Työmarkkinakierrokset.

[Timo 2]

Mistä perusoikeudesta nyt puhut? Oikeus kiristää toista tahoa miljoonavahingoilla ilman mitään seurauksia

Jos ollaan sopimuksettomassa tilassa, niin silloin on oikeus lakkoilla. Työehtosopimuksilla työnanatajat viimekädessä ostavat työrauhaa.

Eiköhän ne lakkoiilut työpäivän lyhentämiseksi 8 tuntiin ja kaiken muun sellaisen puolesta mitä pidät itsestään selvyytenä ollut kalliita.

Jos ne työntekijät on niin merkittävässä asemassa, niin kannatanee maksaa se mitä pyytävät. Joukkovoima on tavallisen duunarin neuvotteluvaltti. Ilma sitä työnantaja voisi sanella työhdot ihan vapaasti.

Sun käsitys työehtoneuvotteluista on jostain kehitysmaasta tai 1700 luvulta

 

[Mika__]

Mistä perusoikeudesta nyt puhut? Oikeus kiristää toista tahoa miljoonavahingoilla ilman mitään seurauksia?

Kyllähän lakko-oikeus on kirjattu ihmisoikeuksiin sekä YK:ssa, EU:ssa, että ihan kansallisestikin.

Mutta selvennä sinä nyt vuorostasi mistä ihmeen kiristyksestä puhut? Jos työmarkkinoiden toimintaperiaate on vieras, niin eiköhän Google ja esim AI auta jos yleistietämystä ei ole.

 

[humongous]

Kyllähän lakko-oikeus on kirjattu ihmisoikeuksiin sekä YK:ssa, EU:ssa, että ihan kansallisestikin.

Mutta selvennä sinä nyt vuorostasi mistä ihmeen kiristyksestä puhut? Jos työmarkkinoiden toimintaperiaate on vieras, niin eiköhän Google ja esim AI auta jos yleistietämystä ei ole.

Kiristys on sitä, että aiheutetaan työnantajataholle eli Finnairille miljoona/miljardiluokan tappiot lakkoilemalla. Jos ette suostu vaatimuksiimme, jotka maksavat rahaa, aiheutamme teille järkyttävät tappiot toimillamme. Eikä tämä ole aika simppeliä?

EU-tasollakin lakko-oikeus ei ole ehdoton, vaan sen käyttöön liittyy rajoituksia. Miksi Suomessa nämä saavat kohtuutonta valtaa, ja vastaavaa pelleilyä ei näy Ruotsissa tässä mittakaavassa?

 

[humongous]

Joukkovoima on tavallisen duunarin neuvotteluvaltti. Ilma sitä työnantaja voisi sanella työhdot ihan vapaasti.

Eihän voi sanella. Ei markkinatalous noin toimi. Jos ehdot eivät miellytä, ei oteta työtarjousta vastaan, tai ottaa lopputilit, ja hankkii paremman duunipaikan. Työnantajat kilpailevat työntekijöistä. Suomessa ei ketään jaa kadulle, sossu pitää siitä kyllä viime kädessä huolen.

 

[jonniv]

Kiristys on sitä, että aiheutetaan työnantajataholle eli Finnairille miljoona/miljardiluokan tappiot lakkoilemalla. Jos ette suostu vaatimuksiimme, jotka maksavat rahaa, aiheutamme teille järkyttävät tappiot toimillamme. Eikä tämä ole aika simppeliä?

Eli siis työntekijäpuolen pitäisi aina suostua kaikkiin sopimuksien muutoksiin, joita työnantajan puolelta ehdotetaan? Vai mikä ajatus tämän aivopierun takana oikein on? Mikä tarkoitus sitten edes koko neuvotteluilla olisi?

 

[aukusti]

Eihän voi sanella. Ei markkinatalous noin toimi. Jos ehdot eivät miellytä, ei oteta työtarjousta vastaan, tai ottaa lopputilit, ja hankkii paremman duunipaikan. Työnantajat kilpailevat työntekijöistä. Suomessa ei ketään jaa kadulle, sossu pitää siitä kyllä viime kädessä huolen.

Eli mielestäsi ihan oikeasti työntekijöillä sopimuksettomassa tilassa ei pitäisi olla oikeutta lakkoon, vaan ainoastaan irtisanoutumiseen? Aika jännä ajatusmalli, jota taidetaan toteuttaa jännämaissa kuten Kiina yms.

 

[Mika__]

Kiristys on sitä, että aiheutetaan työnantajataholle eli Finnairille miljoona/miljardiluokan tappiot lakkoilemalla. Jos ette suostu vaatimuksiimme, jotka maksavat rahaa, aiheutamme teille järkyttävät tappiot toimillamme. Eikä tämä ole aika simppeliä?

EU-tasollakin lakko-oikeus ei ole ehdoton, vaan sen käyttöön liittyy rajoituksia. Miksi Suomessa nämä saavat kohtuutonta valtaa, ja vastaavaa pelleilyä ei näy Ruotsissa tässä mittakaavassa?

Ja ihan yhtäläiset mahdollisuudet Finnairilla on asia sopia niin halutessaan. On ollut kauan ennen kuin sopimus umpeentui. Ei tässä työntekijöillä ole mitään sen erityisempää vipuvartta. Finskiä ei kiinnostanut sopia aiemmin ja halusivat venyttää tämän näköjään lomakaudelle ja sehän sopii työntekijäpuolelle.

Muistutukseksi kiistan pääsyy:

Kiistan ytimessä on erimielisyys palkankorotuksista. Työntekijöitä edustava IAU haluaa, että vuosina 2021 ja 2022 toteutumatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevalla sopimuskaudella. Työnantajapuolen mielestä korotusvaatimus ylittää yleisen työmarkkinalinjan eikä se hyväksy sitä.

Eli työnantaja jätti aiempina vuosina korotukset välistä ja itkee nyt kun ne tietysti halutaan mukaan uusimpaan korotuskierrokseen. Ongelmana nyt vain on, että Paltalla on huono muisti eivätkä muista että nämä jäivät ns. piippuun aiemmin. Olisihan tuossa miljoona tapaa sopia nämä vapaina, korotuksina yms. Sattumaa tai ei, niin Paltalla on aina vaikeuksia tehdä sopimuksia.

Mutta edelleen, kannattaa perehtyä työmarkkinoiden toimintaperiaatteisiin. Tämähän on varmasti yksinkertaisin ongelma kymmeneen vuoteen mikä on noussut otsikoihin ja edennyt lakkoihin.

 

[3dfx]

Eihän voi sanella. Ei markkinatalous noin toimi. Jos ehdot eivät miellytä, ei oteta työtarjousta vastaan, tai ottaa lopputilit, ja hankkii paremman duunipaikan. Työnantajat kilpailevat työntekijöistä. Suomessa ei ketään jaa kadulle, sossu pitää siitä kyllä viime kädessä huolen.

Vähän kornia puhua jostain markkinataloudesta yhtiön tapauksessa, missä työnantajapuoli tietää ettei tappioilla ole mitään merkitystä koska valtio pelastaa aina ja lunastaa osakeannin osakkeita tarvitun määrän. Saman tietää myös työntekijäpuoli että eivät käytännössä koskaan joudu pihalle koska valtio tulee aina pelastamaan. Eli sitä kaikki menettää kaiken- vaihtoehtoa ei ole.

Tuo että työnantajat kilpailevat työntekijöistä on aika soopaa. Syy miksi työvoima on alkanut järjestäytymään on työnantajien hyvin vahva neuvotteluasema työntekijään verrattuna, sota ei yhtä miestä kaipaa- tyyppisesti. Markkinataloudessa on vikoja, mitkä on aika yleisesti hyväksyttyjä pl. jotkut friikkipiirit. Yksi niistä on, että mitkään täydellisten kilpailtujen markkinoiden oletukset eivät toteutdu jos toisella osapuolella on kaikki neuvotteluvoima ja toisella ei mitään. Silloin eletään neuvottelumonopolissa ja ollaan tehottomassa tasapainossa...mitä on korjattu esimerkiksi työlainsäädännöllä ja osapuolten järjestäytymisellä.

Kiristys on sitä, että aiheutetaan työnantajataholle eli Finnairille miljoona/miljardiluokan tappiot lakkoilemalla. Jos ette suostu vaatimuksiimme, jotka maksavat rahaa, aiheutamme teille järkyttävät tappiot toimillamme. Eikä tämä ole aika simppeliä?

EU-tasollakin lakko-oikeus ei ole ehdoton, vaan sen käyttöön liittyy rajoituksia. Miksi Suomessa nämä saavat kohtuutonta valtaa, ja vastaavaa pelleilyä ei näy Ruotsissa tässä mittakaavassa?

Mites sitten työnantaja voi aiheuttaa minulle tappioita ja kiristää että antaa potkut jollen suostu heidän vaatimuksiinne. Eikö se sillon mene tällä logiikalla myös niin että olen sitten kotona ja maksatte palkan tai olen joko töissä ja maksatte palkan. Vai onko tää kiristysoikeus vaan työnantajapuolella?

Vastaavaa pelleilyä ei ehkä ole Ruotsissa, mutta vaatisi aika ison syväluotauksen ruotsin järjestelmään ja kulttuuriin että miksei ole. Tässä koronan aikana persaukisille suomityönantajille oli kauheen nihkeetä maksaa 2% korotusta metallilla kahdellekko vuodelle siinä missä saksassa korotukset oli jotain luokkaa 8% kun inflaatio laukkasi.

 

[3dfx]

Sopimuksetonta tilaa kannattaa työnantajan ihan tietoisesti välttää, sen takia neuvottelut alkavat esim puoli vuotta tai vuoden ennen sopimuksen päättymistä. Nyt tätä aikaa ei käytetty tehokkaasti. Yhtiökokouksessa voi olla mielenkiintoisia kysymyksiä miten tämä meni tämmöiseksi.

Finski on erityistapaus valtio-omistajuuden vuoksi. Joku vihanen piensijoittaja voi toki kysellä että mitä tämä nyt on, mutta todellisuudessa ei mitään merkitystä kun valtio haluaa finskiä pitää pystyssä whatever it takes ja seuraavissakin anneissa merkitsee osakkeita niinkun tähänkin asti.

 

[Mika__]

Jos tämä leikki kauan jatkuu ja osaamattomuus tuottaa paljon tappioita, kyllä siellä joku muukin voi olla äänessä kuin piensijoittaja Punkaharjulta. Valtion omistajaohjauksenkin tulisi teoriassa puutttua peliin jos alkaa pelikaania tulla turbiiniin.

Itsellä ei ole tietoa, mutta heittejeekö muiden yhtiöiden laukut joku eri taho kuin Finskin tuolla Helsinki-Vantaalla? Kuulostaisi erikoiselta jos eivät ole samoja tyyppejä.

 

[3dfx]

Jos tämä leikki kauan jatkuu ja osaamattomuus tuottaa paljon tappioita, kyllä siellä joku muukin voi olla äänessä kuin piensijoittaja Punkaharjulta. Valtion omistajaohjauksenkin tulisi teoriassa puutttua peliin jos alkaa pelikaania tulla turbiiniin.

Itsellä ei ole tietoa, mutta heittejeekö muiden yhtiöiden laukut joku eri taho kuin Finskin tuolla Helsinki-Vantaalla? Kuulostaisi erikoiselta jos eivät ole samoja tyyppejä.

Leikki on jatkunut kymmeniä vuosia. 2023 ja 2020 oli osakeanti, muistaakseni joskus 2012 tyyliin oli myös. Työmarkkinaneuvotteluissa on myös se vaihtoehto että kaikille jää nolla käteen kun yritys paskotaan riitelyllä, mutta finski voi olla käsi ojossa valtion suuntaan ikuisesti. Tuo mielestäni kärjistää tilannetta, sillä työntekijäpuoli voi ylimitottaa vaatimuksensa ja työnantajapuolen ei tarvitse tulla vastaan. Voidaan vaan riidellä lähinnä veronmaksajien rahoilla.

 

[AIF]

Leikki on jatkunut kymmeniä vuosia. 2023 ja 2020 oli osakeanti, muistaakseni joskus 2012 tyyliin oli myös. Työmarkkinaneuvotteluissa on myös se vaihtoehto että kaikille jää nolla käteen kun yritys paskotaan riitelyllä, mutta finski voi olla käsi ojossa valtion suuntaan ikuisesti. Tuo mielestäni kärjistää tilannetta, sillä työntekijäpuoli voi ylimitottaa vaatimuksensa ja työnantajapuolen ei tarvitse tulla vastaan. Voidaan vaan riidellä lähinnä veronmaksajien rahoilla.

Tämähän tää on ongelma on. Jos kyse ois yksityisestä toimijasta, niin kumpikin osapuoli riitelisi eri tavalla kuin nyt.

 

[pulatunnus]

Ja ihan yhtäläiset mahdollisuudet Finnairilla on asia sopia niin halutessaan. On ollut kauan ennen kuin sopimus umpeentui. Ei tässä työntekijöillä ole mitään sen erityisempää vipuvartta. Finskiä ei kiinnostanut sopia aiemmin ja halusivat venyttää tämän näköjään lomakaudelle ja sehän sopii työntekijäpuolelle.

Muistutukseksi kiistan pääsyy:

Kiistan ytimessä on erimielisyys palkankorotuksista. Työntekijöitä edustava IAU haluaa, että vuosina 2021 ja 2022 toteutumatta jääneet palkankorotukset huomioidaan tulevalla sopimuskaudella. Työnantajapuolen mielestä korotusvaatimus ylittää yleisen työmarkkinalinjan eikä se hyväksy sitä.

Eli työnantaja jätti aiempina vuosina korotukset välistä ja itkee nyt kun ne tietysti halutaan mukaan uusimpaan korotuskierrokseen. Ongelmana nyt vain on, että Paltalla on huono muisti eivätkä muista että nämä jäivät ns. piippuun aiemmin. Olisihan tuossa miljoona tapaa sopia nämä vapaina, korotuksina yms. Sattumaa tai ei, niin Paltalla on aina vaikeuksia tehdä sopimuksia.

Mutta edelleen, kannattaa perehtyä työmarkkinoiden toimintaperiaatteisiin. Tämähän on varmasti yksinkertaisin ongelma kymmeneen vuoteen mikä on noussut otsikoihin ja edennyt lakkoihin.

Kiista siis palkankorotuksista, työantajaa kiinnostaa hintalappu ja mitä sillä saa, työntekijää palkka ja millä vaivalla sen saa.
Ilmeisesti nyt toiveet on kaukana toisistaan, se on uutisoinnissa jäänyt hämäräksi kuinka kaukana, ja mikä se taso on.

Jos ollaan alalla missä ei ole sopimusten välillä kilpailua , eikä muuta selkeää työntekijä kilpailua, niin toisella osapuolella on vipua, kun toinen ei voi vaihtaakkaan. Aloilla missä lakko aiheuttaa isoja menetyksiä niin vipu on iso, vs alat missä menetykset, haitat pienempiä. Jos näkymykset eroaa kovasti toisistaan, niin harvoin silloin sopimukseen pääsee ennen edellisen sopimuksen päättymistä.

Olisihan tuossa miljoona tapaa sopia nämä vapaina, korotuksina yms.

Vapaat, siis vapaita mistä kuitenkin maksetaan, ei kuullosta hyvältä.
Vapaat, mistä ei makseta, niin voi houkuttaa silloin jos hiljaista ja työntekijät haluaa vapaata, mutta tässä kai nyt kyse rahasta. Työantajaa varmaan kiinnostaisi työaikajoustot kysynnän mukaan, siitä vastaan voisi saada jonkun sentin lisää.

Jos kyse palkasta, niin palkan korotus, mutta se taso nyt kai sitten hiertää. eikä työntekijä puolelle ole antaa jotain lisäarvoa.

Sattumaa tai ei, niin Paltalla on aina vaikeuksia tehdä sopimuksia.

En tuota seurannut, mutta ilmeisesti on ns työvoimalaisten alojen soppareita, joissa osa on palkka kustannuskriittisiä, eli senttejäkin hieotaan.


Työantaja tuskin perusduunari ylimääräistä tarjoaa, vaan niin edullisesti kuin saa, mutta on sillä ylärajat, missä menee kipupisteet, vaikka joskus helpollakkin suostus. Vaikka ne maapalvelut on välttämättömiä, niin rajat niissäkin.