin osa kansaa ei kapinoi kun ”itsepä laiskottelette”

Välillä tuntuu, että tätä on höpötetty niin pitkään, että osa politikoista ottaa nämä jutut jo ihan tosissaan, kun osa vielä vaivaantuneena vilkuilee toisiaan esiripun takaa.

Kansa taasen vilkuilee toisiaan kun poliitikot selittävät psykoottisia juttuja töihin patistamisesta vaikka kaikki tietävät ettei töitä ole.
Työn määrä ei ole kuitenkaan mikään muuttumaton vakio, ja toisenlaisessa ympäristössä työpaikkoja voisi olla nykyistä enemmän. Tietenkään työttömien ruoskiminen ei ole järkevää, jos samalla ei mietitä muita konsteja tilanteen korjaamiseksi.

Nykymenolla Suomi näivettyy, ja jotain pitäisi tehdä.
 
Suomessa on joka firmassa melkein tietty joukko joka on viettänyt koko elämänsä taputellen kaltaisiaan selkään. Näille työntekijä on toimintayksikkö koska firman omistajat haluavat tehostaa leikkaamalla kuluja. Työntekijä on vain tulos ja kuluyksikkö. Samasta poolista hakeudutaan herkemmin politiikkaan.
En väitä ettei pitäisi paikkansa, mutta kolikolla on aina kääntöpuoli ja tämän kääntöpuoli jäi nyt vain katsomatta. Se nyt vaan on ikävä fakta että toiset osaavat käytännön hommat ja toiset osaavat johtaa ja suunnitella ja jälkimmäisestä maksetaan paremmin.

Korvaus tehdystä työstä suhteutetaan yleensä aika vahvasti siihen, paljonko työntekijä tuo rahaa kassaan. Miljoonadiilien solmijoita on määrällisesti vähemmän kuin hyviä hitsareita joten heille on maksettava enemmän. Jos se olisi niin helppoa olla rikas selkääntaputtelija, heitä olisi enemmän.
Itseäni kuitenkin hämmästyttää. Olen aina ajatellut, että työttömien patistaminen töihin on tarkoituksellista teatteria kun ei uskalleta sanoa ettei ole rahaa. Koitetaan sitten vierittää syy työttömille itselleen että suurin osa kansaa ei kapinoi kun ”itsepä laiskottelette”

Välillä tuntuu, että tätä on höpötetty niin pitkään, että osa politikoista ottaa nämä jutut jo ihan tosissaan, kun osa vielä vaivaantuneena vilkuilee toisiaan esiripun takaa.

Kansa taasen vilkuilee toisiaan kun poliitikot selittävät psykoottisia juttuja töihin patistamisesta vaikka kaikki tietävät ettei töitä ole.
Suomalaiset lähtivät 1970-luvulla hakemaan töitä Ruotsista koska Suomessa ei ollut töitä riittävästi ja työttömyyskorvauksella joutui vuokraamaan joltakulta yhden makuuhuoneen ja asumaan siellä. Jostain syystä suomalaiset eivät enää koe tarvetta hakea töitä muualta kun niitä ei täällä ole.

Minusta ei ole mitenkään yllättävää että kun työttömien määrä kasvaa, työttömille maksettavia avustuksia ei voida kasvattaa.
Työttömyysturvan 300 euron suojaosa toki myös muodosti melkoisen kannusteloukun. Enempää ei työtä kannattanut tehdä, vaikka isompaankin palkkaan olisi ollut työtä tarjolla.
Ennen ja jälkeen suojaosan poiston niiden, joille töitä on paljon tarjolla, kannattaa tehdä paljon töitä. Ne joille on vähän töitä tarjolla, joutuvat kärvistelemään pienemmällä rahalla. Sille se 300€ oli iso raha, jolle on kovin vähän töitä tarjolla.
 
Työttömyysturvan 300 euron suojaosa toki myös muodosti melkoisen kannusteloukun. Enempää ei työtä kannattanut tehdä, vaikka isompaankin palkkaan olisi ollut työtä tarjolla.

Niin siis kannustinloukku on aina jossain kohtaa. Suojaosan tarkoitus oli se, että kannustinloukku ei olisi siinä kohtaa, kun menee töihin, vaan pienikin työnteko olisi aina kannattavaa.
 
Suomalaiset lähtivät 1970-luvulla hakemaan töitä Ruotsista koska Suomessa ei ollut töitä riittävästi ja työttömyyskorvauksella joutui vuokraamaan joltakulta yhden makuuhuoneen ja asumaan siellä. Jostain syystä suomalaiset eivät enää koe tarvetta hakea töitä muualta kun niitä ei täällä ole
Vastausta ylläolevaan pohtiessa on hyvä pohtia että onkohan siellä lahden toisella puolella jokin myös mahdollisesti muuttunut noista ajoista?

Kyllähän norjaan esim. On ollut jonkin verran tunkua mm. Hoitajien osalta koska paremmat palkat. Mutta mites ne työt, joihin ei tartte kielitaitoa? Taitaa tilanne olla tänän niin että niistä aika kova kilpailu koska tuo ruotsin työvoiman maahantuontipolitiikka, joka varmasti peilautuu palkkatasoon.


Anekdoottina, niin mun faija oli näitä ruotsiin lähteneitä.

En nyt tarkkaa prosessikuvausta enää tässä vaiheessa muista, mutta homma meni about niin että Jossain hän löytänyt suomen puolelta ilmoituksen, että lahden toisella puolella tarvitaan työvoimaa.

Isän osalta homma meni niin että oli päivän X laitoksen pihalla ilman sen suurempia haastatteluja tai esikarsintoja yhdessä ison läjän muita työhöntulevia suomalaisten kanssa.

Homma alkoi siitä että pihalla kysyttiin sitten ketkä puhuvat ruotsia, ja kun faija nosti kätensä vedettiin hänet sivuun muista ja ohjattiin lopulta ison satamanostimen koppiin opiskelemaan paikallisen ohjaajan selän takaa operointia. Muutkin kaikki paikalla olleet saivat duunia, mutta se ne olivat sitten vähän enemmän hanttihomma.

En voi sanoa olevani perillä nykymenosta, mutta vähän epäilen että ruotsissakin on "kävele tehtaalle, riuska kädenpuristus ja suoraan hommiin" -tyyliset rekrytointiprosessit aika harvassa nykyään, mikäoletettavasti nostaa kynnystä suomalaisen perspektiividtä tehdä suuria ja etenkin äkkisiä peliliikkeitä kun pohtii mahd. Lahdentakaisia työpaikkavaihtoehtoja.

Plus tietenkin tuo, että 70-luvulla Ruotsi oli about kaikilla mittareilla edelö suomea yhteiskuntana mikä varmasti myös ollut houkuttelevuustekijä. Nykypäivän tilannevertailu onkin sitten hieman kompleksisempi, vaikka ruotsilla edelleen on enemmän fyffeä.
 
Vastausta ylläolevaan pohtiessa on hyvä pohtia että onkohan siellä lahden toisella puolella jokin myös mahdollisesti muuttunut noista ajoista?

Kyllähän norjaan esim. On ollut jonkin verran tunkua mm. Hoitajien osalta koska paremmat palkat. Mutta mites ne työt, joihin ei tartte kielitaitoa? Taitaa tilanne olla tänän niin että niistä aika kova kilpailu koska tuo ruotsin työvoiman maahantuontipolitiikka, joka varmasti peilautuu palkkatasoon.


Anekdoottina, niin mun faija oli näitä ruotsiin lähteneitä.

En nyt tarkkaa prosessikuvausta enää tässä vaiheessa muista, mutta homma meni about niin että Jossain hän löytänyt suomen puolelta ilmoituksen, että lahden toisella puolella tarvitaan työvoimaa.

Isän osalta homma meni niin että oli päivän X laitoksen pihalla ilman sen suurempia haastatteluja tai esikarsintoja yhdessä ison läjän muita työhöntulevia suomalaisten kanssa.

Homma alkoi siitä että pihalla kysyttiin sitten ketkä puhuvat ruotsia, ja kun faija nosti kätensä vedettiin hänet sivuun muista ja ohjattiin lopulta ison satamanostimen koppiin opiskelemaan paikallisen ohjaajan selän takaa operointia. Muutkin kaikki paikalla olleet saivat duunia, mutta se ne olivat sitten vähän enemmän hanttihomma.
Joo, muistan että enoni oli niitä kielitaidottomia ja hanttihommissa jollain tehtailla. Ei se Ruotsi ilmeisesti työtilanteensa puolesta edes ole se the paikka juuri tällä hetkellä, mutta joillain aloilla löytyisi varmasti esim. Norjasta ja Tanskasta paikkoja.

Enkä mä aja takaa että kaikki työttömät tulisi velvoittaa ulkomaille töihin, mutta pointtina että taustalla on rakenteellinen ongelma. Meillä on väestö kasvanut ja kasvaa edelleen joten töitä ei kaikille tule riittämään, eikä enempää rahaa valtion velkaantuessa, laskusuhdanteessa ja työttömien määrän kasvaessa.

Vaihtoehtoja on monia ja jokainen tekee omat ratkaisunsa. Osalle se voi olla työt ulkomailla, jollekin itsensä työllistäminen yrittäjänä, joku joutuu vain kiristämään vyötä entisestään.
En voi sanoa olevani perillä nykymenosta, mutta vähän epäilen että ruotsissakin on "kävele tehtaalle, riuska kädenpuristus ja suoraan hommiin" -tyyliset rekrytointiprosessit aika harvassa nykyään, mikäoletettavasti nostaa kynnystä suomalaisen perspektiividtä tehdä suuria ja etenkin äkkisiä peliliikkeitä kun pohtii mahd. Lahdentakaisia työpaikkavaihtoehtoja.

Plus tietenkin tuo, että 70-luvulla Ruotsi oli about kaikilla mittareilla edelö suomea yhteiskuntana mikä varmasti myös ollut houkuttelevuustekijä. Nykypäivän tilannevertailu onkin sitten hieman kompleksisempi, vaikka ruotsilla edelleen on enemmän fyffeä.
Joo, monta monessa ja toisessa ketjussa tuotiinkin juuri esiin että Ruotsin työttömien määrä on myös kasvanut merkittävästi että ehkä se Norja voisi tosiaan olla se uusi Ruotsi. Eikä sinnekään varmasti mennä ilman kielitaitoa noin vaan töihin, puhumattakaan siitä että osaa hommat jollain tasolla.

Mutta lisää työttömiä ja paremmat tuet työttömille on ainakin epätodennäköisin vaihtoehto valtion politiikan suunnalta tässä tilanteessa. Työttömille ei oikein muutakaan voi kuin "patistaa töihin" vaikkei töitä olisikaan tarjolla. Valtion tehtävähän ei lähtökohtaisesti ole tarjota työpaikkaa vaan mahdollistaa yrityksille sellainen toimintaympäristö että ne voivat tarjota. Tällä hetkellä se toimintaympäristö on aika huonoissa kantimissa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.
 
Suomalaiset lähtivät 1970-luvulla hakemaan töitä Ruotsista koska Suomessa ei ollut töitä riittävästi ja työttömyyskorvauksella joutui vuokraamaan joltakulta yhden makuuhuoneen ja asumaan siellä. Jostain syystä suomalaiset eivät enää koe tarvetta hakea töitä muualta kun niitä ei täällä ole.
1960–70-luvuilla Ruotsiin pääsi töihin vähällä tai ihan ilman mitään muodollista koulutusta. Siellä oli työvoimapula ja työ opittiin työn ohessa. Nykyään, jos haluaa ulkomaille töhin, niin vaaditaan korkeampaa koulutusta ja muodollista pätevyyttä. Toki siivoojan hommia on kaikkialla, mutta vaikkapa Keski-Euroopassa pitäisi osata ranskaa tai saksaa niissäkin hommissa. Ei taida monelle taipua.

Eli tilanne on nykyaan ihan eri kuin aikanaan. Vaikka toki ulkomailla suomalaisia on toissä (itsekin olen), mutta usein kyseessä ovat sellaiset henkilöt, jotka useimmiten työllistyisivät Suomessakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 070
Viestejä
5 092 404
Jäsenet
81 570
Uusin jäsen
laamasd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom