Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[hik]

Melko varmasti vajaa kuormilla(esim pelit) ei ole juuri väliä paljonko cachea on per core, vain cachen kokonaismäärä merkitsee ja niillä kuormilla jotka skaalautuu hyvin, pari ydintä lisää on paljon parempi. Jos ajatellaan että sovellus kuormittaa tasan 4-säiettä niin cachea on käytettävissä saman verran kummassakin prossussa ja säikeitä ajetaan yhtä monella ytimellä -> suorituskyky on sama. Tilanne säilyy samana 1-6 säikeellä. Sitten kun säikeitä on enemmän kuin 6, niin 8-ydin voittaa aina niillä ylimääräisillä ytimillä.

Samaa mieltä yllä olevasta. Mutta 8-ydinprosun IPC per ydin hivenen laskee 6-ydinprosuun verrattuna, kun ytimet 7 ja 8 otetaan käyttöön. Voi myös olla että sulavuus heikkenee koska cachea on käytössä vähemmän per ydin.

Jos 12c 24t prosulle laitetaan 8c 16t kuorma, pitäisihän sen (samoilla kelloilla) kulkea 64 megan L3 cachella nopeammin kuin mitä se kulkisi 8c 16 prosun 32 megan cachella?

Ainakin Guru3d sivuston Cinebench IPC näytti mun mielestä riippuvan cachen koosta (esim Ryzen 1300x, 8 megaa, Ryzen 1600, 16 megaa). Haswell-E vs Haswell mutta näissä voi olla erona muistin kaistanleveys.

Toimiiko chiplettien L3 niin että kahden chipletin L3 cachet muodostaa yhden yhtenäisen cachen?

 

[hkultala]

Samaa mieltä yllä olevasta. Mutta 8-ydinprosun IPC per ydin hivenen laskee 6-ydinprosuun verrattuna, kun ytimet 7 ja 8 otetaan käyttöön. Voi myös olla että sulavuus heikkenee koska cachea on käytössä vähemmän per ydin.

Ensinnäkin, EVVK jos IPC laskee kun suorituskyky kuitenkin paranee huomattavasti. Suorituskyky on ainoa asia, millä on väliä

Toisekseen, ei voi sanoa että varmuudella IPC aina huononee. Jos kaikki ytimet käpistelee jotain yhteistä sopivankooista datasettiä, jota vain luetaan, niin tällöin se, että useampi ydin käpistelee sitä samaa taulukkoa itse asiassa joissain tilanteissa PARANTAA välimuistien osumatarkkuutta, kun aiemmat ytimet on jo ladanneet sinne välimuistiin dataa mitä toiset ytimet pian tulee käyttämään.

Jos 12c 24t prosulle laitetaan 8c 16t kuorma, pitäisihän sen (samoilla kelloilla) kulkea 64 megan L3 cachella nopeammin kuin mitä se kulkisi 8c 16 prosun 32 megan cachella?

Ei niitä välimuistien kokoja voi vaan laskea tuolla tavalla yhteen, jos mietitään niiden osumatarkkuutta. Monta pientä ei todellakaan vastaa yhtä isoa.

Ja se, mikä on nopeampi, riippuu täysin siitä, miten sitä dataa käytetään. Jos säikeet jakaa paljon samaa dataa, silloin pienempi määrä välimuisteja on parempi, VAIKKA niiden kokonaiskapasiteetti olisi pienempi.

Ainakin Guru3d sivuston Cinebench IPC näytti mun mielestä riippuvan cachen koosta (esim Ryzen 1300x, 8 megaa, Ryzen 1600, 16 megaa).

TÄysin eri tilanne. 1300X:ssä on 2 erillistä CCXää, mutta jokaisen CCXn välimuistista on puolet kytketty pois päältä.

Toimiiko chiplettien L3 niin että kahden chipletin L3 cachet muodostaa yhden yhtenäisen cachen?

Ei, eikä edes yhden chipletin kahden eri CCXn L3-välimuistit.

Jokaisella CCXLlä on oma välimuistinsa. Jos samaa dataa käytetään monesta eri CCXstä, se pitää duploikoida kaikkein eri sitä käyttävien CCXien L3-välimuistiin. Ja jos joku kirjoittaa siellä johonkin välimuistilinjaan, se invalidoi sen välimusitilinjan muidenkin CCXien välimuisteista ja niiden pitää ladata se uudestaan ennen kuin ne voivat käyttää sitä.

 

[hik]

Ensinnäkin, EVVK jos IPC laskee kun suorituskyky kuitenkin paranee huomattavasti. Suorituskyky on ainoa asia, millä on väliä

Mun makuun suorituskyky määritellään niin että se on ensisijaisesti katkoton framejen virta ja toissijaisesti raakaa voimaa (joka auttaa saavuttamaan ekan tavoitteen). Ja tässä katkottomuudessa olisi menty viimeisten kymmenen vuoden aikana eteenpäin, vaikka IPC on vuosien ajan junnannut (kunnes nyt taas alkanut tapahtua).

Toisekseen, ei voi sanoa että varmuudella IPC aina huononee. Jos kaikki ytimet käpistelee jotain yhteistä sopivankooista datasettiä, jota vain luetaan, niin tällöin se, että useampi ydin käpistelee sitä samaa taulukkoa itse asiassa joissain tilanteissa PARANTAA välimuistien osumatarkkuutta, kun aiemmat ytimet on jo ladanneet sinne välimuistiin dataa mitä toiset ytimet pian tulee käyttämään.

Jokaisella CCXLlä on oma välimuistinsa. Jos samaa dataa käytetään monesta eri CCXstä, se pitää duploikoida kaikkein eri sitä käyttävien CCXien L3-välimuistiin. Ja jos joku kirjoittaa siellä johonkin välimuistilinjaan, se invalidoi sen välimusitilinjan muidenkin CCXien välimuisteista ja niiden pitää ladata se uudestaan ennen kuin ne voivat käyttää sitä.

Eli käsitän että 8c 16t, joka Zen 2 kanssa onnistuu yhdellä ccx:llä, on loistava pelikäyttöön, koska pelit ei ainakaan nykyään hyödynnä suurempaa ytimien määrää.

Kun taas Zen 1 neljän ytimen CCX ei kaikille riittänyt pelikäyttöön vaan tarvittiin kaksi CCX:ää 6-8 corea varten, joka voi olla hidasta.

Ja 12c 24t Zen 2 tuskin tuo peleihin juuri hyötyjä 8c 16 t Zen 2 verrattuna, vaan pikemminkin lisää erillisten piipalojen välistä hidasta pomppimista jolloin luultavammin hitaampi kuin 8c 16t Zen 2.

Lisäksi 6c 12t Zen 2 on parempi pelikäyttöön kuin kuin Zen 1/+ 6c 12t koska pysytään yhdellä ccx:llä, yhteinen CCX cache on iso, 6c 12t riittää peleissä nykyään, markalla kivasti tavaraa.

 

[Halpuuttaja]

Eli käsitän että 8c 16t, joka Zen 2 kanssa onnistuu yhdellä ccx:llä, on loistava pelikäyttöön, koska pelit ei ainakaan nykyään hyödynnä suurempaa ytimien määrää.

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[hik]

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

edit: Kommenttini alla on siis väärin, onko kokonaan vai osaksi, odotan jännityksellä.

huuhaa alkaa
Harmi jos näin on. Spekuloin että ehjiä kokonaisia Ccx:iä ei välttämättä tule sitten vielä linjalta kovin suurta määrää.

Kaipa 12c 24t on sitten 2 kpl 6c 12t piipaloja. Ja 14c 28t julkaistaan kukaties ennen kuin 16c 32t.

... ja onkohan 6c 12t sitten 1 kpl 4c ja 1 kpl 2c piipalaa.
huuhaa päättyy

 

[Asmola]

AMD:n markkinointiheebon mukaan CCX on 4-ytiminen:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tuossahan sanotaan että CCX sisältää 4+4 = 8 ydintä, eli olisiko CCX:n sisällä jonkinasteinen 4+4 konfiguraatio.

 

[Halpuuttaja]

Tuossahan sanotaan että CCX sisältää 4+4 = 8 ydintä, eli olisiko CCX:n sisällä jonkinasteinen 4+4 configuraatio.

Samaa ihmettelin, ehkäpä vain ilmaissut asian virheellisesti. Seuraavassa lauseessa sanotaan "no change".

 

[Kizmo]

Tai sitten vastaajalla on mennyt sekaisin chipletti ja CCX

Eiköhän se ole nytkin niin että yksi chiplet sisältää kaksi CCX yksikköä kuten edellisissäkin. Reunoille ripoteltu tauhka on vain nyt pakattu IO lastuun.

 

[vemkki]

Muutama päivä sitten vuoti testidataa 6-ytimisestä 3000-sarjan Ryzenistä. Oli ajettu Geekbench. Sen mukaan L3-välimuisti on jaettu kahteen 8 megatavun osaan, mikä aika vahvasti viittaa kahteen CCX:ään.
Entry-level AMD Ryzen 3000 Matisse processor's scores on Geekbench will make Intel nervous

 

[hik]

Ok.
Arvatenkin ccx-ccx viive on pienempi saman piipalan sisällä verrattuna piipalalta io-lastun kautta toiselle piipalalle. Paljonko, tiedetään ehkä vasta julkaisun aikaan. Veikkasin yllä, että yhden chipletin prosu on parempi peliprosu kuin kahden chipletin prosu, mutta toisaalta voihan olla että Windows osaa jakaa tehtävät niin fiksusti ja joka kerta onnistuen chipleteille että ongelmia ei käytännössä tule. Vaan mistä Windows ennalta tietäisi mitkä säikeet juttelee keskenään.

 

[Kizmo]

Ok.
Arvatenkin ccx-ccx viive on pienempi saman piipalan sisällä verrattuna piipalalta io-lastun kautta toiselle piipalalle. Paljonko, tiedetään ehkä vasta julkaisun aikaan. Veikkasin yllä, että yhden chipletin prosu on parempi peliprosu kuin kahden chipletin prosu, mutta toisaalta voihan olla että Windows osaa jakaa tehtävät niin fiksusti ja joka kerta onnistuen chipleteille että ongelmia ei käytännössä tule. Vaan mistä Windows ennalta tietäisi mitkä säikeet juttelee keskenään.

Toistaalta jo nykyisillä zeneillä onnistuu ohjelmallisesti pakottaa peli pyörimään vain yhden CCX:n sisällä ja siitä seuraavat edut suorituskyvyssä on paikoin melkoisia

How to make Ryzen usable for CSGO guide : GlobalOffensive

Process lassolla tuon voi värkätä melko vaivatta automatisoiduksi

Bitsum

 

[hik]

Osoittaa, että ccx-malli ei ole ongelmaton. Ja yllä oleva kikka toimii vain max 8 threadin peleissä , mikä ei ole jatkon kannalta niin iso osuus peleistä. Harmi että ccx ei kasvanut 8 ytimen kokoiseksi kuten luulin.

 

[Kizmo]

Osoittaa, että ccx-malli ei ole ongelmaton. Ja yllä oleva kikka toimii vain max 8 threadin peleissä , mikä ei ole jatkon kannalta niin iso osuus peleistä. Harmi että ccx ei kasvanut 8 ytimen kokoiseksi kuten luulin.

Eikai kukaan ole CCX rakennetta ongelmattomaksi väittänyt, tosin en nyt tiedä onko tuokaan ongelma. Enemmänkin kompromissi.

Me vielä ollaan todella kaukana siitä että pelit kuormittaisi edes muutamaa säiettä kunnolla kuten hkultala tuossa aiemmin mainitsikin. Säikeitä voi löytyä vaikka 6 mutta niistä vain yksi on pullonkaulana kaikelle muulle.

 

[hkultala]

Tuossahan sanotaan että CCX sisältää 4+4 = 8 ydintä, eli olisiko CCX:n sisällä jonkinasteinen 4+4 konfiguraatio.

Tuo on sekoittanut CCXt ja chipletit keskenään tuossa vastauksessaan.

EI anna kovin hyvää kuvaa firman markkinoinnin asiantuntemuksesta..

 

[Asmola]

Tuo on sekoittanut CCXt ja chipletit keskenään tuossa vastauksessaan.

EI anna kovin hyvää kuvaa firman markkinoinnin asiantuntemuksesta..

Tein itse saman virheen. Eikös se konfiguraatio ole kutakuinkin tuollainen kuten kuvassa esitetty.

 

[hik]

Jutteleekohan nämä kuvan ccx:t suoraan toisilleen eikä tieto kierrä io-chipin kautta?

 

[hkultala]

Jutteleekohan nämä kuvan ccx:t suoraan toisilleen eikä tieto kierrä io-chipin kautta?

Muistaakseni jossain luotettavassa lähteessä sanottiin, että niiden välillä menee niitä yhdistävä IFoP-linkki.

 

[hik]

tämä ei ole luotettavasta lähteestä:
"AMD is implementing IFOP (Infinity Fabric On Package,) or the non-socketed version of IF, in three places on the "Matisse" MCM. The I/O controller die has 100 GB/s IFOP links to each of the two 8-core chiplets, and another 100 GB/s IFOP link connects the two chiplets to each other."
+ spekulaatiota että ifop linkkien tuoma viive on niin pieni ettei maksa vaivaa räpeltää sen kanssa.
- jää epäselväksi kiertääkö saman lastun ccx-ccx-viestit io:n kautta vai ei. Googlasin vain hetkisen.

