0 minuuttia esim. viime yönä eli sangen upeasti meni taas. Kellokaan näytä muuta kuin sängyssäoloajan ja viivaa unijakauman osalta.
Tietääpähän ettei yritä enää neljän jälkeen nukkua ennen iltaa ellei nyt ihan täyttä stoppia tule. Eilenkin kävin korkeintaan jossain horroksessa tunnin verran mutta näköjään riitti.
En ole ihan varma omankaan kropan kestävyydestä tällä menolla. Vaan kun tuossa yöllä kaikkinaisten kikkakolmosten (ei kerrassa mitään apua mistään hengitystekniikoista, tyynyn vaihtamisesta toiseen päähän sänkyä, rauhoittavien sadeäänten kuuntelusta, sängystä nousemisesta, kasvomaskista jne jne) välillä tutkin asiaa niin levottomat jalat ei aina tarkoita pelkästään raajoja vaan sitä esiintyy yleisesti myös muissa raajoissa. Isäukolla on juurikin levottoman jalat. Itsellä taas tahtoo olla tuskaisen hankala löytää käsille sopivaa asentoa ja niitä pitää sitten "korjata" eli liikutella koko ajan mikä on omiaan pitämään hereillä.
Toisella puoliskolla on myös tuota vaivaa niin kävin nappaamassa yöllä kokeeksi yhden tabletin pramipeksolia. Samalla otin kaksi sirdaludia koska selkä oli jo siinä kohtaa niin jumissa. N. tunti siitä eteenpäin en tahtonut kestää tolpillani kun kävin hakemassa keittiöstä mehua - siitä huolimatta ei vieläkään nukuttanut. Kädet kyllä rauhoittuivat joten pitänee pyytää oma respa tuohon.
Sitten aloin muistelemaan tarkemmin aiempia Zopinox-kuureja ja taitaapa olla nyt rebound-unettomuuttakin mukana, hiukan sellaiset muistikuvat että edellisilläkään kerroilla ei juuri tarvinnut nukkua pariin yöhön sen jälkeen kun nuo loppuivat. Kyse tuskin on kuukauden kuurin kohdalla mistään fyysisestä riippuvuudesta, vaan enemmänkin siitä että lääkkeeseen on tottunut luottamaan, ei ole nimittäin montaa kertaa itsellä kun viimeistään toisen tabletin kohdalla valot on sammuneet. Ts. hyvän olon ja varmuuden tunne vaihtuu epävarmuuteen ja pelkoon & ahdistukseen kun tietää että muut lääkkeet eivät ole edellisilläkään kerroilla välttämättä toimineet. Tässä nyt toki kannata parin yön kohdalla tehdä mitään suuria olettamia mutta taidan jättää pelkän melatoniinin. Turhaan noihin rahaansa käyttää kun näyttää olevan lähinnä placebo-efekti.
Nytpähän on hyvä syy marssia työterveyshuoltoon sanomaan että muuten hyvä lääke mutta jos yrität ilman olla niin sitten et nuku. Ja tarkoitus ei ilmeisesti ollut se, että nukutaan joka 6. yö.
Hyväksyisin vielä jollain tapaa että yöunet jäävät muutamaan tuntiin. Mutta se että koko yö menee valvomisekssi on jo kyllä tässä iässä sangen kuluttavaa. Joutunee vetämään vielä toisen kupin kahvia että uskaltaa lähteä autolla liikkeelle kun toinen puolisko ei oikein ehdi viemään .
Notta pirteänä uuteen päivään. Vaan ihan normimenoa itsellä. Ehdin jo olla että "hyvä hyvä" kun toinen lääkäri kirjasi asiat varsin tarkasti ennen pääsiäistä. Mutta näköjään ei. Ehkä valvon vielä kolmannen (neljännen) yön jos valvottaa ja menen sitten paikan päälle että "katsokaa itse että miten mukavaa on". Onhan tuossa toki kontrolli mutta puoli vuotta on vähäsen pitkä aika ja vähintäänkin lääkettä pitää näköjään vaihdella. Pitkiä kuurejahan ei saa tietenkään pitää mutta vähän niinkuin muissakin asioissa, 25v kestänyt vaiva/työ ei tule yleensä kuitattua parissa viikossa millään muotoa. Se tuntuu olevan kovin vaikeaa ymmärtää.
Sä varmaan tiedät itsekkin että parin yön kokemuksella ei kannata vielä tehdä mitään johtopäätöksiä. Kaikki muutokset ja kokeilut vaatii jonkin aikaa kun niihin tottuu. Muisteleppa aikaa kun aloit käyttämään korvatulppia. Ei taatusti ensimmäisenä eikä toisena yönä tuntunut kovin hyvältä, mutta nyt ei voisi nukkua ilman niitä. Sama se on maskinkin kanssa. Alkuun tuntuu oudolta mutta jonkin ajan päästä sitä alkaa kaipaamaan. Se, onko luomia puristava vai ei niin on henkilökohtaista, itse olen puristavie kannalla mutta kannattaa myös kokeilla ei puristavia.
Sama juttu melatoniinin kanssa. Ei se kerrasta lyö polvia alta, mutta jos esim viikon tai kaksi kokeilet ja säännöllisellä rytmillä niin kroppa alkaa siihen pikkuhiljaa tottua.
Ja itsellä ainakin pienikin päiväuni tai edes melkein päiväuni tekee sen että seuraava yö on game over. Plus toisekseen, mitä väsyneempi olen sitä huonommin nukahdan. Varsinkaan päiväunia. Joskus esim lomalla voin yrittää ottaa pitkän rupeaman jälkeen päikkärit, mutta se tarkoittaa sitä että makaan sängyssä horroksessa, näen unia mutta olen kuitenkin valveilla. Tätä saattaa kolmekin tuntia jatkua eikä silti nukahda. Mutta tämä on 100% tapa menettää seuraavan yön uni. Niimpä oon ottanut tavaks VÄKISIN valvoa siihen yhdeksään jolloin meen muutenkin nukkumaan. Yleensä en saa silloinkaan unta, mutta silloin riittää yleensä puolikas tai yksi zopinox tiputtamaan. Aamulla viiden jälkeen herätys ja seuraavaksi sänkyyn klo 21 illalla. Ei aikaisemmin eikä myöhemmin. Tunninkin poikkeama aiheuttaa univaikeuksia. Jos mä meen vasta klo 22 sänkyyn ja hoitelen rutiinit eli kattelen tabua ja paan sen 23 aikoin säppiin niin mun kroppa alkaa taas herätä ja sitten on taas turha useaan tuntiin odotella unta. "Uniaika" on todella herkkä hetki itsellä. Siitä ei saa laistaa. Mä oon saanut 100kpl Zopinox reseptin vuodeks ja sillä yritän pärjätä. Ja monesti illalla kun tuntuu että ei ihan nukuta nukkumaan mennessä tai nukuttaa LIIKAA niin puolikas lanttuun ja yrittää nukahtaa. Ja yleensä se kyllä nykyään onnistuu ellei ole stressiä tai vaivaavia asioita. Samoin jos on aivan kanttuvei ja on nukkumaton yö takana niin joudun ottamaan puolikkaan heti kärkeen koska liian väsyneenä ei nuku.
Yleensä mun rutiini menee niin että sunnuntaina puolikas tai kokonainen ja unta tulee n.4 max 5h yössä. Maanantaina väsyttää mutta kyllä sitä sen päivän kestää. Sänkyyn klo 21 ja väsyttää niin paljon että ei meinaa pysyä silmät auki kun tabua kattoo. Kuitenkin tiedän että sillä sekunnilla kun tabun lasken niin ei väsymyksestä huolimatta nukahda. Liian väsynyt, pitää ottaa puolikas zopinoz varmuuden vuoksi. Se yleensä auttaa. Yleensä ma-ti yön nukkuu suhteellisen hyvin jo. No sitten ti-ke yönä taas on päinvastoin. Yleensä sitä on edellisenä yönä nukkunut sen verran hyvin että on mahdollista että nyt ei väsytä. Puolikas huuleen joa valmiiksi ja yrittää unta. Ja yleensä tulee. Loppuviikko sitten meneekin yleensä ilman imovanea mutta ei oo eka eikä toka kerta kun täytyy ottaa parin viikon ajan joka kerta ja sitten taas pärjää pitkään ilman.
Itsellä suurimmat asiat joilla olen saanut jotenkuten elämästä kiinni nukkumisen suhteen:
-Ei ulkoilua (esim. koiran kusetusta) tuntiin ennen maatemenoa. Ulkona voi käydä ja olla mutta ei mitään reippailua tai liikkumista
-Korvatulpat ja maski. Aina. Kaikkialla
-Ei mennä sänkyyn "silloin kuin nukuttaa" vaan silloin kun kello sanoo että nyt pitää mennä sänkyyn
-Rutiini, rutiini ja rutiini (viikonloppuisin nukutaan niin pitkään kun nukuttaa)
-Ei muutoksia makuuhuoneessa (esim. peitto ja tyynyt pitää olla aina samat, eli esim peittoa ei voi olla kesä eikä talvipeittoa erikseen)
-Aina sänkyyn mennessä pieni rauhoittuminen, esim 30min tabun katselua. Suoraan sänkyyn ja nukkumaan ei toimi mulla
-Täydellinen aistihiljaisuus kun yrittää nukahtaa (ei ääntä, ei valoa, ei MITÄÄN liikehdintää sängyssä, esim pyörivää puolisoa)
-EI KOSKAAN päiväunia eikä edes yrittämistä. Pelkkä tunnin sängyssä makaaminen päivällä ilman nukahtamista saattaa vielä yöunet
-Kuplavettä sängynvieressä ja lääkkeet käden ulottuvilla niin että sängystä ei tarvitse nousta muuta kuin vessaan
Näistäkin huolimatta joskus on vaikeaa eikä noi toimi kaikilla, tietenkään. Mutta itse olen huomannut toimivaksi ja tulee nykyään toimeen suhteellisen hyvin eikä yksi valvottu yö aiheuta enää paniikkia tai unettomuuskierrettä.
Nämä toki toimivan lääkityksen (ei pelkästään uni- tai nukahtamislääke) lisäksi.
ADHD tuo varmasti oman lisänsä soppaan enkä osaa sanoa siihen juuta enkä jaata, mutta voisin veikata että jos saat jotenkin rauhoitettua itsesi tai aivosi tuntia paria ennen maatemenoa niin saattaisi auttaa.