Veneet ja veneily

[Kampanisu]

Oisko tekkiläisillä vinkkejä, kun tulee taloon tommonen puu/vanerivene joka rakennettu ~2006, ollut pari kesää käytössä ja siitä asti seisonut. Ulkoa ja sisältä kuin olisi eilen rakennettu. Pukkaanko traikulla suoraan järveen ja katson vuotaako jostain?

 

[seropi]

varmaan vuotaa ... jätät sinne järveen turpoamaan, vedet pois ja uus yritys niin voipi olla vuotamatta

 

[astars]

Minkälainen vastuu on maksullisen venepaikan pitäjällä (kaupunki) tilanteessa, jossa molemmat peräpoijut irronneet pohjasta - köydet ja solmut siis pitäneet - ja päästäneet veneen kääntymään laiturin suuntaisesti ja röykyttämään sitä vasten. Fendarit räjähtäneet joten niistä ei paljoa apua. Ei onneksi kovin pahat vauriot vaan keljuttaahan tuo kun muuten vene hyvässä kunnossa.

 

[Hellsinki]

Minkälainen vastuu on maksullisen venepaikan pitäjällä (kaupunki) tilanteessa, jossa molemmat peräpoijut irronneet pohjasta - köydet ja solmut siis pitäneet - ja päästäneet veneen kääntymään laiturin suuntaisesti ja röykyttämään sitä vasten. Fendarit räjähtäneet joten niistä ei paljoa apua. Ei onneksi kovin pahat vauriot vaan keljuttaahan tuo kun muuten vene hyvässä kunnossa.

Eiks kannata ottaa yhteys suoraa laiturin hoitajaan

 

[nandroid]

@astars taitaa mennä vakutuksen piikkiin, mutuna

 

[Hellsinki]

@astars taitaa mennä vakutuksen piikkiin, mutuna

Mielestäni pitäs mennä kaupungin vakuutukseen

 

[nandroid]

No, jonkun vakutuksen piikkiin mutta veneen omistaja häviää aina

 

[astars]

Eiks kannata ottaa yhteys suoraa laiturin hoitajaan

Joo yhteydessä on oltu, vastausta odotellaan kun perjantaina sattu ja tässä on viikonloppu välissä kuitenkin. Liikaa aikaa funtsia yövuoroissa

@astars taitaa mennä vakutuksen piikkiin, mutuna

Mielestäni pitäs mennä kaupungin vakuutukseen

Niin minunkin mielestä, venevakuutushan ei ole pakollinen ja edelleen mielestäni paikkaa ylläpitävän tahon tulisi huolehtia kiinnityskohtien kunnosta.

Mutta katotaan nyt millanen vastaus saadaan kun arki koittaa:expressionless:

 

[BVK]

Laskettu on ja kone putputti varsin nätisti. Huomasin laituripaikalla, että keula on ottanut kipeää trailerin keulatuen kohdalta. Ei ollut iso kolhu, mutta pitää vielä vähän koputella ja ihmetellä ja pistää epoksikittiä päälle ennen ensimmäistä reissua.

 

[JuhaH]

Oisko tekkiläisillä vinkkejä, kun tulee taloon tommonen puu/vanerivene joka rakennettu ~2006, ollut pari kesää käytössä ja siitä asti seisonut. Ulkoa ja sisältä kuin olisi eilen rakennettu. Pukkaanko traikulla suoraan järveen ja katson vuotaako jostain?

Olen käsittänyt että turvotus on jokakeväinen homma puuveneiden kanssa, vaikkei nuo olisi seisseet kuin talven yli. Räsymättoja, vanhoja pyyhkeitä, rättejä jne veneenpohjalle ja vettä perään. Rohkeammat lyö sitten turvottelematta pilssipumpun kanssa suoraan vesille.

 

[astars]

Nyt on homma sovittu ja yllättävän kivuttomasti sujui eli kaupunki maksaa koko lystin. Irtopoijut nosteltu vedestä ja todettu että niin ruosteessa etteivät olisi kevyempää venettäkään varmasti rasituksen alla kestäneet. Jutun nurja puoli on ettei tällä seudulla joka kulmalta löydy osaavaa venekorjaajaa ja älyttömän kauas ei tuota huvittaisi kiikuttaa vaikkei se mitään maksakaan.

 

[Hellsinki]

Nyt on homma sovittu ja yllättävän kivuttomasti sujui eli kaupunki maksaa koko lystin. Irtopoijut nosteltu vedestä ja todettu että niin ruosteessa etteivät olisi kevyempää venettäkään varmasti rasituksen alla kestäneet. Jutun nurja puoli on ettei tällä seudulla joka kulmalta löydy osaavaa venekorjaajaa ja älyttömän kauas ei tuota huvittaisi kiikuttaa vaikkei se mitään maksakaan.

Korjaamo hakee veneen ja tuo takas. Ei sijainnilla oo mitää väliä

 

[Kampanisu]

Olen käsittänyt että turvotus on jokakeväinen homma puuveneiden kanssa, vaikkei nuo olisi seisseet kuin talven yli. Räsymättoja, vanhoja pyyhkeitä, rättejä jne veneenpohjalle ja vettä perään. Rohkeammat lyö sitten turvottelematta pilssipumpun kanssa suoraan vesille.

Mahdollisesti huomenna koeuitto vene siis pihassa, aavistuksen jänskättää enskertalaista puuveneen kanssa.

 

[Hellsinki]

Mahdollisesti huomenna koeuitto vene siis pihassa, aavistuksen jänskättää enskertalaista puuveneen kanssa.

Laita vettä sisään ni näät valuuko ulos

 

[harr1]

Nykyään käytössä 5-metrinen lasikuituinen pulpettivene 50hv 4t kaasarikoneella.

Ajattelin nyt jos vaihtaisi välillä koppi/HT-veneeseen ja rahaa ajattelin 10-15k sijoittaa.
Vajaa 6 metristä HT-venettä tuntuisi tuohon rahaa löytyvän trailerin kanssa. Heittokalastusta tulee harrasteltua jonkun verran niin takatilaa saisi olla edes jonkinverran avoimena.
Sisämoottoriveneitä löytyy kanssa, mutta niitä vähän vierastan koska paino kasvaa ja ei enää nostella varmaan henkilöautolla trailerin kyytiin...

Yamarin 575 Big Game tuntuisi tilojen puolesta olevan ihan näppärän oloinen.
Monellaisilla moottoreilla tuntuu olevan tarjolla. Löytyy vanhaa 90 luvun 2t Yamahaa, tämä ilmeisesti syö bensaa aikalailla?
Sitten vähän uudemmalla 2t E-tec koneella, ilmeisesti kuitenkin ruisku?
Yamahan 4t koneella, mutta vuodelta 1998. Onkohan tämä vielä kaasarilla vai ruiskulla?

 

[Kampanisu]

'Mitä nyt ite tullu aika paljon tutkittua näitä vene ja moottorihommia, en itse kyllä yamahaa laittaisi. Yamahat on melkeen järjestään olleet tehottomia verrattuna muihin samankokoisiin merkkeihin. Noi E-tec koneet on tosiaan ruiskuja, pieniruokaisia ja hyvässä maineessa. Itsellä tällähetkellä 90 luvun alkupuolen 25 heppanen johnson/evikka sekasikiö, joka on kyllä hyvä kone mutta saishan se isompi olla

 

[Hellsinki]

Nykyään käytössä 5-metrinen lasikuituinen pulpettivene 50hv 4t kaasarikoneella.

Ajattelin nyt jos vaihtaisi välillä koppi/HT-veneeseen ja rahaa ajattelin 10-15k sijoittaa.
Vajaa 6 metristä HT-venettä tuntuisi tuohon rahaa löytyvän trailerin kanssa. Heittokalastusta tulee harrasteltua jonkun verran niin takatilaa saisi olla edes jonkinverran avoimena.
Sisämoottoriveneitä löytyy kanssa, mutta niitä vähän vierastan koska paino kasvaa ja ei enää nostella varmaan henkilöautolla trailerin kyytiin...

Yamarin 575 Big Game tuntuisi tilojen puolesta olevan ihan näppärän oloinen.
Monellaisilla moottoreilla tuntuu olevan tarjolla. Löytyy vanhaa 90 luvun 2t Yamahaa, tämä ilmeisesti syö bensaa aikalailla?
Sitten vähän uudemmalla 2t E-tec koneella, ilmeisesti kuitenkin ruisku?
Yamahan 4t koneella, mutta vuodelta 1998. Onkohan tämä vielä kaasarilla vai ruiskulla?

Jos noin paljon rahaa sijoittaa ni mikä tahansa ruiskukone on paras vaihtoehto. Merkillä ei niin ole väliä, erot pieniä.

 

[Jims]

Itse ostaisin tuolla budjetilla vähän tuoreempaa, 2010-luvun Castello 533 HT jollain 50-60 hepan vähän ajetulla nelarilla voisi olla hyvä hankinta tuohon rahaan.
Castelloa on saanut messutarjouksena 19 900 € 50 hv Suzukilla (?) varustettuna, joten vähän käytetyn pitäisi kyllä irrota alle 15 k€:n.

Itse hain tuossa toissa viikonloppuna Tukholmasta todella siistin 2000 mallisen Sea Ray 190CC:n 5.0 EFI Mercruiserilla varustettuna ja hienosti se tuli henkilöauton perässä omalla trailerilla kotiin asti.
Hintaa tuolle komeudelle jäi jotain 10 k€ luokkaa, kun laskee matkat yms. kulut mukaan.

 

[turska]

Ajattelin asentaa digitaaliset volttimittarit startti- ja hupiakulle, niin miten niitä pitäisi kytkeä, kun haluaisin ne päälle/pois samasta kytkimestä? Vai tarvitseeko molemmille oman kytkimen?

Ja aiemman omistajan tekemät sähköhommat ovat mallia paha harakanpesä, niin kelpaisi hyvät vinkit siihen, että miten noita lähtisi siistimään. Siellä on nyt 1000 ja 1 rosvoliitintä isossa nipussa, ja missään ei lue yhtikäs mitään.

 

[Meisseli]

Kaksi erillistä jännitemittausta yhden kytkimen taakse vaatii joko sellaisen kytkimen jossa on kaksi erillistä sulkeutuvaa kärkeä tai sitten pari relettä, joiden vetokäämiä ohjataan yhdellä kytkimellä.

Mutta miksi nuo pitäisi olla erillisen kytkimen takana, jos veneessä on jo akustolle pääkytkimet niin kai noissa saa näkyä jännite aina kun päävirta on päällä? Vai eikö pääkytkimiä ole ollenkaan?

Noiden sähkölinnun pesien siistimiseen ei oikein ole mitään helppoa oikotietä. Itse suosin sitä, että aletaan vaan tekemään uutta siitä kohtaa mihin asialliset asennukset loppuvat. Aina akustolta asti, jos sieltä alkaen on jo kaikki pelkkää paskaa.

 

[turska]

Kieltämättä pääkytkimistä lienee paras vetää nuo volttimittarit.

Pitänee ostaa joku perusmittari jolla testata tuota sähkölinnun pesää sekä seurata johtoja sähkölaitteilta tuohon pesän kulmalle ja merkata sen perusteella johdot. Lopuksi sitten siistiä tuo johtopallo. Nyt osa johdoista menee suoraan pääkatkaisimelle, osa käy kytkin/sulaketaululla ja osa on sitten rosvoliittimillä kiinni sieltä puolivälistä. Moottoritilassa on tuollainen nyrkin kokoinen rosvoliitinpallo nippusiteellä sumpussa josta noita johtoja sitten lähtee eri suuntiin.

 

[Jims]

Tuossa olisi ehkä helpointa veneillä tämä kausi harakanpesän kanssa, jos viritykset vain toimivat ja sitten ensi syksynä / talvena vetää uudet vedot sulaketaulun kautta, sekä uusia samalla kaikki happamalta vaikuttava.

 

[Stanley H. Tweedle]

Kieltämättä pääkytkimistä lienee paras vetää nuo volttimittarit.

Pitänee ostaa joku perusmittari jolla testata tuota sähkölinnun pesää sekä seurata johtoja sähkölaitteilta tuohon pesän kulmalle ja merkata sen perusteella johdot. Lopuksi sitten siistiä tuo johtopallo. Nyt osa johdoista menee suoraan pääkatkaisimelle, osa käy kytkin/sulaketaululla ja osa on sitten rosvoliittimillä kiinni sieltä puolivälistä. Moottoritilassa on tuollainen nyrkin kokoinen rosvoliitinpallo nippusiteellä sumpussa josta noita johtoja sitten lähtee eri suuntiin.

Omassa vedin pääkytkimeltä paksut kaapelit sulakeboksiin ja maadoituskiskoon. Näihin sitten kiinni omilla johdoilla laitteet, mittarit ja valot.

Pääkytkin kannattaa olla laadukas tai sitten modernimmin releillä.

