- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 468
Evoluutiobiologien mukaan uskonnollisuudella on ollut aikanaan hyötyä ryhmälle. Kaikki liittyy meidän aivojemme kapasiteettiin tuntea ryhmää.Ilman aisteja on uskontoa mihin uskoa? Jostain se usko kumpuaa. En tiedä vaikka olisi geeneissä tietyt eteenpäinohjaavat rimppeet jäänteinä mitkä ajavat uskomaan yliluonnolliseen lapsuuden jälkeen.
Luultavasti en tuo paljoakaan uutta läpi...keskusteltuun keskusteluun mikä on jo selvästi nuoret etsimässä järkeä elämän matkanvarrella.
Osa etsii vedenpäällä kävelemistä surffauksella.
Kun ihmiset asettuivat vesistöjen äärelle niin kalaproteiini mahdollisti tasaisen ympärivuotisen ravinnon saannin ja siitä seurasi väestönkasvua. Ryhmän koko kasvoi niin etteivät yksilöt enää tunnistaneet kaikkia ryhmän jäseniä nimeltä tai ulkonäöltä. Tässä kohtaa uskonnot olivat yksi yhdistävä tekijä ja samat uskomukset mahdollistivat vähän paremman yhteistyön verrattuna sellaisiin ryhmiin joilla ei ollut tämänkaltaista sidettä. Tämä kehitys jatkui ja vahvistui ajan myötä. Myöhemmin syntyivät ensimmäiset kaupungit, kaupunkivaltiot ja valtiot - Eufrat/Tigris, Indus ja Niili tunnetuimpana alueena. Niillä oli omat yhtenäiset jumalansa ja jumalkuninkaansa, mutta samaa kehitystä löytyy myös nykyisen Pohjanmeren rannikolta ja Mustanmeren rannikolta.
Lyhyesti, toimimme tehokkaasti kun ryhmän koko eli ylitä noin 250 henkeä eli kykenemme tunnistamaan keskimäärin sen verran yksilöitä. Tämän jälkeen tulee ongelmia ja homma menee säätämiseksi. Tämä on muuten noin suurin piirtein komppanian koko melkein kaikissa armeijoissa. Eikä se ole sattuma vaan liittyy meidän aivojemme kapasiteettiin.
Viimeksi muokattu:
