- Liittynyt
- 03.07.2020
- Viestejä
- 118
No eihän sitä voi käsittää, jos lapset on helppohoitoisia, mutta kyllähän se lastenhoito voi helposti olla paljon rakempaa mitä töiden tekeminen, etenkin jos on hyvä omassa työssä ja pitää siitä, mitä tekee.Mä en sitten ollenkaan kykene ymmärtämään tota "mennään töihin lepäämään" -mentaliteettia.
Ainakin omalla kohdalla lastenhoito oli aina hermoja raastavaa, koska lapsillani oli mm. allergioita. Allerginen lapsi ei nuku, itkee *koko* ajan ja sitä pakko pitää sylissä koko ajan. Ja lapsi on vielä semmoinen että liikaa itkiessä lapsi oksentaa, ei sitä voi vain jättää vähäksi aikaa itkemään, vaan sen jälkeen vaihdetaan lapsen ja pinnasängyn vaatteet tai pesätän mattokin siinä sivussa. Eli jos suurin osa ajasta menee lapsen kanniskeluun sylissä tai kärryssä heilutteluun, niin vaikea siitä lastenhoidosta on nautiskella ja töihin palaaminen on mahtavaa luksusta.
Lisäksi omat lapset olivat alle kouluikäisinä todella kovapäisiä. 80% kaikista käskyistä ja pyynnöistä mitä lapselle tekee on suoraan "en tee" ja jos vaikka sanoi että ennen ruokaa ei syödä jäätelä, se on tarkotiettu jälkiruoaksi, niin siitä saattoi tulla kolmen tunnin raivoaminen.
Tavallisten lasten vanhemmat eivät voi mitenkään käsittää, kuinka helvetin raskashoitoisia osa lapsista on pieninä. Ei minulla kaverit ymmärtäneet ollenkaan, että kerroin miten sen jälkeen kun saadaan lapsi nukkumaan, ollaan vaimon kanssa kuin kusi sukassa. Onhan helppo sanoa että "Kyllä lapsen on opittava tavallisia talon ääniä kestämään" jos oma lapsi ei herää nuppineulan tipahtaessa lattialle huutamaan vatsakivussa.