 

[Stephen Elop]

Kysellääs tässä vaikkei sinänsä ole tarkoitus osallistua vänkäämiseen.

Elikkäs mitkäs olikaan ne prosentit mitä TSMC:n 7nm prosessin piti parantaa suorituskykyä tai energiankulutusta. Yhden homman netistä näin että joko 10% lisää suorituskykyä tai 15% energiatehokkaampi. Täten siis 4.35Ghz ryzen 2700x olisi pitänyt olla 4.35Ghz + 0.435Ghz eli 4.785 Ghz jos siis ei rakenteessa mitään suurempia muutoksia olisi tehty.

Mutta nyt siis kysymykseni koskee noita prosentteja. Oliko 10% se oikea luku= Muistan itse nähneeni jossain muualla ihan virallisissa kalvoissa jotain suurempiakin prosentteja (jopa 25). Kiinnostaa tietää mitä se väitetty suorituskyky parannus oikein oli, jos mitään IPC parannuksia oteta huomioon. Eli ihan puhtaasti prosessista saatava suorituskykyparannus.

 

[Threadripper]

Kysellääs tässä vaikkei sinänsä ole tarkoitus osallistua vänkäämiseen.

Elikkäs mitkäs olikaan ne prosentit mitä TSMC:n 7nm prosessin piti parantaa suorituskykyä tai energiankulutusta. Yhden homman netistä näin että joko 10% lisää suorituskykyä tai 15% energiatehokkaampi. Täten siis 4.35Ghz ryzen 2700x olisi pitänyt olla 4.35Ghz + 0.435Ghz eli 4.785 Ghz jos siis ei rakenteessa mitään suurempia muutoksia olisi tehty.

Mutta nyt siis kysymykseni koskee noita prosentteja. Oliko 10% se oikea luku= Muistan itse nähneeni jossain muualla ihan virallisissa kalvoissa jotain suurempiakin prosentteja (jopa 25). Kiinnostaa tietää mitä se väitetty suorituskyky parannus oikein oli, jos mitään IPC parannuksia oteta huomioon. Eli ihan puhtaasti prosessista saatava suorituskykyparannus.

TSMC:

Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Limited
Taiwan Semiconductor Manufacturing Company Limited

16FF kellottuu vähän paremmin kuin 14LPP. Saattaa kuluttaa vähän enemmän kuitenkin.

16-10: 15% lisää nopeutta/35% vähemmän kulutusta
10-7: 20% lisää nopeutta/40% vähemmän kulutusta

AMD:

7nm prosessi mahdollistaa samoilla kelloilla 50% pienemmän kulutuksen tai 25% lisää kelloja samalla kulutuksella. Ei tosin tainnut sanoa oliko vs 12 vai 14nm. Lähdettä en jaksa etsiä.

 

[Stephen Elop]

AMD:

7nm prosessi mahdollistaa samoilla kelloilla 50% pienemmän kulutuksen tai 25% lisää kelloja samalla kulutuksella. Ei tosin tainnut sanoa oliko vs 12 vai 14nm. Lähdettä en jaksa etsiä.

Dänks. Joten näistä väitteistä jäätiin nyt tämän hetkisten tietojen valossa todella selvästi. Tosin voi olla hieman tulkinta kysymys. Tarkoittiko 25% lisää suorituskykyä samalla kulutuksella vai kelloja. Jos toi 12C kuluttaa saman verran kuin Ryzen 2700x cinebench testissä kuin 3900x niin suorituskykyä tullut tuossa testissä todella roimasti lisää samalla kulutuksella.

No ne on ne markkinamiehet. Puhuu tavallaan totta, mutta siten että niiden sanomiset tulkitaan vähän eriksi mitä todellisuus on.

 

[Mechanical Man]

Dänks. Joten näistä väitteistä jäätiin nyt tämän hetkisten tietojen valossa todella selvästi. Tosin voi olla hieman tulkinta kysymys. Tarkoittiko 25% lisää suorituskykyä samalla kulutuksella vai kelloja. Jos toi 12C kuluttaa saman verran kuin Ryzen 2700x cinebench testissä kuin 3900x niin suorituskykyä tullut tuossa testissä todella roimasti lisää samalla kulutuksella.

No ne on ne markkinamiehet. Puhuu tavallaan totta, mutta siten että niiden sanomiset tulkitaan vähän eriksi mitä todellisuus on.

Käsittääkseni väitteet menevät aina "jos sama" sekä "jollakin tietyllä kellolla -50%" ja "jollakin tietyllä virrankulutuksella +25% lisää kello". Nämä eivät ole sellaisia koko kellotaajuusalueen tai tehontarvealueen kattavia väitteitä vaan jotakin spesifiä. Lisäksi arkkitehtuurimuutokset vaikuttavat asiaan.

 

[Threadripper]

Dänks. Joten näistä väitteistä jäätiin nyt tämän hetkisten tietojen valossa todella selvästi. Tosin voi olla hieman tulkinta kysymys. Tarkoittiko 25% lisää suorituskykyä samalla kulutuksella vai kelloja. Jos toi 12C kuluttaa saman verran kuin Ryzen 2700x cinebench testissä kuin 3900x niin suorituskykyä tullut tuossa testissä todella roimasti lisää samalla kulutuksella.

No ne on ne markkinamiehet. Puhuu tavallaan totta, mutta siten että niiden sanomiset tulkitaan vähän eriksi mitä todellisuus on.

Ei se oikein voi olla tulkintakysymys. Ryzen 2700X ei nopeudu yhtään, vaikka se valmistettaisiin 7nm valmistustekniikalla. Jos se nopeutuu, on 1. muutettu arkkitehtuuria (valmistustekniikasta riippumaton) tai 2. nostettu kellotaajuutta.

 

[Stephen Elop]

Käsittääkseni väitteet menevät aina "jos sama" sekä "jollakin tietyllä kellolla -50%" ja "jollakin tietyllä virrankulutuksella +25% lisää kello". Nämä eivät ole sellaisia koko kellotaajuusalueen tai tehontarvealueen kattavia väitteitä vaan jotakin spesifiä. Lisäksi arkkitehtuurimuutokset vaikuttavat asiaan.

Aivan, mutta niitä väitteitä kuitenkiin tulkitaan niin että tuleva prosessi mahdollistaa 25% lisää kelloja => 4.35Ghz -> 5 ++ Ghz (Liian vaikee lasku antaa tarkkaa arvoa). Se mitä nyt ilmeisesti AMD:n osalta toteutui on 15% parempi IPC ja 5% paremmat kellot (no ei oo kun yhden säikeen kellot nousi 250Mhz). No joka tapauksessa jos oletetaan että energiaa kuluu saman verran, niin se 25% suorituskykyparannus ei toteudu.

 

[Kizmo]

Aivan, mutta niitä väitteitä kuitenkiin tulkitaan niin että tuleva prosessi mahdollistaa 25% lisää kelloja => 4.35Ghz -> 5 ++ Ghz (Liian vaikee lasku antaa tarkkaa arvoa). Se mitä nyt ilmeisesti AMD:n osalta toteutui on 15% parempi IPC ja 5% paremmat kellot (no ei oo kun yhden säikeen kellot nousi 250Mhz). No joka tapauksessa jos oletetaan että energiaa kuluu saman verran, niin se 25% suorituskykyparannus ei toteudu.

Osa prosessin eduista meni uskoakseni muuttuneeseen prosessorin rakenteeseen. Suoraan noita ei voi verrata.

Muoks: Tarkemmin ilmaistuna siis zen/zen+ pohjaisista ryzeneistä hyppy zen2 pohjaisiin ryzeneihin muutti niin montaa asiaa semmoisilla tasoilla ettei tuosta kellotaajuus vertailusta voi vetää enää mitään johtopäätöksiä sen suhteen että pitikö lupaukset vai ei. Niitä voisi vertailla vain jos olisi tehty se zen/zen+ sellaisenaan 7nm nodella

Sen mikä zen2 pohjaisilla kivillä sen sijaan kasvoi vakuuttavasti on sekä single että multicore vääntö per koko prossu syömä watti. Ja eipä tuo absoluuttinen vääntökään mitenkään paha ole.

 

[Mechanical Man]

Aivan, mutta niitä väitteitä kuitenkiin tulkitaan niin että tuleva prosessi mahdollistaa 25% lisää kelloja => 4.35Ghz -> 5 ++ Ghz (Liian vaikee lasku antaa tarkkaa arvoa). ...

Silloin tulkitaan väärin, mitään maksimikellojen nousulupausta ei ole annettu.

 

[Threadripper]

Aivan, mutta niitä väitteitä kuitenkiin tulkitaan niin että tuleva prosessi mahdollistaa 25% lisää kelloja => 4.35Ghz -> 5 ++ Ghz (Liian vaikee lasku antaa tarkkaa arvoa). Se mitä nyt ilmeisesti AMD:n osalta toteutui on 15% parempi IPC ja 5% paremmat kellot (no ei oo kun yhden säikeen kellot nousi 250Mhz). No joka tapauksessa jos oletetaan että energiaa kuluu saman verran, niin se 25% suorituskykyparannus ei toteudu.

Totta kai niitä tulkitaan niin kuin niitä pitäisikin tulkita. Tässä kohtaahan ei tiedetä paljonko energiaa kuluu, koska TDP ei ole lämmöntuotto koskaan ollutkaan.

Osa prosessin eduista meni uskoakseni muuttuneeseen prosessorin rakenteeseen. Suoraan noita ei voi verrata.

Muoks: Tarkemmin ilmaistuna siis zen/zen+ pohjaisista ryzeneistä hyppy zen2 pohjaisiin ryzeneihin muutti niin montaa asiaa semmoisilla tasoilla ettei tuosta kellotaajuus vertailusta voi vetää enää mitään johtopäätöksiä sen suhteen että pitikö lupaukset vai ei. Niitä voisi vertailla vain jos olisi tehty se zen/zen+ sellaisenaan 7nm nodella

Sen mikä zen2 pohjaisilla kivillä sen sijaan kasvoi vakuuttavasti on sekä single että multicore vääntö per koko prossu syömä watti. Ja eipä tuo absoluuttinen vääntökään mitenkään paha ole.

Sitähän ei myöskään tiedetä oliko tarkoitus alunperinkään tehdä Ryzeniä chipleteillä. GlobalFoundriesin oharien takia meni varmasti osa suunnitelmista uusiksi eivätkä valmistajat yleensä kerro peruutetuista projekteista juuri mitään.

Silloin tulkitaan väärin, mitään maksimikellojen nousulupausta ei ole annettu.

Mitähän kelloja mahdetaan tarkoittaa ellei maksimikelloja

 

[Taneli-]

Mitähän kelloja mahdetaan tarkoittaa ellei maksimikelloja

Ongelma on siinä että tulkitsijat lukivat "+25% performance" => +25% kelloja. Vaikka esim. +25% performance saavutetaan (tietyissä jutuissa) esim. julkaisemalla lisää ytimiä tms. Eli suorituskyky parantuu kyllä, ei kaikissa testeissä ja kaikissa olosuhteissa 25% mutta keskimäärin tuon verran. (Esim. uskoisin että tietyissä testeissä joku 12-ydin tai varsinkin se 16-ydin tulee ottamaan huomattavasti enempi kuin +25% lisää "tehoa" ilman kellotusta vs. aiempi 8-ydin prosessori, jopa uusi 8-ydin vs vanha 8-ydin)

Siltikään en usko että joku "720p counterstrike ja 2x 2080TI max kellotettuina, nouseeko FPS +25%" teoreettista testiä saavutetaan 25% tehonnousua

 

[Mechanical Man]

Mitähän kelloja mahdetaan tarkoittaa ellei maksimikelloja

Et vissiin tajua. Prosessien lupaukset ovat:

X% lisää kelloja JOLLAKIN VIRRANKULUTUKSELLA. Ei MITÄÄN tekemistä maksimikellojen kanssa. TAI Y% VÄHEMMÄN virrankulutusta JOLLAKIN TIETYLLÄ KELLOLLA. JA edelleen, pitää paikkansa VAIN 1:1 tuotteella jota ZEN2 EI OLE.

 

[Zetteri]

No niin... 6-ydin taisto uusilla peleillä/ohjelmilla ja Vega 64:lla olisivat suoritettu.
Valitettavasti te jotka väittivät että uudet pelit vaativat AVX:n ja tekee suuren eron suorituskykyyn vanhoihin verrattuna mitkä eivät sitä tue. Niin olitte väärässä.. Sorry vaan.

Eli Ivy-E:tä edusti E5-1650 v2 minkä odotin kellottuvan about samaan (4.6GHz) kuin aikaisemmin lainassani ollut yksilö. Mutta tällä kertaa arpaonni ei ollut suotuisa ja tämä osottautui todella huonoksi yksilöksi.

AMD puolta edusti Ryzen 5 1600 joka taas oli keskiverto ryzen, eli ei mitään suuria kellotustuloksia tuolla saanut. Mutta viimeksi sain paskaa kun en saanut muisteja toimimaan yli 2800MHz niin tällä kertaa 3200Mhz muistit suostuivat kulkemaan 3000MHz. Jo 3066MHz:n nostamalla alkoivat vakaus ongelmat ja siitä ylöspäin ei päästy edes postaus ruutuun.

Ei AVX tukevaa SERiä edustaa LGA1366 alustan Xeon X5675 mikä taas on kellotuksen osalta loisto yksilö eli kulkee sen 100MHz normaalia keskiverto Westmereä kovempaa.

Tämä ei anna tähän lisätä kuudetta kuvaa mutta muistit 2005MHz CL10:ssä ja uncore 3800MHz.

Itse tuloksista että virrankulutuksessa Ryzen kulutti aika tarkalleen puolet siitä mitä vanha Westmere ja Ivy-E meni siihen väliin. Mutta ollen lähempänä Westmereä.
Suorituskyvystä että hyötyohjelma puolella Ryzen oli todella kova ja Westmere jäi viimeiseksi.

Peleissä Intelit veivät Ryzeniä aika huolella, vain kolmessa pelissä 16:sta Ryzen pärjäsi paremmin. Mutta aika tasaista menoa noitten kolmen kesken.

Mutta tässä linkki excel taulukkooni josta tarkat tulokset ja johon on nyt lisätty myös pelien asetukset kun tätä on pyydelty.
https://1drv.ms/x/s!AlwEC1tWdi2m1CxT98fT6B2RHMO7

Harmi vaan kun tuo E5-1650 v2 oli noin surkea tapaus mutta toivottavasti tuo täältä ostamani Core i7-3930K olisi astetta parempi kun se tuossa odottaa jonossa.

Mutta teinkö taas jotain väärin kenties ?

Nyt voikin sitten alkaa kirjoittelemaan tulevaa videota varten puhettani. Ja kyllä noista suosittelisin Ryzenia hyvän saatavuuden takia, jollei nyt satu löytämään jostain LGA1366 emoa.
X79 on taas aivan liian kallis ja siihen on vielä vaikeampi löytää emoa ja quad channel muisteja.

 

[hsalonen]

No niin... 6-ydin taisto uusilla peleillä/ohjelmilla ja Vega 64:lla olisivat suoritettu.
Valitettavasti te jotka väittivät että uudet pelit vaativat AVX:n ja tekee suuren eron suorituskykyyn vanhoihin verrattuna mitkä eivät sitä tue. Niin olitte väärässä.. Sorry vaan.

Eli Ivy-E:tä edusti E5-1650 v2 minkä odotin kellottuvan about samaan (4.6GHz) kuin aikaisemmin lainassani ollut yksilö. Mutta tällä kertaa arpaonni ei ollut suotuisa ja tämä osottautui todella huonoksi yksilöksi.

AMD puolta edusti Ryzen 5 1600 joka taas oli keskiverto ryzen, eli ei mitään suuria kellotustuloksia tuolla saanut. Mutta viimeksi sain paskaa kun en saanut muisteja toimimaan yli 2800MHz niin tällä kertaa 3200Mhz muistit suostuivat kulkemaan 3000MHz. Jo 3066MHz:n nostamalla alkoivat vakaus ongelmat ja siitä ylöspäin ei päästy edes postaus ruutuun.

Ei AVX tukevaa SERiä edustaa LGA1366 alustan Xeon X5675 mikä taas on kellotuksen osalta loisto yksilö eli kulkee sen 100MHz normaalia keskiverto Westmereä kovempaa.

Tämä ei anna tähän lisätä kuudetta kuvaa mutta muistit 2005MHz CL10:ssä ja uncore 3800MHz.

Itse tuloksista että virrankulutuksessa Ryzen kulutti aika tarkalleen puolet siitä mitä vanha Westmere ja Ivy-E meni siihen väliin. Mutta ollen lähempänä Westmereä.
Suorituskyvystä että hyötyohjelma puolella Ryzen oli todella kova ja Westmere jäi viimeiseksi.

Peleissä Intelit veivät Ryzeniä aika huolella, vain kolmessa pelissä 16:sta Ryzen pärjäsi paremmin. Mutta aika tasaista menoa noitten kolmen kesken.

Mutta tässä linkki excel taulukkooni josta tarkat tulokset ja johon on nyt lisätty myös pelien asetukset kun tätä on pyydelty.
https://1drv.ms/x/s!AlwEC1tWdi2m1CxT98fT6B2RHMO7

Harmi vaan kun tuo E5-1650 v2 oli noin surkea tapaus mutta toivottavasti tuo täältä ostamani Core i7-3930K olisi astetta parempi kun se tuossa odottaa jonossa.

Mutta teinkö taas jotain väärin kenties ?

Nyt voikin sitten alkaa kirjoittelemaan tulevaa videota varten puhettani. Ja kyllä noista suosittelisin Ryzenia hyvän saatavuuden takia, jollei nyt satu löytämään jostain LGA1366 emoa.
X79 on taas aivan liian kallis ja siihen on vielä vaikeampi löytää emoa ja quad channel muisteja.

..mutta tuo 1650v2 voitti kuitenkin pelitesteistä suurimman osan, vaikka ei kellottunut niin paljon.. Yllättävän hyvin vanhus jaksaa.

Tosin tuo Ryzen on varmasti ihan kohta hinta/laatu-suhteen kärkeä, kun niitä saa käytettynä reilusti alle satasella ja emolevyn alle satasella ja muistit alle satasella. Eipä ole väliä, että 1650v2 voittaa sen peleissä, kun marginaali oi ole hirveän suuri. Itsellä kanssa näitä muistiongelmia on Ryzenin kanssa ja myös Ryzen 2700X:lla. Tarjous 1700:n 3200CL18 HyperX:t, jotka kuulemma toimii AMD:n kanssa hyvin ajoi 3DMarkin hienosti XMP-profiililla, mutta sitten kaatui heti mustanaamion testerissä tai satunnaisesti desktopilla. Eikä antanut virheitä, vaan isoa sinistä ruutua.

 

[Threadripper]

Ongelma on siinä että tulkitsijat lukivat "+25% performance" => +25% kelloja. Vaikka esim. +25% performance saavutetaan (tietyissä jutuissa) esim. julkaisemalla lisää ytimiä tms. Eli suorituskyky parantuu kyllä, ei kaikissa testeissä ja kaikissa olosuhteissa 25% mutta keskimäärin tuon verran. (Esim. uskoisin että tietyissä testeissä joku 12-ydin tai varsinkin se 16-ydin tulee ottamaan huomattavasti enempi kuin +25% lisää "tehoa" ilman kellotusta vs. aiempi 8-ydin prosessori, jopa uusi 8-ydin vs vanha 8-ydin)

Siltikään en usko että joku "720p counterstrike ja 2x 2080TI max kellotettuina, nouseeko FPS +25%" teoreettista testiä saavutetaan 25% tehonnousua

Ei se performance nouse yhtäkään prosenttia samalla arkkitehtuurilla ellei kellotaajuus nouse. Eikä siinä luonnollisesti huomioida ydinmäärän kasvuakaan. Tuo 25% on nimenomaan kelloja, AMD:kin sanoi juuri niin.

Et vissiin tajua. Prosessien lupaukset ovat:

X% lisää kelloja JOLLAKIN VIRRANKULUTUKSELLA. Ei MITÄÄN tekemistä maksimikellojen kanssa. TAI Y% VÄHEMMÄN virrankulutusta JOLLAKIN TIETYLLÄ KELLOLLA. JA edelleen, pitää paikkansa VAIN 1:1 tuotteella jota ZEN2 EI OLE.

Tuo pätee ehkä TSMC:n sanomisiin

Se on nimenomaan X% lisää kelloja SAMALLA virrankulutuksella tai vähemmän kulutusta SAMALLA kellotaajuudella. Mitä arvelet AMD:n tapauksessa sillä tarkoitettavan? Aivan, maksimikelloja koska missään muussa vaihtoehdossa ei ole mitään järkeä.

Siinä olet oikeassa ettei Zen2 ole 1:1 tuote varsinkin kun ilmeisesti turbokellot ovat AVX2 kuormilalkin voimassa. Kuten aiemmin sanoin, pelkästään tuo AVX2 turbotus voi vetää turbokelloja alas paljonkin.

 

[Mechanical Man]

Tuo pätee ehkä TSMC:n sanomisiin

Se on nimenomaan X% lisää kelloja SAMALLA virrankulutuksella tai vähemmän kulutusta SAMALLA kellotaajuudella. Mitä arvelet AMD:n tapauksessa sillä tarkoitettavan? Aivan, maksimikelloja koska missään muussa vaihtoehdossa ei ole mitään järkeä.

Siinä olet oikeassa ettei Zen2 ole 1:1 tuote varsinkin kun ilmeisesti turbokellot ovat AVX2 kuormilalkin voimassa. Kuten aiemmin sanoin, pelkästään tuo AVX2 turbotus voi vetää turbokelloja alas paljonkin.

TUOSSA MIKÄÄN EI TARKOITA 25% NOUSUA MAKSIMIKELLOIHIN. Mitään sellaista ei kukaan ole luvannut koskaan.

Fiktiivinen cpu kuluttaa 1A virran kellotaajuudella 1000, maksimitaajuuden mihin cpu pystyy ollessa 2000. cpu 1:1 portataan pienemmälle prosessille -> cpu kuluttaa 1A virran kellotaajuudella 1250, maksimitaajuus saattaa edelleen olla 2000. Maksimitaajuuteen vaikuttaa arkkitehtuuri mitä suuremmin, se ei ole suoraan johdettavissa virrankulutusta koskevista väitteistä!

 

[pau]

Lyökö AMD kovat pöytään ja Intel jää nurkkaan häpeemään vai tuleeko sieltä joku intel tyylinen rahastus ja marginaalinen tehonlisäys?

Ytimiä tietty lisää, mutta kuka niitä kaipaa.

 

[Threadripper]

TUOSSA MIKÄÄN EI TARKOITA 25% NOUSUA MAKSIMIKELLOIHIN. Mitään sellaista ei kukaan ole luvannut koskaan.

Fiktiivinen cpu kuluttaa 1A virran kellotaajuudella 1000, maksimitaajuuden mihin cpu pystyy ollessa 2000. cpu 1:1 portataan pienemmälle prosessille -> cpu kuluttaa 1A virran kellotaajuudella 1250, maksimitaajuus saattaa edelleen olla 2000. Maksimitaajuuteen vaikuttaa arkkitehtuuri mitä suuremmin, se ei ole suoraan johdettavissa virrankulutusta koskevista väitteistä!

Missä kohtaa esimerkissäsi kellotaajuus nousi verrattuna edelliseen? Aivan, se ei noussut koska edelleen ollaan alempana mihin edellinen pystyi. Virrankulutus sen sijaan pieneni joka sanottiin jälkimmäisessä lupauksessa (vähemmän kulutusta samalla kellotaajuudella).

Eihän prosessorin kellotaajuus voi kasvaa ellei se maksimikellotaajuus kasva. Siihen liittyy ensimmäinen lupaus. Toinen lupaus kattaa tapaukset joissa kellotaajuus ei nouse edeltäjään nähden.

Arkkitehtuuri vaikuttaa ja varsinkin AVX2 kellot, kuten Intelilläkin. Lisäksi emme tiedä onko kellotusvaraa enemmän kuin Zenissä.

Silti, se 25% on nimenomaan maksimikelloihin, koska ellei se ole, sillä lupauksella ei ole mitään konkreettista merkitystä. Sen voi jättää kokonaan pois eikä asiasisältö muutu yhtään.

 

[Mechanical Man]

Missä kohtaa esimerkissäsi kellotaajuus nousi verrattuna edelliseen? Aivan, se ei noussut koska edelleen ollaan alempana mihin edellinen pystyi. Virrankulutus sen sijaan pieneni joka sanottiin jälkimmäisessä lupauksessa (vähemmän kulutusta samalla kellotaajuudella).

Eihän prosessorin kellotaajuus voi kasvaa ellei se maksimikellotaajuus kasva. Siihen liittyy ensimmäinen lupaus. Toinen lupaus kattaa tapaukset joissa kellotaajuus ei nouse edeltäjään nähden.

Arkkitehtuuri vaikuttaa ja varsinkin AVX2 kellot, kuten Intelilläkin. Lisäksi emme tiedä onko kellotusvaraa enemmän kuin Zenissä.

Silti, se 25% on nimenomaan maksimikelloihin, koska ellei se ole, sillä lupauksella ei ole mitään konkreettista merkitystä. Sen voi jättää kokonaan pois eikä asiasisältö muutu yhtään.

Koita jo tajuta. KUKAAN EI LUPAA MAKSIMIKELLOJEN NOUSEVAN MISSÄÄN. LUVATAAN VAIN JOLLAKIN VIRRANKULUTUKSELLA KELLOTAAJUUDEN NOUSEVAN VERRATTUNA SAMALLA VIRRANKULUTUKSELLA AIKAISEMMALLA PROSESSILLA.

 

[Kizmo]

Ja edelleenkin ne kellotaajuusmuutokset per sähköteho pätee vain jos tehdään 1:1 die shrinkki eikä muuteta mitään muuta.

 

[Threadripper]

Koita jo tajuta. KUKAAN EI LUPAA MAKSIMIKELLOJEN NOUSEVAN MISSÄÄN. LUVATAAN VAIN JOLLAKIN VIRRANKULUTUKSELLA KELLOTAAJUUDEN NOUSEVAN VERRATTUNA SAMALLA VIRRANKULUTUKSELLA AIKAISEMMALLA PROSESSILLA.

Yritäppä nyt miettiä ihan kaikessa rauhassa mistä asiassa on kyse. Sen jälkeen miettiä mitä lisäarvoa tuo mainitsemasi "kellotaajuus nousee samalla virrankulutuksella" kun on jo sanottu kuinka paljon lämmöntuotto vähenee? Jos asia olisi niin kuin sanot, puheet kellotaajuuden kasvusta 1. ei kiinnostaisi ketään 2. ei toisi mitään lisäarvoa mainita asiaa.

Esimerkiksi näin:

GLOBALFOUNDRIES Introduces New 12nm FinFET Technology for High-Performance Applications

The new 12LP technology provides as much as a 15 percent improvement in circuit density and more than a 10 percent improvement in performance over 16/14nm FinFET solutions on the market today.

Ryzen 1800X: 4 GHz 95W
Ryzen 2700X: 4,3 GHz 105W

Threadripper 1950X: 4 GHz 180W
Threadripper 2950X: 4,4 GHz 180W

Ihan sattumalta tuli se 10% lisää juuri maksimikellohin. Ihan sattumalta myös lämmöntuotosta ei viitsitty mainita mitään

 

[sushukka]

Näyttäisi tuo 5GHz olevan vielä edelleen jonkunlainen maaginen rajapyykki kellotaajuuksissa. Ettei vain olisi pian logaritminen käyrä sitä kohti. No ehkä Intelin 10nm+ tai 7nm saa hivutettua tuota rajaa kauemmas.

 

[pau]

Johan tässä Zen ja Zen+ ovat olleet loistavia tuotteita, ja jos sieltä nyt oikeasti tulee edes lähelle sitä mitä ollaan luvattu, niin Intelillä on oikeastikin paskat housussa. Ei siinä auta Skylake rev5 MOAR CORES ja suuremmilla kelloilla, kun AMD:llä on oikeastikin uutta.

Tuo tehtaalla tappiin kellotettu 9900KS on samanlainen paniikkinappulan aikaansaannos kuin Pentium 4 EE "Emergency Edition" aikanaan. AMD:kin tuohon sortui FX-9370 ja FX-9590 kiukaillaan.

Kyllä se 5Ghz AMD kivi kuumottaa jo ostokorissa. Saapa nähdä lunastaako lupaukset.

 

[hkultala]

Missä kohtaa esimerkissäsi kellotaajuus nousi verrattuna edelliseen? Aivan, se ei noussut koska edelleen ollaan alempana mihin edellinen pystyi. Virrankulutus sen sijaan pieneni joka sanottiin jälkimmäisessä lupauksessa (vähemmän kulutusta samalla kellotaajuudella).

Eihän prosessorin kellotaajuus voi kasvaa ellei se maksimikellotaajuus kasva. Siihen liittyy ensimmäinen lupaus. Toinen lupaus kattaa tapaukset joissa kellotaajuus ei nouse edeltäjään nähden.

Arkkitehtuuri vaikuttaa ja varsinkin AVX2 kellot, kuten Intelilläkin. Lisäksi emme tiedä onko kellotusvaraa enemmän kuin Zenissä.

EI, vaan kaikkien vähiten ne AVX-kellot. Ei se, onko AVX(2) käytössä vai ei, vaikuta sen prosessorin kriittisiin polkuihin mitenkään.

Ja AVXn 2-versiolla ei tämän kanssa ole mitään tekemistä, se on vaan AVXn laajennus myös kokonaislukupuolelle + FMA.

Silti, se 25% on nimenomaan maksimikelloihin, koska ellei se ole, sillä lupauksella ei ole mitään konkreettista merkitystä. Sen voi jättää kokonaan pois eikä asiasisältö muutu yhtään.

Onpas, se konkretisoitui oikein hyvin Vega 10 > Vega 20 -tilanteessa.

The new 12LP technology provides as much as a 15 percent improvement in circuit density and more than a 10 percent improvement in performance over 16/14nm FinFET solutions on the market today.

Ryzen 1800X: 4 GHz 95W
Ryzen 2700X: 4,3 GHz 105W

Threadripper 1950X: 4 GHz 180W
Threadripper 2950X: 4,4 GHz 180W

Ihan sattumalta tuli se 10% lisää juuri maksimikellohin. Ihan sattumalta myös lämmöntuotosta ei viitsitty mainita mitään

Paljonkos se tiheys noissa mainitsemissa piireissäsi muuten paranikaan? Oliko lähellä tuota 15% prosenttia? Vai olisiko ollut puhdas nolla.

Toinen kahdesta lupauksesta realisoitui, vaikka tuossa mainostekstissä käytettiin nimenomaan and- eikä or-sanaa. En vieläkään tiedä yhtään markkinoilla oleva GFn "12nm" valmistustekniikalla valmistettua piiriä, jossa tuo tiheysparannus olisi realisoitunut.

Käyttöjännitteen ja saavutettavan maksimilellon välillä on käyrä, joka ei ole lineaarinen.
Uudet pienemmät valmistustekniikat nykyaikoina tyypillisesti nostavat tätä käyrää ylöspäin sieltä alapäästään että pienellä jännitteellä saavutetaan selvästi suurempia kellotaajuuksia, mutta maksimikellot eivät kasva merkittävästi.

CPUt on niitä käytännössä ainoita piirejä, joita oikeasti ajetaan sillä absoluuttisella maksimikellolla suurella jännitteellä. Ja tämäkin vain turbo-modessa.

Käytännössä kaikkia muita piirejä ajetaan pienemmällä jännitteellä, pienemmällä kellolla.

Ja suurin osa TSMCn asiakkaista käyttää näitä piirejä nimenomaan niillä pienehköillä jännitteillä, ja niillä pienehköillä jännitteillä siellä on se 25% kellotaajuuden nousu samalla virrankulutuksella, vaikka se suurella jännitteellä ei päde. Koska se jännitteen ja kellotaajuuden suhde on epälineaarinen.

Ja noista valmistustekniikkojen erojen eroista:

AMDn "12nm" sen sijaan ei ole pienempi valmistustekniikka kuin AMDn "14nm". Sen kaikki oleelliset mitat ovat aivan samat. Se on yhdistelmä kahta toisistaan melko riippumatonta (tai jossain määrin jopa vaihtoehtoista) asiaa:
1) transistorien optimointi suurempien kellotaajuuksien saavuttamiseksi
2) uusia standardikirjastoja, joissa on uusia tiheämpiä low-performance, low-power, high-density-komponentteja. (näiden käyttö kuitenkin lähinnä vain huonontaa kellotaajuutta)

 

[hkultala]

Kyllä se 5Ghz AMD kivi kuumottaa jo ostokorissa. Saapa nähdä lunastaako lupaukset.

Ainoa AMDn julkaisema 5 GHz prosessori on muinainen onneton mopo.

AMD’s 5 GHz Turbo CPU in Retail: The FX-9590 and ASRock 990FX Extreme9 Review

Suosittelen ennemmin ostamaan AMDltä 4.5 GHz prosessorin, sellaisesta AMD on jotain viime aikoinakin lupaillut jotain.

 

[Stephen Elop]

@hkultala . Et lukenut viestiäni, johon threadripper sitten vastasi jostas keskustelu lähti etenemään. Sinun viestisi on vastaus johonkin aiempaan vänkkäämiseen.

Threadripper kirjoitti

Silti, se 25% on nimenomaan maksimikelloihin, koska ellei se ole, sillä lupauksella ei ole mitään konkreettista merkitystä. Sen voi jättää kokonaan pois eikä asiasisältö muutu yhtään.

Ja vastauksesi

Onpas, se konkretisoitui oikein hyvin Vega 10 > Vega 20 -tilanteessa.

Nyt kyse on siis siitä pitääkö AMD lupaus 25% paremmista kellotaajuuksista paikkaansa 7nm ryzen prosessoreiden osalta. Miten siis toi AMD:n mainitsema 25% parannus pitäisi tulkita. Onko puhuttu lööperiä vai vastaako kellot puheita. Ja kyseessä siis vain nämä tulevat Ryzen prosessorit, ei näyttikset.

 

[hkultala]

Nyt kyse on siis siitä pitääkö AMD lupaus 25% paremmista kellotaajuuksista paikkaansa 7nm ryzen prosessoreiden osalta. Miten siis toi AMD:n mainitsema 25% parannus pitäisi tulkita. Onko puhuttu lööperiä vai vastaako kellot puheita. Ja kyseessä siis vain nämä tulevat Ryzen prosessorit, ei näyttikset.

AMD ei ole koskaan luvannut mitään "25% parempia kellotaajuuksia".

 

[hkultala]

Näyttäisi tuo 5GHz olevan vielä edelleen jonkunlainen maaginen rajapyykki kellotaajuuksissa. Ettei vain olisi pian logaritminen käyrä sitä kohti.

Taidat sekoittaa asymptoottiseen?

Ei siinä mitään kovaa rajaa ole, kumpi tahansa, AMD tai intel, saisi kyllä suunniteltua prosessorin, joka nykyisillä valmistustekniikoilla kellottuisi (ihan virallisena tuotteena, ei vain ylikellotusnopeutena) jonnekin 6.5 GHz asti, tekemällä uudestaan pentium4t, eli pidentämällä liukuhihnaa selvästi ja tekemällä L1-välimuistista läpikirjoittavan jne. Tällaisella prosessorilla olisi kuitenkin niin onneton IPC että se olisi hitaampi kuin nykyiset 4.5 Ghz prosessorit, ja kuluttaisi silti hirveästi sähköä.

Zen ja Intelin core-sarjan prossut ovat niitä järkeviä kompromisseja kellotaajuuden ja IPCn välillä, tehty pitkä liukuhihna hyvän kellotaajuuden takia, mutta ei silti tehty käytännössä (juuri) mitään suoraan IPCtä selvästi pudottavia suunnitteluratkaisuita suuremman kellotaajuuden saavuttamiseksi; Yksinkertaisilla käskyillä on edelleen vain yhden kellojakson viive, L1D on takaisinkirjoittava jne.

Ja tällaisten tasapainoisten prosessoreiden kellotaajuus on kuitenkin noussut melko tasaisesti pikkuhiljaa, viimeisen n. 12 vuoden aikana core2n n. 3 GHzsta nykyiseen Coffee Laken 5 GHzaan.

Bulldozer, POWER6 ja Pentium 4 olivat ne ei-tasapainoiset prosessorit, joilla saavutettiin välissä suurempia kellotaajuuksia(IPCn kustannuksella), mutta ei anneta niiden hämätä.

 

[Taneli-]

Yritäppä nyt miettiä ihan kaikessa rauhassa mistä asiassa on kyse.
Ryzen 1800X: 4 GHz 95W
Ryzen 2700X: 4,3 GHz 105W

Threadripper 1950X: 4 GHz 180W
Threadripper 2950X: 4,4 GHz 180W

Ihan sattumalta tuli se 10% lisää juuri maksimikellohin. Ihan sattumalta myös lämmöntuotosta ei viitsitty mainita mitään

Nyt jos mietit ihan mitä tuo ns. 25% lisää kellotaajuutta tarkoittaisi ihan elävässä elämässä.

2700X 4.3GHz => 25% siihen sinulla olisi 5.375GHz.
Samaten jos Intel esim. ilmoittaisi nostavansa edes 10% 2600K tehoa se tarkoittaisi että 5GHz kellotettu Sandy Bridge => 5.5GHz uusi tuote. On syynsä miksi tuo tarkoittaa muita asioita eikä vaan puhtaasti enempi kellotaajuutta.

Vastauksena myös kysymykseen, jos otetaan esim. 7700K se nyt vaan ON parempi eikä täsmälleen yhtä hyvä kuin 2600K jos molemmat ovat 5GHz kelloilla.

 

[Stephen Elop]

AMD ei ole koskaan luvannut mitään "25% parempia kellotaajuuksia".

Nyt päästään siihen omaan alkuperäiseen kysymykseeni. Mitä AMD oikein lupasi viimevuonna tai tämän vuoden alusta. Siis jotain parannusta oli jossakin slidessä, mutta en enää muista mitä, missä ja milloin, joten hakukin on hieman vaikeaa.

Ja sitten pitivätkö nuo lupaukset paikkaansa nyt nähtyjen tietojen valossa?

Ja kysymyksistä sitten vielä kumpusi jatkokysymys että miten niitä lupauksia kuuluisi tulkita. Nyt siis oli vain tiedossa Threadripperin väite että AMD lupasi 25% lisää kelloja.

 

[Apukuski]

Nyt päästään siihen omaan alkuperäiseen kysymykseeni. Mitä AMD oikein lupasi viimevuonna tai tämän vuoden alusta. Siis jotain parannusta oli jossakin slidessä, mutta en enää muista mitä, missä ja milloin, joten hakukin on hieman vaikeaa.

Ja sitten pitivätkö nuo lupaukset paikkaansa nyt nähtyjen tietojen valossa?

Ja kysymyksistä sitten vielä kumpusi jatkokysymys että miten niitä lupauksia kuuluisi tulkita. Nyt siis oli vain tiedossa Threadripperin väite että AMD lupasi 25% lisää kelloja.

Taisivat luvata samalla virrankulutuksella 1.25 kertaiset kellot.

Edit olikin 1.25 x performance

 

[Kizmo]

No katsokaa itse ne keynotet viime messuilta (CES, Computex) ja miettikää mitä amd nyt itse asiassa onkaan luvannut. Ei ole vaikea taski.

 

[FlyingAntero]

Ettei me täysin mutuiluksi, niin tässä tuo CESissä esitetty slide: