Asioita joita et ole huomannut

Tämäkin tuli uutena. Onko hän ollut jo silloin Setä-Samulin lieassa? Mestari.
no, ei pysty kyllä tietämään ketä siellä oli. Tuli vaan nuoruus mieleen.
Mikä homma tämä Leevi and the the leavings levynkansi. Vitsi vai vika.
leevi.png
 
no, ei pysty kyllä tietämään ketä siellä oli. Tuli vaan nuoruus mieleen.
Mikä homma tämä Leevi and the the leavings levynkansi. Vitsi vai vika.
leevi.png
Keskiviikko- ja torstaialbumien (kokoelmia) kansissa bändi on todennäköisesti tahallaan tehnyt tuollaisen typografisen ratkaisun, jonka voi lukea Leevi and the The Leavings, eli The tuplana. Jos olisi vain yhdessä kannessa, niin voisi olla vahinkokin. Toisaalta saman toistaminen heti seuraavassa kokoelmaalbumissa voisi myös olla ekan mokan paikkailua, että tarkoituksellahan me kikkailtiin. Jälkimmäisessä (torstai) kuitenkin aletaan lumipilvellä häivyttää tuplasanaa, eikä sitä enää tuon jälkeen esiinnykään. Lumipilvi peittää ekan tuplasanan (the) t- ja h-kirjaimien alaosan, eikä e-kirjainta näy lainkaan, joten tottahan koko sana tulee toistaa kokonaisena heti perään. Paitsi että tokastakin pilvi peittää t-kirjaimen alaosan.

Tupla-the kuuluu siis alkuperäiseen kansikuvaan. Muuten sinä/joku on muokannut tuota kuvaa. Kannen alaosa on oikein, eli albumin nimen yläpuolella on kuplavolkkari ja jonkinlainen surrealistinen lentolaite. Niiden aivan oikeassa reunassa näkyy alkuperäisen kannen ylä-keskiosan oikeaa reunaa avoautoon yläosaan asti, eli kannen alaosa on vedetty yläosan päälle. Oikean reunan pilkistyksestä huolimatta kannen keskiosaa puuttuu reilusti (amerikkalaistyyppinen pikaruokaravintola, suuri roskis ja 50-60-luvun avoauto).


Edit. Lisätty lumipilvihäivytys.
 
Viimeksi muokattu:
Tupla-the kuuluu siis alkuperäiseen kansikuvaan. Muuten sinä/joku on muokannut tuota kuvaa. Kannen alaosa on oikein, eli albumin nimen yläpuolella on kuplavolkkari ja jonkinlainen surrealistinen lentolaite. Niiden aivan oikeassa reunassa näkyy alkuperäisen kannen ylä-keskiosan oikeaa reunaa avoautoon yläosaan asti, eli kannen alaosa on vedetty yläosan päälle. Oikean reunan pilkistyksestä huolimatta kannen keskiosaa puuttuu reilusti (amerikkalaistyyppinen pikaruokaravintola, suuri roskis ja 50-60-luvun avoauto).
joo, pienensin kuvaa.. ehkä vähän tyhmästi, kun on netissä tilaa.
 
Miten mielenkiintoista.
En ole itse sarjaa seurannut, mutta pointti lienee tässä oli se, että sarjassa tatuoinnit ovat aina tavalla tai toisella peitettyjä, ja/tai roolihahmo ei muistuta tyypillistä kädet täynnä taskoja -henkilöä habitukseltaan. Eli ihan ketjun aiheen mukainen huomio. Sinun nollakommenttisi oli sen sijaan täysin turha.
 
En tiedä meneekö ihan asioihin, joita en ole aiemmin huomannut, mutta meillä suomalaisilla on melkoinen "super power".

Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Kovinkaan monesta muusta kielestä ei löydy yhtä pitkiä pötköjä, joista lukija heti sanan nähdessään tietää mitä se tarkoittaa.

Saksa varmaankin on yksi. Onko muita vastaavia kieliä?

e: Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.
 
Viimeksi muokattu:
Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.
Hyvä huomio. Toisaalta tuollaisen perseestä vedetyn käsitteen ja termin tarve on aika hähmäinen. Kyllähän useimmissa kielissä osataan sanoa, että kyseessä on - vähän tapauksesta riippuen - kollaboraatio, konspirointi tai korruptio.

Havainto on kyllä aika oleellinen sikäli, että tarvittava lukutaidon ja kognition taso asiakeskustelussa vaihtelee kielten välillä.
 
Hyvä huomio. Toisaalta tuollaisen perseestä vedetyn käsitteen ja termin tarve on aika hähmäinen. Kyllähän useimmissa kielissä osataan sanoa, että kyseessä on - vähän tapauksesta riippuen - kollaboraatio, konspirointi tai korruptio.

Havainto on kyllä aika oleellinen sikäli, että tarvittava lukutaidon ja kognition taso asiakeskustelussa vaihtelee kielten välillä.

Olkoonkin hähmäinen, keksitty tai merkityksetön tai mitä vaan, mutta pointtini oli se, että 30 kirjaimen (perstuntumalla laskettuna) termin lukeminen ei tuota meille vaikeuksia ymmärtää, vaan luemme sen sujuvasti kuten minkä tahansa muun sanan.

Monesti olen nähnyt videoita, joissa englantia, espanjaa, portugalia, ranskaa tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilta kysytään lausumaan heidän kielensä pitkiä sanoja ja eivät ihan ekalla yrittämällä siinä onnistu.

Todennäköisesti syynä on kielemme rakenne, joka on monien sattumien summa. En usko, että olemme älykkämpiä kuin muun kieliset. Kielemme on ehkä loogisempi ja fiksummin rakennettu ja se sopii ketjun aiheeseen.

Monet muut kielet ovat sekoituksia aiemmista kielistä, adaptaatioista toisista kielistä ja kulttuureista. Esim
englanti on noin tai alle puolet anglosaksista alkuperää, sekoittuen ranskan (tai latinan), kreikan ja viikinkien kanssa. Suomi on kuitenkin kehittynyt pitkän aikaa omassa haarassaan ja siksi ehkä päätynyt nykyiseen tilaansa.

On toki maailmassa paljon muitakin pieniä kieliä, jotka eivät pohjaudu isoihin "äitikieliin", mutta suomi on ainakin eri maiden virallisiin kieliin verrattuna varsin ainutlaatuinen.
 
Viimeksi muokattu:
En ole itse sarjaa seurannut, mutta pointti lienee tässä oli se, että sarjassa tatuoinnit ovat aina tavalla tai toisella peitettyjä, ja/tai roolihahmo ei muistuta tyypillistä kädet täynnä taskoja -henkilöä habitukseltaan. Eli ihan ketjun aiheen mukainen huomio. Sinun nollakommenttisi oli sen sijaan täysin turha.
Sarja kertoo tosiaan ruotsalaisesta hienostoalueesta. Tapahtumat sijoittuvat aina kesään (muistaakseni), jolloin tietenkin usein on lyhyttä hihaa päällä. Maskeeraajilla on ollut näemmä töitä.
 
En tiedä meneekö ihan asioihin, joita en ole aiemmin huomannut, mutta meillä suomalaisilla on melkoinen "super power".

Toisessa ketjussa tuli vastaan tämä: "yhteistyöhimmeliprojektikuviota". Eli varsin pitkä viidestä sanasta koostuva yhdyssana, mutta meille suomalaislle tämän lukeminen ei kestä edes puolta sekuntia. Itse kun tuon luin, niin lähinnä vilkaisin sanaa ja ymmärsin sen.

Kovinkaan monesta muusta kielestä ei löydy yhtä pitkiä pötköjä, joista lukija heti sanan nähdessään tietää mitä se tarkoittaa.

Saksa varmaankin on yksi. Onko muita vastaavia kieliä?

e: Se "super power" on siis se, että meidän ei tarvitse tuota hirviötä päässämme pilkkoa pienemmiksi osiksi tai tavata, vaan ihan vain vilkaisemalla tuota hirviötä tiedämme mitä siinä sanotaan. Voimme lukea sen kuten minkä tahansa muun sanan lauseen keskellä.
Etäisesti tähän liittyvänä myös sellainen - varmasti kaikkien nykyisen typotyksen aikakaudella huomaama - ominaisuus, että sanassa olevien kirjainten paikka ei ole lukemisen kannalta ihan niin tarkkaa. Kunhan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikein, välissä olevat kirjaimet voivat olla hiukan väärässäkin järjestyksessä ja sana on silti helposti luettavissa. Johtuu ilmeisesti samasta kuin tuo esimerkin sana, eli ihminen lukee sanoja kokonaisuutena eikä kirjain kerrallaan. Tässä vanha juttu aiheesta, jossa muutama esimerkki. Kuten jutusta huomaa, ei kirjaimia voi ihan miten tahansa heittää, vaikka on se jutun jälkimmäinenkin esimerkki jotenkin vielä luettavissa.
 
Monesti olen nähnyt videoita, joissa englantia, espanjaa, portugalia, ranskaa tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilta kysytään lausumaan heidän kielensä pitkiä sanoja ja eivät ihan ekalla yrittämällä siinä onnistu.

Todennäköisesti syynä on kielemme rakenne, joka on monien sattumien summa. En usko, että olemme älykkämpiä kuin muun kieliset. Kielemme on ehkä loogisempi ja fiksummin rakennettu ja se sopii ketjun aiheeseen.
Monissa esim. englannin sanoissa ei ole mielestäni päivänselvää, mille tavulle asettuu paino jne. Varsinkin tekniset tai lääketieteelliset termit ovat pahoja, kun pitäisi lähinnä tietää, miten lausutaan. Esim. suom. dihydroksifenyylialaniini lienee kenen tahansa suomalaisen suoraan luettavissa ja lausuttavissa, mutta eng. IPA-merkitty ääntäminen (parilla vaihtoehdolla) on: "/ ˌdaɪ haɪˈdrɒk sɪˌfɛn lˈæl əˌnin, -nɪn, -ˌfin l- /" (dictionary.com).
 
Kun tekee kädestä "kiikarin" ja painaa sen suun ympärille yrittäen samalla viheltää käden muodostaman kanavan läpi, niin vihellyksen ääni ei kuulu.
Oli pakko kokeilla. Jos kättä nostaa yhtään vihellys kuuluu, joten ilma varmaan imetään huulten ympäriltä jolloin vihellys kuuluu. Tunneli vaikuta olevan ongelma.
 
En tiedä onko aikaisemmin ollut ketjussa mutta olen huomannut että unissa en käytä puhelinta melkein koskaan vaikka oikeassa elämässä sen kanssa kuluu tunteja päivittäin.

Onko unissa mitään muuta eletroniikkaa? telkkari? Radio? tietokone? auto? Eli onko puhelin poikkeus vai osa jotain isompaa kokonaisuutta.
 
En tiedä onko aikaisemmin ollut ketjussa mutta olen huomannut että unissa en käytä puhelinta melkein koskaan vaikka oikeassa elämässä sen kanssa kuluu tunteja päivittäin.

Mietin samaa havaintoa ja se pätee omaankin kokemukseeni. Puhelinta tai muita tietokoneeksi laskettavia asioita en unista muista. Muitakin kummallisia sääntöjä vaikuttaa olevan. Erilaisia nappeja on paljon, ja ne toimivat enintään joka toinen kerta. Valokytkimistä kaukosäätimiin ja erilaisten laitteiden käynnistyspainikkeisiin kaikki on täysin sohloa tuuritekniikkaa. Ampuma-aseita unissa välillä esiintyy, ja ne ovat sinänsä tuttuja välineitä vaikka en ole mikään aktiiviharrastaja. Niissäkin esiintyy häiriöitä yhtä paljon kuin sähkölaitteissa, ja muuttuvat ties miksi vesipyssyksi.

Onko unissa mitään muuta eletroniikkaa? telkkari? Radio? tietokone? auto? Eli onko puhelin poikkeus vai osa jotain isompaa kokonaisuutta.

Auto tuli heti mieleen, mutta eri päättelyllä arkisena välineenä. Autoa käytän unissa tämän tästä, samoin kuin vaikka mitä työkaluja. Sitä en miellä elektroniikaksi, ja jostain syystä unien autoissa ei ole edes mitään viihdejärjestelmää vaikka koko ikäni kaikissa autoissa on vähintään stereo ollut. Kaiketi ajoneuvon teema unessa liittyy niin vahvasti siirtymiseen ja liikkeen tunteeseen.

Unissani on välillä lentokoneita, mutta junia tai busseja ei koskaan. Matkustan ja olen matkustanut molemmilla verrattain harvoin, kuitenkin junassa moninverroin enemmän ja alkaen nuoremmasta iästä. Autoa olen ajanut paljon pidempään kuin käyttänyt älypuhelinta(siihenhän puhelimella nykyään viitataan). En löydä mitään selitystä näille ristiriidoille eri teemojen esiintymisen ja puuttumisen välillä.

Erillisenä, uniteemasta itsenäisenä ajatuksena mainittakoon, että melko harva ainakaan vielä 2025 kirjoitustaitoisista alitajuisesti ajattelee autoa elektroniikkana tai edes ensisijaisesti sähkölaitteena. Tulevaisuudessa voi olla toisin.
 
En tiedä onko aikaisemmin ollut ketjussa mutta olen huomannut että unissa en käytä puhelinta melkein koskaan vaikka oikeassa elämässä sen kanssa kuluu tunteja päivittäin.

Hah. Alitajunta on ihmeellinen.

Luin tämän tänään ja joitain tunteja sen jälkeen tuli pienet päikkärit, jossa yllätysyllätys oli pääosassa... puhelin.

Kolleegat soittivat ryhmäpuhelua humalassa, johon vastasin, kun näytti tutulta maatunnukselta ja numeron alulta, niin ajattelin sen olevan työpuhelu, eikä MS:n tukipuhelu. Tuon päätelmän tein unessa ennen vastaamista. Ei olisi kannattanut.

Tämä oli kyllä ensimmäinen kerta kun rekisteröin puhelimen unesta.
 
Onko unissa mitään muuta eletroniikkaa? telkkari? Radio? tietokone? auto? Eli onko puhelin poikkeus vai osa jotain isompaa kokonaisuutta.
Puhelimeen en osaa sanoa mutta muistan yhden elektroniikkaa sisältävän absurdin unen loppukohtauksen joka oli nuoruudesta kun leffat oli ysäriäksöniä.
Olin juoksemassa karkuun jossain amerikkalaistyylisessä satamassa (kuten leffoissa yleensäkin) konttien keskellä ja takaa-ajajt sai minut kiinni, siitä sitten tappelemaan ja hetken päästä huomasin seisovani itseni vieressä ohjaamassa SNESin ohjaimella itseäni. Siinä hetken turpaan ottaneena (en tuntenut edes unessa mitään koska vain ohjasin sitä toista itseäni) ihmettelin että miks mä pädillä pelaan ku oon parempi hiirellä ja näppiksellä, pädi muuttuikin heti näiksi, hämmennyin asiasta unessa ja heräsin.
 
Unissa elektroniset laitteet toimivat epäloogisesti/vakavaisesti. Ja kellonaikaa tuntuu olevan lähes mahdotinta tulkita. Tämä taitaa olla ihan yleisesti dokumentoitu asia.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 533
Viestejä
5 049 608
Jäsenet
80 897
Uusin jäsen
matias09

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom