Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Nyt on kyllä edullinen tuo 2700x, mielenin minun tekevi, ja varmaankin tilaan jo pelkästään hyllyyn koristeeksi. T. inttelin leirissä nykyisin oleva.

Edittiä, löytyikin jo vastauksia.

Edit. lähtikin jo osat tilaukseen.
 
Viimeksi muokattu:
Itseäkin himottaisi päivittää konetta, kun tulivat nämä tarjoukset. Eli onko ideaa päivittää Z97-A + 4770K --> Asus ROG Prime X470-Pro Gaming + Ryzen 7 2700X? Minkä verran näillä about saa lisää tehoja (esim. %)? Kone muuten sigun mukainen eli näyttiksenä GTX 1070. Muistithan tuossa menevät myös uusiksi, mutta muuten voinen käyttää nykyistä pakettia.

Käyttönä pääosin PUBG ja kuvienmuokkaus (satunnaisesti videoita).
 
Itseäkin himottaisi päivittää konetta, kun tulivat nämä tarjoukset. Eli onko ideaa päivittää Z97-A + 4770K --> Asus ROG Prime X470-Pro Gaming + Ryzen 7 2700X? Minkä verran näillä about saa lisää tehoja (esim. %)? Kone muuten sigun mukainen eli näyttiksenä GTX 1070. Muistithan tuossa menevät myös uusiksi, mutta muuten voinen käyttää nykyistä pakettia.

Käyttönä pääosin PUBG ja kuvienmuokkaus (satunnaisesti videoita).

Et saa tuntuvaa buustia pelaamiseen todennäköisesti, mutta sisällöntuotannossa kaksinkertainen ydinmäärä näkyy erittäin hyvin.
 
En lähtisi päivittämään ennen seuraavia Ryzeneitä (Zen 2), kun käyttösi ei vaadi tai hyödynnä paljoakaan 2700X:n tehoa. Saat sitten myöhemmin paljon reilumman harppauksen eteenpäin.

Kiitos, tavarat oli jo ostoskorissa aiemmin, mutta päätöksestä tulikin helppo, kun Ryzen hävisi Komplettista. Pitää kellotella tuota 4770K:aa viikonloppuna ensimmäistä kertaa.
 
Ei pitäisi olla suhteellinen käsite, paitsi eräillä joiden mielestä on myös eroa siinä onko uusi arkkitehtuuri tai kokonaan uusi arkkitehtuuri :rolleyes:

Mites Intelin puolella? Muistaakseni mielipide oli se, ettei Core-tuotesarjan prossuissa ole koko olemassaolon ajalla uusia arkkitehtuureja? Kaikki jopa pohjautuu muinaiseen Pentium Pro:hon... Kuitenkin AMD:llä esim. Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri?

Vai voiko vain Intelin puolella käyttää argumenttina tuota omituista "kokonaan uusi arkkitehtuuri" -termiä?

Totta kai siinä on eroa. Täysin uusi arkkitehtuuri ei perustu vanhaan arkkitehtuuriin (kuin ehkä pieneltä osin).

Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri muttei täysin uusi arkkitehtuuri.

K10-Bulldozer on täysin uusi arkkitehtuuri kuten myös Excavator-Zen.

Nehalemiin (ensimmäinen core i7) asti kaikki core-sarjan prossut oli selvästi P6een(Ppro) pohjautuvaa.

Sandy Bridgessä (2000-sarja) kuitenkin muutettiin ytimen oleellisia toimintaperiaatteita niin radikaalisti(Tomasulo-tyyppisen OoOEn vaihtaminen PRF-tyyppiseen laittoi kaiken oleellisen ytimen sisältä arkkitehtuurista uusiksi), että sen ei voi enää sanoa pohjautuvan P6een. Tomasulo-ydintä ei vaan voida "jatkokehittää" PRF-ytimeksi, vaan se tehdään kokonaan uusiksi.

Sandy Bridgeen toinen mielipide. Sandy Bridge edustaa ennemminkin uutta arkkitehtuuritoteutusta kuin täysin uutta arkkitehtuuria. Sandy Bridgen suorituskykyprofiili* (tähän asiaan keksitty termi) on lähes 1:1 edeltäjän kanssa eikä se olekaan mikään ihme koska korkealla tasolla tarkasteltuna Sandy Bridgen arkkitehtuurissa on paljon samaa tai lähes samaa kuin edeltäjässään. Samankokoiset L1 ja L2 välimuistit, sama määrä suoritusyksiköitä ja niin edelleen. Kun taas verrataan AMD:n tuotoksia:

K6-K7: pelkästään FPU tekee suorituskykyprofiilista täysin erilaisen
K10-Bulldozer: CMT, panostus kokonaislukuyksiköihin jne tarkoittaa Bulldozerin pärjäävän paremin monessa asiassa kuin edeltäjän (ja monessa taas ei)
Zen: SMT selvästi nopempi FPU tekevät melkoisen eron edeltäjään

Tarkoittaa: Jos eri AMD:n täysin uusista arkkitehtuureista tehdään suorituskykyprofiili* (käyttäen käskykantoja joita kaikki prosessorit tukevat), on naurettavan helppo (mm. Bulldozer vs mikä tahansa muu) tai helppo (mm. Zen vs K7/K10) erottaa mikä arkkitehtuuri on kyseessä. Jos taas sama tehdään Nehalemista ja Sandy Bridgestä, erottaminen on todella vaikeaa. Tietämättä Zen2:n muutoksia, voisin veikata Zen-Zen2:n olevan tässä asiassa samaa luokkaa kuin Nehalem-Sandy Bridge.

Sen takia en pidä Sandy Bridgeä täysin uutena arkkitehtuurina, sille pitäisi keksiä oma terminsä. Sen suunnitteluperiaate oli kärjistäen: tehkää prosessorin sisuskalut uusiksi mutta älkää koskeko mm. suoritusyksiköiden määrään mitenkään ja välimuisteihin vain hyvin vähän. Eli vielä kärjistetymmin: Suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta kopioikaa vanhasta kaikkein olennaisimmat osat ja jos osaa niistä olennaisimmista muutatte, muuttakaa hyvin vähän.

*Suorituskykyprofiili = miten hyvin prosessori suhteellisesti pärjää erilaisilla (testi)ohjelmilla (kuormilla)

Viestini tarkoitus oli lähinnä kritisoida tuon toisen nimimerkin epäloogisuuksia noissa "uusi arkkitehtuuri" asioissa. Sieltä tulee nimenomaan tämä mielipide, että kaikki Intelit (poislukien P4 floppi) perustuvat Pentti Prohon eikä mitään oikeasti uutta (arkkitehtuuria) ole sittemmin sinisestä tuutista tullut. [Edit: nimenomaan erikseen mainittu, että Sandy Bridgeä ei missään nimessä voi laskea uudeksi arkkitehtuuriksi.] No perustuvathan nykyiset automobiilitkin vuoden 1885 ensimmäiseen ottomoottori Benziin? Omasta mielestä melko löyhästi tosin...

Ei tuossa väitteessä ole mitään epäloogista. Ainoa kiistakapula on se lasketaanko Sandy Bridge täysin uudeksi arkkitehtuuriksi vai ei. En laske sitä syistä jotka yllä on mainittu. Nehalemin ja Sandy Bridgen erot ovat todella arkkitehtuurin osalta todella pienet jos verrataan muihin edeltäjiin nähden täysin uusiin arkkitehtuureihin (P6-P4, K6-K7, K10-FX, FX-Zen) ja siksi en sitä laske täysin uudeksi arkkitehtuuriksi.

Samasta syystä itsekkin kyselin missä arkkitehtuurin tulkitaan vaihtuvan, kun tulkinnat on aika hämäriä. Ynnä tuossa yhdessä postauksessa Zen2 yhtäaikaa on ja ei ole zen arkkitehtuuria, kun se ei kokonaan pohjaudu zen1 piiriin, vaan sisältää enemmän muutoksia (joista tietty ei ole vielä mitään tietoa, vaan spekulointia).

Lihavoitu väite löytyy mistä kohtaa?

Tuo on se minunkin tulkinta, vaikka zen2 sisältäisi isoja muutoksia kakkuun, avx256 tuen ja nopeamman fpun ja infinity fabric kertoimen vaihdon, se on selvästi zen arkkitehtuurin jatke. Eikä mikään vain osin zeniin pohjautuva, kun on niin isoja muutoksia..

Tässä ei ollut mistään muusta kyse kuin siitä onko Zen2 suunniteltu Zen1:n päälle vai ei (Tässä oletetaan Zen2:n olevan täysin puhtaalta pöydältä suunniteltu). Eli ensin suunniteltu täysin valmiiksi Zen1. Sen jälkeen tietyt osat roskiin ja niiden tilalle uudet jotta saadaan Zen2.

Vai onko tehty Zen1 ensin lähes valmiiksi jonka jälkeen osa porukasta tekee Ryzen nimellä tunnetun pikaversion (lainaa vanhoista prosessoreista osia) ja osa porukasta taas suunnittelee samaan aikaan nekin osat täysin uusiksi (Zen2).

Ensimmäistä teoriaa puoltaa resurssien puute, jälkimmäistä ajansäästö (Jim Kellerillä on kova kiire eikä muutenkaan vaikuta kovin lojaalilta työntekijältä).
 
Viimeksi muokattu:
Totta kai siinä on eroa. Täysin uusi arkkitehtuuri ei perustu vanhaan arkkitehtuuriin (kuin ehkä pieneltä osin).

Bulldozer-Piledriver on uusi arkkitehtuuri muttei täysin uusi arkkitehtuuri.

K10-Bulldozer on täysin uusi arkkitehtuuri kuten myös Excavator-Zen.

Mitä ihmettä oikein höpiset excavatorista?

Se on ihan selvää bulldozer-jatkumoa. Vähän säädetty steamrollerin välimuistien kokoja, ja FPUn liukuhihnojen organoisointia. Kaikki muu ytimen sisällä toimii ihan kuin steamrollerissa.

Sandy Bridgeen toinen mielipide. Sandy Bridge edustaa ennemminkin uutta arkkitehtuuritoteutusta kuin täysin uutta arkkitehtuuria. Sandy Bridgen suorituskykyprofiili* (tähän asiaan keksitty termi) on lähes 1:1 edeltäjän kanssa eikä se olekaan mikään ihme koska korkealla tasolla tarkasteltuna Sandy Bridgen arkkitehtuurissa on paljon samaa tai lähes samaa kuin edeltäjässään. Samankokoiset L1 ja L2 välimuistit, sama määrä suoritusyksiköitä ja niin edelleen. Kun taas verrataan AMD:n tuotoksia:

Välimuistien kokojen viilaaminen on asia, joka on todella helppo ja olematon muutos, kun se tehdään tavalla että sinne vaan lisätään lisää samanlaisia teitä.

Sen sijaan se, että välimuistien muita parametreja muutetaan on suuri muutos.

L1I-välimuistin assosiatiivisuus muuttui Nehalemin neljästä Sandy bridgen kahdeksaan.

Eli siis nehalemissa on 4 rinnakkaista 8 kiB tietä, sandy bridgessä taas 8 rinnakkaista 4 kiB tietä.

L1I-välimuisti oli siis sandy bridgessä oikeasti täysin erilainen.

Ja: L1D-välimuistin lukuporttien määrä on tuplaantunut yhdestä kahteen. Tämä tarkoittaa että kyseinen välimuisti on täysin erilainen, vaikka sen koko ja assosiatiivisuus onkin samat.

Nehalemissa ei ollut myöskään ollenkaan looppipuskuria, joka Sandy Bridgessä on.

L2-välimuisti onkin käytännössä ainoita osia joiden osalta Nehalem ja Sandy Bridge olivat hyvin samanlaisia, kun asiaa tarkastelee syvemmin eikä vain tuijottele pintapuolisia numeroita.

Väite samasta suoritusyksiköiden määrästäkään ei oikeastaan pitä paikkaansa - niissä oli sama määrä portteja suoritusyksiköihin, mutta itse laskentayksiköissä oli huomattavia eroja, esim. LEA-yksiköiden määrä tuplattiin. Ja koska ero PRF vs Tomasulo, niin kaikki siinä miten se data saatiin niille laskentayksiköille meni täysin eri tavalla, joten ne portitkin on täysin erilaisia.

Ja latausyksiköidenkin määrä tosiaan tuplattiin yhdestä kahteen.



sandy-bridge-5.png






sandy-bridge-6.png



K6-K7: pelkästään FPU tekee suorituskykyprofiilista täysin erilaisen

Se FPU oli tosin niitä pienimpiä eroja K6n ja K7n arkkitehtuurissa.

K10-Bulldozer: CMT, panostus kokonaislukuyksiköihin jne tarkoittaa Bulldozerin pärjäävän paremin monessa asiassa kuin edeltäjän (ja monessa taas ei)

CMTn ohella oleellisin muutos oli vaihto Tomasulo -> PRF.
Myös Bulldozerin liukuhihna oli selvästi pidempi, ja sillä tavoiteltiin selvästi suurempia kelloja, ja näiden takia siihen piti tehdä monta temppua, joita K7-johdannaisissa ei ollut. Esim. tämän takia L1D-kakun kirjoituspolitiikka oli läpikirjoittava. Ilmeisesti myös käskyt skeduloitiin niin aikaisessa vaiheessa, että ytimelle tarvittiin replay-logiikka kuten P4ssa.(ja tämä lisäsi virrankulutusta jonkin verran)

Zen: SMT selvästi nopempi FPU tekevät melkoisen eron edeltäjään

SMT on pikkujuttu lisätä sen jälkeen kun meillä on nykyaikainen PRF-periaatteella toimiva OoOE-ydin.

95% sen tarvitsemasta logiikasta löytyy raudalta jo sen takia että saadaan se PRF-OoOE toteutettua.
(Tomasulo-OoOE:hen pitäisi lisätä hiukan enemmän kamaa, duplikoida myös rekisterifilee)

Tarkoittaa: Jos eri AMD:n täysin uusista arkkitehtuureista tehdään suorituskykyprofiili* (käyttäen käskykantoja joita kaikki prosessorit tukevat), on naurettavan helppo (mm. Bulldozer vs mikä tahansa muu, K6 vs mikä tahansa muu) tai helppo (mm. Zen vs K7/K10) erottaa mikä arkkitehtuuri on kyseessä. Jos taas sama tehdään Nehalemista ja Sandy Bridgestä, erottaminen on todella vaikeaa.

Ei tarvi tuijottaa mitään "suorituskykyprofiileita" kun yksityiskohdat niiden ytimien arkkitehtuurista on saatavilla julkisesti . Voidaan suoraan katsoa millainen se arkkitehtuuri on Ja sisältä löytyy pääosin täysin erilainen rakenne.

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta)

Sen takia en pidä Sandy Bridgeä täysin uutena arkkitehtuurina, sille pitäisi keksiä oma terminsä. Sen suunnitteluperiaate oli kärjistäen: tehkää prosessorin sisuskalut uusiksi mutta älkää koskeko mm. suoritusyksiköiden määrään mitenkään ja välimuisteihin vain hyvin vähän. Eli vielä kärjistetymmin: Suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta kopioikaa vanhasta kaikkein olennaisimmat osat ja jos osaa muutatte, muuttakaa hyvin vähän.

Niin, "suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta voitte ottaa mallia vanhasta niiltä osin kun pystyy/siitä on apua"

Ei tuossa väitteessä ole mitään epäloogista. Ainoa kiistakapula on se lasketaanko Sandy Bridge täysin uudeksi arkkitehtuuriksi vai ei. En laske sitä syistä jotka yllä on mainittu. Nehalemin ja Sandy Bridgen erot ovat todella arkkitehtuurin osalta todella pienet jos verrataan muihin edeltäjiin nähden täysin uusiin arkkitehtuureihin (P6-P4, K6-K7, K10-FX, FX-Zen) ja siksi en sitä laske täysin uudeksi arkkitehtuuriksi.

Nehalemin ja Sandy Bridgen erot näytää pintapuolisesti pieniltä kun tuijottaa vain jotain yksinkertaistettuja lukuja, mutta kun tutkii asioita tarkemmin, sieltä löytyy paljon suurempia eroja "pellin alta".
 
Viimeksi muokattu:
T

Lihavoitu väite löytyy mistä kohtaa?

Mietippä hetki tämän muotoilua:

"Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita."

Zen2 ei pohjaudu _täysin_ zen1 arkkitehtuuriin, koska kaikki vanhasta lainattu tehdään uusiksi. Ymmärrän kyllä ajatuksen rinnakkaisesta kehityksestä. Muotoilu on kyllä aika tulkinnanvarainen. Zen2 on niin uusi ja hieno kierrätettyjen osien sijaan, että se pohjautuu vain osin zen1, joten onko se silloin taas oma arkkitehtuurinsa?

Minulle cpu arkkitehtuurit on jatkumoa, jossa joko pohjaudutaan arkkitehtuuriin X ja kehitetään sitä, tai luodaan kokonaan uusi arkkitehtuuri Y ja aletaan kehittää sitä. Ei pohjaudu täysin tapaukset alkaa olla jo uuden arkkitehtuurin rajoilla, kun ne perusratkaisut on aika määritteleviä.
 
Eisss alkaako ketään muuta pännimään tuo spämmi, kun on selvästi puutteelliset tiedot ja pakko vain vänkäämällä vängätä? Sais jo vähän modet puuttua tuohon hommaan, vaikka onkin väittelyketju - asiallista sisältöä on liian työlästä poimia tuon jätteen keskeltä. Tällaisen meiningin takia meillä on kaikkea tieteellistä asiantuntijatietoa vastustavaa rokote-, GMO-, ravitsemus- jne. hömppää.
 
Vuonna 2011 AMD julkaisi " uuden näkemyksen " FM socketin ja yhdistelmäprossun joka kuitenkin käytti K10 sarjan teknologiaa
Tämä jäi lyhytaikaiseksi välimalliksi coodinimeltään Llano
Sen jälkeen julkaistiin melkeimpä vuosittain kehitysmalleja joita nimettiin hienoilla nimillä
Viimeisin kehitysversio vm 15 Excavator ytimiin perustuva Carrizo , viimeinen FM kantaan
Tästä sitten välimalli -16 Bristol Ridge jossa AM4 socket ja uudistettu componenttien järjestely mutta edellisen mallin tekniikka
Oliko tuo uutta vai vain lämmitettyä kehitystä ?
-17 Raven Ridge jossa täysin uutta tekniikkaa mutta edellisen sarjan osien sijoittelu
Miten voidaan väittää ettei edelliset sukupolvet vaikuta mitenkään kehittelyyn ?

Nythän Raven perustuu moduulirakenteeseen jonka tyyppistä mallia AMD on käyttänyt jo pitkään APUjen rakenteissa ( Zen prossu sensijaan lienee melko itsenäinen suunnitelma )

Eli Summit oli ja jäi ennakkomalliksi , Pinnacle on kehitysversio jonka ero perustuu lievästi parantuneeseen valmistustekniikkaan
Vasta Zen2 tullee muuttamaan tilannetta , mutta mihin väliin 490 sarjan emot sopii
 
Mitä ihmettä oikein höpiset excavatorista?

Se on ihan selvää bulldozer-jatkumoa. Vähän säädetty steamrollerin välimuistien kokoja, ja FPUn liukuhihnojen organoisointia. Kaikki muu ytimen sisällä toimii han kuin steamrolleristta.



Välimuistien kokojen viilaaminen on asia, joka on todella helppo ja olematon muutos, kun se tehdään tavalla että sinne vaan lisätään lisää samanlaisia teitä.

Sen sijaan se, että välimuistien muita parametreja muutetaan on suuri muutos.

L1I-välimuistin assosiatiivisuus muuttui Nehalemin neljästä Sandy bridgen kahdeksaan.

Eli siis nehalemissa on 4 rinnakkaista 8 kiB tietä, sandy bridgessä taas 8 rinnakkaista 4 kiB tietä.

L1I-välimuisti oli siis sandy bridgessä oikeasti täysin erilainen.

Ja: L1D-välimuistin lukuporttien määrä on tuplaantunut yhdestä kahteen. Tämä tarkoittaa että kyseinen välimuisti on täysin erilainen, vaikka sen koko ja assosiatiivisuus onkin samat.

Nehalemissa ei ollut myöskään ollenkaan looppipuskuria, joka Sandy Bridgessä on.

L2-välimuisti onkin käytännössä ainoita osia joiden osalta Nehalem ja Sandy Bridge olivat hyvin samanlaisia, kun asiaa tarkastelee syvemmin eikä vain tuijottele pintapuolisia numeroita.

Väite samasta suoritusyksiköiden määrästäkään ei oikeastaan pitä paikkaansa - niissä oli sama määrä portteja suoritusyksiköihin, mutta itse laskentayksiköissä oli huomattavia eroja, esim. LEA-yksiköiden määrä tuplattiin. Ja koska ero PRF vs Tomasulo, niin kaikki siinä miten se data saatiin niille laskentayksiköille meni täysin eri tavalla, joten ne portitkin on täysin erilaisia.

Ja latausyksiköidenkin määrä tosiaan tuplattiin yhdestä kahteen.



sandy-bridge-5.png






sandy-bridge-6.png
L1 välimuistin parametrien muuttaminen ei ole iso asia, L1 välimuistin koon muuttaminen on todella iso asia. L1 välimuistin koko määrittelee pitkälti millainen prosessori kannattaa suunnitella.

Tuskin sattumaa että kaikissa tässä esitetyissä tapauksissa L1 välimuistin koko muuttui kun suunniteltiin täysin uusi arkkitehtuuri. Paitsi Sandy Bridge.

Kokonaisuutena olennaista tässä ei ole muutosten määrä vaan se mitä tulee seuraavassa:

Se FPU oli tosin niitä pienimpiä eroja K6n ja K7n arkkitehtuurissa.

Kts. seuraava.

CMTn ohella oleellisin muutos oli vaihto Tomasulo -> PRF.
Myös Bulldozerin liukuhihna oli selvästi pidempi, ja sillä tavoiteltiin selvästi suurempia kelloja, ja näiden takia siihen piti tehdä monta temppua, joita K7-johdannaisissa ei ollut. Esim. tämän takia L1D-kakun kirjoituspolitiikka oli läpikirjoittava. Ilmeisesti myös käskyt skeduloitiin niin aikaisessa vaiheessa, että ytimelle tarvittiin replay-logiikka kuten P4ssa.(ja tämä lisäsi virrankulutusta jonkin verran)

Kts. seuraava.

SMT on pikkujuttu lisätä sen jälkeen kun meillä on nykyaikainen PRF-periaatteella toimiva OoOE-ydin.

95% sen tarvitsemasta logiikasta löytyy raudalta jo sen takia että saadaan se PRF-OoOE toteutettua.
(Tomasulo-OoOE:hen pitäisi lisätä hiukan enemmän kamaa, duplikoida myös rekisterifilee)

Kts. seuraava.

Ei tarvi tuijottaa mitään "suorituskykyprofiileita" kun yksityiskohdat niiden ytimien arkkitehtuurista on saatavilla julkisesti . Voidaan suoraan katsoa millainen se arkkitehtuuri on Ja sisältä löytyy pääosin täysin erilainen rakenne.

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta)

Tekstini liittyivät nimenomaan suorituskykyprofiiliin joka on hyvin olennainen. Kun katsotaan aiempia täysin uusia arkkitehtuureita, niitä yhdistää sama seikka: suorituskykyprofiili muuttuu todella radikaalisti.

Asian voi myös ilmaista näin: jos suorituskykyprofiili pidetään samana, mitä järkeä on suunnitella täysin uusi arkkitehtuuri koska samaan pääsee helpommin säätämällä vanhaa?

Intel kuulemma suunnittelee täysin uutta arkkitehtuuria jossa ennakkotietojen mukaan emuloidaan tiettyjä käskyjä. Jos pitää paikkaansa, suorituskykyprofiili muuttuu radikaalisti. Ja se on syy tehdä täysin uusi arkkitehtuuri.

Tähän täysin uusi arkkitehtuuri muuttaa suorituskykyprofiilia radikaalisti sopivat kaikki, paitsi yksi. Ja se on Sandy Bridge.

Niin, "suunnitelkaa täysin uusi arkkitehtuuri mutta voitte ottaa mallia vanhasta niiltä osin kun pystyy/siitä on apua"

Kuten yllä, suorituskykyprofiili sama = ei järkeä suunnitella täysin uutta arkkitehtuuria.

Nehalemin ja Sandy Bridgen erot näytää pintapuolisesti pieniltä kun tuijottaa vain jotain yksinkertaistettuja lukuja, mutta kun tutkii asioita tarkemmin, sieltä löytyy paljon suurempia eroja "pellin alta".

Eroja kyllä on mutta perusajatus on pidetty samana. Kuten K8 vs K10, kaikkiin prosessorin osiin enemmän tai vähemmän koskettiin muttei suunniteltu täysin uutta arkkitehtuuria. Ei se muutosten määrä tai laajuus vaan se miten prosessorin suorituskykyprofiili (perusajatus) muuttuu.

Mietippä hetki tämän muotoilua:

"Pointtini selviää aiemmista viesteistä. Esittämieni perustelujen ja faktojen pohjalta voidaan päätellä ettei AMD tehnyt Zen1.5:tta koska Zen2 ei pohjaudu täysin Zen1:n. Koska mikäli Zen2:n vedetään kaikki uusiksi siinä missä Zen1:n on lainattu kamaa, ei tarvitse suunnitella Zen1:ta kokonaan ennen Zen2:n tekemistä. Miksi noin kannattaisi tehdä? Koska Jim Keller on kiireinen mies, kuten tämän päivän uutisista voi havaita."

Zen2 ei pohjaudu _täysin_ zen1 arkkitehtuuriin, koska kaikki vanhasta lainattu tehdään uusiksi. Ymmärrän kyllä ajatuksen rinnakkaisesta kehityksestä. Muotoilu on kyllä aika tulkinnanvarainen. Zen2 on niin uusi ja hieno kierrätettyjen osien sijaan, että se pohjautuu vain osin zen1, joten onko se silloin taas oma arkkitehtuurinsa?

Minulle cpu arkkitehtuurit on jatkumoa, jossa joko pohjaudutaan arkkitehtuuriin X ja kehitetään sitä, tai luodaan kokonaan uusi arkkitehtuuri Y ja aletaan kehittää sitä. Ei pohjaudu täysin tapaukset alkaa olla jo uuden arkkitehtuurin rajoilla, kun ne perusratkaisut on aika määritteleviä.

Kun Zen2:ssa on muutettu prosessorin arkkitehtuuria, se on uusi arkkitehtuuri tietenkin. Täysin uusi se ei ole koska pohjautuu Zen1:n.

Eisss alkaako ketään muuta pännimään tuo spämmi, kun on selvästi puutteelliset tiedot ja pakko vain vänkäämällä vängätä? Sais jo vähän modet puuttua tuohon hommaan, vaikka onkin väittelyketju - asiallista sisältöä on liian työlästä poimia tuon jätteen keskeltä. Tällaisen meiningin takia meillä on kaikkea tieteellistä asiantuntijatietoa vastustavaa rokote-, GMO-, ravitsemus- jne. hömppää.

No sittenhän sinun on hyvin helppo osoittaa minun olevan väärässä. Odotan mielenkiinnolla.

Vuonna 2011 AMD julkaisi " uuden näkemyksen " FM socketin ja yhdistelmäprossun joka kuitenkin käytti K10 sarjan teknologiaa
Tämä jäi lyhytaikaiseksi välimalliksi coodinimeltään Llano
Sen jälkeen julkaistiin melkeimpä vuosittain kehitysmalleja joita nimettiin hienoilla nimillä
Viimeisin kehitysversio vm 15 Excavator ytimiin perustuva Carrizo , viimeinen FM kantaan
Tästä sitten välimalli -16 Bristol Ridge jossa AM4 socket ja uudistettu componenttien järjestely mutta edellisen mallin tekniikka
Oliko tuo uutta vai vain lämmitettyä kehitystä ?

Lämmitettyä tietenkin. Moneen kertaan on listattu täysin uudet arkkitehtuurit.

-17 Raven Ridge jossa täysin uutta tekniikkaa mutta edellisen sarjan osien sijoittelu
Miten voidaan väittää ettei edelliset sukupolvet vaikuta mitenkään kehittelyyn ?

Onko jossakin väitetty :confused:
 
Tekstini liittyivät nimenomaan suorituskykyprofiiliin joka on hyvin olennainen. Kun katsotaan aiempia täysin uusia arkkitehtuureita, niitä yhdistää sama seikka: suorituskykyprofiili muuttuu todella radikaalisti.

Asian voi myös ilmaista näin: jos suorituskykyprofiili pidetään samana, mitä järkeä on suunnitella täysin uusi arkkitehtuuri koska samaan pääsee helpommin säätämällä vanhaa?

Ei pääse, kun vanhan suorituskyky ei riitä.

Tuo sinun "suorituskykyprofiilisi" eli siis se, miten eri benchmarkit suhtautuvat toisiinsa nähden on merkityksetön asia. Se, millä on väliä on se suorituskyky.

Ja se Sandy Bridge on selvästi Nehalemia/Westmereä parempi siinä suorituskyvyssä.

Sandy bridge kuluttaa samalla kellotaajuudella paljon vähemmän virtaa kuin Westmere(Nehalemin 32nm malli).
Ja Sandy bridge kellottuu (ainakin järkevällä virrankulutuksella) selvästi suurempiin kelloihin kuin Westmere.

Tämän lisäksi Sandy bridgessä on vielä keskimäärin hiukan parempi IPC.

Ja sitä paitsi tuo väitteesi tuosta "samanlaisesta suorituskykyprofiilista"kaan ei pidä paikkaansa. Koodilla, jossa voidaan hyödyntää AVXn 256-bittisiä vektoreita ja Sandy bridgellä käytetään niitä, se on PALJON nopeampi kuin nehalem/westmere.

Eli siis, vanhasta Tomasulo-pohjaisesta P6sta periytyneestä arkkitehtuurista ei vaan millään saatu suorituskykyä kunnolla lisää lisäämättä samalla myös virrankulutusta liikaa. Piti tehdä uusi PRFää käyttävä arkkitehtuuri että saatiin sekä suorituskykyä lisää että virrankulutusta alas.

Ja AVX-vaan pahensi tilannetta tämän suhteen; 256-bittisten AVX-operandien tallettaminen niihin Tomasulon reservation stationeihin olisi tehnyt niistä reservation stationeista aivan järkyttävän isoja ja virtasyöppöjä.

Intel kuulemma suunnittelee täysin uutta arkkitehtuuria jossa ennakkotietojen mukaan emuloidaan tiettyjä käskyjä.
Jos pitää paikkaansa, suorituskykyprofiili muuttuu radikaalisti. Ja se on syy tehdä täysin uusi arkkitehtuuri.

Epämääräisten huhujen, ei minkään "ennakkotietojen". Koko juttu oli ihan puhdasta huttua sellaisen toimittajan kirjoittamana, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä miten prosessorit toimivat. Historia on täynnä vastaavia "uutisia" joiden sisältö on myöhemmin osoittautunut täysin paikkaansapitämättömäksi kun koko juttu on perustunut jonkun asian väärintulkintaan tekniikkaa ymmärtämättömän toimittajan toimesta.

Ja käskyjen suoritus mikrokoodilla ei ole mitään "emulointia" vaan se oli erittäin yleistä jo 8088ssa, ja muutenkin paljon yleisempää ennen kuin nykyään.

Kuten yllä, suorituskykyprofiili sama = ei järkeä suunnitella täysin uutta arkkitehtuuria.

Huoh.

Suorituskyvyllä on väliä, ei jollain "suorituskykyprofiililla".

Eroja kyllä on mutta perusajatus on pidetty samana.

:facepalm:

Nimenomaan se perusajatus on muuttunut täysin kun ollaan siirryty Tomasulosta PRFään.

Että voisitko nyt yrittää lopettaa tämän typerän vänkäämisen asioista joista et tiedä käytännössä yhtään mitään ja sen sijasta yrittää vaikka opetella jotain?
 
Viimeksi muokattu:
Ei pääse, kun vanhan suorituskyky ei riitä.

Tuo "suorituskykyprofiilisi" eli siis se, miten eri benchmarkit suhtautuvat toisiinsa nähden on merkityksetön asia. Se, millä on väliä on se suorituskyky.

Ja se Sandy Bridge on selvästi Nehalemia/Westmereä parempi siinä suorituskyvyssä.

Sandy bridge kuluttaa samalla kellotaajuudella paljon vähemmän virtaa kuin Westmere(Nehalemin 32nm malli).
Ja Sandy bridge kellottuu järkevällä virrankulutuksella selvästi suurempiin kellloihin kuin Westmere.

Tämän lisäksi Sandy bridgessä on vielä keskimäärin hiukan parempi IPC.

Ja sitä paitsi tuo väitteesi tuosta "samanlaiseta suorituskykyprofiilista"kaan ei pidä paikkaansa. Koodilla, jossa voidaan hyödyntää AVXn 256-bittisiä vektoreita ja sandy bridgellä käytetään niitä, se on PALJON nopeampi kuin nehalem/westmere.

Eli siis, vanhasta Tomasulo-pohjaisesta P6sta periytyneestä arkkitehtuurista ei vaan millään saatu suorituskykyä kunnolla lisää lisäämättä samalla myös virrankulutusta liikaa. Piti tehdä uusi PRFää käyttävä arkkitehtuuri että saatiin sekä suorituskykyä lisää että virrankulutusta alas.

Sillä suorituskykyprofiililla on väliä kun määritellään täysin uutta arkkitehtuuria. Tässä on hyvin olennainen lainaus:

(Lake-sarjasta sen sijaan Intel ei ole julkaissut yksityiskohtaisia tietoja, eikä ole varmuutta, paljonko Lake-sarja eroaa Well-sarjasta).[/QUOTE]

Nyt itse asiaan: Jos Sandy Bridge on täysin uusi arkkitehtuuri koska siinä tehtiin paljon muutoksia arkkitehtuuriin, onko sillä perusteella Skylake täysin uusi arkkitehtuuri?

Tässä on ongelma: Intel ei ole kertonut Skylakesta läheskään yhtä paljon kuin Sandy Bridgestä. Skylaken kehitys kesti 4 vuotta. Nehalem (4 vuotta) Sandy Bridge (4 vuotta) Skylake? On täysin mahdollista että Skylakeen (otetaan tasapuolisuuden vuoksi Skylake X niin saadaan AVX:n eroja) tehtiin jopa enemmän arkkitehtuuritason muutoksia (verrattuna edeltäjään) kuin Sandy Bridgeen. Oletetaan näin tehdyn. Siinä tapauksessa Skylake olisi täysin uusi arkkitehtuuri siinä missä Sandy Bridgekin.

Miksi kukaan ei pidä Skylakea täysin uutena arkkitehtuurina?

Tai asia ilmaistuna toisin: Jos Intel ei olisi kertonut Sandy Bridgen arkkitehtuurista yhtään mitään, kuinka moni pitäisi sitä uutena arkkitehtuurina? Tuskin kukaan. Miksi ei?

Vastaus molempiin kysymyksiin löytyy suorituskykyprofiilista. Kukaan ei selitä suorituskykyprofiilin perusteella Sandy Bridgen olevan täysin uusi arkkitehtuuri. Sitä selitetään Intelin antamien tietojen perusteella. Entäs kun Skylakesta ei ole kerrottu yhtä tarkkoja tietoja? Miten asia silloin päätellään?

Epämääräisten huhujen, ei minkään "ennakkotietojen". Koko juttu oli ihan puhdasta huttua sellaisen toimittajan kirjoittamana, jolla ei ollut mitään käsitystä siitä miten prosessorit toimivat.

Ja käskyjen suoritus mikrokoodilla ei ole mitään "emulointia" vaan se oli erittäin yleistä jo 8088ssa.

Okei, se oli sitten joku epämääräinen huhu.

Huoh.

Suorituskyvyllä on väliä, ei jollain "suorituskykyprofiililla".

Kun halutaan tietää onko prosessori täysin uutta arkkitehtuuria, suorituskykyprofiili on pätevä tapa selvittää asia vaikkei prosessorista tietäisi yhtään mitään muuta kuin valmistajan ja valmistusajankohdan. Se on suurin syy siihen miksi Skylake ei ole "täysin uusi arkkitehtuuri". Koska arkkitehtuuria ei tarpeeksi tarkasti tiedetä, katsotaan suorituskykyprofiilia. Se on lähes sama kuin edeltäjässä -> ei täysin uusi arkkitehtuuri.

Nimenomaan se perusajatus on muuttunut täysin kun ollaan siirryttin Tomasulosta PRFään.

Että voisitko nyt yrittää lopettaa tämän paskanpuhumisesi ja sen sijasta yrittää opetella jotain? Sen sijaan että hirveällä innolla ja paatoksella vänkäät asiosita joista sinulla ei ole mitään ymmärrystä.

Arkkitehtuurin kannalta perusajatus pidettiin pitkälti samana vaikka arkkitehtuuriin tehtiin suuria muutoksia.
 
Kun halutaan tietää onko prosessori täysin uutta arkkitehtuuria, suorituskykyprofiili on pätevä tapa selvittää asia vaikkei prosessorista tietäisi yhtään mitään muuta kuin valmistajan ja valmistusajankohdan.

Nehalemin ja Sandy Bridgen arkkitehtuureista on kaikki oleellinen julkaistu. Ei tarvi päätellä mitään mistään epämääräisistä "suorituskykyprofiileista" kun voidaan suoraan nähdä siitä julkaistusta tiedosta että arkkitehtuurit ovat oleellisilta osiltaan täysin erilaisia.



Ja sitä paitsi tuo väitteesi siitä että "suorituskykyprofiili" matchää arkkitehtuuriin ei todellakaan aina pidä paikkaansa. SMT on asia joka vaatii erittäin pieniä arkkitehtuurillisia muutoksia moderniin ytimeen mutta vaikuttaa sinun "suorituskykyprofiiliisi" selvästi (onko saman sukupolven i5 ja i7 mielestäsi samaa vai eri arkkitehtuuria?)

Samoin se, montako ydintä piirille laitetaan.

Samoin välimuistittoman ensimmäisen sukupolven Celeronin "suorituskykyprofiilisi" samanikäiseen P2een oli melko erilainen, vaikka kyseessä oli täysin sama piilastu.

300 MHz K6n 66 MHz väylällä "suorituskykyprofiili" oli myös hyvin erilainen kuin 350 MHz K6-3n (erityisesti jos K6-3n kanssa käytössä oli 3dnow!-käskyt).

Listaa voisi jatkaa vaikka millä mitalla.
 
Viimeksi muokattu:
Nehalemin ja Sandy Bridgen arkkitehtuureista on kaikki oleellinen julkaistu. Ei tarvi päätellä mitään mistään epämääräisistä "suorituskykyprofiileista" kun voidaan suoraan nähdä siitä julkaistusta tiedosta että arkkitehtuurit ovat olellisilta osiltaan täysin erilaisia.

Ja vaikka Skylakeen olisi tehty yhtä suuria muutoksia edeltäjään nähden kuin Sandy Bridgeen se ei ole täysin uusi arkkitehtuuri koska...?
 
Ja vaikka Skylakeen olisi tehty yhtä suuria muutoksia edeltäjään nähden kuin Sandy Bridgeen se ei ole täysin uusi arkkitehtuuri koska...?

Ihan turha jossitella asioilla, jotka ei pidä paikkaansa.

Skylake on edelleen PRF-pohjainen kuten Sandy Bridge ja Haswell, joten siihen ei ole voitu tehdä niin suurta muutosta kuin nehalemin ja sandy bridgen välillä tapahtui.
 
Ihan turha jossitella asioilla, jotka ei pidä paikkaansa.

Skylake on edelleen PRF-pohjainen kuten Sandy Bridge ja Haswell, joten siihen ei ole voitu tehdä niin suurta muutosta kuin nehalemin ja sandy bridgen välillä tapahtui.

Eihän sitä tiedä vaikka Skylaken ydin olisi suunniteltu alusta saakka täysin uudelleen, jolloin muutoksia olisi tehty vähintään sama määrä. Tästä tulee ongelma: asiaa ei tiedetä jolloin päätellään asia muuten (eli miten)? Ja jos tulevaisuudessa prosessoreista kerrotaan entistä vähemmän, miten tällaiset asiat päätellään tulevaisuudessa?
 
Siinä tapauksessa Skylake olisi täysin uusi arkkitehtuuri siinä missä Sandy Bridgekin.

Oma mielipiteeni on että Skylake on meshin takia uusi arkkitehtuuri, poislukien X299 emolle julkaistut kaby -> skylake prossat jotka edelleen käyttää ringbussia.
 
Itse kyllä yllätyin positiivisesti ryzenistä. Oli kauaan harkinassa i5 8400 mutta kun intel vaihtaa ja kuoppaa sokettia useammin kuin sukkia nin päätin että nyt siirryn amd puolella ja katsellaan mihin tie vie. vaihtelu virkistää :cigar2::cigar2::cigar2::cigar2:
 
Oma mielipiteeni on että Skylake on meshin takia uusi arkkitehtuuri, poislukien X299 emolle julkaistut kaby -> skylake prossat jotka edelleen käyttää ringbussia.
Vähän tarkennuksena, että "perus" Sky- ja Kabylake prossut käyttivät edelleen ringbussia - Myös Coffee Lake. Ainoastaan Skylake X:t X299-alustalla on siirtyneet meshiin ja Kaby-X:t edelleen ringbussilla.
 
Vähän tarkennuksena, että "perus" Sky- ja Kabylake prossut käyttivät edelleen ringbussia - Myös Coffee Lake. Ainoastaan Skylake X:t X299-alustalla on siirtyneet meshiin ja Kaby-X:t edelleen ringbussilla.
Eli onko Skylake X:t sitten uutta arkkitehtuuria ja muut ei?
(kunhan härnään, sen verran isot mittasuhteet tämä keskutelu nyt saanut... :) viivan vetäminen kun tuntuisi olevan aika hankalaa :))
 
Eli onko Skylake X:t sitten uutta arkkitehtuuria ja muut ei?
(kunhan härnään, sen verran isot mittasuhteet tämä keskutelu nyt saanut... :) viivan vetäminen kun tuntuisi olevan aika hankalaa :))

On aivan triviaalia, että skylake-Xn arkkitehtuuriin pohjaa hyvin selvästi skylaken arkkitehtuuriin, mutta sitä on jonkin verran muutettu, koska L2n-välimuistin toimintaperiaate on muuttunut, ja Skylake-X sisältää uusia AVX-512sta tukevia laskentayksiköitä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän langan seuraaminen alkaa olla aika työlästä kun yksi käyttäjä suoltaa tekstiseinämiä asioista jotka ymmärtää korkeintaan erittäin pintapuolisesti, mutuilee, sivuuttaa faktat jotka eivät tue omaa mielipidettään, ja vänkää tästä loputtomiin.
 
Tämän langan seuraaminen alkaa olla aika työlästä kun yksi käyttäjä suoltaa tekstiseinämiä asioista jotka ymmärtää korkeintaan erittäin pintapuolisesti, mutuilee, sivuuttaa faktat jotka eivät tue omaa mielipidettään, ja vänkää tästä loputtomiin.
Tästä syystä tämä ketju on tehtykin. Yleisesti kannattaa vaan antaa olla. Jos ei järki sano lopettaa tuota niin kannattaa itse vaan ensimmäisenä antaa olla. Antaa kaverin elää omassa värimaailmassaan.
 
Eli onko Skylake X:t sitten uutta arkkitehtuuria ja muut ei?
(kunhan härnään, sen verran isot mittasuhteet tämä keskutelu nyt saanut... :) viivan vetäminen kun tuntuisi olevan aika hankalaa :))

Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää sille kuinka suuri muutos riittää aikaansaamaan uuden arkkitehtuurin. Tai montako pienempää (ja kuinka pientä) yhdessä riittävät siihen. Die shrinkkiä ei lasketa uudeksi arkkitehtuuriksi on yleisesti hyväksytty. Siitäkin päästään harmaalle alueelle, kuten Pinnacle Ridge.

Täysin uusi arkkitehtuuri on toinen asia. Ilman Sandy Bridgeä siitä määritelmästä ei tarvitsisi keskustella.
 
Sen verran arvostettu saitti kyseessä, että lasketaan kunnes toisin todistetaan. Jos kyseessä spectre/meltdown niin sen todenmukaisempi koska käytännössä ne vyöryvät pikkuhiljaa joka koneeseen joka tapauksessa. Jossain vaiheessa Intel saa varmaan penaltyn kurottua umpeen tai sitten ei.

Anandtech löysi testeistään ongelman, korjasi sen ja Intel on nyt sielläkin edellä peleissä.
 
Purism's FSP Reverse Engineering Effort Might Be Stalled - Phoronix
2018-04-23 update: after receiving a courtesy request from Intel’s Director of Software Infrastructure, we have decided to remove this post’s technical contents while we investigate our options.
suljetun FSP-paskeen reverse engineering-projekti on jäissä kun Intel lähetti tekijöille "courtesy requestin" eli Suomeksi triljoona lakimiestä oli valmiina pesismailojen kanssa kotiovella. AMD:llä on toki myös nykyään oma PSP-paskeensa mikä on harmillista..
 
AMD puolelta hyvät kokemukset. AMD Phenom II X3 720 prossu oli todella äänekäs vaihdoin AMD FX 8350 4.0 ghz tehokas ja äänetön.

Kun hinnat tulee alas niin upgreidaan Ryzen 5 tai 7.
 
Melko erikoinen prossu jos ääntä pitää. :kahvi:

Kauan sitten AMD:n prosessorit olivat paljon äänekkäämpiä kuin Intelin vastaavat. Pentium 4:n tullessa Intelit olivat taas äänekkäämpiä. Phenom aikaan äänekkyyskruunu meni AMD:lle kunnes Haswellin tullessa Intelit olivat taas selvästi äänekkäämpiä. Nyt tilanne on hieman tasoittunut kun Intel jättää jäähyn pois kaikkein äänekkäimmistä kuluttajaprosessoreista.
 
Kauan sitten AMD:n prosessorit olivat paljon äänekkäämpiä kuin Intelin vastaavat. Pentium 4:n tullessa Intelit olivat taas äänekkäämpiä. Phenom aikaan äänekkyyskruunu meni AMD:lle kunnes Haswellin tullessa Intelit olivat taas selvästi äänekkäämpiä. Nyt tilanne on hieman tasoittunut kun Intel jättää jäähyn pois kaikkein äänekkäimmistä kuluttajaprosessoreista.

Millä tuo on mitattu? Meinaan ei se itse kivi tietääkseni ääntä pidä mitä ihminen voisi kuulla. Muutenhan perus jatkoroikkakin pitäs melua.
 
Millä tuo on mitattu? Meinaan ei se itse kivi tietääkseni ääntä pidä mitä ihminen voisi kuulla. Muutenhan perus jatkoroikkakin pitäs melua.

Prosessorin äänekkyys määritellään sillä perusteella kuinka äänekäs prosessorin vakiojäähy on. Äänekäs vakiojäähy = äänekäs prosessori.

Yhtä universaali määritystapa näytönohjaimen lämmöntuoton määrittämiseen on katsoa jäähdytystä. Mitä parempi jäähdytys, sitä enemmän näytönohjain tuottaa lämpöä.

Threadripper itse viittasi cuulerin meluun, kun sinä viittasit itse cpun ääneen, mitä ei käytännössä ole.

En viitannut. Kerroin miten suurin osa ihmisistä asian näkee :think:
 
Olen järkyttynyt, kun olen pelannut tässä vanhoja pelejä, tällä hetkellä esimerkiksi The Witcher 2:sta Ryzen 5 1600:lla miten paljon toi helvetti rajoittaa pelaamista.
GPU usage välillä 50% ja CPU usage 25% ja FPS 40. Ilmeisesti vanhemmat pelit eivät osaa hyödyntää mitää tuosta rusinasta. Joutuuko tässä tosiaan vaihtaa inteliin sen takia kun vanhat pelit pyörii päin persettä ja uusissa peleissä on optimisointi ongelmia.
 
Olen järkyttynyt, kun olen pelannut tässä vanhoja pelejä, tällä hetkellä esimerkiksi The Witcher 2:sta Ryzen 5 1600:lla miten paljon toi helvetti rajoittaa pelaamista.
GPU usage välillä 50% ja CPU usage 25% ja FPS 40. Ilmeisesti vanhemmat pelit eivät osaa hyödyntää mitää tuosta rusinasta. Joutuuko tässä tosiaan vaihtaa inteliin sen takia kun vanhat pelit pyörii päin persettä ja uusissa peleissä on optimisointi ongelmia.

Mielenkiintoista... Laitteistosuositukset suosittelee vähintään tuplaydin prossua ja suositus olisi sitten neliytimiset prossut. Pystytkö vilkaisemaan vaikka tehtävienhallinnasta miten peli käyttää prosessorin resursseja?
 
Olen järkyttynyt, kun olen pelannut tässä vanhoja pelejä, tällä hetkellä esimerkiksi The Witcher 2:sta Ryzen 5 1600:lla miten paljon toi helvetti rajoittaa pelaamista.
GPU usage välillä 50% ja CPU usage 25% ja FPS 40. Ilmeisesti vanhemmat pelit eivät osaa hyödyntää mitää tuosta rusinasta. Joutuuko tässä tosiaan vaihtaa inteliin sen takia kun vanhat pelit pyörii päin persettä ja uusissa peleissä on optimisointi ongelmia.

Googlesta, en tiedä auttaako.
"its a windows 10 issue and the solution is just simple go to directory where game is installed ,open bin folder and right click on games exe file ,there select compatibility and tick disable full screen optimizations.I can 100% gurantee ur fps will be back to normal also in graphic setting turn off ubersampling thats it and keep everything on ultra"

witcher 2 same fps low and ultra preset (ubersampling and vsync off) :: The Witcher 2: Assassins of Kings Enhanced Edition General Discussions
 
Olen järkyttynyt, kun olen pelannut tässä vanhoja pelejä, tällä hetkellä esimerkiksi The Witcher 2:sta Ryzen 5 1600:lla miten paljon toi helvetti rajoittaa pelaamista.
GPU usage välillä 50% ja CPU usage 25% ja FPS 40. Ilmeisesti vanhemmat pelit eivät osaa hyödyntää mitää tuosta rusinasta. Joutuuko tässä tosiaan vaihtaa inteliin sen takia kun vanhat pelit pyörii päin persettä ja uusissa peleissä on optimisointi ongelmia.
Cpu 25 tarkottaa 3 ydintä 100%
 
Cpu 25 tarkottaa 3 ydintä 100%
Ilman tarkempaa infoa niin eiköhän tuo voi tarkoittaa ihan mitä vaan.
Alkuperäiseen kysymykseen taisi tulla jo ylempänä vastaus. Noin vanha peli kumminkin, niin tuskin 1600 on ongelmana vaikka onkin hitaampi peruskello kuin joissakin Intelin vehkeissä. Itse muistelen pelanneeni tuota w2:sta jollain Nehalem-rupsulla sulavilla fps:illä.
 
Lisäksi jotkut graffa asetukset vain kyykkää prossun kuin prossun. Lotro esim on yli 10v vanha peli ja Vega 56 idlailee alta 30% kaikki asetukset tapissa ja Inteli huutaa hoosiannaa. Ihan sama vaikka olis 6GHz intteli niin se olisi kyykyssä.
 
Olen järkyttynyt, kun olen pelannut tässä vanhoja pelejä, tällä hetkellä esimerkiksi The Witcher 2:sta Ryzen 5 1600:lla miten paljon toi helvetti rajoittaa pelaamista.
GPU usage välillä 50% ja CPU usage 25% ja FPS 40. Ilmeisesti vanhemmat pelit eivät osaa hyödyntää mitää tuosta rusinasta. Joutuuko tässä tosiaan vaihtaa inteliin sen takia kun vanhat pelit pyörii päin persettä ja uusissa peleissä on optimisointi ongelmia.

Witcheri 2 ei pyöri hyvin varmaan kellään.
Vanhalla fx8150 kivellä ja edelleen nykyisellä näyttiskombolla nippa nappa pelattavissa ja fps heitteli ihan miten sattuu.
Tartteekin piruuttaan kokeilla nykyisellä kivellä onko eroa kun muu setti on samana pysynyt.
 
Pitipä testailla W2:sta vakio R5 2600:lla. Flotsam pyöri 100-140fps, Vergen 60-100fps ja Loc Muinne 100-140fps. GTX1060 rajoitti ekassa ja viimeisessä, käytössä oli 1080p ultra preset ilman ultrasamplingia. Vergenin torialueella tippui 60fps tienoille ja GPU 50% kuormitukselle mikä oli pahin paikka. Tosiaan suorituskyky on täysin yhdestä säikeestä kiinni mutta seassa pyörii liuta keveitä säikeitä niin affinitya ei kannata rajoittaa. 2c/4t(cpu0-3) jo tiputti frameratea 10%. Ilman SMT:tä en viitsiny kokeilla muutakuin valitsemalla parilliset CPU:t affinitystä. Ei vaikutusta framerateen.
Testit ajoin ikkunassa ja muistit rullaa 3333 stiltin fasteilla.
 
2500k Sandy bridge kannattais varmaan vihdoin päivittää. Vaihtoehtona tietysti i7 8700k/i5 8600k tai Ryzen 2700x/2600x.

Raskain käyttö pelaaminen, muuten ihan perus nettiselailu ja toimistohommat excelillä ja wordilla. Reso vielä FHD 60hz mutta ajatuksissa päivittää 1440p tai 4K näyttöön.

Jos poistaa intel/amd lasit silmiltä niin onko mitään väliä kummanko valitsee vai otanko vain halvemman? Yleinen toimivuus plussaa, kovin paljoa ei huvita toimimattomien ajurien yms kans tapella. Kannattaako inteliä edes harkita jos ei meinaa korkata? Tällä hetkellä ei huvittaisi ihan niin paljoa harrastaa ja hifistellä näiden kans...
 