 

[BVK]

Tänään piti ensimmäistä kertaa viiden kesän lyhyen veneilyuran aikana kääntyä takaisin. Hyvä sääennuste ja kohtuullisen tyyni keli, mutta Suur-Saimaan selällä nosti niin rajuja äkillisiä puuskia, ettei keulaa saanut pidettyä oikein minkäänlaisessa kurssissa. Hyvä, että kipparin penkillä pysyi. Kaksi kertaa yritin, ja tokan kerran jälkeen totesin, että tässä tilanteessa taitaa olla parempi jättää se kolmas kokeilematta ja niellä tappionsa.

 

[Hellsinki]

Tänään piti ensimmäistä kertaa viiden kesän lyhyen veneilyuran aikana kääntyä takaisin. Hyvä sääennuste ja kohtuullisen tyyni keli, mutta Suur-Saimaan selällä nosti niin rajuja äkillisiä puuskia, ettei keulaa saanut pidettyä oikein minkäänlaisessa kurssissa. Hyvä, että kipparin penkillä pysyi. Kaksi kertaa yritin, ja tokan kerran jälkeen totesin, että tässä tilanteessa taitaa olla parempi jättää se kolmas kokeilematta ja niellä tappionsa.

ilmeisesti pieni vene?

 

[BVK]

ilmeisesti pieni vene?

Joo, vanha kunnon Bella 530. Kyllä tuolla on vähän huonommassakin kelissä pärjännyt ihan ok, mutta nyt ei ollut enää jakoja. Helvetin terävää ja isoa aaltoa. Pari isompaa meni helvetinkyytiä liu'ussa ohi, ja meno näytti vähän siltä, että on kohta ollaan katollaan.

 

[Dr. Who]

Joo, vanha kunnon Bella 530. Kyllä tuolla on vähän huonommassakin kelissä pärjännyt ihan ok, mutta nyt ei ollut enää jakoja. Helvetin terävää ja isoa aaltoa. Pari isompaa meni helvetinkyytiä liu'ussa ohi, ja meno näytti vähän siltä, että on kohta ollaan katollaan.

Mukavaa se ei ole, mutta kyllä tuolla veneellä pitäisi Saimaalla pärjätä?

Avo busterilla menty monta kertaa avomerellä sellaisessa laineessa että aallonpohjalla nähnyt muuta kuin vettä, eikä voinnut ajaa suoraa linjaa vaan luovimalla ja silti vettä 30cm koko ajan pohjalla.

 

[BVK]

Mukavaa se ei ole, mutta kyllä tuolla veneellä pitäisi Saimaalla pärjätä?

Avo busterilla menty monta kertaa avomerellä sellaisessa laineessa että aallonpohjalla nähnyt muuta kuin vettä, eikä voinnut ajaa suoraa linjaa vaan luovimalla ja silti vettä 30cm koko ajan pohjalla.

Eihän se helposti kippaa tai mitään, mutta kuten sanottua, matkanteko on vähän hankalaa, jos keulaa ei saa pidettyä menosuunnassa. Tai oikeastaan missään suunnassa Vika voi hyvinkin olla kuskissa, vaikka miten yritin luovia aallokon mukaan.

Tuolla on ollut aika rytäkkää tänä kesänä. Viimeksi pari viikkoa sitten yksi vielä pienempi oli mennyt tuulessa ympäri tuossa samassa kohdassa. Itse olin juuri pari tuntia aiemmin ajellut siitä ohi.

 

[Jims]

Onpas Saimaalla ollut sitten keliä, itse olen veneillyt mökin lähivesillä Saimaalla Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajalla reilut 10 vuotta pääosin alle 5 metrisillä veneillä ja koskaan ei ole osunut kovinkaan pahaa keliä kohdalle, vaikka merellä näin on käynyt useasti.

Lähes aina pahempikin keli on rajoittunut pieneen terävään altoon ja satunnaisiin vaahtopäihin, jotka eivät ole kummemmin haitanneet etenemistä.

 

[jank]

Jos kuskilla on pienikin epäilys omista tai veneen kyvyistä on tosiaan fiksumpi jättää matka tekemättä. Itse tulee veneiltyä merellä suhteellisen pienellä 5metrisellä yamarinilla ja muutamaan otteeseen on reissut jäänyt tekemättä kun keli oli mitä oli, turha riskeerata

 

[Antares_Ferox]

Jos kuskilla on pienikin epäilys omista tai veneen kyvyistä on tosiaan fiksumpi jättää matka tekemättä. Itse tulee veneiltyä merellä suhteellisen pienellä 5metrisellä yamarinilla ja muutamaan otteeseen on reissut jäänyt tekemättä kun keli oli mitä oli, turha riskeerata

Jep, ja AINA varabansiiniä mukaan. Nimimerkillä useammankin kerran loppunut bensa keskellä merta ja jokusen antanut bensaa.

 

[jank]

Kyllä, itsellä on aina ylimääräinen 10l kannu veneessä, sekä hinaukseen sopiva köysi.

 

[Stanley H. Tweedle]

Kyllä tuolla Päijänteellä on tullut nähtyä aika kovaa keliä. Terävät laineet ja 1,5 - 2 metriä korkeutta. Aika orpo olo tulee alle 5 metrisellä veneellä. Aika ihme, että Saimaalla on onnistunut välttämään vaahtopäät.

 

[Jims]

Ilmeisesti en ole ollut mökillä tai ainakaan liikkeellä veneen kanssa kovien kelien aikaan, taikka sitten tuossa mökin lähivesillä ei pääse saarien ja pohjanmuotojen takia syntymään isompaa aallokkoa.

Pieniä vaahtopäitä olen kyllä nähnyt, mutta tuollaisia 1,5-2 metrin aaltoja ei ole näkynyt, vaan enemmänkin sellaista tiheää ja terävää max. 0,5 metrin korkuista aaltoa, joka lähinnä vain hakkaa ikävästi.

 

[Stanley H. Tweedle]

Ilmeisesti en ole ollut mökillä tai ainakaan liikkeellä veneen kanssa kovien kelien aikaan, taikka sitten tuossa mökin lähivesillä ei pääse saarien ja pohjanmuotojen takia syntymään isompaa aallokkoa.

Pieniä vaahtopäitä olen kyllä nähnyt, mutta tuollaisia 1,5-2 metrin aaltoja ei ole näkynyt, vaan enemmänkin sellaista tiheää ja terävää max. 0,5 metrin korkuista aaltoa, joka lähinnä vain hakkaa ikävästi.

Saimaasta ei ole paljoa kokemusta, mutta Päijänteellä liikkunut pikkupojasta asti. Siellä joku jo 6 m/s tuuli tekee aina jonnekin yli metriset vaahtopäät. Tehillä riittää vähempikin tuuli kun puhaltaa koko päivän. Isoilla järvillä yleensä aina tuulee jostain suunnasta, mutta joskus osuu useampi reissu peräkkäin lähes tyynessä. Pidemmän pätkän kun ajaa, joskus aina yllättyy kuinka suuri ero on kelillä eri kohdissa. Mihin tuuli osuu ja mihin ei sovi.

Katselin joskus juttuja Pohjois-Amerikan isoista järvistä. Kylmä vesi ja äärettömän isot selät aiheuttavat todella pahoja kelejä, erittäin korkeaa ja terävää ristiaallokkoa. Sama juttu vähän pienemmällä voimalla Ruotsin isoissa järvissä. Saimaakin sen verta iso, että kyllä siellä keliä syntyy kun sopivasti osuu.

Rauli-myrskyssä 2016 oli yli 20 m/s puuskia. En olisi edes uskonut, että järvellä voi olla niin isoja aaltoja...

 

[DaKyy]

Vaikka merellä lähinnä sisäsaaristossa tulee liikuttua, niin itse pitänyt 6 metrisellä veneellä 10m/s rajana, että lähden liikkeelle. Jos sen yli menee niin on aika ankeaa eteneminen. On sitä toki pakon edessä sitten tuota kovemmassakin kelissä joutunut ajelemaan.

 

[Jims]

Isäukon 5,5 metrisellä ja noin tonnin painoisella HT:llä, jolla veneilen suhteellisen säännöllisesti merellä Helsingin ympäristössä, olen pitänyt mukavuusrajana 8 m/s tuulta, sen jälkeen kyyti muuttuu ikävän hakkaavaksi, vaikka veneen ominaisuudet kyllä vielä riittävät johonkin 12 m/s tuuleen asti.

Nykyisellä omalla veneelläni Sea Ray 190CC:llä ( 5,8 metriä ja noin 1500 kg ), ajoin eilen ehkä 10-12 m/s tuulessa melko mukavasti lenkin Espoon ja Helsingin vesillä.

 

[valurauta]

Nykyisellä omalla veneelläni Sea Ray 190CC:llä ( 5,8 metriä ja noin 1500 kg ), ajoin eilen ehkä 10-12 m/s tuulessa melko mukavasti lenkin Espoon ja Helsingin vesillä.

...mutta tänään ei taida oikein olla veneilykeli, kun Suomenlinnan aaltopoijukin mittailee 1,0 metrin lukemia.
https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Meri/wave_suomenlinna.png

Millaisessa tuulessa/aallokossa lähtisit ajamaan vaikka 9 metrin rannikkoväylää Katajaluoto-Kytö-Porkkala?

 

[valurauta]

Kyllä tuolla Päijänteellä on tullut nähtyä aika kovaa keliä. Terävät laineet ja 1,5 - 2 metriä korkeutta. Aika orpo olo tulee alle 5 metrisellä veneellä. Aika ihme, että Saimaalla on onnistunut välttämään vaahtopäät.

Miten aallonkorkeus mitataan silmämääräisesti edes sinne päin?

Vertailun vuoksi, 2-metrinen aallokko on parhaillaan keskellä Suomenlahtea kun lännestä on puhaltanut jotain 15-16 m/s koko päivän:
https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Meri/wave_helsinki_avomeri.png
Sää Harmaja, Helsinki - Ilmatieteen laitos

 

[Stanley H. Tweedle]

Miten aallonkorkeus mitataan silmämääräisesti edes sinne päin?

Vertailun vuoksi, 2-metrinen aallokko on parhaillaan keskellä Suomenlahtea kun lännestä on puhaltanut jotain 15-16 m/s koko päivän:
https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Meri/wave_helsinki_avomeri.png
Sää Harmaja, Helsinki - Ilmatieteen laitos

Tuu kyytiin mittaamaan, tyylin saat valita vapaasti

 

[Jims]

Miten aallonkorkeus mitataan silmämääräisesti edes sinne päin?

Vertailun vuoksi, 2-metrinen aallokko on parhaillaan keskellä Suomenlahtea kun lännestä on puhaltanut jotain 15-16 m/s koko päivän:
https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Meri/wave_helsinki_avomeri.png
Sää Harmaja, Helsinki - Ilmatieteen laitos

Merkitsevä aallonkorkeus

Tuo aaltopoiju mittaa merkitsevää aallonkorkeutta, ei yksittäisiä aaltoja, esimerkiksi tuollaisen Päijänteellä esiintyvän 1,5-2 metriä korkean aallokon merkitsevä aallonkorkeus voi olla mitattuna vain 1 metrin luokkaa.

Kyllä aallokon korkeuden saa arvioitua silmämääräisesti, varsinkin jos on joku sopiva referenssipiste näkyvissä.

...mutta tänään ei taida oikein olla veneilykeli, kun Suomenlinnan aaltopoijukin mittailee 1,0 metrin lukemia.
https://www.hel.fi/static/kv/Geo/Meri/wave_suomenlinna.png

Millaisessa tuulessa/aallokossa lähtisit ajamaan vaikka 9 metrin rannikkoväylää Katajaluoto-Kytö-Porkkala?

Eilen ei tosiaan ollut veneilykeli, kun tuuli sen verran paljon.

Vähänkään pidemmälle lähtiessäni olen noudattanut tuota mukavuusrajaa alle 8 m/s tuulelle, oli alla mikä tahansa vene.

Tosin tutun 8,5 metrisellä 300 hp Veradolla varustetulla ribillä ollaan käyty useampaan kertaan pomppimassa Porkkalanselällä yli metrin korkuisessa aallokossa, jolloin tuultakin ollut reilummin.

 

[valurauta]

Tuo aaltopoiju mittaa merkitsevää aallonkorkeutta, ei yksittäisiä aaltoja, esimerkiksi tuollaisen Päijänteellä esiintyvän 1,5-2 metriä korkean aallokon merkitsevä aallonkorkeus voi olla mitattuna vain 1 metrin luokkaa.

Eikö merkitsevän aallonkorkeuden ole tarkoitus kertoa juuri aallokon yleinen korkeus ja suurimmat yksittäiset aallot on sitten n. kaksinkertaisia? Siihen ristiaallokon interferenssiä ja vähän lapinlisää päälle, niin 40-sentin aallokko onkin äkkiä metristä?

