Asioita joita et ole huomannut

[IFLT_ITG]

Tämäkin tuli uutena. Onko hän ollut jo silloin Setä-Samulin lieassa? Mestari.

no, ei pysty kyllä tietämään ketä siellä oli. Tuli vaan nuoruus mieleen.
Mikä homma tämä Leevi and the the leavings levynkansi. Vitsi vai vika.

 

[TheMeII]

no, ei pysty kyllä tietämään ketä siellä oli. Tuli vaan nuoruus mieleen.
Mikä homma tämä Leevi and the the leavings levynkansi. Vitsi vai vika.

oisko vitsi koska Kerran elämässä ei ole kuin kaksi sanaa

 

[TommiZeliard]

no, ei pysty kyllä tietämään ketä siellä oli. Tuli vaan nuoruus mieleen.
Mikä homma tämä Leevi and the the leavings levynkansi. Vitsi vai vika.

Keskiviikko- ja torstaialbumien (kokoelmia) kansissa bändi on todennäköisesti tahallaan tehnyt tuollaisen typografisen ratkaisun, jonka voi lukea Leevi and the The Leavings, eli The tuplana. Jos olisi vain yhdessä kannessa, niin voisi olla vahinkokin. Toisaalta saman toistaminen heti seuraavassa kokoelmaalbumissa voisi myös olla ekan mokan paikkailua, että tarkoituksellahan me kikkailtiin. Jälkimmäisessä (torstai) kuitenkin aletaan lumipilvellä häivyttää tuplasanaa, eikä sitä enää tuon jälkeen esiinnykään. Lumipilvi peittää ekan tuplasanan (the) t- ja h-kirjaimien alaosan, eikä e-kirjainta näy lainkaan, joten tottahan koko sana tulee toistaa kokonaisena heti perään. Paitsi että tokastakin pilvi peittää t-kirjaimen alaosan.

Tupla-the kuuluu siis alkuperäiseen kansikuvaan. Muuten sinä/joku on muokannut tuota kuvaa. Kannen alaosa on oikein, eli albumin nimen yläpuolella on kuplavolkkari ja jonkinlainen surrealistinen lentolaite. Niiden aivan oikeassa reunassa näkyy alkuperäisen kannen ylä-keskiosan oikeaa reunaa avoautoon yläosaan asti, eli kannen alaosa on vedetty yläosan päälle. Oikean reunan pilkistyksestä huolimatta kannen keskiosaa puuttuu reilusti (amerikkalaistyyppinen pikaruokaravintola, suuri roskis ja 50-60-luvun avoauto).


Edit. Lisätty lumipilvihäivytys.

 

[IFLT_ITG]

Tupla-the kuuluu siis alkuperäiseen kansikuvaan. Muuten sinä/joku on muokannut tuota kuvaa. Kannen alaosa on oikein, eli albumin nimen yläpuolella on kuplavolkkari ja jonkinlainen surrealistinen lentolaite. Niiden aivan oikeassa reunassa näkyy alkuperäisen kannen ylä-keskiosan oikeaa reunaa avoautoon yläosaan asti, eli kannen alaosa on vedetty yläosan päälle. Oikean reunan pilkistyksestä huolimatta kannen keskiosaa puuttuu reilusti (amerikkalaistyyppinen pikaruokaravintola, suuri roskis ja 50-60-luvun avoauto).

joo, pienensin kuvaa.. ehkä vähän tyhmästi, kun on netissä tilaa.

 

[munse]

Solsidan-sarjan Anna-hahmon näyttelijä Mia Skäringer onkin oikeasti aika tatuoitu.

 

[teppo mörkö]

Solsidan-sarjan Anna-hahmon näyttelijä Mia Skäringer onkin oikeasti aika tatuoitu.

Miten mielenkiintoista.

 

[Antw]

Miten mielenkiintoista.

En ole itse sarjaa seurannut, mutta pointti lienee tässä oli se, että sarjassa tatuoinnit ovat aina tavalla tai toisella peitettyjä, ja/tai roolihahmo ei muistuta tyypillistä kädet täynnä taskoja -henkilöä habitukseltaan. Eli ihan ketjun aiheen mukainen huomio. Sinun nollakommenttisi oli sen sijaan täysin turha.

 

[Kaaaapo]

En tiedä meneekö ihan asioihin, joita en ole aiemmin huomannut, mutta meillä suomalaisilla on melkoinen "super power".

Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Kovinkaan monesta muusta kielestä ei löydy yhtä pitkiä pötköjä, joista lukija heti sanan nähdessään tietää mitä se tarkoittaa.

Saksa varmaankin on yksi. Onko muita vastaavia kieliä?

e: Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.

 

[Tonnin Seteli]

Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.

Hyvä huomio. Toisaalta tuollaisen perseestä vedetyn käsitteen ja termin tarve on aika hähmäinen. Kyllähän useimmissa kielissä osataan sanoa, että kyseessä on - vähän tapauksesta riippuen - kollaboraatio, konspirointi tai korruptio.

Havainto on kyllä aika oleellinen sikäli, että tarvittava lukutaidon ja kognition taso asiakeskustelussa vaihtelee kielten välillä.

 

[Kaaaapo]

Hyvä huomio. Toisaalta tuollaisen perseestä vedetyn käsitteen ja termin tarve on aika hähmäinen. Kyllähän useimmissa kielissä osataan sanoa, että kyseessä on - vähän tapauksesta riippuen - kollaboraatio, konspirointi tai korruptio.

Havainto on kyllä aika oleellinen sikäli, että tarvittava lukutaidon ja kognition taso asiakeskustelussa vaihtelee kielten välillä.

Olkoonkin hähmäinen, keksitty tai merkityksetön tai mitä vaan, mutta pointtini oli se, että 30 kirjaimen (perstuntumalla laskettuna) termin lukeminen ei tuota meille vaikeuksia ymmärtää, vaan luemme sen sujuvasti kuten minkä tahansa muun sanan.

Monesti olen nähnyt videoita, joissa englantia, espanjaa, portugalia, ranskaa tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilta kysytään lausumaan heidän kielensä pitkiä sanoja ja eivät ihan ekalla yrittämällä siinä onnistu.

Todennäköisesti syynä on kielemme rakenne, joka on monien sattumien summa. En usko, että olemme älykkämpiä kuin muun kieliset. Kielemme on ehkä loogisempi ja fiksummin rakennettu ja se sopii ketjun aiheeseen.

Monet muut kielet ovat sekoituksia aiemmista kielistä, adaptaatioista toisista kielistä ja kulttuureista. Esim
englanti on noin tai alle puolet anglosaksista alkuperää, sekoittuen ranskan (tai latinan), kreikan ja viikinkien kanssa. Suomi on kuitenkin kehittynyt pitkän aikaa omassa haarassaan ja siksi ehkä päätynyt nykyiseen tilaansa.

On toki maailmassa paljon muitakin pieniä kieliä, jotka eivät pohjaudu isoihin "äitikieliin", mutta suomi on ainakin eri maiden virallisiin kieliin verrattuna varsin ainutlaatuinen.

 

[Tonnin Seteli]

En usko, että olemme älykkämpiä kuin muun kieliset. Kielemme on ehkä loogisempi ja fiksummin rakennettu ja se sopii ketjun aiheeseen.

Ei varmasti lähtökohtaisesti, mutta kieli on parempi harjoitteluväline ja ärsyke kuin monet muut.

 

[munse]

En ole itse sarjaa seurannut, mutta pointti lienee tässä oli se, että sarjassa tatuoinnit ovat aina tavalla tai toisella peitettyjä, ja/tai roolihahmo ei muistuta tyypillistä kädet täynnä taskoja -henkilöä habitukseltaan. Eli ihan ketjun aiheen mukainen huomio. Sinun nollakommenttisi oli sen sijaan täysin turha.

Sarja kertoo tosiaan ruotsalaisesta hienostoalueesta. Tapahtumat sijoittuvat aina kesään (muistaakseni), jolloin tietenkin usein on lyhyttä hihaa päällä. Maskeeraajilla on ollut näemmä töitä.

 

[atw]

En tiedä meneekö ihan asioihin, joita en ole aiemmin huomannut, mutta meillä suomalaisilla on melkoinen "super power".

Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Kovinkaan monesta muusta kielestä ei löydy yhtä pitkiä pötköjä, joista lukija heti sanan nähdessään tietää mitä se tarkoittaa.

Saksa varmaankin on yksi. Onko muita vastaavia kieliä?

e: Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.

Etäisesti tähän liittyvänä myös sellainen - varmasti kaikkien nykyisen typotyksen aikakaudella huomaama - ominaisuus, että sanassa olevien kirjainten paikka ei ole lukemisen kannalta ihan niin tarkkaa. Kunhan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein, välissä olevat kirjaimet voivat olla hiukan väärässäkin järjestyksessä ja sana on silti helposti luettavissa. Johtuu ilmeisesti samasta kuin tuo esimerkin sana, eli ihminen lukee sanoja kokonaisuutena eikä kirjain kerrallaan. Tässä vanha juttu aiheesta, jossa muutama esimerkki. Kuten jutusta huomaa, ei kirjaimia voi ihan miten tahansa heittää, vaikka on se jutun jälkimmäinenkin esimerkki jotenkin vielä luettavissa.

 

[Eidzei]

Monesti olen nähnyt videoita, joissa englantia, espanjaa, portugalia, ranskaa tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilta kysytään lausumaan heidän kielensä pitkiä sanoja ja eivät ihan ekalla yrittämällä siinä onnistu.

Todennäköisesti syynä on kielemme rakenne, joka on monien sattumien summa. En usko, että olemme älykkämpiä kuin muun kieliset. Kielemme on ehkä loogisempi ja fiksummin rakennettu ja se sopii ketjun aiheeseen.

Monissa esim. englannin sanoissa ei ole mielestäni päivänselvää, mille tavulle asettuu paino jne. Varsinkin tekniset tai lääketieteelliset termit ovat pahoja, kun pitäisi lähinnä tietää, miten lausutaan. Esim. suom. dihydroksifenyylialaniini lienee kenen tahansa suomalaisen suoraan luettavissa ja lausuttavissa, mutta eng. IPA-merkitty ääntäminen (parilla vaihtoehdolla) on: "/ ˌdaɪ haɪˈdrɒk sɪˌfɛn lˈæl əˌnin, -nɪn, -ˌfin l- /" (dictionary.com).