Viimeksi muokattu:
2500k Sandy bridge kannattais varmaan vihdoin päivittää. Vaihtoehtona tietysti i7 8700k/i5 8600k tai Ryzen 2700x/2600x.

Raskain käyttö pelaaminen, muuten ihan perus nettiselailu ja toimistohommat excelillä ja wordilla. Reso vielä FHD 60hz mutta ajatuksissa päivittää 1440p tai 4K näyttöön.

Jos poistaa intel/amd lasit silmiltä niin onko mitään väliä kummanko valitsee vai otanko vain halvemman? Yleinen toimivuus plussaa. Kannattaako inteliä edes harkita jos ei meinaa korkata? Tällä hetkellä ei huvittaisi ihan niin paljoa harrastaa ja hifistellä näiden kans...

Hintatasolla puntaroidessa täytyy muistaa, että intel vaihtoehto vaatii vielä rahaa jäähyyn. AMD:llä tulee mukana kelvollinen jäähy prossun mukana.
 
Hintatasolla puntaroidessa täytyy muistaa, että intel vaihtoehto vaatii vielä rahaa jäähyyn. AMD:llä tulee mukana kelvollinen jäähy prossun mukana.

Niinjoo. No pidetään sitä pienenä plussana, mutta ei kuitenkaan määräävänä tekijänä. Mites amd puolella ajurit, softatuet yms? Toimiiko kaikki ongelmitta?

Niin ja eritoten tuon intelin kiven korkkauksen tarpeellisuus kiinnostaa.

Suorituskyvyllisesti ei ilmeisesti mainituilla resoluutioilla mitään mahdottomia eroja ole.
 
Niinjoo. No pidetään sitä pienenä plussana, mutta ei kuitenkaan määräävänä tekijänä. Mites amd puolella ajurit, softatuet yms? Toimiiko kaikki ongelmitta?

Niin ja eritoten tuon intelin kiven korkkauksen tarpeellisuus kiinnostaa.

Suorituskyvyllisesti ei ilmeisesti mainituilla resoluutioilla mitään mahdottomia eroja ole.
Sanoisin että intellillä voi sen multicore enhancementin verran mennä korkkamatta aika hyvin. Eli tarkoittaa yleensä emon vipua, jolla mennään max turbot 4.7 ghz ilman power ja virtarajoja.

5 gigaa on jo no can do aika lailla.
 
2500k Sandy bridge kannattais varmaan vihdoin päivittää. Vaihtoehtona tietysti i7 8700k/i5 8600k tai Ryzen 2700x/2600x.

Raskain käyttö pelaaminen, muuten ihan perus nettiselailu ja toimistohommat excelillä ja wordilla. Reso vielä FHD 60hz mutta ajatuksissa päivittää 1440p tai 4K näyttöön.

Jos poistaa intel/amd lasit silmiltä niin onko mitään väliä kummanko valitsee vai otanko vain halvemman? Yleinen toimivuus plussaa, kovin paljoa ei huvita toimimattomien ajurien yms kans tapella. Kannattaako inteliä edes harkita jos ei meinaa korkata? Tällä hetkellä ei huvittaisi ihan niin paljoa harrastaa ja hifistellä näiden kans...

Varsinkin jos 4K pelaamiseen meinaat siirtyä niin eipä ole väliä laitatko sinistä vaiko punaista koska se näytönohjain on jokatapauksessa jarruna.
Juuri nyt noi uudet X sarjan Ryzenit on varmaan kaikista helpoin ratkasu koska niiden tarjoamat automaattiset kellotukset toimii oikeasti varsin hyvin eikä niiden kanssa edes toimita alkaa mitään manuaalisia kellotteluja tekemään kun hyötyä ei juurikaan ole.

Miinuksena sitten tietty se että niihin muisteihin kannattaa Ryzenini kanssa panostaa lai laittaa hiukan enempi rahaa koska pelikäytössä Ryzen hyötyy todella paljon alhaisen latenssin muistoista.

Jos sitten kellottelusta nauttii niin Intelin K sarjaa alle.
 
2600x voi olla todella pätevä ratkaisu hinta-laatusuhteen hakijalle. 8700k:lla varmaan saat muutaman prosentin enemmän FPS:ää pelistä ja resoluutiosta riippuen, mutta tuskin edes 1440p:llä noiden välille enää tulee eroa. Jossakin todella kevyessä pelissä voi Intel mennä edelle, mutta onko siinä enää väliä onko FPS 220 vai 235? Itse en ainakaan tuollaisesta välitä yhtään. 2600x antaa vielä periaatteessa mahdollisuuden siirtyä 3000-sarjan Ryzeneihin jos niistä tulee 7nm:n myötä todella kovia kiviä.

edit: hintaeroahan noille tulee se ~400e - 240e = 160e, kun 360e 8700k:n hintaan pistää sen ~40e minimituulettimen. Kuvaa aika hyvin AMD:n tämän hetken kilpailukykyä myös hinnoilla.
 
Tuosta oli vähän testiäkin:
2600 vs 8400

"Starting with the 720p results where we had the least chance of being GPU limited, we see that the Core i5-8400 was on average 13% faster than the stock Ryzen 5 2600. That’s not a huge margin but noteworthy enough. The frame time performance was closer but even here the 8400 was still 10% faster. Overclocking did hand Ryzen the advantage and now the 2600 was 7% faster for the 1% low result and 5% faster for the average frame rate."

Tiivistettynä 8400 setin saa halvemmalla kasaan ja vakiona se on peleissä nopeampi. 2600 on kellotettuna ja muistit viritettynä on nopeampi peleissäkin, vakiona nopeampi vain multithreadissa, mutta muistit maksaa enemmän ja päälle tulee virittelyn vaiva.
 
Tuosta oli vähän testiäkin:
2600 vs 8400

"Starting with the 720p results where we had the least chance of being GPU limited, we see that the Core i5-8400 was on average 13% faster than the stock Ryzen 5 2600. That’s not a huge margin but noteworthy enough. The frame time performance was closer but even here the 8400 was still 10% faster. Overclocking did hand Ryzen the advantage and now the 2600 was 7% faster for the 1% low result and 5% faster for the average frame rate."

Tiivistettynä 8400 setin saa halvemmalla kasaan ja vakiona se on peleissä nopeampi. 2600 on kellotettuna ja muistit viritettynä on nopeampi peleissäkin, vakiona nopeampi vain multithreadissa, mutta muistit maksaa enemmän ja päälle tulee virittelyn vaiva.

Muistetaan myös ettei 8400 settiin tule ikinä saamaan mitään järkevää päivitysprosessoria toisin kuin AM4 settiin. Tuon takia AM4 setti menee järkevyydessä ohi.
 
Tiivistettynä 8400 setin saa halvemmalla kasaan ja vakiona se on peleissä nopeampi. 2600 on kellotettuna ja muistit viritettynä on nopeampi peleissäkin, vakiona nopeampi vain multithreadissa, mutta muistit maksaa enemmän ja päälle tulee virittelyn vaiva.

Noita 2600 OC tuloksia voi käyttää pitkälti mallina kun miettii miten 2600X olisi pärjännyt.
 
Noita 2600 OC tuloksia voi käyttää pitkälti mallina kun miettii miten 2600X olisi pärjännyt.

Isoin perffibonus tuossa tuli kyllä muistiviilauksista. Artikelissa mainittiin kyllä siitäkin. 8400 setin hintabonus heikkenee, jos otetaan yli 2666mhz kulkevat muistit, koska pitää vaihtaa halppispiirisarjasta parempaan. Samalla menee se helppous pois, kun pitää myös virittää muistiasetuksia ja ostaa ne kalliimmat muistikammat bulkin sijaan. Ihmo siinä vaiheessa ostaisin sen ryzenin, kun samalla saa paremman multicoren, päivitettävyyden ja systeemi pitää viilata kuitenkin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 851
Viestejä
5 054 012
Jäsenet
80 989
Uusin jäsen
thelkku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom