Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
4c 8t isosti parempi kuin 4c 4t: Assassins creedit, Kingdom come deliverance, kait muitakin.

Jatkon kannalta HT uskottavuus on kärsinyt kolauksen, eikä niitä voi enää ihan yhtä ennakkoluulottomasti kuin ennen ostaa kummaltakaan valmistajalta. Ei tiedä milloin löytyy joku uusi vika joka paikataan laastarilla.

Voi halutessaan ostaa ylimitoitetun määrän ytimiä, sopii tähän hetkeen ja ei ole kovin kallista, ja tarvittaessa tulevina vuosina kytkeä biosista HT:n pois - ja menettää silloin ehkä neljänneksen suorituskyvystä.

Kysymys kuuluu miten HT pois kytkeminen sopii AMD:n tulevaan chiplet-malliin ja nykyisiin 2600/2700 malleihin. Kiinnostaa tietää tekeekö prosun säikeiden väheneminen enemmän viiveitä tiedon liikutteluun suoritettavan ohjelman säikeiden välillä, koska pitää useammin liikuttaa tietoa fyysisten ytimien, CCX:ien, chiplettien välillä peleissä. Koska Ryzenin muistiohjaimen viiveet ei ole muutenkaan parhaat mahdolliset juuri peleissä.

Ei AMD:n tarvitse HT:tä kytkeä pois. Se on Intelin ongelma.
 
Joidenkin tutkijoiden mukaan koko HT/SMT on tietoturvan suhteen toivoton konsepti.

Saa nyt nähdä kun 3950X julkaistaan, voihan olla että jopa ilman HT/SMT viritystäkin 16-ydintä olisi ns tarpeeksi suuressa osassa ohjelmia / pelejä ilman että "ylimääräisiä" säikeitä tarvitaan. Mutta ainakin suuressa osassa vanhemmista AMD/Intelin prosessoreista pelkkä 2 tai 4 ydintä ei riitä ilman säikeistystä. Tämä tietysti vain oma mielipiteeni, osa kun tältäkin foorumilta on ollut vakaasti sitä mieltä että edes netin selaaminen ei onnistu 1 tai 2-ydin prosessorilla ja osa taas sitä mieltä että 2-ydin prosessorilla pystyy vielä pelaamaankin 4Gb muistin kanssa (tietysti vanhempia pelejä mutta kuitenkin).
 
Muutaman viikon juuri käytin Celeron G3930 prosessoria. (2core 2thread).
Kyllähän sillä pystyi nettiä selaamaan ja Netflixiä katsomaan, kunhan mitään muuta ei yhtä aikaa yrittänyt tehdä.
 
Saa nyt nähdä kun 3950X julkaistaan, voihan olla että jopa ilman HT/SMT viritystäkin 16-ydintä olisi ns tarpeeksi suuressa osassa ohjelmia / pelejä ilman että "ylimääräisiä" säikeitä tarvitaan. Mutta ainakin suuressa osassa vanhemmista AMD/Intelin prosessoreista pelkkä 2 tai 4 ydintä ei riitä ilman säikeistystä. Tämä tietysti vain oma mielipiteeni, osa kun tältäkin foorumilta on ollut vakaasti sitä mieltä että edes netin selaaminen ei onnistu 1 tai 2-ydin prosessorilla ja osa taas sitä mieltä että 2-ydin prosessorilla pystyy vielä pelaamaankin 4Gb muistin kanssa (tietysti vanhempia pelejä mutta kuitenkin).

SMT pois päältä kääntäminen ei kait peleissä perinteisesti ole pudottanut suorituskykyä vaan nostanut sitä (kunhan ytimet ei lopu kesken). Konsoleihin tulee 8c 16t , joten12c 12t riittää varmuudella pöytäkoneissa konsoliporttauksiin.

Se vaan, kun keskenään juttelevat threadit/prosessit koitetaan kait kerätä saman CCX:n ja L3 cachen sisälle, ja SMT pois päältä CCX:n sisälle mahtuu vain puolet tavarasta. Voi olla että siinä ei ole käytännössä ongelmaa.
 
SMT pois päältä kääntäminen ei kait peleissä perinteisesti ole pudottanut suorituskykyä vaan nostanut sitä (kunhan ytimet ei lopu kesken).

Juu. Ongelmana on tosiaan kuormanjako, eli tyypillisesti pelissä on yksi raskaampi säie, joka on selvä pullonkaula.
Kun sen kanssa samalle fyysiselle ytimelle joksikin aikaa sattuu osumaan joku toinen (ei-niin kriittinen säie), tämä kriittinen säie hidastuu.

SMT pois päältä se vähemmän kriittinen säie ajautuisi jollain toisella ytimellä sen jälkeen/sitä ennen/sen välissä kun sillä toisella ytimellä on ajettu jotain muuta kevyttä säiettä.

Konsoleihin tulee 8c 16t , joten12c 12t riittää varmuudella pöytäkoneissa konsoliporttauksiin.

Se vaan, kun keskenään juttelevat threadit/prosessit koitetaan kait kerätä saman CCX:n ja L3 cachen sisälle, ja SMT pois päältä CCX:n sisälle mahtuu vain puolet tavarasta. Voi olla että siinä ei ole käytännössä ongelmaa.

... ja sitten kun kaikki ajossa olevat säikeet ei mahdu yksinään yhden CCXn ytimille (eli säikeitä on ajossa yli 4) meillä on dilemma.

Voidaan joko laittaa pelin viides säie toiselle CCXlle, jolloin sille tulee ylimääräistä kommunikaatioviivettä, tai voidaan laittaa sen samaan CCXään samlle ytimelle jonkun muun säikeen kanssa (käyttää sen kanssa melkein kaikki samoja resursseja, hidastaa selvästi sitä).

Molemmissa on huonot puolensa.

Osaakohan mikään peli asettaa säikeilleen mitään prioriteetteja, että käyttiksen skedulerilla olisi edes teoreettinen mahdollisuus yrittää optimoida skedulointia siten, että se tärkein säie saisi aina yksin oman ytimensä, vaikka muita säikeitä laitetaan yhtä aikaa jonkun muun ytimen molempiin virtuaaliytimiin?
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: hik
Se, mikä kelpaa näyttikselle joka toimii 1190 MHz kellotaajuudella on aika eri asia kuin mikä kelpaa CPUlle, jonka pitäisi toimia n. 5 GHz kellotaajuudella.
Aivan :D Siksi esitinkin esimerkkinä tuotteen, jossa CPU on tehty eri prosessilla kuin GPU lastu.
 
Juu. Ongelmana on tosiaan kuormanjako, eli tyypillisesti pelissä on yksi raskaampi säie, joka on selvä pullonkaula.
Kun sen kanssa samalle fyysiselle ytimelle joksikin aikaa sattuu osumaan joku toinen (ei-niin kriittinen säie), tämä kriittinen säie hidastuu.

Eikö käyttöjärjestelmät tosiaan osaa ohjata näitä säikeitä sellaisille ytimille, joilla on vähiten kuormaa? Mikä pakko se on tunkea kaikkein kuormitetuimmalle ytimelle jos muut ytimet ns. pyörittelevät peukaloitaan?
 
Eikö käyttöjärjestelmät tosiaan osaa ohjata näitä säikeitä sellaisille ytimille, joilla on vähiten kuormaa? Mikä pakko se on tunkea kaikkein kuormitetuimmalle ytimelle jos muut ytimet ns. pyörittelevät peukaloitaan?

Olet nyt ilmeisesti tajunnut jotain väärin. Ei siellä ole mitään "peukaloita pyöritteleviä" ytimiä silloin kun ne säikeet on valmiina suoritukseen. ja silloin kun siellä pyöritellään peukaloita, ne kaikki pyörittelee peukaloita pääosin yhtä aikaa. Säie haluaa suoriutua maksiminopeudella tai ollenkaan, ei "kevyt" säie millään ajanhetkellä kuluta suoritinydintä "osittain" vaan se käyttää sitä CPUta täysillä hetken ja sitten idlaa.

Väännetään rautalangasta esimerkki:

Pelissä aloitetaan 16.66 ms (60 fps) välein uuden framen laskenta. Ajoon tule yhtä aikaa 5 säiettä.

4 säikeistä laskee vähemmän ja valmistuu n. 8 ms jälkeen. Tämän jälkeen näitä säikeitä ajaneet ytimet pyörittelevät peukaloitaan.

Viimeinen säie laskee enemmän ja valmistuu n. 16ms jälkeen. viimeiset 0.66ms odotellaan vsyncciä.

Mikäli meillä on käytössä vain 4 fyysistä ydintä ja SMT, näistä viidestä säikeestä 2 menee samalle fyysiselle ytimelle, ja molemmat näistä säikeistä hidastuvat, esim. siten että hommaan menee molemmilta 13ms.

