Tyhmät ihmiset

[Dr. Who]

Tosiaan kyse oli vain Teksasista, enkä siltikään usko että Suomessa yksikään ihminen on niin kouluttamaton tai muuten vain urpo, että joisi valkaisuainetta lääkkeenä koronavirukseen. Tosin onhan täällä foorumillakin monenlaista huuhaa-tyyppiä toitottamassa tällaisia huhuja ja muita salaliittojuttuja faktoina, joten kai se mahdollista on.

Kyllä on, täällä ihmiset dokaa itseltänsä terveyden tai lihottaa koska se on voimaannuttavaa ja ihanaa olla itsenäinen!

Tyhmiä on ja paljon tässä maassa...

 

[poskiholisti]

Joskus mietityttää että monessa varsinkin liikkuvassa työssä ruokatunnin voi pitää "liukuvasti" niin miksi pitää lähteä syömään tasan klo 11 kun jokainen lounaspaikka ja kebabbila on täynnä?
Itte lähden 10min aikaisemmin ja ehdin tilaamaan saamaan pöperöt nopeammin kuin jonottaa puoli päivää tilausta ja annosta.

Tätä olen aina ihmetellyt. Jokaisessa duunissa on saanut seurata, kun ns. tietotyöläiset sun muut toimihenkilöt kokoontuvat aulaan parveilemaan ja syömään lähdetään kellokorttihengessä tasan klo 11 eli juuri silloin kun lounaspaikat ovat muutenkin täynnä. Ilmeisesti takana on jonkinlainen viehtymys jonottamiseen.

Myöhäistämällä (tai jossain tapauksissa aikaistamalla) hiukan lounashetkeä on myös epätodennäköisempää päätyä seisovan pöydän jonoon, kun joku helvetin "asiantuntija" henkilökortti hirttoköytenä kaulassa roikkuen arpoo kahden metrin mittaisella syöttökaukalolla viisi minuuttia, että mitähän sitä uskaltaisi ottaa tai sitten jotain kanacurryä siirretään molekyyli kerrallaan lautaselle. Kirsikkana kakun päälle kaukalon ääressä voi kauhistella kollegalleen naapurin Marjatan ihmissuhdekuvioita erittäen samalla pari litraa sylkeä tarjolla olevien ruokien päälle

 

[koivunoksa]

Tätä olen aina ihmetellyt. Jokaisessa duunissa on saanut seurata, kun ns. tietotyöläiset sun muut toimihenkilöt kokoontuvat aulaan parveilemaan ja syömään lähdetään kellokorttihengessä tasan klo 11 eli juuri silloin kun lounaspaikat ovat muutenkin täynnä. Ilmeisesti takana on jonkinlainen viehtymys jonottamiseen.

Myöhäistämällä (tai jossain tapauksissa aikaistamalla) hiukan lounashetkeä on myös epätodennäköisempää päätyä seisovan pöydän jonoon, kun joku helvetin "asiantuntija" henkilökortti hirttoköytenä kaulassa roikkuen arpoo kahden metrin mittaisella syöttökaukalolla viisi minuuttia, että mitähän sitä uskaltaisi ottaa tai sitten jotain kanacurryä siirretään molekyyli kerrallaan lautaselle. Kirsikkana kakun päälle kaukalon ääressä voi kauhistella kollegalleen naapurin Marjatan ihmissuhdekuvioita erittäen samalla pari litraa sylkeä tarjolla olevien ruokien päälle

Minä käyn yleensä jo 10.30 syömässä, jos tuosta myöhästyy, niin 11:45 tai 12:15 on seuraavat väljät ajat. Ei yleensä tarvitse kovin paljoa jonottaa. Jostain ihmeellisestä syystä useat lounaspaikat avaa ovensa vasta 11:00. Siinä menettäväät ihan huomattavan paljon lounastajia.

 

[negge]

Minä käyn yleensä jo 10.30 syömässä, jos tuosta myöhästyy, niin 11:45 tai 12:15 on seuraavat väljät ajat. Ei yleensä tarvitse kovin paljoa jonottaa. Jostain ihmeellisestä syystä useat lounaspaikat avaa ovensa vasta 11:00. Siinä menettäväät ihan huomattavan paljon lounastajia.

Offtopikkia ehkä, mut.
Mä oon valtiolla töissä ja yleinen vitsi meillä on, et "virkamiehellä alkaa vatsa kurnimaan 10.30". Et sama homma täällä et aika usein tulee lähdettyä syömään suht aikaisin. Isompia jonoja ei tuohon aikaan ole, jos ruokapaikka on vain auki.

Olen tietotyöläinen ja "asiantuntija", jolla on kellokortti hirttoköytenä, mut en mä ole ainakaan kiinnittänyt huomiota, että itse tai muut mun työkaverit erityisesti jumittaisi linjastolla. Me käydään yleensä aika pitkälti samoissa mestoissa syömässä ja valikoima on sen verran tuttua, että ei tarvitse arpoa. Ehkä kun on miesvaltaisessa työpaikassa duunissa vaikuttaa tähän, mene ja tiedä.

 

[jarp]

Tätä olen aina ihmetellyt. Jokaisessa duunissa on saanut seurata, kun ns. tietotyöläiset sun muut toimihenkilöt kokoontuvat aulaan parveilemaan ja syömään lähdetään kellokorttihengessä tasan klo 11 eli juuri silloin kun lounaspaikat ovat muutenkin täynnä. Ilmeisesti takana on jonkinlainen viehtymys jonottamiseen.

Jonottaminen ei ole työntekoa, joten se nyt vain on järkevää jonottaa (ellei käytössä ole kellokorttijärjestelmä, joka rokottaa ylimittaisista lounastauoista). Lisäksi jonottaminen on sosiaalinen tapahtuma, harva varmaan lähtee yksin jonottamaan?

 

[Edqar]

Lisäksi jonottaminen on sosiaalinen tapahtuma, harva varmaan lähtee yksin jonottamaan?

Voiko yksin jonottamista kutsua jonoksi?
En tiedä tarkoititko noin, mutta hieman huvitti

 

[Kyösti]

Jonottaminen ei ole työntekoa, joten se nyt vain on järkevää jonottaa (ellei käytössä ole kellokorttijärjestelmä, joka rokottaa ylimittaisista lounastauoista).

Miten ihmeessä se omalla ajalla jonottaminen on järkevää? Vai meinaatko että se jonottaminen on työaikaa?

Omasta mielestä jonottaminen noin niinkuin yleensä on aika vajaata puuhaa.

 

[poskiholisti]

Jonottaminen ei ole työntekoa, joten se nyt vain on järkevää jonottaa (ellei käytössä ole kellokorttijärjestelmä, joka rokottaa ylimittaisista lounastauoista). Lisäksi jonottaminen on sosiaalinen tapahtuma, harva varmaan lähtee yksin jonottamaan?

Niin, eihän se tietenkään minulta ole pois jos joku jonottaa ja vielä nauttii siitä. Omalla kohdallani keksin aika montakin tapaa tappaa aikaa paremmin, kuin seisomalla lounasravintolan jonossa.

 

[Kautium]

Hyvä, koska ei täällä kukaan muukaan ole.

Paitsi, että sinä juuri vertasit. Kannattaa kirjoittaa mitä tarkoittaa, jos oikeasti tarkoitit jotain muuta.

Kyllä on, täällä ihmiset dokaa itseltänsä terveyden tai lihottaa koska se on voimaannuttavaa ja ihanaa olla itsenäinen!

Tyhmiä on ja paljon tässä maassa...

Joo, tyhmiä on joka lähtöön, mutta nämäkö ovat mielestäsi verrannollisia siihen, että joku vetää valkaisuainetta lääkkeenä virukseen ja kuolee? Ok.

 

[Kautium]

Voiko yksin jonottamista kutsua jonoksi?
En tiedä tarkoititko noin, mutta hieman huvitti

"Yksin jonossa" = ei kollegoiden/tuttavien kanssa.

Jono voi olla vaikka sata metriä pitkä, mutta jos kukaan ei tunne toista, niin ei se silloin kovin sosiaalinen tapahtuma ole. Työpaikoilla mennään monesti syömään porukalla about samaan aikaan, jotta olisi juuri sitä seuraa. Jonotusta kukaan tuskin menee varta vasten kuitenkaan etsimään. Toinen syy on siinä, että monessa ravintolassa laadukkain ruoka on tarjolla alkuvaiheessa. Kolmas syy on tuo mikä jo sanottiin, eli jos aikaisin aamulla on syönyt viimeksi, niin kyllä siinä klo 11 kieppeillä alkaa olemaan jo nälkä, olettaen että aineenvaihdunta toimii kutakuinkin normaalisti.

Ja siis kuinka monessa paikassa se jonotus nyt ylipäätään kestää yli paria minuuttia?

 

[jarp]

Miten ihmeessä se omalla ajalla jonottaminen on järkevää? Vai meinaatko että se jonottaminen on työaikaa?

Vielä en ole sellaista firmaa nähnyt, jossa kolmen vartin lounastauon pitänyt tekisi tämän vuoksi pidemmän työpäivän (oletetaan tässä että lounastauko on soppareissa 30min ja ei-työaikaa). Joten se nyt on vain viisasta jonottaa työkavereiden kanssa ja samalla puhua paskaa (monesti kylläkin työasioista, joten edes paperilla ongelmaa ei ole).

 

[?..]

Tuo, että lähetään aina tiettyyn aikaan syömään ja mielellään jonotellaan on sellaista lampaiden ja hitaiden hommaa. Älykkäät optimoi.

Viisaimmat tekee itse ruuan, niin saa terveellistä ja hyvää halvalla.

 

[Ponsu]

Vielä en ole sellaista firmaa nähnyt, jossa kolmen vartin lounastauon pitänyt tekisi tämän vuoksi pidemmän työpäivän (oletetaan tässä että lounastauko on soppareissa 30min ja ei-työaikaa). Joten se nyt on vain viisasta jonottaa työkavereiden kanssa ja samalla puhua paskaa (monesti kylläkin työasioista, joten edes paperilla ongelmaa ei ole).

Minä olen töissä sellaisessa.

 

[ttm]

Vai meinaatko että se jonottaminen on työaikaa?

Tuosta "ellei rokoteta ylimittaisista lounastauoista" kuulostaa tältä. En kyllä siltikään ymmärrä, miksi hommista luistaminen olisi järkevää.

 

[evakko]

mut en mä ole ainakaan kiinnittänyt huomiota, että itse tai muut mun työkaverit erityisesti jumittaisi linjastolla

Aiemmassa vakiopaikassani kävi paljon lähellä olevien virastojen työntekijöitä, aika usein tuli todistettua että naiset unohtuivat keskustelemaan jonoon, joskus eivät edes huomanneet omaa kassavuoroaan vaan kassa joutui jopa kutsumaan "seuraava!":lla. Nyt on tullut käytyä paikassa jossa käy myös opiskelijoita ja kyllä nuorissakin naisissa riittää niitä jotka eivät malta odottaa pöytään istumista.

 

[poskiholisti]

Vielä en ole sellaista firmaa nähnyt, jossa kolmen vartin lounastauon pitänyt tekisi tämän vuoksi pidemmän työpäivän (oletetaan tässä että lounastauko on soppareissa 30min ja ei-työaikaa). Joten se nyt on vain viisasta jonottaa työkavereiden kanssa ja samalla puhua paskaa (monesti kylläkin työasioista, joten edes paperilla ongelmaa ei ole).

Anteeksi, mutta onko sinun mielestäsi tämä "viisaus" siinä, että tuhlataan työaikaa tarkoituksellisesti seisoen jossain jonossa? Jos työaikaa pitää väen vängällä tuhlata johonkin muuhun kun työntekoon, niin istuisin mielummin vaikka kahvihuoneen sohvalla sen sijaan että pönöttäisin jossain lounasjonossa jakkukalkkunoiden ja neule-eemeleiden kanssa

 

[jarp]

Anteeksi, mutta onko sinun mielestäsi tämä "viisaus" siinä, että tuhlataan työaikaa tarkoituksellisesti seisoen jossain jonossa? Jos työaikaa pitää väen vängällä tuhlata johonkin muuhun kun työntekoon, niin istuisin mielummin vaikka kahvihuoneen sohvalla sen sijaan että pönöttäisin jossain lounasjonossa jakkukalkkunoiden ja neule-eemeleiden kanssa

Kehotan kyllä vakavasti vaihtamaan työpaikkaa, mikäli kokemus kolleegoista on tämä Ymmärrän mainiosti, että tuollaisessa tilanteessa ei todellakaan tee mieli jonottaa yhtään missään. On kuitenkin myös niitä työpaikkoja (toivottavasti enemmistö tietotyössä), missä kolleegat / asiakkaan edustajat ovat työelämän vastine hyville kavereille, jolloin lounastamaan lähteminen on mukavaa yhteistä tekemistä ja sillä ei ole pätkänkään merkitystä, että pitkäänkö jonotetaan. Tosin kannattaa koittaa myös vähän avartaa omaa katsontakantaansa - ei minulla ainakaan ole mitään ongelmia ollut "jakkukalkkunoiden" kanssa. Päin vastoin, monet hyvät ja hedelmälliset keskustelut käyty asiakkaiden mitä eriliaisempien ihmisten kanssa, kun virallinen osuus on lounastauon kohdalla hetkeksi jäissä ja voi vaihtaa ajatuksia vapaasti.

Senkin faktan pitäisi olla jo yleisesti tunnettua, ettei tietotyössä kellonkortin tuijottaminen liity pätkääkään tuottavuuteen, korkeintaan käänteisesti. "Ei-työntekoon" käytetty aika on monesti tuottavampaa, mitä "työntekoon" käytetty.

 

[poskiholisti]

Kehotan kyllä vakavasti vaihtamaan työpaikkaa, mikäli kokemus kolleegoista on tämä Ymmärrän mainiosti, että tuollaisessa tilanteessa ei todellakaan tee mieli jonottaa yhtään missään. On kuitenkin myös niitä työpaikkoja (toivottavasti enemmistö tietotyössä), missä kolleegat / asiakkaan edustajat ovat työelämän vastine hyville kavereille, jolloin lounastamaan lähteminen on mukavaa yhteistä tekemistä ja sillä ei ole pätkänkään merkitystä, että pitkäänkö jonotetaan. Tosin kannattaa koittaa myös vähän avartaa omaa katsontakantaansa - ei minulla ainakaan ole mitään ongelmia ollut "jakkukalkkunoiden" kanssa. Päin vastoin, monet hyvät ja hedelmälliset keskustelut käyty asiakkaiden mitä eriliaisempien ihmisten kanssa, kun virallinen osuus on lounastauon kohdalla hetkeksi jäissä ja voi vaihtaa ajatuksia vapaasti.

Senkin faktan pitäisi olla jo yleisesti tunnettua, ettei tietotyössä kellonkortin tuijottaminen liity pätkääkään tuottavuuteen, korkeintaan käänteisesti. "Ei-työntekoon" käytetty aika on monesti tuottavampaa, mitä "työntekoon" käytetty.

Missähän kohdassa viittasin kollegoihini? Aivan, en missään. Tulen kiitos aivan hyvin toimeen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa myös virallisen työajan ulkopuolella.

Joka tapauksessa viestini lähinnä koskivat yleisesti toimintaa lounasravintoloissa. Pyrin pitämään normaalin lounashetken työvapaana hetkenä, poikkeuksena toki asiakaslounaat ja vastaavat tilaisuudet.

 

[?..]

Kehotan kyllä vakavasti vaihtamaan työpaikkaa, mikäli kokemus kolleegoista on tämä Ymmärrän mainiosti, että tuollaisessa tilanteessa ei todellakaan tee mieli jonottaa yhtään missään. On kuitenkin myös niitä työpaikkoja (toivottavasti enemmistö tietotyössä), missä kolleegat / asiakkaan edustajat ovat työelämän vastine hyville kavereille, jolloin lounastamaan lähteminen on mukavaa yhteistä tekemistä ja sillä ei ole pätkänkään merkitystä, että pitkäänkö jonotetaan. Tosin kannattaa koittaa myös vähän avartaa omaa katsontakantaansa - ei minulla ainakaan ole mitään ongelmia ollut "jakkukalkkunoiden" kanssa. Päin vastoin, monet hyvät ja hedelmälliset keskustelut käyty asiakkaiden mitä eriliaisempien ihmisten kanssa, kun virallinen osuus on lounastauon kohdalla hetkeksi jäissä ja voi vaihtaa ajatuksia vapaasti.

Senkin faktan pitäisi olla jo yleisesti tunnettua, ettei tietotyössä kellonkortin tuijottaminen liity pätkääkään tuottavuuteen, korkeintaan käänteisesti. "Ei-työntekoon" käytetty aika on monesti tuottavampaa, mitä "työntekoon" käytetty.

Etkai tosissaan vietä aikaa jonottamassa mielummin kuin kahvituvassa nautiskellen yms?

 

[Kvarkki]

Etkai tosissaan vietä aikaa jonottamassa mielummin kuin kahvituvassa nautiskellen yms?

Ketjun aiheeseen liittyen vois kyllä todeta, että helvetin paljon mieluummin sitä seisoskelee ruokalassa, kuin Kohinan idioottien suunnittelemassa "mukavasssa" kahvitilassa kahviautomaattipaskan kera. En ihan heti keksi paljon paskempaa ja ankeampaa suunnittelua kuin nuo nykyisen työpaikan trendikalusteet. On kyllä muutenkin niin päin persettä suunniteltu toimisto, että mistäköhän noillekin taas maksettiin. Poskiholisti ja "työvapaat lounashetket" kuulostaa kyllä siltä oudolta kaverilta, joka kyhjöttää työpisteessään ja ei käy muiden kanssa syömässä. Ei mun nuppi kyllä kestäis, jos ei olis mitään rennompaakin kontaktihetkeä työkavereiden kanssa päivän mittaan.

 

[koivunoksa]

Ketjun aiheeseen liittyen vois kyllä todeta, että helvetin paljon mieluummin sitä seisoskelee ruokalassa, kuin Kohinan idioottien suunnittelemassa "mukavasssa" kahvitilassa kahviautomaattipaskan kera. En ihan heti keksi paljon paskempaa ja ankeampaa suunnittelua kuin nuo nykyisen työpaikan trendikalusteet. On kyllä muutenkin niin päin persettä suunniteltu toimisto, että mistäköhän noillekin taas maksettiin. Poskiholisti ja "työvapaat lounashetket" kuulostaa kyllä siltä oudolta kaverilta, joka kyhjöttää työpisteessään ja ei käy muiden kanssa syömässä. Ei mun nuppi kyllä kestäis, jos ei olis mitään rennompaakin kontaktihetkeä työkavereiden kanssa päivän mittaan.

Minä mieluiten käyn yksinään syömässä, ei kiinnosta ruoan lomassa turhat keskustelut. Nopea ahmiminen ja pois 5minuutissa juoksukahvien kera. Joillain työkavereilla on taas pakonomainen tarve saada joku kaveriksi, kun lähtee syömään. Jos ei ketään ole konttorilta lähdössä, niin aletaan panemaan viestejä whatsapp ryhmään ja viimekädessä soitellaan siviilielämän kavereille, että onko joku menossa syömään.

 

[Makos]

No, jokainen taaplaa tyylillään, mutta mitä jonottamiseen tulee, taannoin TKK:n Alvarin eteen kerääntyi aina tusina jengiä jonottamaan ravintolan aukeamista hetkeä ennen 10:30, jottei sitten tarvitse jonottaa linjastossa. Ironista. Itsehän vain katselin "mukavasta" Alvarin alakerran kahvituvasta meininkiä nautiskellen yms.

 

[Admiral General Aladeen]

Minä mieluiten käyn yksinään syömässä, ei kiinnosta ruoan lomassa turhat keskustelut. Nopea ahmiminen ja pois 5minuutissa juoksukahvien kera.

Juu, tuo olisi järkevää ja tehokasta, mutta meillä lounas kestää aina vähintään 45min ja vähennetään työajasta vaikka oikeasti hotkaisisit eväät naamariin minuutissa.

 

[petepeluri]

Mukavaa kun metsästäjä päästää koiransa toisten pihoille murisemaan ja haukkumaan.

 

[koivunoksa]

Mukavaa kun metsästäjä päästää koiransa toisten pihoille murisemaan ja haukkumaan.

Justiinsa kävi ajokoira meidänkin pihalla ja omat koirat lähti sen matkaan. Onneksi oli tractive kaulassa, niin sai ne parin kilometrin päästä kiinni.

Ei täkäläisten metsästäjien koirat sentään mitään äristelijöitä ole, vaan hyvin käyttäytyviä tapauksia. Ei se metsästäjä sitä koiraa millään gps:llä ohjaa, kun sen jäljille päästää.

 

[Alceste]

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

yle.fi

"Yleisin syy kahvihävikin syntyyn oli, että kahvia keitettiin liikaa."

Huokaus. Ellei mitään muuta käyttöä keksi eikä napa vedä, sen kahvin voi pakastaa jääpala-astiassa ja käyttää seuraavana perjantaina jallun kanssa.

 

[Mikkos]

Uudelleen lämmitetty kahvi on muuten maailmankaikkeuden kauheinta.

 

[kjns]

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

yle.fi

"Yleisin syy kahvihävikin syntyyn oli, että kahvia keitettiin liikaa."

Jostain syystä monilla ihmisillä on pakkomielle keittää kahvia aina täysi pannu vaikka juojia olisi kaksi, ja sitten jos on enemmän niin heti laitetaan keneltäkään kysymättä toinen täysi pannu tulille kun ensimmäinen on kaadettu kuppeihin. Menee varmaan tähän kategoriaan "ettei vaan lopu kesken", mutta monta kertaa nähnyt tilanteen jossa se toinen pannu jää kokonaan juomatta kun ei kukaan halua sitä kahvia vetää kuin janoinen vettä aavikolla.

Itse tapaan ihan kysyä meneekö kuppi vai enemmän jos en tiedä valmiiksi kuinka paljon kahvia paikalla oleva porukka juo, ihan turhaa keittää kahvia viemäriin kaadettavaksi. Itseäni aina lähinnä vituttaa sitten se, että kun olen juonut sen kupillisen mitä tekee mieli niin suunnilleen väkisin tuputetaan lisää että otahan nyt vielä toinen kuppi ja sitten jos sen toisen kupin ottaa niin kolmatta aletaan sen jälkeen kaataa melkein kysymättä. Yritä siinä sitten selittää että jos juon nyt seittämältä illalla kolme kupillista kahvia niin saan unta suunnilleen viiden aikaan aamuyöstä, että ei kiitos.

Suomalaisissa kotitalouksissa syödään enemmän ruisleipää kuin vaaleaa leipää, mutta siitä huolimatta tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa vaalean leivän osuus oli leipähävikistä selvästi suurempi: kolme neljäsosaa.

– Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy. Syyt olivat samoja kuin ruisleivässä, esimerkiksi kuivuminen tai homehtuminen, Hanna Hartikainen sanoo.

Tuliko se nyt näille tutkijoille oikeasti yllätyksenä, että vaalea leipä pilaantuu syömäkelvottomaksi huomattavasti nopeammin kuin ruisleipä, jolloin se on pakko heittää pois jos tuli ostettua vähän liikaa eikä huomaa pakastaa ajoissa? Iso osa vaaleista leivistä vetää homeeseen jo pari päivää päiväyksen jälkeen, ja tietty se on kuivahtaessaan aika ankeaa syödä, kun taas ruisleipä (sellainen kunnollinen siis) vain muuttuu vähän jämäkämmäksi ja säilyy syömäkelpoisena helposti viikon yli päiväyksen, jolloin sen voi oikeasti syödä loppuun vaikka tuli ostettua vähän liikaa.

 

[jarp]

Tuliko se nyt näille tutkijoille oikeasti yllätyksenä, että vaalea leipä pilaantuu syömäkelvottomaksi huomattavasti nopeammin kuin ruisleipä, jolloin se on pakko heittää pois jos tuli ostettua vähän liikaa eikä huomaa pakastaa ajoissa?

Ei tullut, mutta itse tutkimuksessa tämä asia ei selvinnyt, joten sitä ei voi varsinaisena tutkimustuloksena esittää. Pitäisi aina muistaa, että tukimukseen valitaan joku tutkittava asia ja menetelmät, millä asiaa tutkitaan. Tutkimustuloksena voidaan esittää vain ja ainoastaan tutkimuksen tulokset, eikä alkaa heittelemään joukkoon omia subjektiivisia ajatuksia aiheesta, vaikka ne äärettömän suurella todennäköisyydellä olisivatkin tosia. Johan tämä käy ilmi tästä: "Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy ".

Koululaitoksen yksi suurimmista synneistä on se, ettei se kykene opettamaan ihmisille kriittistä ja loogista ajattelua, sekä tieteen perusmenetelmiä. Niinpä 5G levittääkin sitten koronaa, kun mastoja sattumalta alettiin asentamaan samaan aikaan, kun koronaepidemia puhkesi, koska eihän tällainen voisi olla sattumaa jne.

 

[yero]

Koululaitoksen yksi suurimmista synneistä on se, ettei se kykene opettamaan ihmisille kriittistä ja loogista ajattelua, sekä tieteen perusmenetelmiä.

Koululaitoksella on aikaa opettaa uskontoa joka viikko koko 9 vuoden ajan. Sen sijaan ei oikeastaan mitään
- lääkkeistä
- tieteellisestä ajattelusta
- oikeudesta, laeista
- talouden hallinnasta
- tulevaisuuden tutkimuksesta

 

[Tach]

Koululaitoksella on aikaa opettaa uskontoa joka viikko koko 9 vuoden ajan. Sen sijaan ei oikeastaan mitään
- lääkkeistä
- tieteellisestä ajattelusta
- oikeudesta, laeista
- talouden hallinnasta
- tulevaisuuden tutkimuksesta

Eikö teillä muka opetettu oikeudesta, laeista ja talouden hallinnasta yhteiskuntaopin tunneilla?

 

[yero]

Eikö teillä muka opetettu oikeudesta, laeista ja talouden hallinnasta yhteiskuntaopin tunneilla?

Lakia lukeneet poislukien, en ole koskaan tavannut ihmistä, joka tietäisi mikä on "hallituksen esitys", "lain esityöt", "dispositiivinen säännös" tai osaisi luetella oikeuslähteet ja niiden prioriteetit. (ja siis dispositiivinen terminä ei ole se juttu, vaan se, että ei tiedetä sääntelyn tasoja). Oikeusjutuissa riita-asia ja rikosasian eroa ei tiedetä jne.

Nämä on ihan perusjuttuja ja ihan helvetin olellisisa meidän yhteiskunnan toiminnan kannalta. Paljon oleellisempia kuin Lähi-idän kansantarut.

 

[kjns]

Ei tullut, mutta itse tutkimuksessa tämä asia ei selvinnyt, joten sitä ei voi varsinaisena tutkimustuloksena esittää. Pitäisi aina muistaa, että tukimukseen valitaan joku tutkittava asia ja menetelmät, millä asiaa tutkitaan. Tutkimustuloksena voidaan esittää vain ja ainoastaan tutkimuksen tulokset, eikä alkaa heittelemään joukkoon omia subjektiivisia ajatuksia aiheesta, vaikka ne äärettömän suurella todennäköisyydellä olisivatkin tosia. Johan tämä käy ilmi tästä: "Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy ".

Joo, tottahan se on. Ehkä itellä jäi kalvamaan se, että esitetään tuollainen havainto asiasta, jonka olemassaolon toteaa itse arkielämässä noin kerran viikossa viimeisen sämplylän roskikseen heittäessä, kuin suurikin yllätys ja jätetään se kommentti siitä leijumaan ilmaan kuin suurikin mysteeri.

Pitää muuten sanoa, että ei mua varmaan ikinä ennen ole yhtä taidokkaasti tyhmäksi haukuttu, hatunnoston arvoinen suoritus

 

[Johan_V]

Ei tullut, mutta itse tutkimuksessa tämä asia ei selvinnyt, joten sitä ei voi varsinaisena tutkimustuloksena esittää. Pitäisi aina muistaa, että tukimukseen valitaan joku tutkittava asia ja menetelmät, millä asiaa tutkitaan. Tutkimustuloksena voidaan esittää vain ja ainoastaan tutkimuksen tulokset, eikä alkaa heittelemään joukkoon omia subjektiivisia ajatuksia aiheesta, vaikka ne äärettömän suurella todennäköisyydellä olisivatkin tosia. Johan tämä käy ilmi tästä: "Näistä tuloksista emme suoraan saaneet tietoa siitä, mikä oli erityisesti vaalean leivän hävikin syntysyy ".

Niin näin sen pitäisi toimia. Käytäntö on kuitenkin hieman erilainen:
1) Kerätään suuri määrä dataa.
2) Syötetään data sovellukselle joka etsii "tilastollisesti merkittäviä" korrelaatioita muuttujien välillä.
3a) Jos korrelaatio löytyy, julkaistaan aiheesta paperi (sopivasti unohtaen että satunnaisia korrelaatioita löytyy aina kun dataa on tarpeeksi). Lehdistö lukee paperin ja julkaisee uutisen "Tutkimus paljastaa: X aiheuttaa Y:tä"
3b) Jos korrelaatiota ei löydy, rajataan dataa, esimerkiksi ikäryhmittäin ja siirrytään kohtaan 2).

Koululaitoksen yksi suurimmista synneistä on se, ettei se kykene opettamaan ihmisille kriittistä ja loogista ajattelua, sekä tieteen perusmenetelmiä. Niinpä 5G levittääkin sitten koronaa, kun mastoja sattumalta alettiin asentamaan samaan aikaan, kun koronaepidemia puhkesi, koska eihän tällainen voisi olla sattumaa jne.

Ongelma ei ole pelkästään koululaitoksessa. Jopa diplomi-insinöörit harvoin ymmärtävät korrelaation ja kausaation eroa, ja sitä että niitä harvoin erottaa toisistaan pelkästään datan perusteella.
Esimerkkinä tästä juuri mainitsemasi 5G mastot: väestötiheys, mastojen lukumäärä, ja koronatapaukset korreloivat keskenään, ja tämän datan perusteella olisi ihan mahdollista tehdä hypoteesi että 5g mastot aiheuttavat koronaa.

 

[evakko]

Eilen illalla kaupassa edelläni maksoi ja vieressäni pakkasi ostoksiaan nainen n. 25 v, oli ostanut myös aurinkolasit. Kesken pakkaamisen alkoi repiä hintalappua joka roikkui siinä keskellä linssien välissä, varmaan samanlaisella siimalla kuin vaatteissa. Aika nopeasti se katkesi mutta sen verran joutui käyttämään voimaa että samalla kun antoi periksi lipsahti lasit lattialle. No ei mitään, lasit ylös, asettelu kivasti otsalle ja loput ostokset laukkuun. Tämän operaation aikana kassa oli pysäyttänyt seuraavan asiakkaan ostokset, ei huomannut että minun puoli tyhjeni ensin. Kyseinen nainen lähti sitten kävelemään pimeään syysiltaan aurinkolasit otsallaan klo 20:55

 

[N1kkel]

Lakia lukeneet poislukien, en ole koskaan tavannut ihmistä, joka tietäisi mikä on "hallituksen esitys", "lain esityöt", "dispositiivinen säännös" tai osaisi luetella oikeuslähteet ja niiden prioriteetit. (ja siis dispositiivinen terminä ei ole se juttu, vaan se, että ei tiedetä sääntelyn tasoja). Oikeusjutuissa riita-asia ja rikosasian eroa ei tiedetä jne.

Nämä on ihan perusjuttuja ja ihan helvetin olellisisa meidän yhteiskunnan toiminnan kannalta. Paljon oleellisempia kuin Lähi-idän kansantarut.

Aivan varmasti noita juttuja on käyty läpi yhteiskuntaopin tunneilla ainakin osittain, mutta eipä se opetussuunnitelmaan sisältyminen takaa, että asiat olisivat muistissa enää kymmenien vuosien päästä ja kaikkia eivät vaan poliittiset ja yhteiskunnalliset asiat kiinnosta.

 

[yero]

Aivan varmasti noita juttuja on käyty läpi yhteiskuntaopin tunneilla ainakin osittain

Ei ole, kun aloin opiskelemaan juridiikkaa nämä oli mulle täysin outoja asioita. Vasta siinä ymmärsin, miten säälittävän heikoilla tiedoilla olin. En usko olleeni mitenkään poikkeus, tai jos olen, niin en ainkaan vähemmän tietävämpään suuntaan.

Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Ei tässä ole esim. miten lait valmistellaan ja syntyvät. Vähän raapaistaan, että on joku eduskunta ja hallitus ja presidentti, ehkä vallan kolmijaosta jotain.

Jos on joku lakiluento, niin se on miten mopolla saa ajaa ja mikä on 15-vuotiaan vastuu. Koska "nuorten elämään liittyviä asioita". Vittu mitä paskaa. Ei matematiikassakaan tyydytä opettamaan pelkkää ynnäys- ja vähennyslaksua, vaikka 15-vuotias ei elämässään vielä muuta tarvitse.

 

[miloytyn]

Ei tässä ole esim. miten lait valmistellaan ja syntyvät. Vähän raapaistaan, että on joku eduskunta ja hallitus ja presidentti, ehkä vallan kolmijaosta jotain.

Jos on joku lakiluento, niin se on miten mopolla saa ajaa ja mikä on 15-vuotiaan vastuu. Koska "nuorten elämään liittyviä asioita". Vittu mitä paskaa. Ei matematiikassakaan tyydytä opettamaan pelkkää ynnäys- ja vähennyslaksua, vaikka 15-vuotias ei elämässään vielä muuta tarvitse.

Kyllä meillä ainakin opetettiin aikoinaan moista, mutta mä olenkin käynyt peruskoulun reilusti yli 20 v sitten.

 

[alakääntö]

Kotitalouksien hävikistä löytyi yllätys: keitettyä kahvia menee hurjasti hukkaan – ruokahävikin puolittamiseen halutaan sitouttaa koko Suomi

Valmisteilla oleva ruokahävikin kansallinen tiekartta tähtää aiempaa tehokkaampiin keinoihin hävikin vähentämiseksi. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa.

yle.fi

"Yleisin syy kahvihävikin syntyyn oli, että kahvia keitettiin liikaa."

Huokaus. Ellei mitään muuta käyttöä keksi eikä napa vedä, sen kahvin voi pakastaa jääpala-astiassa ja käyttää seuraavana perjantaina jallun kanssa.

Jostain syystä ylimääräistä vedenkeittoa esim. teetä varten ei osata pitää hävikkinä vaikka siinäkin energiaa menee hukkaan jos kupillista teetä kohti keitetään puoli litraa vettä. Energistahan menee silloin valtaosa hukkaan. Varsinkin jos sähköliedellä keitellään. Siihen en osaa sanoa onko kahvinkeitin hyötysuhteeltaan parempi kuin vedenkeitin tai mikro (keittääkö joku teevettä mikrossa?).

 

[Makos]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

 

[edup]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

Ei hävikki ja jäte ole sama asia. Kahvin kohdalla se hävikki on se pois kaadettu juoma.

 

[Makos]

Ei hävikki ja jäte ole sama asia. Kahvin kohdalla se hävikki on se pois kaadettu juoma.

Mutta siinä tapauksessa mukaan pitäisi laskea myös hanasta valutettu "putkissa lämmennyt" vesi, tosin käyttäjä yllä teeveden keiton energiankulutusta jo käsitteli.

 

[edup]

Mutta siinä tapauksessa mukaan pitäisi laskea myös hanasta valutettu "putkissa lämmennyt" vesi, tosin käyttäjä yllä teeveden keiton energiankulutusta jo käsitteli.

Ei oikein minkään muunkaan hävikin kohdalla lasketa niitä kaikkia mahdollisia kuluneita resursseja, esim. turhia logistiikaketjun kustannuksia/energiankulutusta. Johonkin se raja vaan on vedettävä. Olisi tietty upeaa kun nuo kaikki mahdolliset saataisiin laskelmiin mukaan, mutta se on käytännössä mahdotonta.

Lähinnä pointtina se, että hävikille ominaista (verrattuna jätteeseen) on se että hävikki olisi voitu hyödyntää/syödä ennen niiden pilaantumista. Kun taas ne banaaninkuoret ja suklaapatukan kääreet ei lähtökohtaisestikaan ole käytettävää materiaalia, vaan jätettä.

 

[Makos]

Ei oikein minkään muunkaan hävikin kohdalla lasketa niitä kaikkia mahdollisia kuluneita resursseja, esim. turhia logistiikaketjun kustannuksia/energiankulutusta. Johonkin se raja vaan on vedettävä. Olisi tietty upeaa kun nuo kaikki mahdolliset saataisiin laskelmiin mukaan, mutta se on käytännössä mahdotonta.

Lähinnä pointtina se, että hävikille ominaista (verrattuna jätteeseen) on se että hävikki olisi voitu hyödyntää/syödä ennen niiden pilaantumista. Kun taas ne banaaninkuoret ja suklaapatukan kääreet ei lähtökohtaisestikaan ole käytettävää materiaalia, vaan jätettä.

Okei juu käsitän. Mutta jos vaikka ajatellaan perunankeitinvettä. Osa tekee keittäen runsaassa vedessä ja kaataa loput pois, kun taas osa tekee niukassa vedessä ja lisää pottumuussiin sen vähäisenkin veden säästääkseen vitamiinit. Onko vesi siis osa lopputuotetta vai ei?

Lisää vain vesi -tuotteet ovat aika lailla rajoilla, voiko sen hävikiksi laskea. Toki näin artikkelin tutkijat tekivät

– Meillä oli ensimmäistä kertaa nestemäinen hävikki kokonaisuudessaan mukana selvityksessä. Emme osanneet olettaa, että kahvin osuus olisi näin suuri, tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

 

[Sivustakatsoja]

Jostain syystä ylimääräistä vedenkeittoa esim. teetä varten ei osata pitää hävikkinä vaikka siinäkin energiaa menee hukkaan jos kupillista teetä kohti keitetään puoli litraa vettä. Energistahan menee silloin valtaosa hukkaan. Varsinkin jos sähköliedellä keitellään. Siihen en osaa sanoa onko kahvinkeitin hyötysuhteeltaan parempi kuin vedenkeitin tai mikro (keittääkö joku teevettä mikrossa?).

Mikä muuten on energiankulutuksen kannalta paras tapa lämmittää teevesi? Hella, vedenkeitin vai mikro?

 

[edup]

Okei juu käsitän. Mutta jos vaikka ajatellaan perunankeitinvettä. Osa tekee keittäen runsaassa vedessä ja kaataa loput pois, kun taas osa tekee niukassa vedessä ja lisää pottumuussiin sen vähäisenkin veden säästääkseen vitamiinit. Onko vesi siis osa lopputuotetta vai ei?

Lisää vain vesi -tuotteet ovat aika lailla rajoilla, voiko sen hävikiksi laskea. Toki näin artikkelin tutkijat tekivät

– Meillä oli ensimmäistä kertaa nestemäinen hävikki kokonaisuudessaan mukana selvityksessä. Emme osanneet olettaa, että kahvin osuus olisi näin suuri, tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta toteaa.

En oikein usko että keittovesiä on tuossa laskettu hävikiksi, vaan vasta niiden toivottujen lopputuotteiden poisheitto. Sinällään kyllä samaa mieltä että erityisesti energiahukan osalta noissa voi olla merkittäviäkin heittoja, mutta en sitten tiedä onko se ruokahävikin mittaamisessa niin justiinsa.

Tavallaan tuo kahvi on kyllä muutenkin jännä. Etenkin kiloperusteisesti mitattuna. Jos keität lirukahvia etkä juo kaikkea niin saatat paketillisesta kahvia tuottaa vaikka 20kg hävikkiä. Jos taas sitten keität kunnon tervaa ja jätät kaiken juomatta niin hävikkiä saattaa tulla se pari kiloa. Ja sitten toki sitä kahvipurujätettä vielä syntyy se sama määrä molemmissa.

 

[oongee]

Mikä muuten on energiankulutuksen kannalta paras tapa lämmittää teevesi? Hella, vedenkeitin vai mikro?

Järjestys parhaasta huonoimpaan energiatehokkuuden mukaan:

1. Induktioliesi
2. Vedenkeitin
3. Tavallinen sähköhella
4. Mikroaaltouuni

Lähde: A Watched Pot: What Is The Most Energy Efficient Way To Boil Water?

 

[alakääntö]

Tiukasti hävikin määritelmässä pysyen kahvipurujätettä(=hävikki) tulee täsmälleen yhtä paljon, riippumatta siitä juoko joku kahvin vai ei.

Vastaavasti jos ostaa vaikkapa Snickers-patukan, hävikkiä tulee vähemmän kuin banaaninkuorista.

Jos todellakin ovat mitanneet sähkönkulutuksen, niin yllättävän pieni vaikutus sillä, että liedellä pitää veden lisäksi lämmittää sitä kattilaakin. Mikrossa ja varsinkin vedenkeittimessä luulisi että kaikki energia menisi suoraan veteen. Mikrossa tosin on muutakin tekniikkaa.

 

[evakko]

Jos todellakin ovat mitanneet sähkönkulutuksen, niin yllättävän pieni vaikutus sillä, että liedellä pitää veden lisäksi lämmittää sitä kattilaakin. Mikrossa ja varsinkin vedenkeittimessä luulisi että kaikki energia menisi suoraan veteen. Mikrossa tosin on muutakin tekniikkaa.

Minäkin luulin (luulen) vedenkeittimen olevan tehokkaampi valurautalieteen verrattuna. Tässä suomalainen vertailu jossa tosin ei mitattu induktiolieden sähkönkulutusta. Aikaa mennyt kuitenkin lähes 80 % kauemmin kuin nopeimmalla keittimellä, mutta voihan se silti viedä vähemmän sähköä. Helen kertoo induktion kuluttavan 40 % vähemmän kuin valurauta.

Ehkä voisi jatkaa jossain muualla..

 

[yero]

Kyllä meillä ainakin opetettiin aikoinaan moista, mutta mä olenkin käynyt peruskoulun reilusti yli 20 v sitten.

Mitä on dispositiivinen säännös? Mikä on hallituksen esitys? Kuka esittää, mitä, kenelle ja koska?