Usko (Jeesus Kristus ynnä muut)

[Wes Wishbone]

Uskonollisista taustoista kun itse tulen, niin jonkun verran on saanut tuota raamatun sanaa kuulla. ... Jonkun verran töitä joutui kuitenkin tekemään, että sai sen uuden elämän sekä sosiaalisen piirit rakennettua systeemin ulkopuolelle.

Tämähän se sille geneeriselle tapauskovaiselle jonka merkittävin kokemus uskontoon on kirkollisveron maksaminen ja siitä sitten esim agnostisiksi ateisteiksi siirtyneille voi joskus jäädä unohduksiin. Suomessakin on oikeasti paljon porukkaa jotka syntyvät vahvasti uskonnolliseen yhteisöön josta poispääseminen voi olla todella vaikeaa, henkisesti raskasta tai käytännössä mahdotonta. Uskonto myrkyttää kaiken. Hienoa että löysit tiesi pois ja jaoit tarinasi.

 

[Ihime]

Oman näkemykseni mukaan uskotaan vakaumuksellisesti nimenomaan siksi, ettei voida hyväksyä oman elämän olevan täysin sattumanvaraista ja merkityksetöntä – omalla elämällä pitää olla jokin tarkoitus. Toinen syy on se, etteivät jotkut voi hyväksyä sitä, ettei jollekin asialle löydy suoraa selitystä tai selitystä ei ymmärretä; tällöin asian ajatellaan olevan pakosti yliluonnollista tai jumalan aikaansaannos.

Kolmas seikka, jota olen nähnyt omassa kaveripiirissänikin, on elämän yllättävä tragedia, jota oma henkinen kapasiteetti ei riitä käsittelemään. Tällöin asia ulkoistetaan jollekin uskonnolle, josta haetaan tarkoitusta ja tapaa selviytyä.
Tällaisten ihmisten kanssa on turhaa yrittää keskustella tai väitellä asioista loogisesti. Se, että he myöntäisivät uskontonsa olevan epätotta, veisi pohjan koko heidän identiteetiltään ja elämältään. On hyvin harvassa ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään niin, vaikka takaraivossa saattaisikin kyteä ajatus siitä, että usko 'satuihin' on hieman erikoista ja järjen vastaista.

 

[hkultala]

Oman näkemykseni mukaan uskotaan vakaumuksellisesti nimenomaan siksi, ettei voida hyväksyä oman elämän olevan täysin sattumanvaraista ja merkityksetöntä – omalla elämällä pitää olla jokin tarkoitus. Toinen syy on se, etteivät jotkut voi hyväksyä sitä, ettei jollekin asialle löydy suoraa selitystä tai selitystä ei ymmärretä; tällöin asian ajatellaan olevan pakosti yliluonnollista tai jumalan aikaansaannos.

Kolmas seikka, jota olen nähnyt omassa kaveripiirissänikin, on elämän yllättävä tragedia, jota oma henkinen kapasiteetti ei riitä käsittelemään. Tällöin asia ulkoistetaan jollekin uskonnolle, josta haetaan tarkoitusta ja tapaa selviytyä.
Tällaisten ihmisten kanssa on turhaa yrittää keskustella tai väitellä asioista loogisesti. Se, että he myöntäisivät uskontonsa olevan epätotta, veisi pohjan koko heidän identiteetiltään ja elämältään. On hyvin harvassa ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään niin, vaikka takaraivossa saattaisikin kyteä ajatus siitä, että usko 'satuihin' on hieman erikoista ja järjen vastaista.

Muuttuuko historian tapahtumista kertova dokumentti ja ne historian tapahtumat mistä siinä dokumentissa kerrotaan "saduksi" siinä vaiheessa, kun joku päättää perustaa uskonnon, jonka "pyhän kirjan" osaksi se historiadokumentti otetaan?

On esim hyvin paljon historiallisia todisteita siitä, että n. 2000 vuotta sitten Rooman miehittämässä Israelissa eli kansanvillitsijä "Jeshua" joka ristiinnaulittiin, mutta silti monet ideologiansa sokaisemat angstiateistit kutsuvat tätä henkilöä satuolennoksi.

Järkevää keskustelua ei ole keskustelu siitä, oliko Jeshua ("Jeesus Nasaretilainen") olemassa, vaan, se, että mitä hän teki, että oliko tarinat hänen tekosistaan liioiteltuja ja pääosin keskittyjä vai paikaansapitäviä.

Raamatussa voi olla mukana satuja, mutta Raamattu ei ole yksi satukirja jonka joku on joskus jälkeenpäin kirjoittanut, vaan kokoelma hyvin erilaisia eri aikoina kirjoitettuja kirjoituksia, joista mm. monet pyrkivät dokumentoimaan juutalaisen kansan historiaa.

 

[Mikkos]

Muuttuuko historian tapahtumista kertova dokumentti ja ne historian tapahtumat mistä siinä dokumentissa kerrotaan "saduksi" siinä vaiheessa, kun joku päättää perustaa uskonnon, jonka "pyhän kirjan" osaksi se historiadokumentti otetaan?

On esim hyvin paljon historiallisia todisteita siitä, että n. 2000 vuotta sitten Rooman miehittämässä Israelissa eli kansanvillitsijä "Jeshua" joka ristiinnaulittiin, mutta silti monet ideologiansa sokaisemat angstiateistit kutsuvat tätä henkilöä satuolennoksi.

Järkevää keskustelua ei ole keskustelu siitä, oliko Jeshua ("Jeesus Nasaretilainen") olemassa, vaan, se, että mitä hän teki, että oliko tarinat hänen tekosistaan liioiteltuja ja pääosin keskittyjä vai paikaansapitäviä.

Raamatussa voi olla mukana satuja, mutta Raamattu ei ole yksi satukirja jonka joku on joskus jälkeenpäin kirjoittanut, vaan kokoelma hyvin erilaisia eri aikoina kirjoitettuja kirjoituksia, joista mm. monet pyrkivät dokumentoimaan juutalaisen kansan historiaa.

Ihan näin mielenkiinnosta, paljonko luulet ihmisiä ristiinnaulittiin tuohon aikaan ja millä todennäköisyydellä joukossa on kansankiihoittajia ja henkilöitä nimeltä Jeshua?

 

[JCSH]

On esim hyvin paljon historiallisia todisteita siitä, että n. 2000 vuotta sitten Rooman miehittämässä Israelissa eli kansanvillitsijä "Jeshua" joka ristiinnaulittiin, mutta silti monet ideologiansa sokaisemat angstiateistit kutsuvat tätä henkilöä satuolennoksi.

Järkevää keskustelua ei ole keskustelu siitä, oliko Jeshua ("Jeesus Nasaretilainen") olemassa, vaan, se, että mitä hän teki, että oliko tarinat hänen tekosistaan liioiteltuja ja pääosin keskittyjä vai paikaansapitäviä.

Siis on todella vähän historiallisia todisteita siitä, että olisi ollut olemassa se "Jeshua". Kristittyjen tekstien ulkopuolelta löytyy tyyliin pari kirjallista viittausta, jotka ovat kirjoitettu merkittävästi myöhemmin, Jeesuksen olemassaoloon, nekin yhteydessä siihen, että puhutaan yleisesti ottaen kristityistä.

Valtaosa Jeesuksen olemassaolon todisteista saadaan Uuden Testamentin tekstuaalisella analyysilla, joka nojaa siihen, että Uudesta Testamentista löytyy paljon sellaista Jeesukseen liittyvää tiedonjyvää, jotka todennäköisesti jätettäisiin pois jos tarkoituksena olisi ollut kirjoittaa keksitty tarina Jeesuksesta. Tosin ironisesti nuo todisteet myös menevät vastaan nykykrisitinuskon oppeja Jeesuksesta, eli tavallaan Jeesuksen historiallista olemassaoloa todistetaan keinoilla, jotka myös kyseenalaistavat kristinuskon opit Jeesuksesta.

Noiden todisteiden summana Jeesuksen olemassaoloa pidetään paljon todennäköisempänä kuin sitä, että se olisi täysin fiktiivinen hahmo, mutta kyse ei kuitenkaan ole asiasta, josta olisi "hyvin paljon" historiallisia todisteita.

Raamatussa voi olla mukana satuja, mutta Raamattu ei ole yksi satukirja jonka joku on joskus jälkeenpäin kirjoittanut, vaan kokoelma hyvin erilaisia eri aikoina kirjoitettuja kirjoituksia, joista mm. monet pyrkivät dokumentoimaan juutalaisen kansan historiaa.

"Pyrkivät dokumentoimaan juutalaisen kansan historiaa" on aika optimistinen kuvaus tuosta. Historialliset tutkimukset osoittavat erittäin vahvasti siihen suuntaan, että valtaosa Heprealaisen Raamatun / Vanhan Testamentin kertomasta "historiasta" ei ole oikeasti historiallista, vaan paljon myöhemmin sepitettyä tarinaa, jolla pyrittiin luomaan juutalaiselle kansalle yhteistä historiaa ja taustatarinaa. Toki siellä voi olla muutama perimätietona tullut historiallinen tiedonjyvä seassa, mutta pääasiassa kyse ei ole historian dokumentoinnista.