Työelämäkeskustelu

[BGZ]

Jos tykkäät työhyvinvoinnista ja luotat X:n päteviin johtajiin, niin jäisin odottamaan uutta sopparia samassa paikassa.

 

[Pizzan ystävä]

Eikä sen välttämättä tarvi aina tarkoittaa pidempää päivää jos nyt ei puhuta ihan jostain liukuhihnatyön tasoisista hommista. Joku voi saada enemmän aikaan samoissa tunneissa, kuin toinen.

Jep. Ja toisinaan sitä on itsekin huikeassa vireessä ja saa paljon aikaiseksi, kyllä niistäkin mielellään ottaisi vastaan muutakin kuin lämmintä kättä, vaikka ei seuraavana vuonna samaan pystyisikään.

Haastattelun päätteeksi hän totesi, että mikäli en ota tehtävää vastaan niin poltan sillat toimipisteeseen Y.

Palakoot.

 

[arct]

En kyllä ymmärrä, miten tarjouksesta kieltäytyminen voisi polttaa siltoja... Eri asia, jos esim. ottaa jo paikan vastaan mutta sitten peruukin viime hetkellä tms. Ehkä tuossa on sitten taustalla jotain monimutkaisempia kuvioita ja historiaa, mitä tarina ei kerro.

Taustalla sellainen tarina, että minulta kysyttiin vajaa puoli vuotta sitten paikasta Y, että olenko kiinnostunut esimiestehtävistä jos sellaisia tulee tarjolle. Kukapa ei vastaisi ko. kysymykseen myöntävästi, jos uratoiveena on edetä eteenpäin. Tietääkseni en kuitenkaan lupautunut tulemaan ko. tehtäviin. Ja kun aikaa kului, niin pääsi asia myös unohtumaan.

 

[dropadrop]

Mulle kerran tarjottiin esimies positiota jossa palkka olisi laskenut (koska ei päivystystä). Palkkaava esimies vähän hermostu kun totesin etten halua esimieheksi niin paljoa että tekisin pienemmällä palkalla… Todettiin, että jos en suostu palkataan esimies ulkoa ja mut siirretään sen alle. Totesin, että toivottavasti löydätte hyvän niin saatan jäädä hänen alleen… Sen jälkeen mun palkkatoive hyväksyttiin.

Olen ihan samaa mieltä etten olisi innoissani menossa tyypin alaiseksi joka kiristää. Samaan aikaan jos suhun ollaan nyr tyytyväisiä niin ehkä tuon avulla saat nykysen position vakinaistettua?

 

[taski]

En lähitisi, jos lähtöasetelma on se että vastassa odottaa heti joku tällainen "Tule tai itke ja tule".

Sitä samaa siellä on sitten tiedossa enemmänkin. Todella epäkorrekti tapa kosiskella töihin.

 

[asddsa]

Tuntuu välillä ihan mahdottomalta itselle tämä "itseohjautuvuus" mitä omallakin työpaikalla korostetaan. Vähän epäilyttää että itsellä on jonkin sortin ADHD ja tässä meinaa olla koko ajan ihan tuuliajolla. Tuohon vielä yhdistettynä yleisesti ottaen sekava työn organisointi ja jatkuvat häiriötekijät. Chatit kilkattaa. Toimisto avokonttori, ja etätöissä taas huomio kiinnittyy herkästi omiin juttuihin.

Yliopiston kurssit meni keskimäärin paljon helpommin, koska niissä olisi yleensä jokin selkeä tavoite jota kohti työskennellä, ja monet niistä olivat myös aika mielenkiintoisia.

 

[Joku_242]

Tuntuu välillä ihan mahdottomalta itselle tämä "itseohjautuvuus" mitä omallakin työpaikalla korostetaan. Vähän epäilyttää että itsellä on jonkin sortin ADHD ja tässä meinaa olla koko ajan ihan tuuliajolla. Tuohon vielä yhdistettynä yleisesti ottaen sekava työn organisointi ja jatkuvat häiriötekijät. Chatit kilkattaa. Toimisto avokonttori, ja etätöissä taas huomio kiinnittyy herkästi omiin juttuihin.

Mitä tarkoitat itseohjautuvuudella tarkemmin ottaen?

Mutta ihmisten välillä taitaa olla aika isoja, että kuinka nopeasti pystyy palautumamaan keskeytyksistä. Itseäni ei juuri haittaa chatissa olevat viestit, eikä avokonttorin meteliin edes kiinnitä huomiota, mutta monilla näin ei kai ole.

 

[Varistin]

Tuntuu välillä ihan mahdottomalta itselle tämä "itseohjautuvuus" mitä omallakin työpaikalla korostetaan. Vähän epäilyttää että itsellä on jonkin sortin ADHD ja tässä meinaa olla koko ajan ihan tuuliajolla. Tuohon vielä yhdistettynä yleisesti ottaen sekava työn organisointi ja jatkuvat häiriötekijät. Chatit kilkattaa. Toimisto avokonttori, ja etätöissä taas huomio kiinnittyy herkästi omiin juttuihin.

Yliopiston kurssit meni keskimäärin paljon helpommin, koska niissä olisi yleensä jokin selkeä tavoite jota kohti työskennellä, ja monet niistä olivat myös aika mielenkiintoisia.

Tämä on itse asiassa mielenkiintoinen juttu. Itseäni ei niinkään häiritse avokonttorin häly tai notifikaatiot koneen ruudulla, jos työn alla on jotain mielenkiintoista. Etänä taas huomio herpaantuu helpommin muuhun, kun kotiympäristö tuo mieleen kaikenlaisia omia juttuja. Osa ongelmaa on se, että etätyöpiste on olohuoneen nurkassa, tilanne voisi olla eri jos olisi selkeä erillinen työhuone kotona, tämä ei kuitenkaan nykyisessä kämpässä onnistu.

Oleellista on myös minulle on työssä selkeä tavoite, jota ilman tulee helposti keskityttyä lillukanvarsiin ja siihen, joka tuntuu sillä hetkellä kivalta. Tällä hetkellä olen vielä melko alkutaipaleella uudessa työssä, ja homman isossa kuvassa on tarve paitsi itse organisoida omat tekemisensä, myös osin itse hakea laajasta kentästä niitä asioita, joihin kannattaa keskittyä enemmän. Hommaa siis ohjataan ulkoa vain aika yleisellä tasolla, ja tämä on ainakin toistaiseksi itselleni vaikeaa, kun aiemmissa hommissa tavoitteet tuli suht selkeästi organisaatiossa ylhäältä. Toisaalta tiesin tämän työpaikkaa vaihtaessa ja olin tietoisesti hakemassa laajemman näkökulman positiota, mutta välillä tuntuu että paluu selkeämpään työnkuvaan helpottaisi stressiä aivan huimasti.

 

[Sikatiiker]

En kyllä tekisi nykyistä työtä avokonttorissa. Kyllähän sinne palaamiselle on esitetty "muodollinen pakko", muttei sitä kukaan valvo eikä ole valittanut joten jatkan tyytyväisenä etätöissä. Kaikki puhelut, teams-kokoukset ym menee ihan reisille toimistolla. Pitäisi olla oma työhuone, että suostuisin täysin toimistotyöhön. Välillä voin käydä jotain palaveeraamassa naamatusten, mutta koko päivän muiden töiden eteneminen on kyllä erittäin heikoissa kantimissa silloin. Helposti etätöissäkin tulee keskeytyksiä kuten koiran kusetukset, kahvikuppostelut epäsäännölliseen aikaan koneen ääressä ja epäsäännölliset ruoka-ajat töiden mukaan joustavasti mutta teen kyllä töitä tavoitteni eteen urakkamaisella asenteella ennemmin kuin laskemalla minuutteja.

 

[Varistin]

En kyllä tekisi nykyistä työtä avokonttorissa. Kyllähän sinne palaamiselle on esitetty "muodollinen pakko", muttei sitä kukaan valvo eikä ole valittanut joten jatkan tyytyväisenä etätöissä. Kaikki puhelut, teams-kokoukset ym menee ihan reisille toimistolla. Pitäisi olla oma työhuone, että suostuisin täysin toimistotyöhön. Välillä voin käydä jotain palaveeraamassa naamatusten, mutta koko päivän muiden töiden eteneminen on kyllä erittäin heikoissa kantimissa silloin. Helposti etätöissäkin tulee keskeytyksiä kuten koiran kusetukset, kahvikuppostelut epäsäännölliseen aikaan koneen ääressä ja epäsäännölliset ruoka-ajat töiden mukaan joustavasti mutta teen kyllä töitä tavoitteni eteen urakkamaisella asenteella ennemmin kuin laskemalla minuutteja.

Tuo on kyllä selkeää, että avokonttori on huonoin mahdollinen työympäristö hommissa, joissa roikutaan paljon puheluissa tai etäpalavereissa. Puhelimessa roikkujat häiritsevät sekä muita että toisiaan etenkin, jos mukaan mahtuu niitä, joiden ymmärrys ei riitä äänenvoimakkuuden sääntelyyn tilanteen mukaan. Lisäksi puheluissa ja palavereissa käsitellään usein asioita, joita kaikkien ympärillä olijoiden ei tarvitsisi nähdä tai kuulla.

Itsekin etäilen aina silloin, jos päivä on hyvin täynnä etäpalavereita, on ihan turhaa sosiaalisuudenkaan kannalta mennä toimistolle istumaan suurin osa päivästä luurit päässä.

 

[asddsa]

Tekisi kyllä mieli katsella jotain muuta kun joka päivä lähinnä tympii, mutta kun ei oikein tiedä että mitä muutakaan sitä tekisi. Työmarkkinat ei ole tällä hetkellä hakijan näkökulmasta kovin edulliset.

 

[DinocideFIN]

Olen vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa mutta Kelan osasairauspäivärahat käytetty kun jalat ei kestänyt työtä täyspäiväisesti. Nyt työnantaja ilmoitti ettei heillä ole tarjota minulle sopimukseni mukaista työtä täyspäiväisesti. Työterveyslääkäri ehdotti minulle pelkästään sairaslomalle jäämistä mutta haluaisin edes tehdä sen 3/5 päivää töitä mutta saanko rahaa näin ollen mistään muualta? Olen YTKssa ollut jo 10 vuotta. Eläkevakuutusyhtiö hylkäsi uudelleenkoulutuksen. Kelan kuntoutus ei oikein kiinnosta koska sen tarjoama raha olisi niin pieni.

 

[IT-magistri]

Uskaltaako täällä kysäistä neuvoa ja näkemyksiä hieman erikoiseen työpaikka dilemaan? Työskentelen organisaatiossa Z, jolla on kaksi isoa toimipistettä etelä-suomen alueella X ja Y. Olin melko pitkään toimipisteessä Y palveluiden ylläpitäjän (ns. rivisotilaan) tehtävissä ja työ oli melko tasaista jatkuvan paineen alla puurtamista. Tunnollisena duunarina hoidin hommat hyvin sen suuremmin mukisematta.

Noin kolmisen vuotta sitten minulle avautui hieno mahdollisuus hakeutua miellyttävempiin ja vaativampiin asiantuntijatehtäviin toimipisteeseen X, jossa työskentelen edelleen. Työhyvinvointi nousi kohisten verrattuna aikaisempaan pestiin ja samalla esimiehet vaihtuivat huomattavasti pätevämpiin johtajiin. Ainoa miinus on, että kyseinen pesti on määräaikainen ja päättyy vuoden lopussa. Toki minulle on suullisesti lupailtu, että hommat jatkuvat normaalisti uudella sopparilla, kun vanha päättyy.

Noh, kolme päivää sitten minulle soitettiin toimipisteestä Y ja tarjottiin yllättäen esimiestehtäviä palveluiden ylläpito ryhmään. Koska olen aikanaan haaveillut esimies hommista päätin käydä haastattelussa. Haastattelijana toiminut päällikkö antoi heti kättelyssä ymmärtää, että he haluavat minut ko. pestiin. Haastattelun päätteeksi hän totesi, että mikäli en ota tehtävää vastaan niin poltan sillat toimipisteeseen Y.

Tämä sai minut miettimään tehtävän järkevyyttä. Aistin melkoista painostusta tehtävään liittyen. Koska sain aikaa miettiä asiaa vain muutaman päivän, niin valitettavasti en tule saamaan jatkoja ajatellen mitään mustaa valkoisella nykyiseltä työnantajaltani toimipisteestä X. Kellään heittää järkevää ideaa?

Kuullostaa huonolta, että pitäisi nopeasti tehdä valinta joka vaikuttaa omaan elämään. Tuo paineen luominen, että pitää nopeasti valita on huono signaali, koska heillä ei taida olla ketään muuta kenen ruuvia voivat kiristää tuossa pestissä. Tuollainen mielikuvan luominen, että sillat palavat jos tähän ei ryhdy, on tietyllä tapaa epäluottamuslause sinua kohtaan. Jos jatkoja ei ole tulossa paikassa X, niin oman hyvinvoinnin kannalta voi olla parempi katsoa toista työnantajaa. Kaikka hyvää sinulle.

 

[IT-magistri]

Tekisi kyllä mieli katsella jotain muuta kun joka päivä lähinnä tympii, mutta kun ei oikein tiedä että mitä muutakaan sitä tekisi. Työmarkkinat ei ole tällä hetkellä hakijan näkökulmasta kovin edulliset.

Eipä tilanne ole kovin hyvä, kun firmoja menee jatkuvasti nurin https://konkurssit.com/ . Itse tietyllä tapaa ymmärrän niitä ihmisiä jotka päivä haaveilevat lottovoitosta, kun se on paljon: onko hyvä työyhteisö, onko jatkoja tiedossa ja miten kauan jaksaa tätä ns. epävarmuudessa elämistä.

 

[oriental]

Mitä tarkoitat itseohjautuvuudella tarkemmin ottaen?

Mutta ihmisten välillä taitaa olla aika isoja, että kuinka nopeasti pystyy palautumamaan keskeytyksistä. Itseäni ei juuri haittaa chatissa olevat viestit, eikä avokonttorin meteliin edes kiinnitä huomiota, mutta monilla näin ei kai ole.

Onnekas kyllä olet jos noin on

Itsekin epäilen että joku adhd on ja sen lisäksi on aistiyliherkkyyttä yms.

Eli avokonttori on aivan hirveetä paskaa ja käytännössä kidutusta. Vaikka on hyvät vastamelukuulokkeet niin kyllä se jatkuva häiriöääni vaan koko ajan häiritsee, stressaa ja vituttaa. Varsinkin naisten korkea kikatus, puolihuuto innoissaan yms.

Käytännössä ei voi mitenkään olla kiinnittämättä huomiota äänin (ja sivusilmällä näkyvään liikkeeseen yms) vaan kaikki vaan tulee läpi, päivä konttorilla on niin väsyttävä että hyvä jos sohvalta välillä ylös pääsee.

Tuota voisi verrata vaikka siihen, että joku tulee satunnaisesti 0-2min välein heittämään vettä naamalle, läpsimään tms. Siis siinä mielessä, että tuo mikä toisia ei häiritse on toisille jatkuvaa rääkkäystä

Käytännössä toimistolla pystyy tekemään vaikka "5 suoritusta päivässä" niin kotona rauhassa "50 suoritusta", eli melu ja muu vie lähes kaiken työtehon, motivaation ja kyvyn.

Samaa oli myös opiskellessa, vaikka olisi ollut isommassa monen sadan hengen luentosalissa, niin jos toisella puolella jotkut kuiskutteli keskenään jostain bileisitä tms, niin häiritsi ja vitutti niin paljon että parempi vaan lähteä pois.

Ehkä tuo osaltaan selittää miksi monet on niin itsekkäitä muikkuja, että eivät voi olla hiljaa missään, kun eivät kykene ymmärtämään että se voi oikeasti pilata joidenkin päivän

 

[asddsa]

Ei kai tässä muuta mutta kun välillä pitäisi kuitenkin yrittää saada jotain oikeasti aikaankin. Vähän stressaa, että pomolla ja työkavereilla palaa pian hermot.

Käynyt mielessä sekin, että jos irtisanoutuisi tyhjän päälle ja elelisi säästöillä, ja katselisi jotain uutta. Mutta jos ei löydäkään pian uusia hommia, niin kalliiksi tulee.

 

[james123]

Kiitos tästä puheenvuorosta. Itse toivoisin että maailma olisi sillein erilainen, että töissä olisi vain se työ jota tehdään eikä mitään muuta. Sitten ne pahimmat ongelmat löytyvät helposti sieltä, missä vietetään suurin osan ajastamme. Huolimatta erilaisista filttereistä (rekrytointiprosessi jne), jolla valikoidaan ihmisiä työpaikoille, niin ihmisten perusolemusta on vaikea muuttaa ja ne raadolliset puolet paljastuvat ajanoloon ihmisistä joita ei näe päällepäin. Sitä ei voi tietää mitä kaikkia henkilökohtaisia ongelmia on toisella ja millaiseksi ihminen manifestoituu ajan kanssa.

Puhuin tuossa joskus yhden DI kanssa, joka on nyt eläkkeellä jo, että näitä työelämän realiteettejä on vaikea avata missään julkisessa keskustelussa, kun siellä on niin moni syvällä itsekkin sekä jokainen on tietytllä tapaa osa ongelmaa: joko joudutaan vaikenemaan asioista, että ei itse jouduta kohteeksi tai menetetä elinkeinoa. Sitten on henkilöitä, jotka eivät huomaa, että omatoiminta luo ongelmia työyhteisössä tai ihan tietoisesti vain rationalisoivat itsellensä, että oma toiminta on ok, vaikka se luo vaikean tilanteen monelle.

Se työpaikkakiusaaminen on vaikea aihe [1], kun siellä on henkilöitä jotka välillä itse uhreja ja itse sitten tekijöitä. Sitten luottamusmiehiltä olen saanut kuulla elämäni aikana millaisia kohtaloita on tapahtunut suomalaisessa työelämässä. Sitä tietyllä tapaa ymmärtää, että miksi jotkut ihmiset vetäytyvät tästä työelämästä ja/tai vaihtavat työpaikkaa heti kun mahdollista, kun toista ihmistä on lähes mahdotonta muuttaa [2]. Ainoa mitä voi muuttaa on oma suhtautuminen [3-4].

Sitten on näitä workplaces from hell: A Survival Guide To Managing Employees From Hell Handling Idiots Whiners Slackers And Other Workplace Demons

No itselleni sanoi tuossa yksi kollega, että vielä pitäisi jonkin aikaa jaksaa tätä, että pääsee vanhuuseläkkeelle. Siihen on myös pakko yhtyä, että omaa elämää ei kannata käyttää työsuhteisiin, jossa tehdään pitkää päivää eikä ne korvaukset ole sen mukaisia eikä sieltä sitten lopulta ole jatkoa tarjolla, vaikka puheet olivat suuret.

Viitteet

[1] Nielsen, M. B., & Einarsen, S. V. (2018). What we know, what we do not know, and what we should and could have known about workplace bullying: An overview of the literature and agenda for future research. Aggression and Violent Behavior, 42, 71–83. Redirecting

[2] Why Don't People Change

[3] Lavazza A. Free Will and Neuroscience: From Explaining Freedom Away to New Ways of Operationalizing and Measuring It. Front Hum Neurosci. 2016 Jun 1;10:262. doi: 10.3389/fnhum.2016.00262. PMID: 27313524; PMCID: PMC4887467. Free Will and Neuroscience: From Explaining Freedom Away to New Ways of Operationalizing and Measuring It

[4] Brass, M., Furstenberg, A., & Mele, A. R. (2019). Why neuroscience does not disprove free will. Neuroscience & Biobehavioral Reviews. Redirecting

A Survival Guide To Managing Employees From Hell Handling Idiots Whiners Slackers And Other Workplace Demons Tämäpäs oli hyvä kirja. Laajensi omaa näkemystäkin ja ei se varmaan ole aivan helppoa löytää hyviä työntekijöitäkään.

Mutta muuten alkaa työelämän tuolileikit ym hierarkiat tympiä, itse työ on ihan ihan ok. Toki enemmän päätösvaltaa ja vastuuta oman työn suhteen toivoisi.

Tärkeää on miettiä muitakin tulonlähteitä kuin palkka niin ei stressaa työelämä niin pahasti kun tietää, että tulee toimeen vaikka saisi potkut/irtisanoutuisi tänään.

Tosiaan kuten sanoit niin aika vähän näkee syvällisempää keskustelua työpaikkoihin liittyvistä asioista esim juuri työpaikkakiusaamisesta. Aika monelle asialle tuntuu olevan hiljainen hyväksyntä työelämässä ja ehkä ajatellaan, että näin sen vain nyt kuuluukin olla.

 

[jk72]

Olen vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa mutta Kelan osasairauspäivärahat käytetty kun jalat ei kestänyt työtä täyspäiväisesti. Nyt työnantaja ilmoitti ettei heillä ole tarjota minulle sopimukseni mukaista työtä täyspäiväisesti. Työterveyslääkäri ehdotti minulle pelkästään sairaslomalle jäämistä mutta haluaisin edes tehdä sen 3/5 päivää töitä mutta saanko rahaa näin ollen mistään muualta? Olen YTKssa ollut jo 10 vuotta. Eläkevakuutusyhtiö hylkäsi uudelleenkoulutuksen. Kelan kuntoutus ei oikein kiinnosta koska sen tarjoama raha olisi niin pieni.

Mä kävin perjantaina ortopedin luona kun lekuri määräsi.Menin sen luokse ja heti se sanoi et sulla on vaan ryhti väärä.Se sanoi et olkapäät on sen takia kipeät kun kädet pitäisi olla kiinni kyljessä ja pää ihan suorana kokoajan.Kysyin siltä et miten vitussa luulet et kukaan niin pystyy ajamaan.Se et alkoi kysymään et kumpi käsinen olen...vastasin et oikea.Se sanoi et miten sulla voi sitten olla vasen olka niin kipeä kokoajan.Sitten kun selitin et olen trukkikuski ja ajan myös puolikasta niin se vaan tuumasi et vaihda välillä kättä.Mitä vittua... Sitten kun kerroin et se vaan on kaikissa niissä koneissa/rekoissa mitä olen elämäni aikana ajanut on samanlailla.Eli vasemmalla ohjataan ja oikealla kädellä käytetään piikkejä sun muita hallintalaitteita.Se nainen oli ihan äimän käkenä et miten se voi niin olla loppujen lopuksi se oli sitä mieltä et laitetaan lausunto työterveyslääkärille et uudelleen koulutus.36 vuotta ajellut eri koneita ja sit tulee joku pahvi sanomaan et vaihda välillä kättä millä ohjailet.Samalla sanoi et nilkka on ihan paskana niin se tuumasi et niin tuntuu olevan mut ei sille mitään tehdä.

 

[_epe_]

Mä kävin perjantaina ortopedin luona kun lekuri määräsi.Menin sen luokse ja heti se sanoi et sulla on vaan ryhti väärä.Se sanoi et olkapäät on sen takia kipeät kun kädet pitäisi olla kiinni kyljessä ja pää ihan suorana kokoajan.Kysyin siltä et miten vitussa luulet et kukaan niin pystyy ajamaan.Se et alkoi kysymään et kumpi käsinen olen...vastasin et oikea.Se sanoi et miten sulla voi sitten olla vasen olka niin kipeä kokoajan.Sitten kun selitin et olen trukkikuski ja ajan myös puolikasta niin se vaan tuumasi et vaihda välillä kättä.Mitä vittua... Sitten kun kerroin et se vaan on kaikissa niissä koneissa/rekoissa mitä olen elämäni aikana ajanut on samanlailla.Eli vasemmalla ohjataan ja oikealla kädellä käytetään piikkejä sun muita hallintalaitteita.Se nainen oli ihan äimän käkenä et miten se voi niin olla loppujen lopuksi se oli sitä mieltä et laitetaan lausunto työterveyslääkärille et uudelleen koulutus.36 vuotta ajellut eri koneita ja sit tulee joku pahvi sanomaan et vaihda välillä kättä millä ohjailet.Samalla sanoi et nilkka on ihan paskana niin se tuumasi et niin tuntuu olevan mut ei sille mitään tehdä.

Eli rikki on ja ei voi ehjätä

 

[Bigfoot007]

Maailmankirjat ovat sekaisin. Nykyajan työelämässä sähköposteja ei vaivaudu lukemaan ei edes saman korporaation sisällä, ja joka ikisestä asiasta pitää järjestää erillinen Teams-palaveri, jos ihmisiltä löytyy kalenterista aikaa = ei löydy. Ihmisten erityisesti päättävien portaiden kalenterit ovat täynnä kaiken maailman aamukahveja, weekly turinoinenteja, turhanpäiväisiä voimaantumistyöpajoja ja päivittäisen exceleiden tuijottelua tusinan silmäparin kanssa.
Suomalainen muutosvastarinta sen sijaan on edelleen yhtä vahvaa kuin 90 luvulla. Pölyttyneisiin toimintamalleihin on mahdoton saada uudistuksia ja ketteryydestä on turhaa edes haaveilla. Vaikka asiat perustelisi kuinka hyvin ja numeroiden kera, mitään oikeaa edistystä ei tule. Korkeintaan välijohtaja kiittää hyvästä ehdotuksesta ja viikon päästä asia unohtuu saman välibossin pöytälaatikkoon. Suomalainen työelämä on jähmeää, kaavoihin kangistunutta, hierarkkista ja aivan perkeleen byrokraattista.

Terveisin ex projektityöntekijä ex palvelupäällikkö, nykyinen järjestelmäasiantuntija.

 

[asddsa]

Maailmankirjat ovat sekaisin. Nykyajan työelämässä sähköposteja ei vaivaudu lukemaan ei edes saman korporaation sisällä, ja joka ikisestä asiasta pitää järjestää erillinen Teams-palaveri, jos ihmisiltä löytyy kalenterista aikaa = ei löydy. Ihmisten erityisesti päättävien portaiden kalenterit ovat täynnä kaiken maailman aamukahveja, weekly turinoinenteja, turhanpäiväisiä voimaantumistyöpajoja ja päivittäisen exceleiden tuijottelua tusinan silmäparin kanssa.
Suomalainen muutosvastarinta sen sijaan on edelleen yhtä vahvaa kuin 90 luvulla. Pölyttyneisiin toimintamalleihin on mahdoton saada uudistuksia ja ketteryydestä on turhaa edes haaveilla. Vaikka asiat perustelisi kuinka hyvin ja numeroiden kera, mitään oikeaa edistystä ei tule. Korkeintaan välijohtaja kiittää hyvästä ehdotuksesta ja viikon päästä asia unohtuu saman välibossin pöytälaatikkoon. Suomalainen työelämä on jähmeää, kaavoihin kangistunutta, hierarkkista ja aivan perkeleen byrokraattista.

Terveisin ex projektityöntekijä ex palvelupäällikkö, nykyinen järjestelmäasiantuntija.

Samankaltaisia piirteitä on havaittavissa omassakin työpaikassa. Ihme että ylipäätään saadaan mitään aikaan.

 

[dropadrop]

En ole nähnyt tommosta missään, eli ehkä yleistät liikaa. Toki ylemmän johdon (johon kuulun itsekin) täysiä kalentereita olen nähnyt, mutta tuskin niissä tuommoista on.

Käytännössä mun pitää varata lounastauot jos haluan syödä. Samoin jos haluaa keskittyä johonkin yli tunnin putkeen se vaatii varauksen tai siihen tulee jotain turhaa tilalle.

 

[kaarlos]

Käytännössä mun pitää varata lounastauot jos haluan syödä. Samoin jos haluaa keskittyä johonkin yli tunnin putkeen se vaatii varauksen tai siihen tulee jotain turhaa tilalle.

Samaa vikaa.. tää on kyllä todella suolaista välillä, vaikeaa saada edes parin tunnin pituista jaksoa jos ei varaa omaa kalenteria.

Tulee nykyään bookattua surutta aamupäivät ja lounastauot itselleni eksplisiittisesti niin voi keskittyä paremmin niihin relevantteihin tehtäviin ainakin noissa sloteissa.

 

[Köntsä-Ana]

Sama homma. Itse tässä mielessä toivoisin että porukkaa palaisi enemmän toimistolla. Jotenkin todella kuluttavaa koko ajan sopia teamseja. Kasvotusten olisi mukavampaa.

 

[Ja558]

Samankaltaisia piirteitä on havaittavissa omassakin työpaikassa. Ihme että ylipäätään saadaan mitään aikaan.

Sama. Ja emme saa mitään aikaan.

 

[Jezme]

Sama homma. Itse tässä mielessä toivoisin että porukkaa palaisi enemmän toimistolla. Jotenkin todella kuluttavaa koko ajan sopia teamseja. Kasvotusten olisi mukavampaa.

Miten se toimisto ratkaisee tämän? Sitten ne palaverit on vain kasvotusten paikanpäällä, tai olet Teamsissa toimistolla, ja saa juosta palaverihuoneesta toiseen sekä metsästää vapaita palaveerauspaikkoja. Lisäksi etänä voi sentään blokata sen kalenterinsa ja vaikka tarvittaessa sulkea Teamsinkin kun taas toimistolla tulee se yksi lisäkanava häiriköida eli suora f2f kontaktointi.

 

[Köntsä-Ana]

Miten se toimisto ratkaisee tämän? Sitten ne palaverit on vain kasvotusten paikanpäällä, tai olet Teamsissa toimistolla, ja saa juosta palaverihuoneesta toiseen sekä metsästää vapaita palaveerauspaikkoja. Lisäksi etänä voi sentään blokata sen kalenterinsa ja vaikka tarvittaessa sulkea Teamsinkin kun taas toimistolla tulee se yksi lisäkanava häiriköida eli suora f2f kontaktointi.

No ainakin itse tykkään kävellä ihan kolleegan luokse kysymään että ehditkö katsomaan yhden jutun kuin että alkaa soittelemaan teamsillä. Plus on yleensä helpompi katsoa kasvotusten.

 

[dropadrop]

Toki teams tukee myös viestien lähettämistä…

 

[kaarlos]

No ainakin itse tykkään kävellä ihan kolleegan luokse kysymään että ehditkö katsomaan yhden jutun kuin että alkaa soittelemaan teamsillä. Plus on yleensä helpompi katsoa kasvotusten.

Itse kokisin tämän ongelmallisena, hieman samanlainen tilanne kuin se että joku soittaa suoraan kysyäkseen jotain sen sijaan että laittaisi Teamsissa viestin jossa on suoraan se kysymyksenasettelu. Soitot ja keskustelut ovat ikään kuin synkronisia ja asettavat kysyjän asemaan jossa hän voi valita itselleen sopivan ajan ja vastaaja joutuu keskeyttämään kaiken vähintäänkin sanoakseen ettei ole aikaa vastata, tai sitten keskeyttämään kaiken ja käyttämään aikaansa vastaamiseen. Tästä on toki sitten se Intialainen variantti jossa laitetaan Teamsissa joku "onko sulla hetki aikaa?" -kysymys sen sijaan että laitettaisiin suoraan se kysymys jota ollaan kysymässä.

Viestien mahdollistama asynkronisuus on molemmille osapuolille reilumpaa.

Toki teams tukee myös viestien lähettämistä…

Just tämä.

 

[Jezme]

No ainakin itse tykkään kävellä ihan kolleegan luokse kysymään että ehditkö katsomaan yhden jutun kuin että alkaa soittelemaan teamsillä. Plus on yleensä helpompi katsoa kasvotusten.

Kaksi edellistä viestiä puhuivat vaikeuksista saada rauhan keskittyä ja komppasit viestien perään "sama homma". Jos kollega haluaa keskittyä niin tuo toiminta nimenomaan häiritsee sitä kollegan keskittymistä. Samoin ne kylmäsoitot, joissa kysellään olisiko aikaa. Kollegalle voi laittaa viestin, jossa häntä pyydetään soittamaan sitten kun on sopiva väli. Mielellään myös lyhyesti avata mihin asia liittyy niin ei tule ihan puskista ja osaa arvioida kuinka akuutti tilanne on. Mikäli siis on sellainen asia, ettei sitä voi kysyä tai selittää kokonaisuudessaan suoraan siinä viestissä. Lisäksi esimerkiksi omalla kohdalla on ainakin se ja sama suoraan vastata siihen kysymykseen, jos töihin liittyvä ajatus keskeytettiin jo muutenkin sillä "olisko aikaa" kysymyksellä.

Tietyt asiat toimivat toimistolla paremmin mutta myös työskentelykäytänteet ja käytössä olevat työvälineet (sekä kyky hyödyntää niiden erilaisia toiminnallisuuksia) vaikuttavat paljon tuohon mikä sujuu hyvin toimistolla ja mikä etänä. Esimerkiksi palaveri mikä hyötyy flappitaulusta tai jonkin fyysisen asian esittelystä voi hyötyä toimistosta mutta jokin yleinen keskustelu ja ajatustenvaihtelu tuskin hirveästi. Joskus voi olla myös hyödyllistä tuijotella sitä samaa monitoria toimistolla ja sormella osoitella asioita mutta toisaalta tuohon "pointtaukseen" on myös työkaluja olemassa etätyöskentelyä ajatellen.

 

[Köntsä-Ana]

Kaksi edellistä viestiä puhuivat vaikeuksista saada rauhan keskittyä. Jos kollega haluaa keskittyä niin tuo toiminta nimenomaan häiritsee sitä keskittymistä. Samoin ne kylmäsoitot, joissa kysellään olisiko aikaa. Kollegalle voi laittaa viestin, jossa häntä pyydetään soittamaan sitten kun on sopiva väli. Mielellään ehkä myös lyhyesti avata mihin liittyy niin ei tule ihan puskista ja osaa arvioida kuinka akuutti tilanne.

En tiedä, vastasin itse tuohon teams tulvaan, jota en enää itse oikein jaksa.

 

[Jezme]

En tiedä, vastasin itse tuohon teams tulvaan, jota en enää itse oikein jaksa.

Kuulostaa vain mahdollisesti siltä, että ongelmaa saattaa olla myös työtavoissa tai palaverikulttuurissa ja käytössä oleva työväline leimataan syylliseksi. Mihin se tulva yhtäkkiä häviää toimistolla? Voi poistua toki Teamsista muuntumalla muihin muotoihin. Teamsissa tapahtuvat viestit ja puhelut vaihtuvat eri työpisteillä ravaamiseen. Teamsin etäpalaverit vaihtuvat palaverihuoneisiin, joiden sijainteja saa metsästää ja joiden välillä saa juosta. Teamsin kalenterin kautta menee todennäköisesti edelleen palaverit ynnä muut. Mahdollisuus rauhoittaa hetkeksi työskentelyään blokkaamalla kalenteri ja sulkemalla Teams poistuu, kun toimistolla voidaan tulla nykimään suoraan hihasta. Tietysti paljon vaikuttaa työnkuva, kuinka laajan verkoston kanssa pitää työskennellä, toimiston koko, onko toimistolla merkityt vai vapaat paikat jne. Mikäli on pieni toimisto niin kaikki saattavat olla "huutoetäisyydellä" mutta isossa toimistossa tuskin lähdetään toiseen kerrokseen ja toiseen päätyyn taloa vain yhtä lyhyttä kysymystä varten vaan se menee edelleen Teamsilla vaikka molemmat olisivat toimistolla.

 

[dropadrop]

Soitossa väärinkäsitysten mahdollisuus varmaan pienempi, ainakin jos monimutkaisempi asia.

Olen huomannut, että soittoa haluavat ovat yleensä seniorimpia asiantuntijoita joiden työ sisältää monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamista. He siis istuvat tunteja pohtien jotain, ja siinä maailmassa muutaman minuutin puhelu on varmaan mukavaa vaihtelua (ja synnyttää todennäköisemmin uusia ajatuksia kuin viestin naputtelu).

En oikein edes odota että he voisivat ymmärtää toisen maailman, jossa päivä on jaettu 30-60 minuutin lohkoihin. Siinä synkataan palavereissa aamusta iltaan; ja jokaisessa eri aihe. Jos löytyy tauko niiden välillä, niin aikalailla viimeinen asia mitå haluisi tehdä sillä ajalla olisi ottaa vielä päivän kymmenes videopuhelu.

 

[Jezme]

Soitossa väärinkäsitysten mahdollisuus varmaan pienempi, ainakin jos monimutkaisempi asia.

Olen huomannut, että soittoa haluavat ovat yleensä seniorimpia asiantuntijoita joiden työ sisältää monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottamista. He siis istuvat tunteja pohtien jotain, ja siinä maailmassa muutaman minuutin puhelu on varmaan mukavaa vaihtelua (ja synnyttää todennäköisemmin uusia ajatuksia kuin viestin naputtelu).

En oikein edes odota että he voisivat ymmärtää toisen maailman, jossa päivä on jaettu 30-60 minuutin lohkoihin. Siinä synkataan palavereissa aamusta iltaan; ja jokaisessa eri aihe. Jos löytyy tauko niiden välillä, niin aikalailla viimeinen asia mitå haluisi tehdä sillä ajalla olisi ottaa vielä päivän kymmenes videopuhelu.

Eihän puhelun ottamisessa noiden monimutkaisten asioiden suhteen missään nimessä mitään vikaa ole, päinvastoin. Etenkään jos ei vaan suoriltaan kylmäsoita jollekin ja odota vastaamista vaan laittaa ensin viestiä tyylillä "kerkeisitkö juttelemaan aiheesta x tänään jossain vaiheessa". Laitan itsekin usein viestiä työkavereille ja he minulle sekä tilanteen mukaan pyydetään suoraan puhelua. Kyky tunnistaa mikä on hyvä kommunikaatiokanava mihinkin asiaan on erittäin hyödyllinen taito. Kun on sitten niitäkin tahoja, ketkä koittavat väkisin soveltaa sitä itselle tutuinta ja mieluisinta kanavaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin (oli se sitten viesti, puhelu, palaveri, sähköposti..).

 

[Nenolanjones]

Tuli noista palavereista mieleen... nykyisessä työpaikassa niitä ei juuri pidetä ja meininki on just sitä että huudellaan sitten konttorilla niitä olennaisia asioita jos muistetaan. Tällöin on sitten toivottavaa että et oo just lounaalla tai kahvikuppi kädessä ja löytyy muistiinpanovälineet että saat asiat ylös. Viikkopalavereita on kuulemma joskus pidetty mutta se on menny keskinäiseksi vittuiluksi.

Ja mitä muuten tulee tuohon konttorilla työskentelyyn, välillä on hieman ikävä etäpäiviä. Nykyinen postitio ei niitä oikein mahdollista, niin meen duuniin mahdollisimman aikaseen että saa vähän hiljaista aikaa aamulla. Ehkä jonkunasteista keskittymishäiriötä itselläkin havaittavissa.

Että semmosta... on tässä verkot ollu vesillä jo pitkän tovin mutta ei oo vielä muualta paikka tärpänny. Vähän tässä neuvotteluja ollut edellisen työnantajan kanssa sinne paluusta ja ensi viikolla saattaa jo onneksi sekin asia ratketa.

 

[dropadrop]

Kyky tunnistaa mikä on hyvä kommunikaatiokanava mihinkin asiaan on erittäin hyödyllinen taito. Kun on sitten niitäkin tahoja, ketkä koittavat väkisin soveltaa sitä itselle tutuinta ja mieluisinta kanavaa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin (oli se sitten viesti, puhelu, palaveri, sähköposti..).

Varmaan tuon ”kyky tunnistaa paras kommunikaatiokanava” taidon seuraava taso ei vain huomio itseään, vaan ymmärtää sen myös vastaanottajan näkökannasta.

Ja siihen sitten toi seuraava kohta. Eiköhän kaikilla ole aluksi kapeampi ”työkaluvalikoima”, ja kokemuksen myötä se laajenee. Empatiakyky ja eri positioissa työskentely voi nopeuttaa sitä.

 

[asddsa]

Viikkopalavereita on kuulemma joskus pidetty mutta se on menny keskinäiseksi vittuiluksi

Ei kyllä kuulosta kauhean hyvältä ilmapiiriltä. Jos on siis ihan aitoa vittuilua eikä jotain pientä piikittelyä

 

[zerokul]

Kuinka paljon muilla on mahdollisuuksia kouluttautua tai käydä ammattitaitoa kasvattavia kursseja työajalla? Meillä pitäisi olla, mutta käytännössä ei ole. Aina kun on kurssin/koulutuksen perään kysynyt niin vastauksena on ollut "kiusallinen hiljaisuus". Onneksi on nämä "omalla ajalla ja omalla kustannuksella olevat kouluttautumismahdollisuudet", jotka eivät nosta palkkaa.

 

[jetblack]

Kuinka paljon muilla on mahdollisuuksia kouluttautua tai käydä ammattitaitoa kasvattavia kursseja työajalla? Meillä pitäisi olla, mutta käytännössä ei ole. Aina kun on kurssin/koulutuksen perään kysynyt niin vastauksena on ollut "kiusallinen hiljaisuus". Onneksi on nämä "omalla ajalla ja omalla kustannuksella olevat kouluttautumismahdollisuudet", jotka eivät nosta palkkaa.

Ei ole, ellei työnantaja erikseen lähetä sellaiselle. Nyt tosin omalla ajalla opiskelen insinööriksi työn ohessa. palkatonta saa sen verran kuin pyytää.

 

[Jezme]

Varmaan tuon ”kyky tunnistaa paras kommunikaatiokanava” taidon seuraava taso ei vain huomio itseään, vaan ymmärtää sen myös vastaanottajan näkökannasta.

Ja siihen sitten toi seuraava kohta. Eiköhän kaikilla ole aluksi kapeampi ”työkaluvalikoima”, ja kokemuksen myötä se laajenee. Empatiakyky ja eri positioissa työskentely voi nopeuttaa sitä.

Siihen parhaan kanavan tunnistamiseen liittyy tottakai käsiteltävä aihe ja kenen kanssa se käsitellään. Eikä tuo ole missään nimessä helppo taito ja kaikilla tulee virhearvioita siinä. Mutta jokin aihe voi olla niin monimutkainen tai tulkinnanvarainen, että se vaatii aina puhelun. Sitten on niitä aiheita, jotka voivat hoitua seniorin kanssa viestitse mutta juniorin/tiimin ulkopuolisen kanssa kannattaa ottaa puhelu ja katsoa yhdessä läpi. On myös niitä simppeleitä asioita, joiden pitäisi onnistua ihan vain viestillä käytännössä aina. Ja tämä parhaan kanavan tunnistaminen pätee toki molempiin osapuoliin, jos A preferoi viestejä ja B puheluita niin molempien pitäisi silti arvioida sitä kokonaistilannetta ja joustaa sen käsiteltävän aiheen mukaan eikä mennä aina toisen henkilön mielikanavan mukaan.

Tuo "työkaluvalikoiman" kapeus ei omien havaintojen perusteella aina liity edes kokemukseen. Melkeinpä sanoisin, että harvemmin se taitaa liittyä siihen. Viittasin itse enemmän esimerkiksi näihin pitkään työelämässä olleisiin tahoihin, ketkä eivät suostu opettelemaan uutta tai toimimaan itsenäisesti. Nämä tahot vaativat sitä, että joku soittaa heille ja lukee läpi vaikka jonkun ohjeen mihin olisi ihan hyvin riittänyt toimittaa linkki viestillä. Se ettei joku suostu hyväksymään kuin puhelun ei siis tee siitä puhelusta "parasta kanavaa" vaan lähinnä pakon saneleman väylän sen henkilön kohdalla. Sama sitten niiden kanssa, ketkä suostuvat kommunikoimaan vain viestein tai ketkä vaikka järjestävät palaverin jostain ilmoitusluontoisesta asiasta sähköpostin sijaan.

 

[kjns]

Kuinka paljon muilla on mahdollisuuksia kouluttautua tai käydä ammattitaitoa kasvattavia kursseja työajalla? Meillä pitäisi olla, mutta käytännössä ei ole. Aina kun on kurssin/koulutuksen perään kysynyt niin vastauksena on ollut "kiusallinen hiljaisuus". Onneksi on nämä "omalla ajalla ja omalla kustannuksella olevat kouluttautumismahdollisuudet", jotka eivät nosta palkkaa.

Meillä onnistuu aika hyvin, luonnollisesti työnantajankin etu että henkilöstö pitää yllä/parantaa osaamistasoa. Mikäli firma ei mahdollista tarpeellisiin koulutuksiin osallistumista muuten kuin omalla ajalla ja rahalla ilman korvausta niin ei anna kovin hyvää kuvaa ainakaan mulle talon toimintatavoista…

Omalla työpaikalla ainakin ihan normaalia että asiantuntijat käy järjestelmätoimittajien kursseille firman ajalla ja rahalla, myös tutkintoon johtavaa opiskelua mahdollistetaan minimissään palkatonta opiskeluvapaata antamalla ja työvuoroja järjestelemällä.

 

[Ile_26]

Selvästi yhteiskunnassa on paljon turhanpäiväistä käsienheiluttelua, jos osalla työpäivät ovat kokousta palaveria ja sähköpostia toisensa perään niin, että tuottavalle työlle pitää erikseen varata kalenterista aika.

 

[kaarlos]

Selvästi yhteiskunnassa on paljon turhanpäiväistä käsienheiluttelua, jos osalla työpäivät ovat kokousta palaveria ja sähköpostia toisensa perään niin, että tuottavalle työlle pitää erikseen varata kalenterista aika.

Nojoo, omalta osaltani olen positiossa jossa vastaan ison tuotteen tietystä arkkitehtuurin osa-alueesta ja olen tällä hetkellä noin 5 featuren ohjauksessa mukana.. menee aika paljon energiaa yrittää ohjata asioita oikeille raiteille kehitystiimien ja tuotehallinnan välimaastossa.

Samalla kun yrittää hoitaa roadmapilta tulevien featureiden esiselvitystöitä, niin aika ei tunnu riittävän. Kaikki asiat jotka eivät suoraan koske suoraan omaa duunia tuntuu tosi nihkeillä kun on tuo aika kortilla muutenkin.

En nyt koe itseäni mitenkään hyödyttömäksi assetiksi tässä yhtälössä, mutta välillä on aika täysi lautanen kyllä jossa yksikin ylimääräinen puolituntinen palaveri syö miestä.

 

[Köntsä-Ana]

Toi käsienheiluttelu on hauska termi. En tiedä onko se ajatusmaailma sellainen että kaikkien pitäisi tehdä ns. hommia ja mitään johtamista tai koordinaatiota ei olisi ollenkaan?

 

[finWeazel]

Toi käsienheiluttelu on hauska termi. En tiedä onko se ajatusmaailma sellainen että kaikkien pitäisi tehdä ns. hommia ja mitään johtamista tai koordinaatiota ei olisi ollenkaan?

Kai sillä viitataan turhiin tyyppeihin jotka ovat parhaassa tapauksessa kuluerä huonoimmassa tapauksessa myrkyttävä kitka.

elon musk antoi kenkää 80%:lle twitterin työntekijöistä ja palvelu ei hajonnutkaan. Kai siellä oli sitten kädenheiluttelijoitakin mukana.

Zuckerberg antoi muiden karsimisien ohessa ukaasin monille managereille etsiä joko tekninen työ tai kenkää. Meta on nyt terveemmässä kunnossa kuin pitkään aikaan.

Meta ja twitter onnistumiset laittaneet aika monet piilaaksofirmat miettimään uusiksi millainen organisaatio ja resursointi on järkevää.

It’s well-understood that every layer of a hierarchy adds latency and risk aversion in information flow and decision-making. Every manager typically reviews work and polishes off some rough edges before sending it further up the chain.

In our Year of Efficiency, we will make our organization flatter by removing multiple layers of management. As part of this, we will ask many managers to become individual contributors. We’ll also have individual contributors report into almost every level — not just the bottom — so information flow between people doing the work and management will be faster.

Update on Meta’s Year of Efficiency

Mark Zuckerberg announces steps to make Meta a better technology company and improve our financial performance.

about.fb.com

 

[zerokul]

Toi käsienheiluttelu on hauska termi. En tiedä onko se ajatusmaailma sellainen että kaikkien pitäisi tehdä ns. hommia ja mitään johtamista tai koordinaatiota ei olisi ollenkaan?

Omasta mielestäni tuo tarkoittaa sitä micromanager porrasta, joko jonkun excelin verukkeella on päällikkö tai suuri johtaja, vaikka käytännönhyöty on olematon. Aikaa tuhlaantuu turhanpäiväiseen venkoiluun, eikä varsinaisen arvontuotantoon esim. jaetaan palaverissa tehtäviä joiden tekemiseen menee 10 sekuntia, seuraavassa palaverissa seurataan tehtiinkö tehtävä vai ei ja oliko jokin este tehtävän tekemiselle. Samassa palaverissa voidaan käyttää 10 ihmisen työaikaa johonkin turhanpäiväiseen kuten tehtävän tai tiedoston nimeämiseen ja näkyykö se tehtävälistassa oikeassa järjestyksessä. Tämäkin palaveri olisi voinut olla teams-viesti. Jos asian voisi hoitaa teams-viestillä, kannattaa järjestää palaveri tai vähintään soittaa, näin saadaan yhteisöllisyys rakennettua ja voidaan klikata strategia ruksi täytetyksi seuraavaan johtoporraspalaveriin samalla kun taputetaan omaa selkää.

 

[Ile_26]

Toi käsienheiluttelu on hauska termi. En tiedä onko se ajatusmaailma sellainen että kaikkien pitäisi tehdä ns. hommia ja mitään johtamista tai koordinaatiota ei olisi ollenkaan?

Pitääkö nykypäivän itseohjautuvaa, ahkeraa ja oma_aloitteista duunaria muka vielä erikseen johtaa?

 

[allunteri]

Zuckerberg antoi muiden karsimisien ohessa ukaasin monille managereille etsiä joko tekninen työ tai kenkää. Meta on nyt terveemmässä kunnossa kuin pitkään aikaan.

Näin rivi-insinöörin näkökulmasta tää kuulostaa tavallaan ihan järkevältä. En siis tarkoita, että kaikkien (insinööripuolen) tasojen tulisi tehdä teknistä työtä, mutta tulisi vähintään ymmärtää hyvin sitä teknistä työtä mitä manageroivat/johtavat. Työvuosia vasta vähän takana, mutta silti tulee mieleen useampi tämmöinen jonkun tason päällikkö/manageri, jotka ovat tehneet päätöksiä asioista ilman riittävän syvää ymmärrystä kyseisistä asioista. Huonoja päätöksiä toki tulee ja ne kuuluu asiaan, ehkä merkityksellisempää on miten niihin huonoihin päätöksiin päädyttiin ja miten niihin reagoidaan jne. Ainakin omalla kohdalla on ollut aivan erilaista työskennellä asiasta ymmärtävän vs. asiasta ymmärtämättömän päällikön/managerin alaisuudessa. Ekan kanssa kaikki sujuu jouhevasti ja stressitasot pysyy matalalla, jälkimmäisen kanssa meno on jatkuvaa tulipalojen sammuttelua ja stressaavaa sekoilua. Asiasta ymmärtävä manageri varmaan löytäisi halutessaan jonkun teknisen työn, asioista ymmärtämättömän managerin kohdalla en olisi niin varma.

 

[asddsa]

Pitääkö nykypäivän itseohjautuvaa, ahkeraa ja oma_aloitteista duunaria muka vielä erikseen johtaa?

Musta alkaa vähän tuntua siltä, että tämä "itseohjautuvuus" ja "oma-aloitteisuus" tarkoittaa monessa paikassa käytännössä huonoa tai olematonta johtamista.

 

[Nälkäinen Setä]

Musta alkaa vähän tuntua siltä, että tämä "itseohjautuvuus" ja "oma-aloitteisuus" tarkoittaa monessa paikassa käytännössä huonoa tai olematonta johtamista.

Totta. Vaikea olla oma-aloitteinen, jos ei edes kunnolla tiedä mitä kuuluu toimenkuvaan ja miten ja millä keinoin päästään asetettuihin tavoitteisiin.