Tänään oli näemmä virallisesti Suomenlinnan edustalla 40 cm ja avomerellä 90 cm. Rysäkarin-Katajaluodon tienoilla alkoikin olla jo jotain aallokontapaista.

Vähänkään pidemmälle lähtiessäni olen noudattanut tuota mukavuusrajaa alle 8 m/s tuulelle, oli alla mikä tahansa vene.

Ihan pelkästään tuulta ei kai voi katsoa? Sopivasta suunnasta pitkään puhaltava 8 m/s voi nostaa merellä 1,5-2-metrisen aallokon: Tuuli ja aallonkorkeus – Sään takaa

Toisaalta ihan hyvä nyrkkisääntö tuo 8 m/s varmaan on, kunhan välttää patologisimpia paikkoja.

 

[Jims]

Merkitsevä aallonkorkeus on ehkä paras mittari aallokon arviointiin.
Silti alueellinen vaihtelu esiintyvässä aallokossa on melko voimakasta, johtuen mm. vesialueen pohjanmuodosta, syvyydestä, tuulen suunnasta ja voimakkuudesta, sekä havaintopaikan suojaisuudesta.

Pääasiallisella veneilyalueellani, eli Turusta-Porvooseen tuo 8 m/s sääntö on pitänyt aika hyvin paikkaansa ja esiintyvä aallokko on ollut juuri sen kokoista, kun kulloinenkin tuuliolosuhde on antanut olettaa.
Tietysti mitä ulommas merelle siirryt, sitä suurempi on mahdollisuus, että siellä esiintyy tuollaista pitkää ja korkeaa aaltoa heikommallakin tuulella, varsinkin jos ko. kohdalla on riittävästi syvyyttä.

Tuollaisessa pitkässä ja korkeassa aallokossa on tosin helpompi ajaa, kuin matalemmassa mutta intensiivisemmässä, vaikka välillä se tuntuukin hurjalta mennä aallon huipulta pohjalle ja takaisin.

 

[valurauta]

Merkitsevä aallonkorkeus on ehkä paras mittari aallokon arviointiin.
Silti alueellinen vaihtelu esiintyvässä aallokossa on melko voimakasta, johtuen mm. vesialueen pohjanmuodosta, syvyydestä, tuulen suunnasta ja voimakkuudesta, sekä havaintopaikan suojaisuudesta.

Tätä mieltä minäkin olen. Aallokolla on niin moninaisia piirteitä, varsinkin saaristossa, että yksi luku ei oikein riitä kuvaamaan koko todellisuutta, varsinkaan sitä kuinka vaikeaa tai epämukavaa joku aallokko on. Aika oleellinen tekijä on, että matalassa vedessä aallonharjat terävöivyvät.

Tietysti mitä ulommas merelle siirryt, sitä suurempi on mahdollisuus, että siellä esiintyy tuollaista pitkää ja korkeaa aaltoa heikommallakin tuulella, varsinkin jos ko. kohdalla on riittävästi syvyyttä.

Tuollaisessa pitkässä ja korkeassa aallokossa on tosin helpompi ajaa, kuin matalemmassa mutta intensiivisemmässä, vaikka välillä se tuntuukin hurjalta mennä aallon huipulta pohjalle ja takaisin.

Juuri tämän takia on monesti mukava ajella vähän ulompana: aallot on isompia mutta selkeämpiä ajettavia. Jotenkin tuntuu siltä, että V-pohja alkaa kunnolla purra vasta lähes puolimetriseen aaltoon.

Toisaalta aaltojen koon kasvaessa kasvaa myös aallonpituus ja mitä pidempi aalto, sitä nopeammin se etenee.

Pääasiallisella veneilyalueellani, eli Turusta-Porvooseen tuo 8 m/s sääntö on pitänyt aika hyvin paikkaansa ja esiintyvä aallokko on ollut juuri sen kokoista, kun kulloinenkin tuuliolosuhde on antanut olettaa.

Mitä mieltä olet Porkkalanlahden ylityksestä Sea Ray:n kokoisella ja tyyppisellä veneellä? Mäkiluodon ohi suoraan poikki Olympiaväylälle vai veneväylää rantoja kiertäen Barösundin suuntaan?

 

[Cumbo]

Vene tuli ostettua ja muutama kyssäri. Moottori on 200 hv Johnson vm. 2005, joten haluttais lukita tuo. Onko Abus Reef 808 tai Abus Nemo Evo 388 mistään kotoisin?

Mistähän saisi (edukkaasti) moottorille suojahupun (venettä ajettaessa päällä eli ei kuljetuksen ajaksi)? Kiinat ym. ok.

Lisäksi pitäisi veneelle löytää sopivan suojakuomu suojaamaan sateelta, auringolta jne., kun se on laiturissa. Vene on vm. 2005 Buster Magnum.

 

[valurauta]

Vene tuli ostettua ja muutama kyssäri. Moottori on 200 hv Johnson vm. 2005, joten haluttais lukita tuo. Onko Abus Reef 808 tai Abus Nemo Evo 388 mistään kotoisin?

Varastetaanko jotain 200 hv-järkäleitä edes uutena puhumattakaan yli 10-vuotiaasta padasta? Moottori kuitenkin painaa jonkun 200 kg, joten varkaalla täytyy olla melko järeää kalustoa saadakseen moottorin mukaansa. Silloin ei mitkään lukot juurikaan pidättele.
Säästä rahat bensaan ja aja enemmän

Mistähän saisi (edukkaasti) moottorille suojahupun (venettä ajettaessa päällä eli ei kuljetuksen ajaksi)? Kiinat ym. ok.

En ole kuullutkaan moisesta hupusta. Mikäs idea siinä on?

 

[Antares_Ferox]

Varastetaanko jotain 200 hv-järkäleitä edes uutena puhumattakaan yli 10-vuotiaasta padasta? Moottori kuitenkin painaa jonkun 200 kg, joten varkaalla täytyy olla melko järeää kalustoa saadakseen moottorin mukaansa. Silloin ei mitkään lukot juurikaan pidättele.
Säästä rahat bensaan ja aja enemmän


En ole kuullutkaan moisesta hupusta. Mikäs idea siinä on?

Melko varmasti olen jossain leffassa/leffoissa nähnyt tuollaisia huppuja, mutta olen luullut että ne ovat vain peittääkseen merkin pois ettei tule "mainostusta"

Ja en minäkään alkaisi lukita tuollaista konetta tai suojaamaan hupuilla. Pesu ja vahaus riittää.

 

[Cumbo]

Varastetaanko jotain 200 hv-järkäleitä edes uutena puhumattakaan yli 10-vuotiaasta padasta? Moottori kuitenkin painaa jonkun 200 kg, joten varkaalla täytyy olla melko järeää kalustoa saadakseen moottorin mukaansa. Silloin ei mitkään lukot juurikaan pidättele.
Säästä rahat bensaan ja aja enemmän


En ole kuullutkaan moisesta hupusta. Mikäs idea siinä on?

Melko varmasti olen jossain leffassa/leffoissa nähnyt tuollaisia huppuja, mutta olen luullut että ne ovat vain peittääkseen merkin pois ettei tule "mainostusta"

Ja en minäkään alkaisi lukita tuollaista konetta tai suojaamaan hupuilla. Pesu ja vahaus riittää.

Kiitos asiallisista vastauksista. Nyt tietää mitä ostaa.

En varkaita tunne, mutta kyllä itseä kiinnostaisi perämoottori, joka maksaa uutena 15-20 000 €. Ainakin aiemmin on moottorit kelvanneet varkaille.

Ja jos vakuutuksessa on omavastuu 1000 €, niin kyllä yks satasen lukko kiinnostaa. Nythän tuo ei ole muuta kuin pultit auki ja kyytiin.

 

[Moebbels]

Kiitos asiallisista vastauksista. Nyt tietää mitä ostaa.

En varkaita tunne, mutta kyllä itseä kiinnostaisi perämoottori, joka maksaa uutena 15-20 000 €. Ainakin aiemmin on moottorit kelvanneet varkaille.

Ja jos vakuutuksessa on omavastuu 1000 €, niin kyllä yks satasen lukko kiinnostaa. Nythän tuo ei ole muuta kuin pultit auki ja kyytiin.

Ammattilaiset mitkä noita pöllii voivat yhtä hyvin leikata akkurälläkällä moottorin peräpeilistä irti jos sen oikeasti haluavat.

 

[Cumbo]

Ammattilaiset mitkä noita pöllii voivat yhtä hyvin leikata akkurälläkällä moottorin peräpeilistä irti jos sen oikeasti haluavat.

Se on totta ja räjäyttääkin voivat irti, mutta kyllä rälläkän käyttö meidän säilytyspaikassa on aika no go.