Mikäli sattuu käymään niin, että kaksi näistä 8ms CPU aikaa tarvitsevista "kevyemmistä" säikeista sattuu samalle ytimelle, ei mitään ongelmaa, niillä molemmilla kestää n. 13ms hommaansa, ja niille jää edelleen 3 ms aikaa idalta

Mutta mikäli sattuu käymään niin, että sen 16ms CPU-aikaa tarvitsevan säikeen kanssa sattuu päällekkäin samalle ytimelle yksi näistä toisista säikeistä, menee sen ensimmäisen puolikkaan suorittamiseen n. 13ms ja toiseen sama 8ms kuin normaalistikin, eli kokonaisuudessaan 21ms.

Ja muut säikeet odottelee sen 13ms ennen kuin frame on valmis ja ne pääsevät laskemaan seuraavaa framea.

Ja useat skedulerit vieläpä pyrkivät nimenomaan "reiluuteen" eli antamaan eri säikeille yhtä paljon CPU-aikaa. Jos monta säiettä tappelee siitä, kuka pääsee ajoon, valitaan se, joka on tähän mennessä kuluttanut vähiten cpu-aikaa.


Ja tosiaan, osa peleistä laukoo niin monta säiettä, kuin mitä koneesta löytyy virtuaaliytimiä. Jos virtuaaliytimiä on vähän (SMT pois päältä) noita kevyempiä aputaskeja suoritetaan peräkkäin samassa säikeessä (vähemmän yhtäaikaisia säikeitä), mutta jos virtuaaliytimiä on paljon, on enemmän taskeja yhtä aikaa ajossa omissa säikeissään.
 
Olet nyt ilmeisesti tajunnut jotain väärin. Ei siellä ole mitään "peukaloita pyöritteleviä" ytimiä silloin kun ne säikeet on valmiina suoritukseen. ja silloin kun siellä pyöritellään peukaloita, ne kaikki pyörittelee peukaloita pääosin yhtä aikaa. Säie haluaa suoriutua maksiminopeudella tai ollenkaan, ei "kevyt" säie millään ajanhetkellä kuluta suoritinydintä "osittain" vaan se käyttää sitä CPUta täysillä hetken ja sitten idlaa.

Väännetään rautalangasta esimerkki:

Pelissä aloitetaan 16.66 ms (60 fps) välein uuden framen laskenta. Ajoon tule yhtä aikaa 5 säiettä.

4 säikeistä laskee vähemmän ja valmistuu n. 8 ms jälkeen. Tämän jälkeen näitä säikeitä ajaneet ytimet pyörittelevät peukaloitaan.

Viimeinen säie laskee enemmän ja valmistuu n. 16ms jälkeen. viimeiset 0.66ms odotellaan vsyncciä.

Mikäli meillä on käytössä vain 4 fyysistä ydintä ja SMT, näistä viidestä säikeestä 2 menee samalle fyysiselle ytimelle, ja molemmat näistä säikeistä hidastuvat, esim. siten että hommaan menee molemmilta 13ms.

Mikäli sattuu käymään niin, että kaksi näistä 8ms CPU aikaa tarvitsevista "kevyemmistä" säikeista sattuu samalle ytimelle, ei mitään ongelmaa, niillä molemmilla kestää n. 13ms hommaansa, ja niille jää edelleen 3 ms aikaa idalta

Mutta mikäli sattuu käymään niin, että sen 16ms CPU-aikaa tarvitsevan säikeen kanssa sattuu päällekkäin samalle ytimelle yksi näistä toisista säikeistä, menee sen ensimmäisen puolikkaan suorittamiseen n. 13ms ja toiseen sama 8ms kuin normaalistikin, eli kokonaisuudessaan 21ms.

Ja muut säikeet odottelee sen 13ms ennen kuin frame on valmis ja ne pääsevät laskemaan seuraavaa framea.

Ja useat skedulerit vieläpä pyrkivät nimenomaan "reiluuteen" eli antamaan eri säikeille yhtä paljon CPU-aikaa. Jos monta säiettä tappelee siitä, kuka pääsee ajoon, valitaan se, joka on tähän mennessä kuluttanut vähiten cpu-aikaa.


Ja tosiaan, osa peleistä laukoo niin monta säiettä, kuin mitä koneesta löytyy virtuaaliytimiä. Jos virtuaaliytimiä on vähän (SMT pois päältä) noita kevyempiä aputaskeja suoritetaan peräkkäin samassa säikeessä (vähemmän yhtäaikaisia säikeitä), mutta jos virtuaaliytimiä on paljon, on enemmän taskeja yhtä aikaa ajossa omissa säikeissään.
IBM muistaakseni sanoi suoraan että heidän prossunsa (Power tai ehkä oli Z) suorittaa yksittäisiä säikeitä hitaammin SMT-päällä kuin ilman. Eli meni jotenkin niin, että jos prossua ajaa ilman SMT:tä, niin nopeus tai throughput on 1 ja jos SMT päällä, niin throughput olisi 0,8 huonosti säikeistyvällä kuormalla, mutta hyvin säikeistyvällä kuormalla 1,3. Säikeistyvällä tarkoitan nyt jotain muuta kuin pitkiä eräajotyyppisiä CPU-syöppöjä. Pellin alla toiminee juuri niin kuin kirjoitit eli SMT päällä iso riski on että skedulointi ei mene ihan optimaalisesti, mutta jos säikeitä on paljon niin lopputuloksena kuitenkin nopeampi läpimenoaika.

Joidenkin tutkijoiden mukaan koko HT/SMT on tietoturvan suhteen toivoton konsepti.
Sinänsä en kyllä usko että SMT mihinkään poistuisi. Se tarjoaa niin pienellä lisäkululla sen verran suorituskykyetua että kyllä siitä varmasti pidetään loppuun asti kiinni. Ytimen suorituksessa kun on lähes aina jotain yksiköitä käyttämättä, niin olisihan se hölmöä olla niitä käyttämättä. Globaalissa mittakaavassa SMT säästää myös melkoisen määrän sähköä.
 
Sinänsä en kyllä usko että SMT mihinkään poistuisi. Se tarjoaa niin pienellä lisäkululla sen verran suorituskykyetua että kyllä siitä varmasti pidetään loppuun asti kiinni.

Joo, mutta on ristiriitaista sanoa että ei poistu mihinkään, ja pidetään loppuun asti kiinni (joka tarkoittaa jollain aikavälillä poistuu).
 
Joo, mutta on ristiriitaista sanoa että ei poistu mihinkään, ja pidetään loppuun asti kiinni (joka tarkoittaa jollain aikavälillä poistuu).
Noh meneepäs hiusten halkomiseksi. Loppuun asti kiinni, tiukasti kiinni, ei helpolla lähdetä luovuttamaan jne. SMT konseptina on vain superskalaariprossujen evoluution tulos ja näppärä sellainen. Vaikka core-määrät lisääntyisivät niin konseptin toimivuus säilyy edelleen ja itse asiassa vain paranee koska on aina vain enemmän sitä käyttämätöntä piipinta-alaa, joka SMT:n avulla voidaan paremmin utilisoida.
 
Noh meneepäs hiusten halkomiseksi. Loppuun asti kiinni, tiukasti kiinni, ei helpolla lähdetä luovuttamaan jne. SMT konseptina on vain superskalaariprossujen evoluution tulos ja näppärä sellainen. Vaikka core-määrät lisääntyisivät niin konseptin toimivuus säilyy edelleen ja itse asiassa vain paranee koska on aina vain enemmän sitä käyttämätöntä piipinta-alaa, joka SMT:n avulla voidaan paremmin utilisoida.

Kaipa SMT pystytään jatkuvasti pitämään (enimmäkseen) semmoisessa kunnossa suunnittelijan pöydällä, että siinä ei ole mainittavia haavoittuvuuksia, sen aikaa kun tavara on vielä kaupan hyllyllä. Siis pystyy aina myymään maailman tappiin asti. Jotkut toivoo tekniikalle yli 5 v elinkaarta ja sen aikana voi löytyä uusia aukkoja.

Käsitän miksi SMT on hyödyllinen konsepti, ajatus että se ei olisi konseptina kestävällä perustalla ei ole mun oma näkemys. Ei ole omaa mielipidettä tai ymmärrystä. Intelin HT on tällä hetkellä jollain tavalla reikäinen, sehän on tiedossa.
 
Kaipa SMT pystytään jatkuvasti pitämään (enimmäkseen) semmoisessa kunnossa suunnittelijan pöydällä, että siinä ei ole mainittavia haavoittuvuuksia, sen aikaa kun tavara on vielä kaupan hyllyllä. Siis pystyy aina myymään maailman tappiin asti. Jotkut toivoo tekniikalle yli 5 v elinkaarta ja sen aikana voi löytyä uusia aukkoja.

Käsitän miksi SMT on hyödyllinen konsepti, ajatus että se ei olisi konseptina kestävällä perustalla ei ole mun oma näkemys. Ei ole omaa mielipidettä tai ymmärrystä. Intelin HT on tällä hetkellä jollain tavalla reikäinen, sehän on tiedossa.
Joo, pitää kuitenkin muistaa että Intel on näissä haavoittuvuuksissa kuitenkin aika suvereenisti rypenyt. Intelin HT-toteutus tuntuisi olevan aika reikäinen siihen nähden että tämä SMT on kuitenkin ollut lähes yhtä kauan aikaa esim. IBM:n ja Oraclen prossuissa. Toisin sanoen sen SMT:n voinee toteuttaa myös paremmin mitä Intel on asiassa onnistunut.
 
Noh meneepäs hiusten halkomiseksi. Loppuun asti kiinni, tiukasti kiinni, ei helpolla lähdetä luovuttamaan jne. SMT konseptina on vain superskalaariprossujen evoluution tulos ja näppärä sellainen.

Tähän asti oikein, mutta tämän jälkeen menee metsään.

Vaikka core-määrät lisääntyisivät niin konseptin toimivuus säilyy edelleen ja itse asiassa vain paranee koska on aina vain enemmän sitä käyttämätöntä piipinta-alaa, joka SMT:n avulla voidaan paremmin utilisoida.

SMT ei maksa merkittävää määrää piipinta-alaa, AMDn ja intelin insinöörit ovat muistaakseni puhuneet puhuneet pinta-alan suhteen luokkasta 5%, ja tämäkin taisi olla siitä, kuinka suuri osa ytimestä ylipäätään muuttuu eikä siitä, paljonko pinta-alaa tulee lisää.

Eli, kahden säikeen SMT antaa n. 2-5% lisäpinta-alalla n. 20-40% lisää throughput-suorituskykyä(olettaen saman kellotaajuuden), MUTTA sen myötä
1) energiatehokkuus huononee inasen.
2) voi tulla uudenlaisia kuormanjako-ongelmia.

Kun pii-pinta-ala muuttuu entistä halvemmaksi, ja throughput-suorituskykyä alkaa rajoittaa enemmän lämpö kuin piipinta-ala, silloin mennään siihen suuntaaan, että niitä ytimiä voidaan laittaa vaan entistä suurempi määrä, kellottaa ne alemmas(mikäli on jotain vaatimuksia kunkin yksittäisen säikeen nopeudelle) ja saada sama/parempi suorituskyky pienemmällä virrankulutuksella.

Ja samalla selvitään pienemmillä kuormanjako-ongelmilla ja tarvitaan vähemmän säikeitä (vähemmän mm. välimuistikuormitusta) siihen suorituskykyyn.

SMT on näppärä teknologia, mutta sen merkitys vähenee Mooren lain myötä, ei lisäänny.


Ja siitä tietoturvasta: SMTn koko idea on jakaa ytimen resurssit täysin dynaamisesti tehokkaasti kaikkien sillä ajettavien säikeiden kesken. Tämä tarkoittaa, että sen perusteella, miten nopeasti mikäkin koodi ajautuu voidaan aina päätellä aika paljon siitä, mitä funktioyksiköitä muut säikeet käyttävät ja millaisia muistiaccesseja ne tekevät. Niin kauan kuin annetaan ajaa eri prosesseja saman fyysisen ytimen eri rautasäikeissä mahdollistaen niille hyvän suorituskyvyn, näiden välillä on aina hyödynnettäviä sivukanavia, eikä millään prosessorin rakenteellisilla "pikkukorjauksilla" voida tätä muuttaa.

Jotta SMTstä saadaan kunnolla turvallinen sivukanavilta, pitää sallia vain saman prosessin eri säikeiden ajaminen samalla fyysisellä ytimellä yhtä aikaa.
 
Viimeksi muokattu:
Globaalissa mittakaavassa SMT säästää myös melkoisen määrän sähköä.

Ei säästä, vaan tuhlaa. SMT huonontaa välimuistien osumatarkkuutta, kun kaikkien ytimillä ajettavien säikeiden data kamppailee rajoitetusta välimuistitilasta, ja sen kautta huonontaa energiatehokkuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Mites mobiililaitteet? Eipä taida yhdessäkään luurissa olla SMT:tä ja sille varmaankin on jokin syy.
 
Mites mobiililaitteet? Eipä taida yhdessäkään luurissa olla SMT:tä ja sille varmaankin on jokin syy.

Nimenomaan tuo piin halpuus ja paljon tiukemmat virrankulutus-/sähkönkulutusrajoitteet.

Kännyköissä monen säikeen suorituskyky otetaan monella pikkuytimellä(cortex a53 tai a55), joilla sen saa paljon pienemmällä virrankulutuksella kuin mitä saisi lisäämällä isoon ytimeen (cortex a72/a73/a75/a76) SMT:n.
 
Eikö tämä olisi mahdollista toteuttaa ohjelmallisesti käyttiksen tasolla jo nyt?

Nimenomaan.

Se on täysin ohjelmallisesti toteutettavissa oleva asia, eikä tähän vaikuta mitkään rautamuutokset. SMTtä on melko turha yrittää raudalla tehdä "turvallisemmaksi" kun se ainoa loppujen lopuksi merkittävä asia on siinä, kuinka käyttis sitä käyttää.
 
  • Tykkää
Reactions: hik
Ei säästä, vaan tuhlaa. SMT huonontaa välimuistien osumatarkkuutta, kun kaikkien ytimillä ajettavien säikeiden data kamppailee rajoitetusta välimusititilasta, ja sen kautta huonontaa energiatehokkuutta.
Tarkoitatko nyt siis niin että nappaamalla globaalisti SMT pois päältä ja ajettaisiin samat kuormat, niin sähköä kuluisi vähemmän?

SMT ei maksa merkittävää määrää piipinta-alaa, AMDn ja intelin insinöörit ovat muistaakseni puhuneet puhuneet pinta-alan suhteen luokkasta 5%, ja tämäkin taisi olla siitä, kuinka suuri osa ytimestä ylipäätään muuttuu eikä siitä, paljonko pinta-alaa tulee lisää.

Eli, kahden säikeen SMT antaa n. 2-5% lisäpinta-alalla n. 20-40% lisää throughput-suorituskykyä(olettaen saman kellotaajuuden), MUTTA sen myötä
1) energiatehokkuus huononee inasen.
2) voi tulla uudenlaisia kuormanjako-ongelmia.

Kun pii-pinta-ala muuttuu entistä halvemmaksi, ja throughput-suorituskykyä alkaa rajoittaa enemmän lämpö kuin piipinta-ala, silloin mennään siihen suuntaaan, että niitä ytimiä voidaan laittaa vaan entistä suurempi määrä, kellottaa ne alemmas(mikäli on jotain vaatimuksia kunkin yksittäisen säikeen nopeudelle) ja saada sama/parempi suorituskyky pienemmällä virrankulutuksella.
SMT on näppärä teknologia, mutta sen merkitys vähenee Mooren lain myötä, ei lisäänny.
Pointtini olikin juuri tuo että hyvin pienillä valmistuskustannuksilla saadaan merkittävästi lisää kokonaissuorituskykyä. Silti eikös SMT:n ajatus nyt koko ajan ole ollut niiden käyttämättömien laskentayksiköiden hyödyntäminen tai enemmänkin sen hyödyn parempi esilletuominen käyttikselle? Samoin jos nyt olisi vaikka tarve lämpötilan säätöön alemmilla kellotuksilla, niin tuottaako tuo SMT niin paljon lisälämpöä ettei sitä kannattaisi silti käyttää? Kyllä noissa AMD isoimmissakin EPYCeissä SMT edelleen on tarjolla ja Intelkin sitä yrittää pitää mukana.

Ja siitä tietoturvasta: SMTn koko idea on jakaa ytimen resurssit täysin dynaamisesti tehokkaasti kaikkien sillä ajettavien säikeiden kesken. Tämä tarkoittaa, että sen perusteella, miten nopeasti mikäkin koodi ajautuu voidaan aina päätellä aika paljon siitä, mitä funktioyksiköitä muut säikeet käyttävät ja millaisia muistiaccesseja ne tekevät. Niin kauan kuin annetaan ajaa eri prosesseja saman fyysisen ytimen eri rautasäikeissä mahdollistaen niille hyvän suorituskyvyn, näiden välillä on aina hyödynnettäviä sivukanavia, eikä millään prosessorin rakenteellisilla "pikkukorjauksilla" voida tätä muuttaa.

Jotta SMTstä saadaan kunnolla turvallinen sivukanavilta, pitää sallia vain saman prosessin eri säikeiden ajaminen samalla fyysisellä ytimellä yhtä aikaa.
No silti tähän astisista löydöistä vain osa sivukanavahyökkäyksistä on koskettanut muita kuin Intelin prossuja eli jonkun verran siellä olisi kuitenkin petrattavaa. Muuten samaa mieltä että hankala on kokonaan tilkitä varsinkin kun noille ennustamisalgoritmeille syötetään koko ajan isompia määriä tulevaa dataa pureskeltavaksi.

Nimenomaan.
Se on täysin ohjelmallisesti toteutettavissa oleva asia, eikä tähän vaikuta mitkään rautamuutokset. SMTtä on melko turha yrittää raudalla tehdä "turvallisemmaksi" kun se ainoa loppujen lopuksi merkittävä asia on siinä, kuinka käyttis sitä käyttää.
Onko käyttiksen ja prossuraudan välillä nykyään mitään rajapintaa joka kertoisi mikä ydin on virtuaalinen SMT-ydin ja mikä "aito" vai onko tällainen jaottelu edes mahdollista tällä hetkellä? Tuo CCX-välimuistien optimointikin tuntuu olevan melkoisen haastavaa ja kuorman pitäminen tietyillä ytimillä. Samoin softalla kikkailu kuulostaa pahasti siltä että se SMT:n nopeusetu on pian syöty sillä pois. Onneksi näiden hyödyntäminen on suhteellisen vaikeaa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko nyt siis niin että nappaamalla globaalisti SMT pois päältä ja ajettaisiin samat kuormat, niin sähköä kuluisi vähemmän?

Ei, vaan vaihtamalla nykyiset SMTtä tukevat 6-ydinprosessorit vastaavalla arkkitehtuurilla oleviin 8-ydinprosessoreihin joissa ei SMTtä tai 8-ydin-prosessorit 10-ydin-prosessoreihin joissa ei ole SMTtä.

SMT auttaa saavuttamaan paremman throughput-suorituskyvyn/piipinta-ala, ei per watti.

Pointtini olikin juuri tuo että hyvin pienillä valmistuskustannuksilla saadaan merkittävästi lisää kokonaissuorituskykyä.

.. ja kun valmistuskustannuksien merkitys vähenee, tämä etu pienenee jatkuvasti. Optio "laitetaan vaan enemmän ytimiä" tulee entistä halvemmaksi.

Silti eikös SMT:n ajatus nyt koko ajan ole ollut niiden käyttämättömien laskentayksiköiden hyödyntäminen tai enemmänkin sen hyödyn parempi esilletuominen käyttikselle?

Aina kun mietitään, että "hyödynnetään jotain paremmin" pitää miettiä, mitä se hyödyntäminen maksaa. Se ei maksa vain sitä paria prosenttia mitä ne SMTn suorat tukeminen maksaa, vaan se maksaa myös sen välimuistien huonomman osumatarkkuuden(joka syö ihan selvää sähköä).

Joskus selvästi paras ratkaisu ja järkevämmäksi tulee vaan laittaa enemmän rautaa kuin yrittää käyttää olemeassaoleva rauta "tehokkaammin".

Samoin jos nyt olisi vaikka tarve lämpötilan säätöön alemmilla kellotuksilla, niin tuottaako tuo SMT niin paljon lisälämpöä ettei sitä kannattaisi silti käyttää? Kyllä noissa AMD isoimmissakin EPYCeissä SMT edelleen on tarjolla ja Intelkin sitä yrittää pitää mukana.

Se, mitä "kannattaa käyttää" riippuu täysin tilanteesta.

Ja sinä oletat, että meillä on jo prosessori josta oltaisiin kytkemässä SMTtä pois päältä. Minä puhun siitä, millaisia prosessoripiirejä kannattaa suunnitella otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa.

ja silloin se sama monen säikeen suorituskyky saadaan pienemmällä virrankulutuksella siten, että sen sijaan, että ajettaisiin softaa yhden ison ytimen kahdella virtuaalisäikeellä, sitä kannattaakin ajaa kahdella erillisellä pienemmällä ytimellä, joilla saadaan sama säiekohtainen suorituskyky selvästi pienemmällä virrankulutuksella.

SMT on kuitenkin erinomainen siinä, että se antaa myös erinomaisen yhden säikeen suorituskyvyn. Ja yhden säikeen suorituskyvyllä tulee aina olemaan väliä. Jotta monella ytimellä saadaan sekä hyvä yhden että monen säikeen suorituskyky, tarvitaan sinne erilaisia ytimiä(eli vielä suurempi kokonaismäärä ytimiä), ja pinta-ala-vaatimusket kasvaa entisestään.

SMT optimoi throughput-suorituskykyä/pinta-ala, big.LITTLE optimoi throughput-suorituskykyä/sähkönkulutus.

Näistä ollaan koko ajan menossa siihen suuntaan, että pinta-alan merkitys vähenee(se halpenee) mutta sähkönkulutus on yhä useammin rajoittava tekijä.

No silti tähän astisista löydöistä vain osa sivukanavahyökkäyksistä on koskettanut muita kuin Intelin prossuja eli jonkun verran siellä olisi kuitenkin petrattavaa. Muuten samaa mieltä että hankala on kokonaan tilkitä varsinkin kun noille ennustamisalgoritmeille syötetään koko ajan isompia määriä tulevaa dataa pureskeltavaksi.

Zen/Zen2 o(lisi)vat tasan yhtä alttiita Portsmashille kuin Intelinkin prossut, jos vaan Portsmashistä tehtäisiin Zeniä vastaan targetoitu versio.

Mutta Portsmash pitää targetoida hyvin tarkkaa tiettyä mikroarkkitehtuuria vastaan ja intelin prosessoriarkkitehtuurit nyt sattuvat olemaan sen verran yleisempiä(ja esim. TTYn kaikissa oletuskokoonpanoissa eli siis sen kehittäneiden tutkijoiden koneissa on vain intelin prosessoreita), että se esimerkkikoodi millä tuota exploittia demottiin targetoitiin (tiettyjä) intelin prossuja vastaan. (ja muut, erilaiset intelin proissut ovat sitä esimerkkikoodia vastaan tasan yhtä immuuneja kuin AMDn prossut).


Onko käyttiksen ja prossuraudan välillä nykyään mitään rajapintaa joka kertoisi mikä ydin on virtuaalinen SMT-ydin ja mikä "aito" vai onko tällainen jaottelu edes mahdollista tällä hetkellä?

Käsittääkseni ei virallista, mutta siihen ytimien numerointiin yms. on sellaiset vakiintuneet toimintatavat, että kaikilla tunnetuilla (joko ei SMTtä, bulldozer-moduuli tai SMT2) prosessoreilla se onnistutaan tunnistamaan täydellä varmuudella, eikä AMD eikä intel tule tätä numerointitapaa muuttamaaan kuin pakolla(eli jos tuodaan esim SMT4). Nykyinen tunnistuskoodia hajoaa käytännössä siis vasta siinä vaiheessa kun joku tekee SMT4-x86-prosessorin, ja sitten pitää tätä tunnistuskoodia hiukan korjata.

Tuo CCX-välimuistien optimointikin tuntuu olevan melkoisen haastavaa ja kuorman pitäminen tietyillä ytimillä. Samoin softalla kikkailu kuulostaa pahasti siltä että se SMT:n nopeusetu on pian syöty sillä pois. Onneksi näiden hyödyntäminen on suhteellisen vaikeaa.

Se, että prosessorin rakenne tunnistetaan, ja se että säikeitä skeduloidaan optimaalisesti on aivan eri ongelmat. Se, mikä on optimaalista säikeiden skedulointia ytimille on äärimmäisen vaikea ongelma, koska skeduleri ei voi varmuudella tietää esim. 1) paljonko säikeet kommunikoivat keskenään/mitä muistia ne käyttävät, 2) mikä säie on nyt suorituskyvyn kannalta kriittinen, mutta molemmilla on hyvin suuri vaikutus siihen, minne ne kannattaa skeduloida.
 
Viimeksi muokattu:
Ei, vaan vaihtamalla nykyiset SMTtä tukevat 6-ydinprosessorit vastaavalla arkkitehtuurilla oleviin 8-ydinprosessoreihin joissa ei SMTtä tai 8-ydin-prosessorit 10-ydin-prosessoreihin joissa ei ole SMTtä.
Kuulostaa Coffee Lake Refreshiltä (poislukien i9) ja Comet Lakelta. ;)
 
Ei, vaan vaihtamalla nykyiset SMTtä tukevat 6-ydinprosessorit vastaavalla arkkitehtuurilla oleviin 8-ydinprosessoreihin joissa ei SMTtä tai 8-ydin-prosessorit 10-ydin-prosessoreihin joissa ei ole SMTtä.

SMT auttaa saavuttamaan paremman throughput-suorituskyvyn/piipinta-ala, ei per watti.

.. ja kun valmistuskustannuksien merkitys vähenee, tämä etu pienenee jatkuvasti. Optio "laitetaan vaan enemmän ytimiä" tulee entistä halvemmaksi.

Aina kun mietitään, että "hyödynnetään jotain paremmin" pitää miettiä, mitä se hyödyntäminen maksaa. Se ei maksa vain sitä paria prosenttia mitä ne SMTn suorat tukeminen maksaa, vaan se maksaa myös sen välimuistien huonomman osumatarkkuuden(joka syö ihan selvää sähköä).

Joskus selvästi paras ratkaisu ja järkevämmäksi tulee vaan laittaa enemmän rautaa kuin yrittää käyttää olemeassaoleva rauta "tehokkaammin".

Se, mitä "kannattaa käyttää" riippuu täysin tilanteesta.

Ja sinä oletat, että meillä on jo prosessori josta oltaisiin kytkemässä SMTtä pois päältä. Minä puhun siitä, millaisia prosessoripiirejä kannattaa suunnitella otettavaksi käyttöön tulevaisuudessa.

ja silloin se sama monen säikeen suorituskyky saadaan pienemmällä virrankulutuksella siten, että sen sijaan, että ajettaisiin softaa yhden ison ytimen kahdella virtuaalisäikeellä, sitä kannattaakin ajaa kahdella erillisellä pienemmällä ytimellä, joilla saadaan sama säiekohtainen suorituskyky selvästi pienemmällä virrankulutuksella.

SMT on kuitenkin erinomainen siinä, että se antaa myös erinomaisen yhden säikeen suorituskyvyn. Ja yhden säikeen suorituskyvyllä tulee aina olemaan väliä. Jotta monella ytimellä saadaan sekä hyvä yhden että monen säikeen suorituskyky, tarvitaan sinne erilaisia ytimiä(eli vielä suurempi kokonaismäärä ytimiä), ja pinta-ala-vaatimusket kasvaa entisestään.

SMT optimoi throughput-suorituskykyä/pinta-ala, big.LITTLE optimoi throughput-suorituskykyä/sähkönkulutus.

Näistä ollaan koko ajan menossa siihen suuntaan, että pinta-alan merkitys vähenee(se halpenee) mutta sähkönkulutus on yhä useammin rajoittava tekijä.

Zen/Zen2 o(lisi)vat tasan yhtä alttiita Portsmashille kuin Intelinkin prossut, jos vaan Portsmashistä tehtäisiin Zeniä vastaan targetoitu versio.

Mutta Portsmash pitää targetoida hyvin tarkkaa tiettyä mikroarkkitehtuuria vastaan ja intelin prosessoriarkkitehtuurit nyt sattuvat olemaan sen verran yleisempiä(ja esim. TTYn kaikissa oletuskokoonpanoissa eli siis sen kehittäneiden tutkijoiden koneissa on vain intelin prosessoreita), että se esimerkkikoodi millä tuota exploittia demottiin targetoitiin (tiettyjä) intelin prossuja vastaan. (ja muut, erilaiset intelin proissut ovat sitä esimerkkikoodia vastaan tasan yhtä immuuneja kuin AMDn prossut).


Käsittääkseni ei virallista, mutta siihen ytimien numerointiin yms. on sellaiset vakiintuneet toimintatavat, että kaikilla tunnetuilla (joko ei SMTtä, bulldozer-moduuli tai SMT2) prosessoreilla se onnistutaan tunnistamaan täydellä varmuudella, eikä AMD eikä intel tule tätä numerointitapaa muuttamaaan kuin pakolla(eli jos tuodaan esim SMT4). Nykyinen tunnistuskoodia hajoaa käytännössä siis vasta siinä vaiheessa kun joku tekee SMT4-x86-prosessorin, ja sitten pitää tätä tunnistuskoodia hiukan korjata.

Se, että prosessorin rakenne tunnistetaan, ja se että säikeitä skeduloidaan optimaalisesti on aivan eri ongelmat. Se, mikä on optimaalista säikeiden skedulointia ytimille on äärimmäisen vaikea ongelma, koska skeduleri ei voi varmuudella tietää esim. 1) paljonko säikeet kommunikoivat keskenään/mitä muistia ne käyttävät, 2) mikä säie on nyt suorituskyvyn kannalta kriittinen, mutta molemmilla on hyvin suuri vaikutus siihen, minne ne kannattaa skeduloida.
Hyvä kirjoitus, kiitokset siitä. Melkein ehdin älähtää tuosta yhden säikeen suorituskyvystä SMT-prossuissa, mutta paikkasitkin sen jo seuraavassa kappaleessa. :) No joka tapauksessa olen ymmärtänyt että RISC-prossuissa tuon SMT:n toteuttaminen on helpompaa juurikin yksinkertaisempien ja lyhympien käskyjen ansiosta. Tämän lienee syy siihen että Powerissa on jo tarjolla SMT8, mutta x86-puolella edelleen vain SMT2. Nyt kun katsotaan näitä tulevaisuudenvisioita, niin SMT4:n esiintyminen kuulostaa siis melko epätodennäköiseltä. Onkohan x86:lla edes ikinä järkeä tuota toteuttaa, meinaan alkaako välimuisti- ja muu kilpailu vain syömään sen minimaalisen edun mitä SMT4 voisi tuoda?

Hmm, luinkin vähän lisää tuosta Powerin SMT-toteutuksesta:
Assessing IBM's POWER8, Part 1: A Low Level Look at Little Endian
"However, once you run 2 threads on top of a core (SMT-2), the back-end acts like it consists of two full-blown 5-way superscalar cores, each with their own set of physical registers. This means that one thread cannot strangle the other by using or blocking some of the resources. That is the reason why IBM can claim that two threads will perform so much better than one.

The POWER8 microarchitecture is clearly built to run at least two threads. On average, two threads gives a massive 43% performance boost, with further peaks of up to 84%. This is in sharp contrast with Intel's SMT, which delivers a 18% performance boost with peaks of up to 32%. Taken further, SMT-4 on the POWER8 chip outright doubles its performance compared to single threaded situations in many of the SPEC CPU subtests."

Ja vielä tuosta skedulerin optimoinnista, niin vähän alkaa kuulostaa siltä että tulevaisuudessa tuohon väliin tarvitsisi saada lisää älyä, joku virallinen rajapinta, kiihdytinpiiri, prossukohtaiset käännöspolut tms. Varsinkin jos suunta on nyt tämä AMD:n viitoittama chipletti-liimailu ja ydinmäärään jatkuva kasvu, niin paine kasvaa saada se kapasiteetti oikeasti myös käyttöön.
 
Jotenki alkaa maistuu puulle tuo Intelin ja AMDn binnaus touhu. Myyvät samat sirut sitten monella eri hinnalla ja kuluttaja jää miettimään että missä kohdissa on ostettu tuote rahansa arvoinen vai onko tullut hankittua se laarin pohjimmainen joka juuri ja juuri mahtui "premium" binnaukseen..
Intel K/KF/KS
AMD koko uusi Ryzen generaatio on yksi ja sama siru.
Intelille pienet pisteet siitä ettei se ole tehnyt (ainakaan vielä) 12 core versiota 9900K-variantista, HT-Disabloidun version kyllä kuitenkin. AMDn tyyli hieman pelottaa enemmän (pisteet kuitenkin rehellisyydestä) heidän tehdessä "16"-core(8core x 2chiplets) prossusta rampautetun neljä ydintä disabloidun "12"-core version, toki binnaus alemmille kellotaajuuksille ja muutamat pimennetyt ytimet ..ööö.. siis myydään ne failed yieldit ulos uusina hienoina 12 - core prossuina, ja ne chipletit jotka ei jaksa kellottua juurikaan myydään ulos 8-core versioina taas alemmalla kellolla.

Toki on hienoa että tulee uutta teknologiaa ja AMD kuitenkin pyrkii painamaan niitä ulos huomattavasti huokeammalla kuin Intel, koska ovat kuiten yrittämäss purra Intelin kakusta isompaa palaa ja ovat pakotettuja hinta keinotteluun.
Jännityksellä vaan odottelen kuinka tiukat binnaukset sitten ovat ja jääkö kellottelut hyvin rajallisiksi noitten kanssa, jos AMD osaa pelinsä on se binnannut kaikki min.200MHz ylemmäksi kuin markkinoivat ja käyttäjät hoitavat lopun markkinoinnin, mutta jos binnaus on tappiin vedettynä tulee noista jäämään hieman karvas maku käyttäjille.
Tuo core countin mukaan nouswva kellotaajuus vaan nyt antaa kuvan tasan roskalaarin ulosmyynnistä, päällä jokunen herkku ja muu sattumia.
Jos noi uudet AMD 8c/16t prossut kellottuu _kaikki_ helposti ylös 16c tasoon ja ohi niin AMD on osunut kultasuoneen, toivotaan etteivät yllä olevat pelkoni roskalaatikon perkuusta osoittaudu oikeaksi.
Ei Intelkään viaton ole samassa roskalaatikon tyhjennys leikissä ja Nvidia Supparoi perässä :grumpy::rofl:

PCGamesN -
AMD’s “special binning” the 16-core Ryzen 3950X to make it “your best gaming part”
 
Jotenki alkaa maistuu puulle tuo Intelin ja AMDn binnaus touhu. Myyvät samat sirut sitten monella eri hinnalla ja kuluttaja jää miettimään että missä kohdissa on ostettu tuote rahansa arvoinen vai onko tullut hankittua se laarin pohjimmainen joka juuri ja juuri mahtui "premium" binnaukseen..
Intel K/KF/KS
AMD koko uusi Ryzen generaatio on yksi ja sama siru.
Intelille pienet pisteet siitä ettei se ole tehnyt (ainakaan vielä) 12 core versiota 9900K-variantista, HT-Disabloidun version kyllä kuitenkin. AMDn tyyli hieman pelottaa enemmän (pisteet kuitenkin rehellisyydestä) heidän tehdessä "16"-core(8core x 2chiplets) prossusta rampautetun neljä ydintä disabloidun "12"-core version, toki binnaus alemmille kellotaajuuksille ja muutamat pimennetyt ytimet ..ööö.. siis myydään ne failed yieldit ulos uusina hienoina 12 - core prossuina, ja ne chipletit jotka ei jaksa kellottua juurikaan myydään ulos 8-core versioina taas alemmalla kellolla.

Toki on hienoa että tulee uutta teknologiaa ja AMD kuitenkin pyrkii painamaan niitä ulos huomattavasti huokeammalla kuin Intel, koska ovat kuiten yrittämäss purra Intelin kakusta isompaa palaa ja ovat pakotettuja hinta keinotteluun.
Jännityksellä vaan odottelen kuinka tiukat binnaukset sitten ovat ja jääkö kellottelut hyvin rajallisiksi noitten kanssa, jos AMD osaa pelinsä on se binnannut kaikki min.200MHz ylemmäksi kuin markkinoivat ja käyttäjät hoitavat lopun markkinoinnin, mutta jos binnaus on tappiin vedettynä tulee noista jäämään hieman karvas maku käyttäjille.
Tuo core countin mukaan nouswva kellotaajuus vaan nyt antaa kuvan tasan roskalaarin ulosmyynnistä, päällä jokunen herkku ja muu sattumia.
Jos noi uudet AMD 8c/16t prossut kellottuu _kaikki_ helposti ylös 16c tasoon ja ohi niin AMD on osunut kultasuoneen, toivotaan etteivät yllä olevat pelkoni roskalaatikon perkuusta osoittaudu oikeaksi.
Ei Intelkään viaton ole samassa roskalaatikon tyhjennys leikissä ja Nvidia Supparoi perässä :grumpy::rofl:

PCGamesN -
AMD’s “special binning” the 16-core Ryzen 3950X to make it “your best gaming part”

Valmistustekniikka aiheuttaa yhä tiukempia rajoituksia, joten jos on edes semisti kilpailua, niin tulee olemaan täysin selvää, että löysät otetaan yhä tiukemmin pois.

Ja binnaus ei nyt pitäisi olla mikaan ongelma kellekään, kunhan ne kulkevat vähintään tasan sen, minkä valmistaja lupaa. Ei valmistaja ole mitenkään velvollinen menemään yhtään sen pidemmälle.
 
Jotenki alkaa maistuu puulle tuo Intelin ja AMDn binnaus touhu. Myyvät samat sirut sitten monella eri hinnalla ja kuluttaja jää miettimään että missä kohdissa on ostettu tuote rahansa arvoinen vai onko tullut hankittua se laarin pohjimmainen joka juuri ja juuri mahtui "premium" binnaukseen..
Intel K/KF/KS
AMD koko uusi Ryzen generaatio on yksi ja sama siru.
Intelille pienet pisteet siitä ettei se ole tehnyt (ainakaan vielä) 12 core versiota 9900K-variantista, HT-Disabloidun version kyllä kuitenkin. AMDn tyyli hieman pelottaa enemmän (pisteet kuitenkin rehellisyydestä) heidän tehdessä "16"-core(8core x 2chiplets) prossusta rampautetun neljä ydintä disabloidun "12"-core version, toki binnaus alemmille kellotaajuuksille ja muutamat pimennetyt ytimet ..ööö.. siis myydään ne failed yieldit ulos uusina hienoina 12 - core prossuina :grumpy::rofl:
Eikös 3900X ole 6+6?
 
siis myydään ne failed yieldit ulos uusina hienoina 12 - core prossuina, ja ne chipletit jotka ei jaksa kellottua juurikaan myydään ulos 8-core versioina taas alemmalla kellolla.

En nyt ymmärrä että mitä pahaa tässä oikein on?

Onhan binnaamista tehty iät ja ajat. Ne huonosti kellottuvat on myyty alemmin kellottuvina pois. Jos mietitään vaikka Intelin touhuja niin samaa tuotetta myydään varsin monella eri SKU:lla.
 
Valmistustekniikka aiheuttaa yhä tiukempia rajoituksia, joten jos on edes semisti kilpailua, niin tulee olemaan täysin selvää, että löysät otetaan yhä tiukemmin pois.

Ja binnaus ei nyt pitäisi olla mikaan ongelma kellekään, kunhan ne kulkevat vähintään tasan sen, minkä valmistaja lupaa. Ei valmistaja ole mitenkään velvollinen menemään yhtään sen pidemmälle.
Niinpä, perus kuluttajille vaan nyt myydään mielikuva kuitenkin ylitse luvattujen kellojen:


Intel® Performance Maximizer

AMD Details Ryzen 3000 Zen 2 Precision Boost Overdrive

Ohessa olevat tuotteet/informaatiot myyvät vain pahasti mielikuvaa potentiaalista pumpata lisää.
Kyllä me kaikki täällä tiedämme että niistä on saatavissa muutama pisara lisää ja huonolla tuurilla pelkkä kyynel, mutta koitappa sitä kertoa uudelle ylikellottajalle joka käyttää ymmärryksensä pohjana vaikka AMDn videon antamaa mielikuvaa.

Eli asia sinänsä on ok, mutta nyt myydään hippasen kalliita mielikuvia, ei esim. autvalmistajat sorru mainostamaan käyttämättömäksi jäänyttä tehopotentiaalia, mutta kyllä kaikki auton virittämisestä kiinnostuneet tietävät että sieltä on saatavissa enemmänkin ja jos virittely menee kuralleen niin eivät ne hyökkää valmistajan kimppuun.. Poislukien Polestar..


E:
Eikös 3900X ole 6+6?
2x 8core joista on molemmista pimennetty pari kuraisinta corea
En nyt ymmärrä että mitä pahaa tässä oikein on?

Onhan binnaamista tehty iät ja ajat. Ne huonosti kellottuvat on myyty alemmin kellottuvina pois. Jos mietitään vaikka Intelin touhuja niin samaa tuotetta myydään varsin monella eri SKU:lla.
Niinpä, ei Intel sen viattomampi ole. Kohta kaupasta saa III-olutta alennettuina, a) III-olut 3,5% ja b) 24-pullon kori joista neljä pulloa on tyhjiä, mutta on vähän halvempi siksi..


E2:

Miksi mainostetaan ylikellottamista, jos ei kuitenkaan uskalleta kertoa omien testien maksimeita mihinkä voi turvallisesti vetää yli? Esim missä on virallinen ilmoitus Intelin tai AMDn turvallisista volteista? Juu joitan arvoja, mutta vain joitain on, joita rikotaan jokaisessa valmistajan techdemossa, kertomatta käyttäjille.
 
Viimeksi muokattu:
Ohessa olevat tuotteet/informaatiot myyvät vain pahasti mielikuvaa potentiaalista pumpata lisää.
Kyllä me kaikki täällä tiedämme että niistä on saatavissa muutama pisara lisää ja huonolla tuurilla pelkkä kyynel, mutta koitappa sitä kertoa uudelle ylikellottajalle joka käyttää ymmärryksensä pohjana vaikka AMDn videon antamaa mielikuvaa.

Eli asia sinänsä on ok, mutta nyt myydään hippasen kalliita mielikuvia, ei esim. autvalmistajat sorru mainostamaan käyttämättömäksi jäänyttä tehopotentiaalia, mutta kyllä kaikki auton virittämisestä kiinnostuneet tietävät että sieltä on saatavissa enemmänkin ja jos virittely menee kuralleen niin eivät ne hyökkää valmistajan kimppuun.. Poislukien Polestar..

Kyllä autovalmistajatkin varmasti mainostaisi mahdollista extratehoja, jos olisi mahdollista. Tuo boostihan on heille, jotka maksavat extraa paremmasta jäähdytyksestä ja emolevystä. Autostakin saa enemmän irti ostamalla lisähilppeitä, vaikka malli pysyisikin samana.

Mitä binnaukseen tulee, niin olisihan se nyt aika kusista, jos AMD voisi myydä vain kalliita 8-ytimisiä prossuja. Tästä ei olisi kenellekkään hyötyä. Plussana vielä menisi käyttökelpoisia piirejä hukkaan.

Kyllä kaupan hyllyllä oleva 12-ytiminen on parempi kuin roskissa oleva.
 
Jotenki alkaa maistuu puulle tuo Intelin ja AMDn binnaus touhu. Myyvät samat sirut sitten monella eri hinnalla ja kuluttaja jää miettimään että missä kohdissa on ostettu tuote rahansa arvoinen vai onko tullut hankittua se laarin pohjimmainen joka juuri ja juuri mahtui "premium" binnaukseen..
Intel K/KF/KS
AMD koko uusi Ryzen generaatio on yksi ja sama siru.
Intelille pienet pisteet siitä ettei se ole tehnyt (ainakaan vielä) 12 core versiota 9900K-variantista, HT-Disabloidun version kyllä kuitenkin. AMDn tyyli hieman pelottaa enemmän (pisteet kuitenkin rehellisyydestä) heidän tehdessä "16"-core(8core x 2chiplets) prossusta rampautetun neljä ydintä disabloidun "12"-core version, toki binnaus alemmille kellotaajuuksille ja muutamat pimennetyt ytimet ..ööö.. siis myydään ne failed yieldit ulos uusina hienoina 12 - core prossuina, ja ne chipletit jotka ei jaksa kellottua juurikaan myydään ulos 8-core versioina taas alemmalla kellolla.

Toki on hienoa että tulee uutta teknologiaa ja AMD kuitenkin pyrkii painamaan niitä ulos huomattavasti huokeammalla kuin Intel, koska ovat kuiten yrittämäss purra Intelin kakusta isompaa palaa ja ovat pakotettuja hinta keinotteluun.
Jännityksellä vaan odottelen kuinka tiukat binnaukset sitten ovat ja jääkö kellottelut hyvin rajallisiksi noitten kanssa, jos AMD osaa pelinsä on se binnannut kaikki min.200MHz ylemmäksi kuin markkinoivat ja käyttäjät hoitavat lopun markkinoinnin, mutta jos binnaus on tappiin vedettynä tulee noista jäämään hieman karvas maku käyttäjille.
Tuo core countin mukaan nouswva kellotaajuus vaan nyt antaa kuvan tasan roskalaarin ulosmyynnistä, päällä jokunen herkku ja muu sattumia.
Jos noi uudet AMD 8c/16t prossut kellottuu _kaikki_ helposti ylös 16c tasoon ja ohi niin AMD on osunut kultasuoneen, toivotaan etteivät yllä olevat pelkoni roskalaatikon perkuusta osoittaudu oikeaksi.
Ei Intelkään viaton ole samassa roskalaatikon tyhjennys leikissä ja Nvidia Supparoi perässä :grumpy::rofl:

PCGamesN -
AMD’s “special binning” the 16-core Ryzen 3950X to make it “your best gaming part”

No mitenkäs noita pitäs myydä että herra ois tyytyväinen?

Tehdä jokaseen tuotteeseen eri siru?

Myydä prossut "alikellotettuna" että kuluttajat voi kellottaa enemmän ja fiilistellä että kylläpä nyt sai irti enemmän?

Eihän tossa ole oikein järkevää kritiikkiä yhtään sulla.

Jos väännettäis kymmenen erilaista sirua niin tuskin tippuis hinnat, jos heitettäis roskiin ne sirut joissa on pari rikkonaista ydintä niin tuskin tippuis hinnat, jos ei myytäis vähemmän kulkevia halvempina malleina, tuskin tippuis hinnat.

Valmistaja myy sulle prossun joka toimii luvatuilla specseillä, kaikki kellottelut sen yli on vaan plussaa oli se sitten 50 tai 500Mhz.

Meetkö autokauppaankin valittamaan jos moottoria ei saa softalla vedettyä +200hp :D

Amd sentään antaa kellottaa lähes kaikkia prossuja, toi intelin lukitsemishommahan se on ainut keinotekoinen "kusetus" näissä.
 
Kyllä autovalmistajatkin varmasti mainostaisi mahdollista extratehoja, jos olisi mahdollista. Tuo boostihan on heille, jotka maksavat extraa paremmasta jäähdytyksestä ja emolevystä. Autostakin saa enemmän irti ostamalla lisähilppeitä, vaikka malli pysyisikin samana.

Mitä binnaukseen tulee, niin olisihan se nyt aika kusista, jos AMD voisi myydä vain kalliita 8-ytimisiä prossuja. Tästä ei olisi kenellekkään hyötyä. Plussana vielä menisi käyttökelpoisia piirejä hukkaan.

Kyllä kaupan hyllyllä oleva 12-ytiminen on parempi kuin roskissa oleva.
En pidä lainkaan pahana myydä ulos noita, pisteet kotiin AMD:lle rehellisyydestä kertoa laarin tyhjennyksestä, kellotaajuuksien lineaarinen tippuminen alaspäin mennessä halvempaan suuntaan prossuissa laittaa vaan foliohattua päähän aika tiukasti, kyseessä on sama siru, onko alempien kellotaajuuksien ja ydinlukumäärien omaavien prossujen sirut todellakin niin kuraa etteivät kellotu ylemmäksi? Siihen saadaan vastauksia kun noita alkaa ensiviikolla olee testattuna, mutta jos ilmoitetut kellotaajuudet kulkevat käsi kädessä laadun kanssa niin voi voi..

E:
@oriental ei tuo ole kusetus, enkä niin ole sanonut, ihan tyytyväinen olen omaan asemaani :cigar2:
 
En pidä lainkaan pahana myydä ulos noita, pisteet kotiin AMD:lle rehellisyydestä kertoa laarin tyhjennyksestä, kellotaajuuksien lineaarinen tippuminen alaspäin mennessä halvempaan suuntaan prossuissa laittaa vaan foliohattua päähän aika tiukasti, kyseessä on sama siru, onko alempien kellotaajuuksien ja ydinlukumäärien omaavien prossujen sirut todellakin niin kuraa etteivät kellotu ylemmäksi? Siihen saadaan vastauksia kun noita alkaa ensiviikolla olee testattuna, mutta jos ilmoitetut kellotaajuudet kulkevat käsi kädessä laadun kanssa niin voi voi..
Mitä siis yrität nyt selittää? Minkä laadun kanssa? Ei CPU:n kellottuvuus kerro mitään sen laadusta.
 
Manuaalisesti mitään kellottavat on niin marginaalinen porukka että heidän ostoksiaan tuskin saa edes mitattua rahassa prosenttiosuudeksi myynnissä, katoaa kohinaan.

Parempi tämä mielestäni on kuluttajalle että automaatti boostit ottaa järkevät löylyt pois tuotteista. Ja kalliimpi tuote saa olla nopeampi kaikessa, eikai se väärin ole :)
 
En pidä lainkaan pahana myydä ulos noita, pisteet kotiin AMD:lle rehellisyydestä kertoa laarin tyhjennyksestä, kellotaajuuksien lineaarinen tippuminen alaspäin mennessä halvempaan suuntaan prossuissa laittaa vaan foliohattua päähän aika tiukasti, kyseessä on sama siru, onko alempien kellotaajuuksien ja ydinlukumäärien omaavien prossujen sirut todellakin niin kuraa etteivät kellotu ylemmäksi? Siihen saadaan vastauksia kun noita alkaa ensiviikolla olee testattuna, mutta jos ilmoitetut kellotaajuudet kulkevat käsi kädessä laadun kanssa niin voi voi..

Ei se kellottavuus pelkästään vaikuta. Esim. virrankulutuskin voi olla esteenä. Kyllähän monet AMD ei X-malliset prossut kellottuu ihan kivasti, mutta syystä tai toisesta ei toteuta X-mallien specsejä. Ryzenit nyt ei muutenkaan mitään kellotuskortteja ole, eli ei siinä hirveesti menetä mitään.
 
Kyllä autovalmistajatkin varmasti mainostaisi mahdollista extratehoja, jos olisi mahdollista. Tuo boostihan on heille, jotka maksavat extraa paremmasta jäähdytyksestä ja emolevystä. Autostakin saa enemmän irti ostamalla lisähilppeitä, vaikka malli pysyisikin samana.
Lisäyksenä tähän autoanalogiaan, niin kyllähän tämä on ollut autoalallakin jo jonkun aikaa ihan arkipäivää. Joku auton mankka voi ihan hyvin pystyä vaikka mihin satelliittiradioihin, bluetootheihin yms, mutta ei vain ole enabloitu koska et ole maksanut. Itse kävin joskus kauan sitten päivittämässä edellisen auton älyavaimen niin että napista painamalla sai webaston päälle. Kaapeli autoon kiinni, ding ja 150€. Teslahan on ymmärtääkseni vienyt tuon jo aika pitkälle. Viimeisin mikä pisti silmään taisi olla Audin uusi katumaasturi, jossa koko ajovaloyksikkö on ns. kokonaispaketti. Jos haluat lisää valotehoa, vastaantulijoiden tunnistusta, matriisi sitä sun tätä, niin puhelin ja rahaa käteen, Audille soitto ja voit parantaa valoja vaikka tulevan talven ajaksi. Pieni kairauksen maku kyllä tuollaisesta voi tietty jäädä...
 
Jäähän se epäselväksi, kun juttelen mitä sattuu etkä vastaa kysymyksiin.
Mä olen ihan tyytyväinen, AMD tuo markkinoille kovaa kilpailua, niin tehoissa kuin hinnoissa, jokaiselle on luvassa jotain, eritoten jos ostajana on asiansa ja tarpeensa tietävä kuluttaja tai yrityksen laitehankinnoista vastaava.
Vääristyvä mielikuva on ainoa asia mistä en ole ihan tyytyväinen, epäilisin että muutamassa viikossa täällä foorumilla on iloisia vanhoja käyttäjiä raportoimassa kivasti kulkevista kivistä ja sitten taas ihmetteleviä mielikuvamarkkinoinnin uhreiksi joutuneita uusia käyttäjiä ihmettelemässä miksei PBO nosta kelloja pilviin tai kivi ei muuten kellotu tai vaan kuumenee ja kippaa konetta.

Jos nyt joku kysymys on mielestäsi vielä vastaamatta, niin esittäisitkö sen uudelleen?
 
Mä olen ihan tyytyväinen, AMD tuo markkinoille kovaa kilpailua, niin tehoissa kuin hinnoissa, jokaiselle on luvassa jotain, eritoten jos ostajana on asiansa ja tarpeensa tietävä kuluttaja tai yrityksen laitehankinnoista vastaava.
Vääristyvä mielikuva on ainoa asia mistä en ole ihan tyytyväinen, epäilisin että muutamassa viikossa täällä foorumilla on iloisia vanhoja käyttäjiä raportoimassa kivasti kulkevista kivistä ja sitten taas ihmetteleviä mielikuvamarkkinoinnin uhreiksi joutuneita uusia käyttäjiä ihmettelemässä miksei PBO nosta kelloja pilviin tai kivi ei muuten kellotu tai vaan kuumenee ja kippaa konetta.

Jos nyt joku kysymys on mielestäsi vielä vastaamatta, niin esittäisitkö sen uudelleen?
Mikä CPU:n laatuun liittyvä aspekti kulki käsi kädessä kellotaajuksien kanssa?

Mikä tahansa hakemasi vääristynyt mielikuvatyyppinen asia kellotaajuuksin ei ole intellillä tai amd:llä nyt erillainen. Jos mielikuvat on huonoja mielestäsi nyt, niin sitten ne on. Minä en näe mitään ongelmaa. Nämä on kompleksisia vehkeitä ja kehitystä ei tarvi jarruttaa sen takia että ostajat ovat yksinkertaisia.
 
Miltäs nyt tuntuu pojat tämän tuloksen mukaan AMD Ryzen 5 3600 entry tason prossu pieksää heikosti säikeistyvässä suorituskyvyssä Intelin kaikkein uusimman ja kalleimman flag-ship prossun Intel Core i9 9900KF:n?
AMD Ryzen 5 3600 Beats Intel Core i9-9900KF at PassMark - CPU Mark Single-Thread

Mahtaa niitä poikia ottaa hattuun jotka maksoivat puoli vuotta sitten tuosta Intelin ylihinnoitellusta (entry prossusta suorituskyvystä) sen 600€-700€ kun nyt saa suurinpiirtein saman suorityskyvyn pelikäyttöön parillasadalla eurolla. Varsinkin kun erilaiset tietoturva bugit ovat syöneet inteleiden suorityskykyä urakalla.

Vaikka tulosta on epäily tehdyksi ylikellotetulla Ryzen 3600 on se silti helvetin kova tulos entry tason prossulle kun ei intelin lippulaiva tuotteetkaan enää pärjää suorityskyvyssä. Jos tulos pitää paikkansa Intelin on pakko tiputtaa noiden "lippulaiva prossujensa" hintoja budget luokkaan tai ne jäävät kaupan hyllylle.
 
Mitä siis yrität nyt selittää? Minkä laadun kanssa? Ei CPU:n kellottuvuus kerro mitään sen laadusta.

Vuonna miekka ja kypärä parhaiten kellottuvat prosessorit oli kalleimpia (rinnastuu tämän kaverin mielessä laadukkaimpia). Siis aikana ennen kerroinlukkoja ja niitä tuli sitten sen takia, että prosessorit alkoivat kulkea suunnilleen tarpeeksi hyvin samaa nopeutta ja halvempien mallien menoa piti rajoittaa. Kyllä silloin kun Pentiumit oli Premium-brändi binnattiin kellotaajuuksilla. Ei tätä taida tällä vuosikymmenellä olla tapahtunut.. Nyt katsotaan corejen määrää ja disabloidaan coreja hintasegmentin ja/tai toimivuuden mukaan.

Sori offtopicista, en tunne kommentin tekijää.
 
Vuonna miekka ja kypärä parhaiten kellottuvat prosessorit oli kalleimpia (rinnastuu tämän kaverin mielessä laadukkaimpia). Siis aikana ennen kerroinlukkoja ja niitä tuli sitten sen takia, että prosessorit alkoivat kulkea suunnilleen tarpeeksi hyvin samaa nopeutta ja halvempien mallien menoa piti rajoittaa. Kyllä silloin kun Pentiumit oli Premium-brändi binnattiin kellotaajuuksilla. Ei tätä taida tällä vuosikymmenellä olla tapahtunut.. Nyt katsotaan corejen määrää ja disabloidaan coreja hintasegmentin ja/tai toimivuuden mukaan.

Sori offtopicista, en tunne kommentin tekijää.

10 vuotta sitten jo oli AMD:llä dualcore phenom jonka sai modattua quad coreksi ottamalla vain pois päältä kytketyt ytimet käyttöön.

Samaten yli 10 vuotta sitten näytönohjaimia softamodattiin ottamalla käyttöön piireistä poistettuja ominaisuuksia
 
Vuonna miekka ja kypärä parhaiten kellottuvat prosessorit oli kalleimpia (rinnastuu tämän kaverin mielessä laadukkaimpia). Siis aikana ennen kerroinlukkoja ja niitä tuli sitten sen takia, että prosessorit alkoivat kulkea suunnilleen tarpeeksi hyvin samaa nopeutta ja halvempien mallien menoa piti rajoittaa. Kyllä silloin kun Pentiumit oli Premium-brändi binnattiin kellotaajuuksilla. Ei tätä taida tällä vuosikymmenellä olla tapahtunut.. Nyt katsotaan corejen määrää ja disabloidaan coreja hintasegmentin ja/tai toimivuuden mukaan.

Sori offtopicista, en tunne kommentin tekijää.
Ennen vanhaa oli myös tyypillistä segmentoida välimuisteilla, mikä oli pentium-aikakauden celeronit pähkinänkuoressa.
 
Miltäs nyt tuntuu pojat tämän tuloksen mukaan AMD Ryzen 5 3600 entry tason prossu pieksää heikosti säikeistyvässä suorituskyvyssä Intelin kaikkein uusimman ja kalleimman flag-ship prossun Intel Core i9 9900KF:n?
AMD Ryzen 5 3600 Beats Intel Core i9-9900KF at PassMark - CPU Mark Single-Thread

Mahtaa niitä poikia ottaa hattuun jotka maksoivat puoli vuotta sitten tuosta Intelin ylihinnoitellusta (entry prossusta suorituskyvystä) sen 600€-700€ kun nyt saa suurinpiirtein saman suorityskyvyn pelikäyttöön parillasadalla eurolla. Varsinkin kun erilaiset tietoturva bugit ovat syöneet inteleiden suorityskykyä urakalla.

Vaikka tulosta on epäily tehdyksi ylikellotetulla Ryzen 3600 on se silti helvetin kova tulos entry tason prossulle kun ei intelin lippulaiva tuotteetkaan enää pärjää suorityskyvyssä. Jos tulos pitää paikkansa Intelin on pakko tiputtaa noiden "lippulaiva prossujensa" hintoja budget luokkaan tai ne jäävät kaupan hyllylle.
Malta nyt ensi viikkoon provoamisesi kanssa ennen kuin sotket kalsarisi :rolleyes:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 727
Viestejä
5 049 553
Jäsenet
80 975
Uusin jäsen
konstadaonly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom