Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kannattaa kysyä muistakin pankeista, esim. vakuusarvo voi olla parempi.

e: Nordealla esim. 75%, Danskella taitaa saada 80% asti. Edellyttäen tietysti ettei mitään perämetsien kammareita ostele.
 
Asuntolainakuvioo tässä ja OP ehdottaa tuota Garantiaa niin ei tarvisi puljaa takauksien kanssa. Vissii se summa asettuisi johonkin 2000 - 2500€ välille. Ei ole mitään kokemusta tästä, mutta kannattaako tätä ottaa? Onko muilla kokemuksia? Vai kannattaako järjestää takaukset mm. säästöjen, asuntojen/kiinteistöjen kautta? <- Tässä voi tulla pieni säätö kun on vähä epämääräsesti takautuvaa osuutta vapaana mm. lainojen vuoksi, ja ilmeisesti sijoituksia ei kannata laittaa vakuudeksi sen takia, että ne ovat sitten ns. lukossa.

120 000€~ lainasta kyse.
OP:llahan oli joku omakin lainatakaus olemassa minkä kustannuksia pystyi kattamaan lainasta kertyvillä bonuksilla. Eikö se ole mahdollinen tässä tapauksessa?
 
OP:llahan oli joku omakin lainatakaus olemassa minkä kustannuksia pystyi kattamaan lainasta kertyvillä bonuksilla. Eikö se ole mahdollinen tässä tapauksessa?

Täytyykin kysyä tätä, en ole moisesta kuullutkaan. Laitoin myös noista nykysistä asunnoista kun itseasiassa laskin, että kyllä noista pitäs vapautua sen verran, että saisi pantiksi pistettyä. Mutta katson mitä OP nyt vastaa.

E: No eipä saakaan kun unohdin tosiaan miinustaa tuon pankin laskeman arvon asunnoista joka on 30% pois myyntihinnasta. Nämä kun yhdistää nykyisiin lainoihin niin jäljelle ei jää mitään. Myymällä asunnot saisin käsikassaa kyllä.

Onpas tarkaksi mennyt :D

OP:n luottotakausta voi käyttää jos on omaa rahaa käyttää 10% asunnon kauppahinnasta.

Näyttää siltä, että on väistämättä hankittava takuu Garantiasta.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: eGe
Asuntolainakuvioo tässä ja OP ehdottaa tuota Garantiaa niin ei tarvisi puljaa takauksien kanssa. Vissii se summa asettuisi johonkin 2000 - 2500€ välille. Ei ole mitään kokemusta tästä, mutta kannattaako tätä ottaa? Onko muilla kokemuksia? Vai kannattaako järjestää takaukset mm. säästöjen, asuntojen/kiinteistöjen kautta? <- Tässä voi tulla pieni säätö kun on vähä epämääräsesti takautuvaa osuutta vapaana mm. lainojen vuoksi, ja ilmeisesti sijoituksia ei kannata laittaa vakuudeksi sen takia, että ne ovat sitten ns. lukossa.

120 000€~ lainasta kyse.
Itse garantiaa kerran käyttäneenä niin iha ok. Tais olla joku 6-8% olikohan taatusta summasta hinta. Pidin kyllä helppona rahana garantialle, mut aina kun voi olla vaivaamatta muita niin kyllä kannattaa..
 
Asuntolainakuvioo tässä ja OP ehdottaa tuota Garantiaa niin ei tarvisi puljaa takauksien kanssa. Vissii se summa asettuisi johonkin 2000 - 2500€ välille. Ei ole mitään kokemusta tästä, mutta kannattaako tätä ottaa? Onko muilla kokemuksia? Vai kannattaako järjestää takaukset mm. säästöjen, asuntojen/kiinteistöjen kautta? <- Tässä voi tulla pieni säätö kun on vähä epämääräsesti takautuvaa osuutta vapaana mm. lainojen vuoksi, ja ilmeisesti sijoituksia ei kannata laittaa vakuudeksi sen takia, että ne ovat sitten ns. lukossa.

120 000€~ lainasta kyse.
Itse juuri garantiaa käyttäneenä reilu 90k asunnossa maksoi 1900e
 
Ensimmäistä okt:tä hankkimassa ja nyt olisi potenttiaalinen kohde. 2015 rakennettu tiilitalo. Isolla tontilla ja itselle sopivalla sijainnilla. Onko tuollaisessa jotain erityisiä sudenkuoppia mitä pitäisi ottaa huomioon? Kuntotarkastus nyt luonnollisesti tulee tehtyä.

Muutamia erityispiirteitä mistä itsellä ei oikein mitään kosketuspintaa varsinkaan okt käytössä.

-Huopakatto
-Sähköinen lämmitys missä ilma puhalletaan lattiassa olevista rei’istä. En ole koskaan tälläistä nähnyt.
-Aurinkopaneelit 11x260w muistaakseni.
-Tiilitalo
 
Mikä ihme tämä o :D en kyllä ole kuullut enkä oikein ymmärrä miksi olis tollanen ratkasu

Tämä taitaa olla näitä amerikan ihmeitä.

Serkkupojalla -85 rakennettu tiilitalo missä oli myös tuollainen lattiasta puhaltava lämmitys. Muistaakseni valmet kotilämpö järjestelmä.

Nykyisin kyllä vaihdettu patterit seinään.

Hyvin erikoista että 2015 rakennetussa tuollainen ratkaisu. Täytyy olla joku fiksaatio tuota kohtaan.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jos on yhtään herkät silmät, niin tuollaisen ratkaisun saa suosiolla jättää ostamatta. Puhaltaa kaikki pölyt silmille ja muutenkin paskin ratkaisu ikinä. Entisessä toimistossa oli moinen ja porukalla jatkuvaa ongelmaa vedon ja silmien kanssa.
 
Oli siellä sentään varaava takka joten ei tarvitse pelkästään tuon varaan laskea.

Meilläkin nyt kissa ja varmasti tulee perässä koira jos omakotitaloon muutetaan niin elukoista lähtevät karvat ja muu paska varmaan pöllyää mukavasti. Täytyy kyllä tutkiskella tuota lämmitystä.
 
Ensimmäistä okt:tä hankkimassa ja nyt olisi potenttiaalinen kohde. 2015 rakennettu tiilitalo. Isolla tontilla ja itselle sopivalla sijainnilla. Onko tuollaisessa jotain erityisiä sudenkuoppia mitä pitäisi ottaa huomioon? Kuntotarkastus nyt luonnollisesti tulee tehtyä.

Muutamia erityispiirteitä mistä itsellä ei oikein mitään kosketuspintaa varsinkaan okt käytössä.

-Huopakatto
-Sähköinen lämmitys missä ilma puhalletaan lattiassa olevista rei’istä. En ole koskaan tälläistä nähnyt.
-Aurinkopaneelit 11x260w muistaakseni.
-Tiilitalo
Täällä vanha 1981 puutalo, mutta tiili ulkovuori ja tiilikatto. 155.4m2 ja huoneistoala 120m2 (4 makuuhuonetta).

Samoin tuo ilmalämmitys on ollut alunperin. 3000L sähkövaraaja. Varaajan saisi paloitella pois, mutta vielä jäänyt se urakka tekemättä. Ennen muuttoa käyttövesiputket tehtiin uudelleen ja uusi 300L käyttövesivaraaja.


Onko tuossa kohteessa siis tasakatto, kun materiaali on huopa?

Ilmalämmitys ei ole käytössä, eli vedet on kytketty siitä pois (ei ole siis enää lämmönlähdettä).

Panasonic ilmalämpöpumpun lisäksi tuli syksyllä Daikin Perfera 40N ilp. Varaava takka ja puuhella.

Tiilitalo on myös rakenteeltaan erilainen. Kun täällä ihan normi puu ja ulkovuori vain tiiltä. Villaeriste 20cm.

2015 talo, niin vielähän siinä ei mitään vikaa pitäisi olla?

Aurinkopaneelit voi olla hyödylliset, mutta ehkä niille ei kummempaa rahallista arvoa kannata laskea? Olisivat siis vain pieni plussa kokonaisuudessa?

Ilmalämmitys on ilmeisesti suora sähkö. Mutta lämmönlähteenä voidaan kyllä käyttää myös maalämpöä tai ilmavesilämpöpumppua. Toki tästä seuraa suuri kuluerä, jos aikoisi vaihtaa suorasta sähköstä pois. Itsellä ei ole siis tuosta ilmalämmityksestä mitään muuta tietoa oikeastaan.

Ilp voi olla ihan hyvä tai pari niitä. Samalla saa viilennettyä.

Serkkupojalla -85 rakennettu tiilitalo missä oli myös tuollainen lattiasta puhaltava lämmitys. Muistaakseni valmet kotilämpö järjestelmä.

Nykyisin kyllä vaihdettu patterit seinään.

Hyvin erikoista että 2015 rakennetussa tuollainen ratkaisu. Täytyy olla joku fiksaatio tuota kohtaan.
Ilmalämmitys on tosiaan 2015 talossa miinus. Saisi olla normaali lattialämmitys.

Onko siis sähköpatterit vaihdettu tilalle? Vai vesikiertoiset patterit (ei varmaan niitä)?
 
Ilmalämmitys on tosiaan 2015 talossa miinus. Saisi olla normaali lattialämmitys.

Onko siis sähköpatterit vaihdettu tilalle? Vai vesikiertoiset patterit (ei varmaan niitä)?

Siellä tehtiin täysremontti ja vaihdettiin vesikiertoiset patterit joka puolelle.
 
Täällä vanha 1981 puutalo, mutta tiili ulkovuori ja tiilikatto. 155.4m2 ja huoneistoala 120m2 (4 makuuhuonetta).

Samoin tuo ilmalämmitys on ollut alunperin. 3000L sähkövaraaja. Varaajan saisi paloitella pois, mutta vielä jäänyt se urakka tekemättä. Ennen muuttoa käyttövesiputket tehtiin uudelleen ja uusi 300L käyttövesivaraaja.


Onko tuossa kohteessa siis tasakatto, kun materiaali on huopa?

Harjakatto.


Ilmalämmitys ei ole käytössä, eli vedet on kytketty siitä pois (ei ole siis enää lämmönlähdettä).

Panasonic ilmalämpöpumpun lisäksi tuli syksyllä Daikin Perfera 40N ilp. Varaava takka ja puuhella.

Tiilitalo on myös rakenteeltaan erilainen. Kun täällä ihan normi puu ja ulkovuori vain tiiltä. Villaeriste 20cm.

2015 talo, niin vielähän siinä ei mitään vikaa pitäisi olla?
Varaava takka ja puuhella löytyivät tästäkin asunnosta. Ilmalämpöpumppu, ainakin yksi tulisi kyllä samantien ihan jo vain jäähdytyksen vuoksi. Mutta toki lämmitykseen siitä saisi myös hyötyä. Koneellinen ilmanvaihto ja lämpimän talteenotto tuosta löytyi.

Kirjotin ajatuksissa myös eilen väärin eli siis tämäkin on puurunkoinen mutta tiiliverhoilu.

2015 talo niin toivoisi ettei ainakaan mitään vikaa ole :D

Aurinkopaneeleista en sillein mitään arvoa laske, mietin vain pitääkö niissä ottaa huomioon jotain? 1800Wh oli tuotto eilen n.1700 aikaan.

Ei oikein välittäjältäkään saanut paljoa irti asunnon tiedoista tai käytöstä kun kuolinpesä asuntoa myy eikä heistä kukaan ole päivääkään tuolla asunut.
IMG_0806.jpeg
 
Harjakatto.

Varaava takka ja puuhella löytyivät tästäkin asunnosta. Ilmalämpöpumppu, ainakin yksi tulisi kyllä samantien ihan jo vain jäähdytyksen vuoksi. Mutta toki lämmitykseen siitä saisi myös hyötyä. Koneellinen ilmanvaihto ja lämpimän talteenotto tuosta löytyi.

Kirjotin ajatuksissa myös eilen väärin eli siis tämäkin on puurunkoinen mutta tiiliverhoilu.

2015 talo niin toivoisi ettei ainakaan mitään vikaa ole :D

Aurinkopaneeleista en sillein mitään arvoa laske, mietin vain pitääkö niissä ottaa huomioon jotain? 1800Wh oli tuotto eilen n.1700 aikaan.

Ei oikein välittäjältäkään saanut paljoa irti asunnon tiedoista tai käytöstä kun kuolinpesä asuntoa myy eikä heistä kukaan ole päivääkään tuolla asunut.
IMG_0806.jpeg
Tuossa ei pitäisi minusta mitään riskiä olla. Daikin P40N ilp (2440€) riitti viime talven 120m2 taloon. Vain kaksi asukasta, niin lämpö pääsee leviämään joka huonerseen. Vanhempi Panasonic ilp jäi siis vain varalle, jos olisi ollut enemmän pakkasta. Pesuhuoneen lattia on sähköllä lämpeävä. Samoin autotallin takana olevan kodinhoitohuoneen/varaston lattia lämpenee sähköllä. Mutta tuo tila oli ilman lämmitysta vaan varastona, niin säästyi vähän sähköä. Ei ole niin tärkeä tila tuo, että olisi lämmitystä pitänyt päällä.


Jos teiltä löytyisi joku hyvin taloista tietävä kaveri, niin se voisi saada talosta aika paljonkin tietoa mitä jakaa? Se ehkä hyvä katsoa, että miten korkealle talon korkeustaso on tehty? Ilmeisesti mitä korkeammalle, niin sitä parempi. Ja että talosta poispäin olisi riittävästi kaatoa pihassa.

Ilmalämmityksen arvon laskisin itse varmaan sähköpattereihin vertautuen? Toki pieni plussa siitä, että esim maalämmön voi kytkeä ilmalämmityskoneeseen. Tai VILP:in toki myös.

Täällä 1981 rakennetulla seudulla on hyvin paljon myös huopakattoja. Ehkä vain rännit uusittu. Eli ilmeisesti huopakatto on ihan toimiva ratkaisu.

Onkohan välittäjällä tietoa talon sähkölaskuista? Toki ne varmaan on ihan normaali tasoa.

Himablock merkkinen ilmalämpökone on täällä. Siinä siis kyllä vielä poistot toimii. Siihen nopeudet 1 ja 2. Liesituuletin on vielä kokonaan erillinen laite. Myös lämmitys vielä toimisi muuten, mutta ei ole enää niissä vanhoissa putkissa vettä. Eikä myöskään vanhassa isossa varaajassakaan ole vettä.


Tuo Daikin ilp osaa arvioida tuotetun lämpöenergian. 2025 näyttää 5901kWh (sisältäen jäähdytyksen).

Screenshot_2025-07-19-10-32-43-08.jpg

Sähköä kulunut 1600kWh.

Screenshot_2025-07-19-10-48-11-67_0ac2addf979993c0e494aa40c40dbf6e.jpg
 
Oman ukkini saan mahdollisesti kyllä vielä tuota katsomaan. Rakentanut koko elämänsä taloja yrittäjänä joten osaa noihin perustuksiin yms ottaa kantaa vaikka hirsi mies onkin henkeen ja vereen.
Välittäjä ilmoitti sähkön kulutuksen 5 500 - 11 200 kWh vaihtelu ilmeisesti siksi niin suuri ettei vanha asukas enään jaksanut puulla lämmittää loppuvuosina.
 
Jos ilmalämmitys on vetoisa tai tuottaa pölyä, on huonosti suunniteltu/väärin säädetty ja riittävä suodatus puuttuu. Olen nyt asunut 17 vuotta ilmalämmityksen kanssa. Aivan hemmetin hyvä systeemi etenkin ilpin kaverina.
 
Täällä 1981 rakennetulla seudulla on hyvin paljon myös huopakattoja. Ehkä vain rännit uusittu. Eli ilmeisesti huopakatto on ihan toimiva ratkaisu.
Huopakatto on oikein toimiva ratkaisu, varsinkin jos tehty kunnolla eikä mistään palahuovasta tms leikkimökkiratkaisusta. Huomiota kannattaa antaa varsinkin jos kermit on liimattu puhalletulla bitumilla kiinni. Se krakeloituu aikaa myöden ja vaikka vielä pitäisikin vettä koska sen alla on ehjät kermit, niin tuota on usein kaadettu läpivienteihin ja luotettu sen hoitavan läpiviennin tiivistämisen.
Bitumin käytön kyllä huomaa helposti "lätäköistä" saumojen vieressä. Ja yleensä krakeloitumisenkin näkee jo kaukaa.
 
Jos ilmalämmitys on vetoisa tai tuottaa pölyä, on huonosti suunniteltu/väärin säädetty ja riittävä suodatus puuttuu. Olen nyt asunut 17 vuotta ilmalämmityksen kanssa. Aivan hemmetin hyvä systeemi etenkin ilpin kaverina.
Hyvä kun muistutit, noiden säädettävyyskin on yks vitsi. Ja lattialla pölyä ei voi välttää. Mutta hienoa jos olet tyytyväinen, itse parantelin silmiä useamman vuoden vanhan toimiston jäljiltä.
 
Saakohan tällä hetkellä mistään pankista 3 kk euriboria ja 0,44 % pienempää marginaalia?
 
Saakohan tällä hetkellä mistään pankista 3 kk euriboria ja 0,44 % pienempää marginaalia?
Näillä tiedoilla mahdoton vastata juuri sinun tilanteesta, mutta yleisesti ottaen tietyt asiakkaat saavat. Riippuu niin monesta tekijästä että oman tilanteen saa parhaiten selville kun kilpailuttaa pankit. Se että jos joku täällä ilmoittaa että on henkilökohtaisesti saanut esimerkiksi 3kk/0,4% ei kerro vielä juuri Sinun tilanteesta mitään.
 
Vähän samaan aiheeseen: Onkohan kellään kokemusta, paljonko pankit yrittävät nostaa marginaalia, kun asuntolaina vaihtuu sijoitusasuntolainaksi (eli asunto menee omasta käytöstä vuokralle)? Oma marginaali juuri tuollainen 0,44% ja veikkaan että yrittävät korottaa kymmenyksellä kun vaihtuu sijoitusasuntolainaksi. Juuri sen verran lainaa jäljellä että parempi kilpailuttaa joka tapauksessa, mutta millaisia marginaaleja täällä on saatu vastaavassa muutostilanteessa?
 
Vähän samaan aiheeseen: Onkohan kellään kokemusta, paljonko pankit yrittävät nostaa marginaalia, kun asuntolaina vaihtuu sijoitusasuntolainaksi (eli asunto menee omasta käytöstä vuokralle)? Oma marginaali juuri tuollainen 0,44% ja veikkaan että yrittävät korottaa kymmenyksellä kun vaihtuu sijoitusasuntolainaksi. Juuri sen verran lainaa jäljellä että parempi kilpailuttaa joka tapauksessa, mutta millaisia marginaaleja täällä on saatu vastaavassa muutostilanteessa?
ei niilla ole oikeutta tehda sita. Ja verottajaa ei kiinnosta milla nimella laina on pankissa vaan sen saa aina yhtalailla vahentaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän samaan aiheeseen: Onkohan kellään kokemusta, paljonko pankit yrittävät nostaa marginaalia, kun asuntolaina vaihtuu sijoitusasuntolainaksi (eli asunto menee omasta käytöstä vuokralle)? Oma marginaali juuri tuollainen 0,44% ja veikkaan että yrittävät korottaa kymmenyksellä kun vaihtuu sijoitusasuntolainaksi. Juuri sen verran lainaa jäljellä että parempi kilpailuttaa joka tapauksessa, mutta millaisia marginaaleja täällä on saatu vastaavassa muutostilanteessa?

Ei se vaihdu mihinkään jos et välillä ota uutta lainaa (esim. eri pankista) minkä otat tuolla nimikkeellä ja maksat sillä alkuperäisen lainan pois. (Mitä ei ehkä kannata tehdä).
Eli se laina on ja pysyy, kunnes sen maksat pois. Eikä muutu "kesken kaiken" pankin tai edes sinun ilmoituksellasi eri nimikkeeksi.
 
Suoraan sanottuna ärsyttää "piilogrynderit". Tekevät ruman näköisiä kovan rahan asuntoja ja hintapyynnöt kuitenkin yksilöllisen talon tasoa. Tarkoitan piilogryndereillä niitä, jotka koijaavat kaupunkia, että ovat rakentamassa omaan tarpeeseensa, mutta myyvätkin sitten talot heti valmistuttua tai viimeistään kahden vuoden asumisen jälkeen. Jyväskylässä kaupunki on nimenomaisesti tontin hakuvaiheessa yksiselitteisesti joillakin alueilla pyrkinyt rajoittamaan sitä, että luovutettavan tontin on tultava omaan käyttöön, eikä myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi. Jostain syystä silti niitä päätyy joko suoraan gryndereille tai heidän lähipiirinsä kautta myytäväksi.

Eniten noissa ärsyttää se, että talojen varustelutaso on paska, kaikessa on säästetty, arkkitehtuuri ei näytä miltään ja tunnetaan vain valkoisen ja mustan sävyt. Keittiöt, kodarit yms aina saman näköisiä ja toimimattomia pahimmillaan. Välillä myös säästäminen viety niin pitkälle, ettei asunnossa ole ikkunoissa kaihtimia tai edes verhotankoja/kiskoja, pistorasioita on liian vähän, yleiskaapelointi on tyyliin vaan sähkökeskus + joku yksittäinen huone, mutta ei muuta jne. jne.

En ole näiden asuntojen kohderyhmää, mutta ärsyttää se kun tonteille olisi oikeaa kysyntää ja niihin voisi tulla oikeita kodinrakentajia tarpeeseen, niin sitten sinne väliin ripotellaan noita vuokra-asuntojen kaltaisia OKT ja paritaloja. Näyttäisi myös siltä, että em. asunnot harvemmin ovat ns. loppuelämän koteja, vaan omistaja saattaa vaihtua tiuhaankin.
 
Pankki laittoi alustavan lainatarjouksen ja ihmetyttää kyllä tuo 4 vuoden kiinteä korko joka oli lyöty 2.9%. Miksi tällänen?
Kerroin, että en halua korkosuojaa, enkä kiinteää lainaa, sekä euroborin voi suoraan vaihtaa 12kk -> 3kk, mutta eivät muokanneet tarjousta, ainakaa vielä :D
 
Suoraan sanottuna ärsyttää "piilogrynderit". Tekevät ruman näköisiä kovan rahan asuntoja ja hintapyynnöt kuitenkin yksilöllisen talon tasoa. Tarkoitan piilogryndereillä niitä, jotka koijaavat kaupunkia, että ovat rakentamassa omaan tarpeeseensa, mutta myyvätkin sitten talot heti valmistuttua tai viimeistään kahden vuoden asumisen jälkeen. Jyväskylässä kaupunki on nimenomaisesti tontin hakuvaiheessa yksiselitteisesti joillakin alueilla pyrkinyt rajoittamaan sitä, että luovutettavan tontin on tultava omaan käyttöön, eikä myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi. Jostain syystä silti niitä päätyy joko suoraan gryndereille tai heidän lähipiirinsä kautta myytäväksi.

Eniten noissa ärsyttää se, että talojen varustelutaso on paska, kaikessa on säästetty, arkkitehtuuri ei näytä miltään ja tunnetaan vain valkoisen ja mustan sävyt. Keittiöt, kodarit yms aina saman näköisiä ja toimimattomia pahimmillaan. Välillä myös säästäminen viety niin pitkälle, ettei asunnossa ole ikkunoissa kaihtimia tai edes verhotankoja/kiskoja, pistorasioita on liian vähän, yleiskaapelointi on tyyliin vaan sähkökeskus + joku yksittäinen huone, mutta ei muuta jne. jne.

En ole näiden asuntojen kohderyhmää, mutta ärsyttää se kun tonteille olisi oikeaa kysyntää ja niihin voisi tulla oikeita kodinrakentajia tarpeeseen, niin sitten sinne väliin ripotellaan noita vuokra-asuntojen kaltaisia OKT ja paritaloja. Näyttäisi myös siltä, että em. asunnot harvemmin ovat ns. loppuelämän koteja, vaan omistaja saattaa vaihtua tiuhaankin.
Enkä kyllä ymmärrä kuka noita taloja edes ostaa - ainakaan sillä hintapyyntötasolla mitä näkyvät olevan. Todella tympeää kahlata myynti-ilmoja läpi, kun kaksi kolmesta talosta on juuri tuollaista grynderin unelmaa. Meillä kävi kyllä nykyisen torpan kanssa aivan mieletön tuuri, kun on tullut edelleen seurattua talotarjontaa sivusilmällä.
 
Suoraan sanottuna ärsyttää "piilogrynderit". Tekevät ruman näköisiä kovan rahan asuntoja ja hintapyynnöt kuitenkin yksilöllisen talon tasoa. Tarkoitan piilogryndereillä niitä, jotka koijaavat kaupunkia, että ovat rakentamassa omaan tarpeeseensa, mutta myyvätkin sitten talot heti valmistuttua tai viimeistään kahden vuoden asumisen jälkeen. Jyväskylässä kaupunki on nimenomaisesti tontin hakuvaiheessa yksiselitteisesti joillakin alueilla pyrkinyt rajoittamaan sitä, että luovutettavan tontin on tultava omaan käyttöön, eikä myytäväksi tai edelleen luovutettavaksi. Jostain syystä silti niitä päätyy joko suoraan gryndereille tai heidän lähipiirinsä kautta myytäväksi.

Eniten noissa ärsyttää se, että talojen varustelutaso on paska, kaikessa on säästetty, arkkitehtuuri ei näytä miltään ja tunnetaan vain valkoisen ja mustan sävyt. Keittiöt, kodarit yms aina saman näköisiä ja toimimattomia pahimmillaan. Välillä myös säästäminen viety niin pitkälle, ettei asunnossa ole ikkunoissa kaihtimia tai edes verhotankoja/kiskoja, pistorasioita on liian vähän, yleiskaapelointi on tyyliin vaan sähkökeskus + joku yksittäinen huone, mutta ei muuta jne. jne.

En ole näiden asuntojen kohderyhmää, mutta ärsyttää se kun tonteille olisi oikeaa kysyntää ja niihin voisi tulla oikeita kodinrakentajia tarpeeseen, niin sitten sinne väliin ripotellaan noita vuokra-asuntojen kaltaisia OKT ja paritaloja. Näyttäisi myös siltä, että em. asunnot harvemmin ovat ns. loppuelämän koteja, vaan omistaja saattaa vaihtua tiuhaankin.
Ongelmaa ei pysty mitenkään kaupunki tai muukaan taho estämään niin kauan kuin tontteja jaetaan alle markkinahinnan, silloin niistä menee aina osa nopeaan kiertoon. Ainoa tapa korjata ongelma on myydä tontit markkinahintaisina, jolloin niistä ei ainakaan saa pikavoittoja ilman että kaupunki tienaa myös. Toinen tapa olisi sitten pitää niitä vuokratontteina, joihin olisi kytketty vuokrankorotus mikäli talo myydään alle 10v pidon. Tätä Helsinki jossain vaiheessa harrasti.
Jos noissa gryndereiden taloissa ja "yksilöllisissä" on samat hintapyynnit niin voi olla mahdollista sellainenkin että se yksilöllinen maku on vain paskaa eikä sellaista muut halua. Toisaalta mahdollista että sen alueen kohderyhmän maksukyvyllä ei niistä paremmista ominaisuuksista makseta vaan grynderin tuote on hintamaksimi ja kaikki sen yli on vain turhaa.
 
Olisiko täällä linkata joitain ilmoituksia mikä on selkeä grynderin rakennuttama talo?
 
Pankki laittoi alustavan lainatarjouksen ja ihmetyttää kyllä tuo 4 vuoden kiinteä korko joka oli lyöty 2.9%. Miksi tällänen?
Kerroin, että en halua korkosuojaa, enkä kiinteää lainaa, sekä euroborin voi suoraan vaihtaa 12kk -> 3kk, mutta eivät muokanneet tarjousta, ainakaa vielä :D
Sama täällä pankki perusteli, että tähän lainalupaukseen tulee väkisin kaikki hilavitkuttimet mukaan vaikka kuinka pyytäisi ilman. Sitten kun kohde tiedossa niin muokkaavat sen lainan sovitun mukaiseksi, tai kun tekee kilpailutuskierroksen. Onhan tuo vähän turhauttavaa.
 
Olisiko täällä linkata joitain ilmoituksia mikä on selkeä grynderin rakennuttama talo?
En nyt ole aktiivisesti seurannut ja juuri tällä hetkellä oman lähialueeni liepeillä ei ole täydellistä esimerkkiä antaa, mutta muutamia aika tyypillisiä juttuja grynderitaloissa:

- värimaailma valkoista ja/tai mustaa
- pistorasioita on tilaan nähden liian vähän
- yleiskaapelointi vedetty vain yksittäisiin tiloihin tai pahimmillaan keskukselta vaan esim. eteiseen
- vesikalusteet ovat halvinta sorttia
- sisäovet ovat halvimpia laakaovia (sentään joskus kahvat vähän paremmasta mallistosta)
- maalämmön sijasta on kaukolämpö
- ei viilennysratkaisuja
- säilytysratkaisut yhtä kuin pari kiintokaappia (eli tod. näk. liian vähän)
- laatat perus valkoista tai rautakaupan halvemman pään materiaalia
- keittiö yms. materiaalit, vetimet yms. halvimmasta päästä
- kodinkoneet hinnat alkaen mallia

Listaa voisi jatkaa aika pitkään...
 
Täytyy muistaa, että varsinkin nykyään moni myös joutuu pakon sanelemana rakentamaan tiukalla budjetilla vaikka tekisi itselleenkin, ja tällöin materiaalit/koneet haetaan hinnat alkaen -malleista. Ja toisaalta ei ehkä osata rakennusvaiheessa miettiä kaikkia yksityiskohtia, jolloin ratkaisut on katalogin helpoimmin toteutettavasta päästä. Ja valkoinen ja musta nyt vaan tuntuvat olevan monen mieleen, ei kai niitä pelkästään hinta edellä tehdä.
 
Täytyy muistaa, että varsinkin nykyään moni myös joutuu pakon sanelemana rakentamaan tiukalla budjetilla vaikka tekisi itselleenkin, ja tällöin materiaalit/koneet haetaan hinnat alkaen -malleista. Ja toisaalta ei ehkä osata rakennusvaiheessa miettiä kaikkia yksityiskohtia, jolloin ratkaisut on katalogin helpoimmin toteutettavasta päästä. Ja valkoinen ja musta nyt vaan tuntuvat olevan monen mieleen, ei kai niitä pelkästään hinta edellä tehdä.
Yksilöllisyys ei tule pelkällä rahalla, vaan suunnittelulla ja ajatuksella. Kyllä omaksi kodiksi rakennetut talot tuppaavat näyttämään joiltakin osin persoonallisemmilta kuin grynderien kaikille ja ei kenellekään kohteet. Tehdyt valinnat myös näkyvät yleensä siinä, että on hieman panostettu siellä ja täällä, pakko ei ole tietenkään tehdä mitään grand design kohdetta. Noita vaan harvemmin näkee jos talo on tehty myyntiin.
 
Yksilöllisyys ei tule pelkällä rahalla, vaan suunnittelulla ja ajatuksella. Kyllä omaksi kodiksi rakennetut talot tuppaavat näyttämään joiltakin osin persoonallisemmilta kuin grynderien kaikille ja ei kenellekään kohteet. Tehdyt valinnat myös näkyvät yleensä siinä, että on hieman panostettu siellä ja täällä, pakko ei ole tietenkään tehdä mitään grand design kohdetta. Noita vaan harvemmin näkee jos talo on tehty myyntiin.

Ehdottomasti tämä, kyllä sen huomaa pienistä yksityiskohdista(kin). Vaikka (en tajua miksi) osa ehkä suosii sitä mustaa ja valkoista niin esim. sauna on monelle "pyhä" ja siihen on ehkä sen valaistukseen, väriin jne. panostettu enempi tai esim. vessan sisustus tai ehkä keittiön vesihana onkin "vedettävä" eli sisältää letkua ja sillä saa helpommin suihkuteltua ympäriinsä jne jne.

Jos homma ei kiinnosta, siinä ei ole itsellä mitään kiinni ja tarkoitus vaan repiä maksimi voitto minimi rahoituksella niin kyllä sen näkee. Eikä esim. se pimennysverho ja rullaverho tai erivärinen maali seinään itselle taloa tehdessä käytännössä maksa "mitään" enempää. Tai ne hieman paremmat lasit, se hieman erilaisempi ovi vessaan, ne pari koukkua lisää, ne paremmat pakastimet, jääkaappi, postilaatikko, numerokyltti jne jne.
 
Asuntolainaan kannattaa näemmä tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, varsinkin alkuvaiheessa että laina lähtisi lyhenemään nopeammin. Tein testimielessä pienen 5 k€ ylimääräisen lyhennyksen ja lainan kokonaiskorosta hävisi 4 k€ pois. Ylimääräiselle lyhennykselle saan periaatteessa saman tuoton nyt loppuvuodelle kuin jos olisin makuuttanut sitä 5k€ säästötilillä, vaikka lainan korot ovatkin nyt aika maltilliset.

Laina-aika on tietysti pisin mahdollinen, mutta ajatuksena on yrittää maksaa laina pois huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
 
Asuntolainaan kannattaa näemmä tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, varsinkin alkuvaiheessa että laina lähtisi lyhenemään nopeammin. Tein testimielessä pienen 5 k€ ylimääräisen lyhennyksen ja lainan kokonaiskorosta hävisi 4 k€ pois. Ylimääräiselle lyhennykselle saan periaatteessa saman tuoton nyt loppuvuodelle kuin jos olisin makuuttanut sitä 5k€ säästötilillä, vaikka lainan korot ovatkin nyt aika maltilliset.
Facessa tuli vastaan video jossa laskettiin että jo se että maksaa asuntolainaa 2 viikon välein verrattuna siihen että maksaisi kerran kuukaudessa vaikuttaa merkittävästi lainan lopulliseen hintaa. Merkitystä lähinnä ihmisille joillekka tulee tili joka toinen viikko jolloinka sinne laina tilille on luonnollista lähettää laina erästä puolet tilipäivänä.
 
Asuntolainaan kannattaa näemmä tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, varsinkin alkuvaiheessa että laina lähtisi lyhenemään nopeammin. Tein testimielessä pienen 5 k€ ylimääräisen lyhennyksen ja lainan kokonaiskorosta hävisi 4 k€ pois. Ylimääräiselle lyhennykselle saan periaatteessa saman tuoton nyt loppuvuodelle kuin jos olisin makuuttanut sitä 5k€ säästötilillä, vaikka lainan korot ovatkin nyt aika maltilliset.

Laina-aika on tietysti pisin mahdollinen, mutta ajatuksena on yrittää maksaa laina pois huomattavasti lyhyemmässä ajassa.

Facessa tuli vastaan video jossa laskettiin että jo se että maksaa asuntolainaa 2 viikon välein verrattuna siihen että maksaisi kerran kuukaudessa vaikuttaa merkittävästi lainan lopulliseen hintaa. Merkitystä lähinnä ihmisille joillekka tulee tili joka toinen viikko jolloinka sinne laina tilille on luonnollista lähettää laina erästä puolet tilipäivänä.

Merkittävää tässä on se, että paljonko on merkittävä summa?
 
Merkittävää tässä on se, että paljonko on merkittävä summa?

Tuossa yksi laskelma jossa laina tulee maksetuksi 2 vuotta aikaisemmin 20 vuoden lainassa.

1753779874052.png



Nopeasti silti päässä laskettuna tulee 2 viikon lyhennys tahdilla vuodessa yksi ylimääräinen lyhennys ja se sitten 20 vuoden aikana selittää 1.5 vuotta nopeamman kuoletuksen.
 
Joo, lainan absoluuttiset kokonaisukustannukset pienenevät, jos maksaa lainaa pois nopeammin, mutta asian voi nähdä myös niin, että lainan määritelmän mukainen kulu on korko, jota maksetaan ajasta, eli siinä mielessä lainan kokonaiskustannuksia vertailtaessa lyhennysnopeus ei vaikuta lainan hintaan.

Jos ihan optimaalisesti haluaa toimia, niin lainaahan kannattaa lyhentää heti palkkapäivänä kaikella liikenevällä summalla, ei suinkaan jättää toiseen lyhennykseen rahaa jemmaan. Jos siis haluaa minimoida korkokulut koko laina-ajalta.
 
Jos ihan optimaalisesti haluaa toimia, niin lainaahan kannattaa lyhentää heti palkkapäivänä kaikella liikenevällä summalla, ei suinkaan jättää toiseen lyhennykseen rahaa jemmaan.
Toisaaalta jemmaraha on likvidiä, kun taas ylimääräiset lyhennykset menee kiinni seiniin.
 
Toisaaalta jemmaraha on likvidiä, kun taas ylimääräiset lyhennykset menee kiinni seiniin.
Tämäpä se syy onkin, miksi harvemmat lyhentävät maksimisummalla. Hain tuossa vaan sitä, että jos haluaa optimoida lainasta maksettavien korkokulujen määrän, niin ei kannata yrittää keinotekoisesti jakaa lyhennyksiä pienempiin, mutta tiheämmin suoritettaviin osiin, vaan maksaa aiottu lyhennys kokonaisuutena aina heti kun se on mahdollista.

Jos palkka tulee kerran kuussa, niin optimi on maksaa kerran kuussa palkkapäivänä niin paljon lyhennystä kuin on varaa tai halua. Jos palkka tulee kaksi kertaa kuussa, niin sitten optimaalinen lyhennysväli on kaksi kertaa kuussa, molempina palkkapäivinä. Tavallaan siis minimoidaan oman pääoman lepuutus nollakorkotilillä, kun vieraasta pääomasta joutuu samaan aikaan maksamaan korkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Asuntolainaan kannattaa näemmä tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, varsinkin alkuvaiheessa että laina lähtisi lyhenemään nopeammin. Tein testimielessä pienen 5 k€ ylimääräisen lyhennyksen ja lainan kokonaiskorosta hävisi 4 k€ pois. Ylimääräiselle lyhennykselle saan periaatteessa saman tuoton nyt loppuvuodelle kuin jos olisin makuuttanut sitä 5k€ säästötilillä, vaikka lainan korot ovatkin nyt aika maltilliset.

Laina-aika on tietysti pisin mahdollinen, mutta ajatuksena on yrittää maksaa laina pois huomattavasti lyhyemmässä ajassa.
Riippuu valitusta lyhennystavasta, mutta annuiteettilainassa tilanne on juurikin kuvailemasi, eli normaalisti pankki ottaa alussa omansa pois ja lyhentäjä maksaa suurimmaksi osin korkoja. Halvin lyhennystapa on tasalyhennys, joka on helppo laskea itsekin. Jakaa vain lainapotin tasan ja muuttaa maksuerää siten, että lyhennyksen osuudeksi tulee tuo laskettu summa.

Siitä voi olla sitten montaa mieltä (ei voi), että kannattaako sitä asuntolainaa pyrkiä maksamaan kiireellä pois. Oman omistusasuntosijoitukseni tuotto on ollut viimeisen vajaan 10 vuoden aikana selvästi negatiivinen, kun taas osakesalkku on tuottanut ihan hyvin. Osakesalkun tuotto on ylittänyt asuntolainsta maksamani koron. Asuntoon on kannattanut sijoittaa mahdollisimman vähän (eli maksaa lainaa mahdollisimman hitaasti) ja maksimoida osakesijoitukset.
 
Nyt mekin siirrymme kuukauden päästä 3kk euriboriin. Ollut jo jonkun aikaa jopa pienempi kuin 12kk. Mutta taitaa myöskin nousta nopeammin jos korot lähtee nousuun, mutta sitten taas laskeekin nopeammin. 200€ OP tuosta ottaa.
 

Tuossa yksi laskelma jossa laina tulee maksetuksi 2 vuotta aikaisemmin 20 vuoden lainassa.

1753779874052.png



Nopeasti silti päässä laskettuna tulee 2 viikon lyhennys tahdilla vuodessa yksi ylimääräinen lyhennys ja se sitten 20 vuoden aikana selittää 1.5 vuotta nopeamman kuoletuksen.
Jos on varaa maksaa esimerkin mukaisesti pidemmän aikaa $302,99 joka toinen viikko, niin sen perusteella pitäisi myös olla varaa maksaa 302,99 / 14 * 365 / 12 = $658,28/kk.

Kun maksaa esimerkissä olevaa sadantonnin lainaa 4 %-vuosikorolla kuukausittain 658,28, niin laina-aika on 20 vuoden sijaan 17 v 9,144 kk. Korkojen osuus on $39 649,88, mikä ei enää merkittävästi poikkeakaan tuosta 302,99-biweeklyn $39 481,09:stä. Alle $170 eroa vajaassa parissakymmenessä vuodessa ei ole kovin merkittävä ero.

Esimerkkisi tuntuva kuuden tonnin ero johtui siitä, että kuukausittainen maksettiin 20 vuodessa vs. biweekly alle 18 vuodessa. Tuo reilu pari vuotta nopeampi tahti taas johtui siitä, että biweeklyn 658,28 on 8,6 % suurempi kk-satsaus kuin kuukausittain maksettavan 605,98.
 
Nyt mekin siirrymme kuukauden päästä 3kk euriboriin. Ollut jo jonkun aikaa jopa pienempi kuin 12kk. Mutta taitaa myöskin nousta nopeammin jos korot lähtee nousuun, mutta sitten taas laskeekin nopeammin. 200€ OP tuosta ottaa.
Näyttää sille, että korkolaskut olivat toistaiseksi tässä ellei mitään musta joutsen tapahtumaa tule ja pitäisi alkaa elvyttämään.
4v olisi vielä korkokattoa jäljellä. Monesti puhutaan, että pankki tuossa voittaa aina. Kuitenkin tuli otettua lainaan tuo korkokatto marginaalin kilpailuttamisen yhteydessä 2019 kun halvalla sai. 23-24 kun korot oli korkealla tuli kyllä hyvät säästöt korkomenoissa.
Saapa nähdä mihin tässä koroissa mennään seuraavan 5v sisällä. Vajaa 10v olisi vielä kärsittävää asuntolainassa.
 
Ilmeisesti vapaasti luettavissa. Tämähän nyt on varsin selvää, että tuollainen nopea hintojen nousuun lähteminen ei ole mahdollista, kun hintojen lasku on ollut sen verran pientä, että se ei ole ehtinyt kompensoida nollakorkoajan ylihintaa.

Mitä pitäisi tapahtua, jotta asuntokaupan alamäki loppuisi?

Brotheruksen mukaan talouden tilanteen pitää muuttua paremmaksi, työttömyyden kasvun pitää pysähtyä ja työllisyyden alkaa parantua.
Ja asuntojen hintojen laskea. Markkinataloudelle on ominaista, että jos tuote ei käy kaupaksi, sen hintaa lasketaan. Asuntomarkkinat ovat siltä osin rikki, että tätä asiaa eivät rakennusliikkeet ja kiinteistösijoittajat suostu uskomaan, vaan hillotaan niitä asuntoja ja elätellään toiveita että josko joku tyhmä ostaisi nämä ylihintaan.

Parina viime vuonna aina kun mediassa joku kravattikaulaekonomi julisti että nyt kannattaa ostaa asunto, ihan just hinnat lähtee nousuun, totesin että niin kauan kuin tällaisia uutisia tulee, se tarkoittaa juurikin päinvastaista kuten nyt on nähty.
 
Suorastaan hauskaa, että kysyvät aina asuntoja rakentavalta tai omistavalta taholta.
Yllättäen vastaus on aina, että kohta ne lähtevät kovaan nousuun.


Vähän vastaavaa viime vuosituhannella, kun ostelivat niitä puhelinosakkeita. Paikalliset lehdet tykkäsivät haastatella, kun pikku pitäjään tuli poikia Helsingistä ostelemaan osakkeita. Toimittaja muisti aina kysyä, että mitä arvelevat osakkeiden hinnoille käyvän?
No, vastaus oli aina, että pysyvät samassa tai laskevat. Eikä se toimittaja koskaan tajunnut, että kai ne mahdollisimman suurta tuottoa haluavat ostajat aina sanovat, että hinnat laskevat.
 
Viimeksi muokattu:
Halvin lyhennystapa on tasalyhennys, joka on helppo laskea itsekin.
Ja alkaa heti "täysimääräisesti" maksamaan omaa. Tosin monesti ihmiset haluavat tietää, että mikä se kk-erä on (silloin kun nosto tapahtuu). Niin siinä taas annuiteetilla yleensä saa sen 5-10 vuotta lyhemmän laina-ajan kuin vastaavalla tasalyhenteisellä (jossa maksettava kk erä laskee maksettaessa (koska korkoa menee vähemmän), hitaasti mutta kuitenkin). Itse pyrin ottamaan aina tasalyhenteisen, sillä silloin myös pankin vaihtaminen tai kilpailuttaminen käy mukavammin, kun ei ole etupainoisesti maksanut lähinnä korkoja vaan myös omaansa. Tosin edelleen ero katoaa, jos annuiteetilla ottaa 5-10 vuotta lyhyemmän.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
297 054
Viestejä
5 064 379
Jäsenet
81 259
Uusin jäsen
jorgen Kari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom