Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[null0]

Jos lainojen euriborit on tarkistuneet nykytasolle niin yksi helppo tapa pitää taloudessa puskuria ilman että sen täytyy tehdä riskillä, erillistä vaivaa nähden tai 0-korolla on se että maksaa tilillä makaavalla rahalla lainojen lyhennykset esim. 6-12 kk etukäteen. Sitten jos tulee tiukempaa taloudessa tai korot laskee niin voi antaa sen maksetun puskurin lyhentyä.

Niin siis tarkoittaako tämä, että maksaa etukäteen esimerkiksi vuoden lyhennykset ja näin säästää korkomenot tuolta ajalta? Miten tuossa syntyy se puskuri? Saatoin ymmärtää jotain väärin.

 

[Taneli-]

Niin siis tarkoittaako tämä, että maksaa etukäteen esimerkiksi vuoden lyhennykset ja näin säästää korkomenot tuolta ajalta? Miten tuossa syntyy se puskuri? Saatoin ymmärtää jotain väärin.

Ilmeisesti tarkoitti sitä että voi maksaa etukäteen jo esim. 6-12kk maksut jolloin jos on tiukempaa voi sitten säästää taas uutta puskuria ja on se 6-12kk pelivaraa kun ei tarvitse sinä aikana tehdä lyhennyksiä ollenkaan.

Itse olen tehnyt vaan niin että kun nollakorot nousivat ja ennenkuin 6kk koron tarkistus itselleni tuli makselin kerralla hieman enempi mutta pidin sen lainan pituuden samana = kuukausittain maksettava lyhennys tippui huomattavasti ja on pysynyt tietysti nyt myös koron tarkistuksen jälkeen kohtuullisen alhaisena. Itselläni tosin ei ole tuollaista "maksa etukäteen eriä" mahdollisuutta vaan käytännössä "tee erillinen maksu => koko loppuerä pienenee".

Toki olisin voinut tehdä sen niinkin että lainanhoitotililtä (HYPO:ssa mihin täytyi luoda erillinen tili koska laina sieltä) olisi vaan normaalisti lähtenyt joka kuukausi se raha mikä sieltä lähtee enkä olisi sinne useampaan vuoteen lisännyt rahaa => käyttänyt puskurit jolloin tietysti olisin voinut käyttää sitten sisään tulevia (palkka jne) rahojani vastaavasti enempi muihin juttuihin.

Mikä voi olla hyvä tai huono juttu, itse olen tyytyväinen tähän mutta voisin ehkä olla eri mieltä jos ei olisi ollut jo noin 9 vuotta aikaa ensin kasvattaa sitä puskuria (keskimäärin 50%+ per kuukausi olen siis siirtänyt tuonne HYPO:n lainanhoitotilille "ylimääräistä" puskuriksi 25v sisällä mahdollisesti tapahtuvaa korkojen nousua vastaan ja nousivathan ne sieltä vihdoin kuten odottelinkin).

 

[antti-x]

Niin siis tarkoittaako tämä, että maksaa etukäteen esimerkiksi vuoden lyhennykset ja näin säästää korkomenot tuolta ajalta? Miten tuossa syntyy se puskuri? Saatoin ymmärtää jotain väärin.

Kuten Taneli totesi niin juuri siten syntyy se puskuri että voi päättää itse kuukausittain lyhentääkö lainaa vai eikö. Jos maksaa vuoden etukäteen ja jatkaa lyhennyksiä kuukausittain niin seuraava "pakollinen" erä (ilman lyhennysvapaan hakemista tms) on aina esim sen vuoden päässä. Tietenkään raha ei ole absoluuttisesti niin nopeasti käytettävissä kuin olisi tilillä, mutta tosiaan säästää ne korkomenot. Lähdeverollisella korkotilillä tuotto on kuitenkin paljon heikompi vs nykyisiin euriboreihin+ marginaaliin.

 

[bungle]

Sen ymmärtän että jouston saamiseksi vaaditaan molempien allekirjoitukset...

Helpointa vain laittaa yhteinen tili lainanhoitotiliksi ja automaattimaksulla molemmilta sovittu määrä (voi olla eri kuin lainan omistussuhde) sinne per kk (oma siirtona). Ei tarvitse kenenkään katsoa henkilökohtaisia tilejä.

 

[bungle]

Selvisi yksi asia Nordeasta. Eli ilmeisesti, jos liittyy premium-asiakkaaksi ja talous hyväksytään siihen, niin lainan viitekoron voi vaihtaa lyhempään, ilman että koskevat marginaaliin. Muussa tapauksessa vähintään yrittävät nostaa marginaaliaan samalla. Molemmissa tapauksissa pyrkivät veloittamaan muutoksesta 250 euroa, mutta tiedä sitten voiko tästäkin neuvottelemalla selvitä ja varmasti on niitäkin, joilla muutos lyhempään on hoitunut ilman premium-asiakkuuksia ja marginaaliin koskemisia (puhutaan siis tämän hetkisestä tilanteesta, itsekin olen aikaisemmin noita vaihdellut lyhympiin ilman mitään erityistä).

 

[Boulder]

Erillinen lainanhoitotili pitäisi olla kyllä itsentäänselvyys. Avioerotilanteissa onkin hyvä kun toinen osapuoli väittää että on osallistunut kuluihin ja toinen osapuoli maksanut kaiken

Ei taida silti vaikuttaa mihinkään, korkeintaan kalliilla oikeudenkäynnillä voi saada jotain kohtuutusta.

Itselläni on lainanhoitotili oma normaali käyttötilini. Olen satavarma, ettei vaimo edes tiedä, paljonko lainoja on tällä hetkellä vaikka ne tietysti näkyy hänellekin verkkopankissa. Kun tässä jonkun vuoden päästä saan varsinaiset asuntolainat maksettua pois, en aio mainita asiasta sanallakaan

 

[Sixpounder]

Ei taida silti vaikuttaa mihinkään, korkeintaan kalliilla oikeudenkäynnillä voi saada jotain kohtuutusta.

Itselläni on lainanhoitotili oma normaali käyttötilini. Olen satavarma, ettei vaimo edes tiedä, paljonko lainoja on tällä hetkellä vaikka ne tietysti näkyy hänellekin verkkopankissa. Kun tässä jonkun vuoden päästä saan varsinaiset asuntolainat maksettua pois, en aio mainita asiasta sanallakaan

Miten muuten yleensä on hoidetaan lainanmaksu, siinä tapauksessa jos on puolison kanssa yhteinen 50/50 laina?

 

[kilroy1]

Miten muuten yleensä on hoidetaan lainanmaksu, siinä tapauksessa jos on puolison kanssa yhteinen 50/50 laina?

Jokaisella on oma tapansa.. joillain käytössä yllämainitut lainatilit johon molemmat siirtävät kuukausittain rahaa sovitusti.

Meillä minä maksan pienituloisempana käyttötililtäni lainan, vastikkeet ja sähköt. Vaimo sitten maksaa muita. Menee about 50/50 vaikea tarkkaan laskea eikä ole ollut edes tarvetta.

Ei ole ollut puhettakaan että tarvitsisi muuttaa.. molemmat sitä mieltä että puoliksi mennyt ja sillä hyvä. Joku tähän että miten erotilanteessa.. Pari kertaa oltu jo pistämässä eropapereita eteenpäin (kerran laitettukkin) ja silloinkin laskettiin omaisuutta ja velkoja niin aina lähtökohtana ollut että tasan ollaan taloutta pidetty pystyssä ja puoliksi kaikki maksettu.

 

[iltanen]

Miten kuukausierä annuiteettilainassa reagoi siihen, että lyhentää lainaa ylimääräisellä, 10 % jäljellä olevaa lainaa vastaavalla summalla? Korkoa nyt ainakin maksetaan vähemmän, mutta pieneneekö lyhennyskin vai määräytyykö kuukausierä vasta korontarkistuspäivänä?

Ainakaan nuo normaalit lainamaksut eivät muuta maksettavaa kuukausisummaa, vaan on pysynyt koko 12 kk ~samana (kuukausissa eri määrä korkopäiviä).

 

[Taneli-]

Korkoa nyt ainakin maksetaan vähemmän, mutta pieneneekö lyhennyskin vai määräytyykö kuukausierä vasta korontarkistuspäivänä?

Ainakaan nuo normaalit lainamaksut eivät muuta maksettavaa kuukausisummaa, vaan on pysynyt koko 12 kk ~samana (kuukausissa eri määrä korkopäiviä).

Tietysti molemmat muuttuvat suhteessa.
Eli sanotaan että sinulla olisi vaikka 100 000€ mistä lyhennät joka kuukausi vaikka 1000€ lainaa ja 100€ korkoa (hatusta vedetty numero) seuraavat 12kk. = 1100€ seuraavat 12kk ja sitten jos korko pysyy samana hamaan (jälleen hatusta vedettyyn) 10v lainan loppumiseen saakka.

Nyt teetkin ylimääräisen 10 000€ lyhennyksen ENNENKUIN teet yhtään näistä ilmoitetuista 12kk lyhennyksistä minkä seurauksena (jälleen hatusta vedetty luku, en ala laskemaan näitä) sinulla onkin enää 90 000€ velkaa ja lyhennät enää 900€ lainaa ja 90€ korkoa = 990€ seuraavat 12kk ja sitten jos korko pysyy samana hamaan (jälleen hatusta vedettyyn) 10v lainan loppumiseen saakka. (joo tiedän summat eivät täsmää, mutta leikitään että 10v = 120 erää tekisi tuon lopputuloksen koska tässä leikityssä universiumissa vuodessa on vain 10 kuukautta joten se olisi yhteensä 100 erää... ...eikä myöskään korko enää viimeisestä lyhennyksestä olisi todellakaan tuota samaa summaa vaikka euribor pysyisi samana mutta kuitenkin)

Toisaalta jos tekisitkin yllättäen 50% lyhennyksen eli lyhentäisit lainaasit 50 000€ tilanne olisikin se että maksaisit vain 500€ ja 50€ korkoa seuraavat 12kk minkä jälkeen korkoa taas tarkistettaisiin.

Tiedän että nuo eivät hyvin luultavasti pidä paikkaansa eikä hyvin luultavasti mitenkään järkevästi laskien korko olisi juuri tuollaista määrää juuri tuosta lainasummasta ja siihen tulisi muitakin kuluja kuten esim. muutama euro lainanhoitoa per kk jne jne. mutta hyvin karkeasti kutakuinkin noin.

Lyhyt vastaus on siis että jos lyhennät lainaa lainan määrä tippuu suoraan sillä summalla mitä ylimääräisenä lyhennät JA siitä summasta tietysti katsotaan uusiksi se korko mitä maksat, korko itsessään (se %) pysyy samana MUTTA koska lainaa on vähemmän se rahasumma mikä samasta korosta tulee maksettavaksi per erä on myös pienempi. Kuten myös summa minkä lyhennät lainaa joka kuukausi. Koska itse lainan aika sekä maksettavien erien määrä pysyy samana vaikka itse lainan määrä pienenee.

Yksi asia mitä et kertonut on missä vaiheessa lainasi on?
Eli nyt kun korot nousivat (varsinkin) on järkevää mikäli olet juuri ottanut lainasi tehdä sitä ylimääräistä lyhennystä koska:
"
Asuntolainan Takaisinmaksu Etuajassa

Asuntolainan nopea takaisinmaksu on erittäin kannattavaa. Kun maksat asuntolainaa takaisin nopeutetusti, voit säästää potentiaalisesti hyvinkin suuria summia. Asuntolainassa huomionarvoista on se, että laina on aina kalleimmillaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Silloin maksat suurimman osan korkomaksuista, jotka koskevat siis koko laina-aikaa.
"

Eli jos maksat vaikka 50 000€ korkoja lainasi aikana suurin osa niistä tulee tietysti lainan alkupuolella (koska se maksamattoman lainan määrä minkä olet lainannut on myös suurempi mistä se korko lasketaan). Alussa siis lyhentämällä sen 10% vaikuttaa huomattavasti enemmän vaikka 25v lainan viimeisenä vuotena jolloin se koron osuus on suhteessa todella pieni lyhennyksen määrästä per erä.

Jos alussa lainan määrä on vaikka se mainittu 100 000€ ja maksat siitä 10% korkoa se korko pysyy siinä 10% ellei euribor muutu mutta kun olet vähentänyt vaikka sen 10% lainaasi myös korko tippuu ihan mukavasti ja kun olet maksanut 50% lainastasi koron määrä on huomattavasti pienempi.

Ihan oikeasti laskien esim. 100 000€ laina minkä otat 25 vuodella ja maksat siitä 10% korkoa ensimmäinen eräsi on 909€ / kk ja arvioitu kokonaiskustannus lainasta on 273 760€ <= tuon verran maksaisit 25 vuoden aikana.

Nyt jos ennen ensimmäistä erää lyhennät lainaa 10 000€ lukemat muuttuvat: kuukausierä on 818€ ja arvioitu kokonaisukustannus on 246 459€.

Jos saisitkin lyhennettyä sitä lainaa ennen esimmäistä erää 50% eli lainaa olisikin vain 50 000€ 25v jäljelle vaikka olisit ottanut sen 100 000€ lainan niin lukemat olisivat luokkaa: 454€/kk ja 137 355€ kokonaiskustannuksena 25v ajalta.

Eli tuosta näet että lyhentämällä lainaa 10% säästäisit tuossa skenaariossa suoraan 273 760 - 246 459 = 27 301€
Tai jos pystyisit suoraan vähentämään velkaasi ennen ensimmäistä erää 50% hyötyisit siitä 25v aikana korkoja ajatellen 273 760 - 137 355€ = 136 405€. Jos siis syystä X euribot pysyisi jatkuvasti seuraavat 25v samana ja makselisit 10% korkoa.

Tuossa skenaariossa satunnaisesti saatu 50 000€ kenovoitto olisi siis järkevä ehkä sijoittaa asuntolainan lyhennykseen...

 

[antti-x]

Miten muuten yleensä on hoidetaan lainanmaksu, siinä tapauksessa jos on puolison kanssa yhteinen 50/50 laina?

Suomen lainsäädäntö on enimmäkseen sillä kannalla että rahat ovat avioliitossa ollessa yhteisiä ellei muusta sovita. Siksi ne jaetaan erossa tasan. Se on jotenkin vahvassa ristiriidassa siihen miten nykyään niin monet on sitä mieltä että vaikka on yhteinen koti, yhteiset ystävät, yhteiset lapset ja ehkä yhteiset haaveetkin, niin silti pitää olla erilliset rahat joista toisella ei edes saa olla tietoa.

Jos ei ole puolisoa vaan joku sex buddy kämppis niin ymmärrän sen että pitää olla tarkkaan valvottu rahaliikenne, mutta noin muuten se jotenkin tuntuu aika raadolliselta ja turhalta pessimismiltä. Jos on avioehto niin se hoitaa melkein kaiken, jos ei ole niin siitten varallisuus menee kuitenkin aika tasan jakoon erossa jolloin turha niitä liikaa miettiä.

Ja selkeämpänä vastauksena,

Yleensä järkevät ihmiset maksavat puolison kanssa yhteisillä rahoilla ne yhteisen kodin lyhennykset ilman ongelmaa. Mielestäni ainakin lapsien jälkeen on loogista ajatella silleen vanhanaikaisesti että tulot menee kaikki yhteiseen saldoon ekana, ja siitä sitten jakaantuu pakollisten yhdessä sovittujen menojen jälkeen haluttaessa myöskin yksityistä käyttöä varten oleville tileille.

Jos toisella on joku ongelma rahan käytön hallinnassa niin sitten tietysti eri tavalla.

 

[renee]

Suomen lainsäädäntö on enimmäkseen sillä kannalla että rahat ovat avioliitossa ollessa yhteisiä ellei muusta sovita. Siksi ne jaetaan erossa tasan. Se on jotenkin vahvassa ristisiidassa siihen miten nykyään niin monet on sitä mieltä että vaikka on yhteinen koti, yhteiset ystävät, yhteiset lapset ja ehkä yhteiset haaveetkin, niin silti pitää olla erilliset rahat joista toisella ei edes saa olla tietoa.

Jos ei ole puolisoa vaan joku sex buddy kämppis niin ymmärrän sen että pitää olla tarkkaan valvottu rahaliikenne, mutta noin muuten se jotenkin tuntuu aika raadolliselta ja turhalta pessimismiltä. Jos on avioehto niin se hoitaa melkein kaiken, jos ei ole niin siitten varallisuus menee kuitenkin aika tasan jakoon erossa jolloin turha niitä liikaa miettiä.

Ja selkeämpänä vastauksena,

Yleensä järkevät ihmiset maksavat puolison kanssa yhteisillä rahoilla ne yhteisen kodin lyhennykset ilman ongelmaa. Mielestäni ainakin lapsien jälkeen on loogista ajatella silleen vanhanaikaisesti että tulot menee kaikki yhteiseen saldoon ekana, ja siitä sitten jakaantuu pakollisten yhdessä sovittujen menojen jälkeen haluttaessa myöskin yksityistä käyttöä varten oleville tileille.

Jos toisella on joku ongelma rahan käytön hallinnassa niin sitten tietysti eri tavalla.

Lainsäädännön mukaan velat ja omaisuus ovat kyllä henkilökohtaisia myös avioliitossa, mutta käytännön tasolla ne ovat usein enemmän tai vähemmän yhteisiä.

Toki esim. velkaa voi ottaa niin, että siinä molemmat osapuolet vastaavat koko lainasta niin kuin omastaan, mutta voi ottaa myös niin, että henkilö on vain omasta velastaan vastuussa.

Pankin kannalta on hankalaa, jos esim. asuntoon kohdistuu kaksi erillistä henkilökohtaista lainaa, koska pantin muuttaminen rahaksi on hankalaa, jos panttina on esim. 50% omistusosuus omakotitalosta... Ostajia ei sellaiselle ole jonoksi.

 

[antti-x]

Lainsäädännön mukaan velat ja omaisuus ovat kyllä henkilökohtaisia myös avioliitossa, mutta käytännön tasolla ne ovat usein enemmän tai vähemmän yhteisiä.

Toki esim. velkaa voi ottaa niin, että siinä molemmat osapuolet vastaavat koko lainasta niin kuin omastaan, mutta voi ottaa myös niin, että henkilö on vain omasta velastaan vastuussa.

Pankin kannalta on hankalaa, jos esim. asuntoon kohdistuu kaksi erillistä henkilökohtaista lainaa, koska pantin muuttaminen rahaksi on hankalaa, jos panttina on esim. 50% omistusosuus omakotitalosta...

Tarkoitin tätä perusperiaatetta, "Lähtökohtaisesti, mikäli avioliiton aikana ei ole tehty avioehtoa, molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus lasketaan liiton päättyessä yhteen ja puolitetaan tasan molemmille. Myös niissä tapauksissa, kun toisen puolison omaisuus on merkittävästi suurempi tai pienempi kuin avioliittoa solmittaessa. " jolloin rahojen tarkka erillään pitäminen on tulevaisuutta ajatellen loogista vain jos haluaa tosiaan pitää yllä erillisiä varoja koko loppuelämän vaikka ollaan kuolemaan asti yhdessä. Sitä ajatellen että ehkä erotaan, se erillään pitäminen ei maksa vaivaa.

 

[iltanen]

Tietysti molemmat muuttuvat suhteessa.
Eli sanotaan että sinulla olisi vaikka 100 000€ mistä lyhennät joka kuukausi vaikka 1000€ lainaa ja 100€ korkoa (hatusta vedetty numero) seuraavat 12kk. = 1100€ seuraavat 12kk ja sitten jos korko pysyy samana hamaan (jälleen hatusta vedettyyn) 10v lainan loppumiseen saakka.

Nyt teetkin ylimääräisen 10 000€ lyhennyksen ENNENKUIN teet yhtään näistä ilmoitetuista 12kk lyhennyksistä minkä seurauksena (jälleen hatusta vedetty luku, en ala laskemaan näitä) sinulla onkin enää 90 000€ velkaa ja lyhennät enää 900€ lainaa ja 90€ korkoa = 990€ seuraavat 12kk ja sitten jos korko pysyy samana hamaan (jälleen hatusta vedettyyn) 10v lainan loppumiseen saakka. (joo tiedän summat eivät täsmää, mutta leikitään että 10v = 120 erää tekisi tuon lopputuloksen koska tässä leikityssä universiumissa vuodessa on vain 10 kuukautta joten se olisi yhteensä 100 erää... ...eikä myöskään korko enää viimeisestä lyhennyksestä olisi todellakaan tuota samaa summaa vaikka euribor pysyisi samana mutta kuitenkin)

Toisaalta jos tekisitkin yllättäen 50% lyhennyksen eli lyhentäisit lainaasit 50 000€ tilanne olisikin se että maksaisit vain 500€ ja 50€ korkoa seuraavat 12kk minkä jälkeen korkoa taas tarkistettaisiin.

Tiedän että nuo eivät hyvin luultavasti pidä paikkaansa eikä hyvin luultavasti mitenkään järkevästi laskien korko olisi juuri tuollaista määrää juuri tuosta lainasummasta ja siihen tulisi muitakin kuluja kuten esim. muutama euro lainanhoitoa per kk jne jne. mutta hyvin karkeasti kutakuinkin noin.

Lyhyt vastaus on siis että jos lyhennät lainaa lainan määrä tippuu suoraan sillä summalla mitä ylimääräisenä lyhennät JA siitä summasta tietysti katsotaan uusiksi se korko mitä maksat, korko itsessään (se %) pysyy samana MUTTA koska lainaa on vähemmän se rahasumma mikä samasta korosta tulee maksettavaksi per erä on myös pienempi. Kuten myös summa minkä lyhennät lainaa joka kuukausi. Koska itse lainan aika sekä maksettavien erien määrä pysyy samana vaikka itse lainan määrä pienenee.

Yksi asia mitä et kertonut on missä vaiheessa lainasi on?
Eli nyt kun korot nousivat (varsinkin) on järkevää mikäli olet juuri ottanut lainasi tehdä sitä ylimääräistä lyhennystä koska:
"
Asuntolainan Takaisinmaksu Etuajassa

Asuntolainan nopea takaisinmaksu on erittäin kannattavaa. Kun maksat asuntolainaa takaisin nopeutetusti, voit säästää potentiaalisesti hyvinkin suuria summia. Asuntolainassa huomionarvoista on se, että laina on aina kalleimmillaan parin ensimmäisen vuoden aikana. Silloin maksat suurimman osan korkomaksuista, jotka koskevat siis koko laina-aikaa.
"

Eli jos maksat vaikka 50 000€ korkoja lainasi aikana suurin osa niistä tulee tietysti lainan alkupuolella (koska se maksamattoman lainan määrä minkä olet lainannut on myös suurempi mistä se korko lasketaan). Alussa siis lyhentämällä sen 10% vaikuttaa huomattavasti enemmän vaikka 25v lainan viimeisenä vuotena jolloin se koron osuus on suhteessa todella pieni lyhennyksen määrästä per erä.

Jos alussa lainan määrä on vaikka se mainittu 100 000€ ja maksat siitä 10% korkoa se korko pysyy siinä 10% ellei euribor muutu mutta kun olet vähentänyt vaikka sen 10% lainaasi myös korko tippuu ihan mukavasti ja kun olet maksanut 50% lainastasi koron määrä on huomattavasti pienempi.

Ihan oikeasti laskien esim. 100 000€ laina minkä otat 25 vuodella ja maksat siitä 10% korkoa ensimmäinen eräsi on 909€ / kk ja arvioitu kokonaiskustannus lainasta on 273 760€ <= tuon verran maksaisit 25 vuoden aikana.

Nyt jos ennen ensimmäistä erää lyhennät lainaa 10 000€ lukemat muuttuvat: kuukausierä on 818€ ja arvioitu kokonaisukustannus on 246 459€.

Jos saisitkin lyhennettyä sitä lainaa ennen esimmäistä erää 50% eli lainaa olisikin vain 50 000€ 25v jäljelle vaikka olisit ottanut sen 100 000€ lainan niin lukemat olisivat luokkaa: 454€/kk ja 137 355€ kokonaiskustannuksena 25v ajalta.

Eli tuosta näet että lyhentämällä lainaa 10% säästäisit tuossa skenaariossa suoraan 273 760 - 246 459 = 27 301€
Tai jos pystyisit suoraan vähentämään velkaasi ennen ensimmäistä erää 50% hyötyisit siitä 25v aikana korkoja ajatellen 273 760 - 137 355€ = 136 405€. Jos siis syystä X euribot pysyisi jatkuvasti seuraavat 25v samana ja makselisit 10% korkoa.

Tuossa skenaariossa satunnaisesti saatu 50 000€ kenovoitto olisi siis järkevä ehkä sijoittaa asuntolainan lyhennykseen...

En nyt aivan sisäistänyt tuota viestiäsi. Kolmatta vuotta maksetaan 25v lainaa eli alussa ollaan. Osaan kyllä itse laskea eli lähinnä tuo käytäntö askarruttaa.

Osaatko vastata, miksi 1.-12. annuiteettierä on saman suuruinen, vaikka lainan lainapääoma on pienentynyt tuon vuoden aikana 4% (teoreettisesti)?

 

[Taneli-]

Osaatko vastata

Lyhyesti, koska kyseessä on annuiteettilaina. Se on sille ominaista.

"
Annuiteettilainassa kuukausierät ovat samansuuruisia koronmääräytymisjakson aikana. Laina-aika on kiinteä. Annuiteettilainan pääoma lyhenee aluksi hitaammin ja koron osuus kuukausierästä on suurempi kuin loppuaikana, koska korkoa maksetaan etupainotteisesti laina-ajalla.


Yleensä annuiteettilaina on hieman kalliimpi korkokuluiltaan lainanottajalle, kuin tasalyhennyslaina tai tasaerälaina. Tasalyhennyslainassa maksuerän pääomaosuus pysyy aina samana. Tasaerälaina lasketaan muuten samoin kuin annuiteettilaina, mutta laina-aika joustaa. Näiden lisäksi muita lainanlyhennystapoja ovat bullet-laina ja balloon-laina.
"

Tästä kaavasta on apua jos haluat laskea tarkasti jo etukäteen miten lainasi erät tullaan laskemaan:

"
Annuiteettilainan erän laskeminen

Annuiteettilainan yksittäisen erän voi laskea kaavalla:

Laina = lainamäärä, r = lainakorko ja n = maksuerien jäljellä oleva lukumäärä. Huomioi että jos r on vuosikorko, niin kuukausittaisissa maksuissa se on jaettava kuukausien määrällä eli kahdellatoista. Vastaaasti n on kerrottava kahdellatoista.


Esimerkki: Lainamäärä on 100 000, vuosikorko on 5 % ja laina-aika 10 vuotta. Kuukausikorko on siten 5 % / 12 = 0,42 % ja maksuerien määrä 10 x 12 = 120. Kuukausierä on siten 100 000 x ((1+ 0,42 %)^120 x 5 %) / ((1 + 0,42 %)^120 -1) = 1062,6 €. Laina-ajan kokonaiskoroksi tulisi 1062,6 x 120 - 100 000 = 27 513 €.

Esimerkissä korko pysyi samana koko laina-ajan. Käytännössä koska viitekorko muuttuu korontarkistuspäivänä, muuttuu myös kuukausierä jotta laina-aika pysyy samana. Vuosikoron muuttumisen jälkeen esimerkkiä jatkettaisiin aivan samalla periaatteella, mutta uudella korolla lopulle laina-ajalle. Esimerkiksi vuoden jälkeen jos korko nousee 7 % tasolle, niin r olisi 7 % / 12 = 0,58 % ja n olisi 120-12 = 108.
"
+ helpottava graafi:
"

Esimerkkikuvasta voi nähdä, miten pääoman osuus maksuerästä kasvaa loppua kohden. Koron noustessa voimakkaasti, kasvaa myös maksuerä ja kuvan sininen lyhennyskuvaaja käyristyy voimakkaasti ylöspäin laina-ajan loppua kohden.
"

 

[Datamooses]

Niitä jota kiinnostaa niin vertailupohjaksi pari tuoretta lainatarjousta:

- Nordea 0,40% 12kk eb ja 0,43% 3kk eb, 300€ nostokulut
- Danske 0,40% 12kk eb ja 0,41% 3kk eb, 150€ nostokulut

 

[iltanen]

Lyhyesti, koska kyseessä on annuiteettilaina. Se on sille ominaista.

"
Annuiteettilainassa kuukausierät ovat samansuuruisia koronmääräytymisjakson aikana. Laina-aika on kiinteä. Annuiteettilainan pääoma lyhenee aluksi hitaammin ja koron osuus kuukausierästä on suurempi kuin loppuaikana, koska korkoa maksetaan etupainotteisesti laina-ajalla.


Yleensä annuiteettilaina on hieman kalliimpi korkokuluiltaan lainanottajalle, kuin tasalyhennyslaina tai tasaerälaina. Tasalyhennyslainassa maksuerän pääomaosuus pysyy aina samana. Tasaerälaina lasketaan muuten samoin kuin annuiteettilaina, mutta laina-aika joustaa. Näiden lisäksi muita lainanlyhennystapoja ovat bullet-laina ja balloon-laina.
"

Tästä kaavasta on apua jos haluat laskea tarkasti jo etukäteen miten lainasi erät tullaan laskemaan:

"
Annuiteettilainan erän laskeminen

Annuiteettilainan yksittäisen erän voi laskea kaavalla:

Laina = lainamäärä, r = lainakorko ja n = maksuerien jäljellä oleva lukumäärä. Huomioi että jos r on vuosikorko, niin kuukausittaisissa maksuissa se on jaettava kuukausien määrällä eli kahdellatoista. Vastaaasti n on kerrottava kahdellatoista.


Esimerkki: Lainamäärä on 100 000, vuosikorko on 5 % ja laina-aika 10 vuotta. Kuukausikorko on siten 5 % / 12 = 0,42 % ja maksuerien määrä 10 x 12 = 120. Kuukausierä on siten 100 000 x ((1+ 0,42 %)^120 x 5 %) / ((1 + 0,42 %)^120 -1) = 1062,6 €. Laina-ajan kokonaiskoroksi tulisi 1062,6 x 120 - 100 000 = 27 513 €.

Esimerkissä korko pysyi samana koko laina-ajan. Käytännössä koska viitekorko muuttuu korontarkistuspäivänä, muuttuu myös kuukausierä jotta laina-aika pysyy samana. Vuosikoron muuttumisen jälkeen esimerkkiä jatkettaisiin aivan samalla periaatteella, mutta uudella korolla lopulle laina-ajalle. Esimerkiksi vuoden jälkeen jos korko nousee 7 % tasolle, niin r olisi 7 % / 12 = 0,58 % ja n olisi 120-12 = 108.
"
+ helpottava graafi:
"

Esimerkkikuvasta voi nähdä, miten pääoman osuus maksuerästä kasvaa loppua kohden. Koron noustessa voimakkaasti, kasvaa myös maksuerä ja kuvan sininen lyhennyskuvaaja käyristyy voimakkaasti ylöspäin laina-ajan loppua kohden.
"

Korkopäivä oli maanantaina. Uuden koron ensimmäinen maksuerä ensi viikolla. Vaikuttaako tänään tehtävä ylimääräinen suoritus siis tämän kauden maksuihin (ensimmäinen/viimeinen)?

 

[Taneli-]

Korkopäivä oli maanantaina. Uuden koron ensimmäinen maksuerä ensi viikolla. Vaikuttaako tänään tehtävä ylimääräinen suoritus siis tämän kauden maksuihin (ensimmäinen/viimeinen)?

Mikäli teet 10% ylimääräisen suorituksen sen pitäisi vaikuttaa KAIKKIIN seuraavien rapian 22 vuoden aikana tuleviin maksuihin, myös 12 seuraavaan kuukauteen. Epäilen että ET saa erikseen ilmoitusta etukäteen mutta huomaat sitten että mystisesti joka kuukausi kuitenkin se automaattinen määrä mikä tililtä häviää on pienempi kuin minkä he aiemmin ovat ilmoittaneet (koska kokonaissumma on vähemmän ja he laskevat sen kyllä samalla kun tuo ylimääräinen lyhennys tehdään). <= tämä otaksuma perustuen siihen mitä itselleni ja omalle lainalleni tapahtui HYPO pankin kanssa. Eli tein ylimääräisen lyhennyksen ja ei tullut mitään uutta tietoa mutta se määrä minkä olisi pitänyt lähteä seuraavien 6kk aikana (käytössä 6kk euribor) oli vain "pienempi", samaten tieto siitä paljonko lainaa on jäljellä muuttui koska lainan määrä väheni.

 

[karboksyylihappo]

Kysymys asiaa asuntolaina-aihetta sivuten:
onko teidän täytynyt toimittaa pankkiin varallisuusdokumentit jossa näkyy tuote johon varat on sidottu? Voidaanko tälläistä vaatia vaikka vakuudet hoituu muilla tavoin (sijoitusasunto)? Lisäksi dokussa pitää näkyä kuulemma nimi JA henkilötunnus? Tällästä kun ei saa printattua mistään... Eikö riitä doku missä on nimi ja varallisuuden määrä?

 

[Taneli-]

onko teidän täytynyt toimittaa pankkiin varallisuusdokumentit jossa näkyy tuote johon varat on sidottu?

Ei ole tarvinut. Tosin laina otettu 2013 lopussa milloin ei tarvinut edes käydä pankissa, riitti että puhelimessa ja sähköpostilla hoiti tiedot pankkiin.
Nyt 2023 tuli erikseen joku kysely "Luottolaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa" lähinnä rahanpesun estämistä varten. Eli kertoilin että en ole politiikassa aktiivisesti, en omaa USA:n kansallisuutta, en ole terroristi, en omaa Venäjän kansallisuutta jne jne.
Osa oli "hieman" hassuja kysymyksiä mihin oli toisaalta myös typerä vastata. Kuten mihin kaikkialle teen rahasiirtoja / ostoja ulkomaille tai ulkomaisiin palveluihin esim. amazon.com, amazon.de, paypal, zooplus, GOG, Steam, adlibris, AMD:n oma kauppa, Kickstart jne jne. sekä arviota miten useasti vuodessa / kuukaudessa tjsp niitä tekee

Tässä tietoa tarkemmin asiasta:

Asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen

www.finanssivalvonta.fi

 

[JeanS]

Mistä pankeista saa lisävakuuksia? Tulot riittäisi mutta säästöjä / vakuuksia ei ole riittävästi 70% oma osuuteen.

 

[AeshmA]

OP:lta lainaa ottaessa tosiaan otin heidän oman OP Luottotakauksen Garantian sijasta, maksimisumma on 50 tuhatta ja sopimuspapereista luntattuna hinta 0,90% takauksen määrästä vuosittain.
50k€ takaukselle ensimmäisenä vuonna siis 450€ ja tippuu sitä mukaa miten takausosuutta maksaa pois, tarkka lausemuoto "Takaus päättyy, kun velallisen hankkiman asunnon vakuusarvo kattaa asuntoon kohdistuvan luoton määrän.".

Garantian hinta hieman vaihteli pankeittain ollen muistaakseni noin 1-1,5% luokkaa ja tuo on kertamaksu lainan nostaessa. En tiedä muodostuuko hinta juurikin prosentuaalisesti vai jollain erikoisella laskukaavalla.

 

[Angus_McGyver]

Niitä jota kiinnostaa niin vertailupohjaksi pari tuoretta lainatarjousta:

- Nordea 0,40% 12kk eb ja 0,43% 3kk eb, 300€ nostokulut
- Danske 0,40% 12kk eb ja 0,41% 3kk eb, 150€ nostokulut

Minkä kokoisella lainalla? Aika olennaista jos joku meinaa vertailla.

 

[Mikkos]

Minkä kokoisella lainalla? Aika olennaista jos joku meinaa vertailla.

Ja tuloilla. Ja vakuudella.

 

[Datamooses]

Minkä kokoisella lainalla? Aika olennaista jos joku meinaa vertailla.

Piti laittaakin, että 350t€, mutta unohtui.

Tuloja, vakuuksia ja sijaintia en rupea sen kummemmin availemaan täällä, vaikka kuinka vaikuttaisi.

 

[GGoljatti]

Kyllä täytyy sanoa että ens viikolla pankkiin viestiä. Jos passais pelkät korot seuraavan 6kk.
Tuskin pankkia haittaa kun tuota on jo 5v. makseltu ja 20pinnaa oli käsirahaa.
Ihan suorastaan vituttaa kun kaikki rahat menee tuonne. Voisin ostaa vaikka uusia vaatteita mutta ei tarvii.

 

[Nik97]

Vaihdoitko 12 kuukauden euriborin lyhyempään? – Tilanne voi kääntyä vielä toisin päin

Danske Bankin Minna Kuusisto uskoo, että 12 kuukauden euribor voi alkaa laskea loppuvuodesta ja lyhyempi korko seurata vasta myöhemmin perässä.

www.kauppalehti.fi

Elokuun loppupuolella olisi täällä korontarkistus. Mitäs mieltä porukka on, kannattaako vaihtaa 3kk euriboriin? 24v laina-aikaa jäljellä ja n.183t€. 200€ tuosta vaihdosta luultavasti ottavat, samalla voisi kyllä koittaa saada marginaaliakin alemmas.

 

[a-p]

Hallitukselta tulee järkeviä päätöksiä:

Hallitusohjelma: Omistusasuntoon ei saa jatkossa yleistä asumistukea, kertoo IL

Iltalehden saamien tietojen mukaan asumistukeen tulee 10 000 euron varallisuusraja uudessa hallitusohjelmassa. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta asumistuella kikkailuun pyritään estämään.

www.kauppalehti.fi

Harmi vain, että vihervasemmistolainen politiikka on tehnyt jo peruuttamatonta tuhoa. Hallituksen kaavailemat muutokset tulee olemaan kylmää kyytiä uudiskohteita ajatellen.

Onko tuo 10 000e raja koskemassa myös niitä henkilöitä, joilla on oma yritys? Yrityksellähän voi olla vaikka 100k€ rahaa tilillään, jota yrittäjä ei nosta omaan käyttöönsä ja mikäli yrittäjä ei nosta, kuin minimit firmasta ulos, niin silloin hänen tulonsa ovat pienet, vaikka hän käyttäisi firman menoihin omia kulujaan.

 

[Taneli-]

Vaihdoitko 12 kuukauden euriborin lyhyempään? – Tilanne voi kääntyä vielä toisin päin

Danske Bankin Minna Kuusisto uskoo, että 12 kuukauden euribor voi alkaa laskea loppuvuodesta ja lyhyempi korko seurata vasta myöhemmin perässä.

www.kauppalehti.fi

Elokuun loppupuolella olisi täällä korontarkistus. Mitäs mieltä porukka on, kannattaako vaihtaa 3kk euriboriin? 24v laina-aikaa jäljellä ja n.183t€. 200€ tuosta vaihdosta luultavasti ottavat, samalla voisi kyllä koittaa saada marginaaliakin alemmas.

Kannattaa, varsinkin JOS marginaali ei nouse samalla. Olen aika 100% varma että euribor tulee liikkumaan seuraavien 24 vuoden aikana ja myös siitä että seuraavien 24 vuoden sisällä 3kk euribor tulee olemaan alempana suurimman osan aikaa verrattuna 12kk euriboriin.

 

[edup]

Onko tuo 10 000e raja koskemassa myös niitä henkilöitä, joilla on oma yritys? Yrityksellähän voi olla vaikka 100k€ rahaa tilillään, jota yrittäjä ei nosta omaan käyttöönsä ja mikäli yrittäjä ei nosta, kuin minimit firmasta ulos, niin silloin hänen tulonsa ovat pienet, vaikka hän käyttäisi firman menoihin omia kulujaan.

Varallisuuttahan ne listaamattomienkin yritysten osakkeet on. Sellaisen osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön_nettovarallisuus / firman_osakkeiden_kokonaismäärä.

 

[eitsh]

Kyllä täytyy sanoa että ens viikolla pankkiin viestiä. Jos passais pelkät korot seuraavan 6kk.
Tuskin pankkia haittaa kun tuota on jo 5v. makseltu ja 20pinnaa oli käsirahaa.
Ihan suorastaan vituttaa kun kaikki rahat menee tuonne. Voisin ostaa vaikka uusia vaatteita mutta ei tarvii.

Eivät räpäytä edes silmää vaikka sanot, että jatketaan maksuja vuoden päästä. Nykyisin ovat hyvinkin joustavia tuon lyhennysvapaan osalta eikä siitä tarvitse edes vääntää.

 

[bungle]

Lyhyesti, koska kyseessä on annuiteettilaina. Se on sille ominaista.
"Yleensä annuiteettilaina on hieman kalliimpi korkokuluiltaan lainanottajalle, kuin tasalyhennyslaina tai tasaerälaina."

Tässä on yksi asia miksi en pidä näistä tasaeristä tai annuiteeteista. Mutta lainoja ei voi ihan noin verrata suoraan. Monesti on mahdollista ottaa esim. 20v annuiteetti tai 25v tasalyhennys. Tässä tapauksessa kokonaiskulut lähenee toisiaan. Jos saman pituista lainaa vertaa, niin tasalyhennys tulee halvemmaksi. Mutta käytännässä ihmiset katsovat, paljonko on varaa kuukausittain maksaa ja laina mitoitetaan siten. Koska tasalyhenteinen on rankempi aluksi se tarkoittaa monesti pitempää lainaa vs. vastaava summa annuiteettina.

 

[Taneli-]

Sitten on tälläisiäkin sankareita kuten tästä voi lukea:

Kun asuntolainan korko pomppasi roimasti, Jari teki kovan päätöksen laadukkaan elämän ja oman asunnon välillä: "Olisin ollut ihan kusessa"

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor, rikkoi neljän prosentin rajan viime perjantaina. Helsinkiläinen Jari kertoo, miten hän selviytyi voittajana kohonneiden korkojen alta pois.

www.mtvuutiset.fi

Eli 2010 osti Helsingistä (minusta pienen mutta jutun mukaan) tilavan 40m2 kaksion.
Ostaja on keskiluokkaa, rahaa jäi harrastuksiin, matkusteluun eikä tarvinut laskea rahoja..

2022 "yllättäen" alkoivat korot nousta, mitään ei ollut puskurissa ja ennen asumiskustannukset olivat alle 1000€, nyt "yllättäen" lähes 1500€.
Yritti jopa muutaman kuukauden supistaa eikä käynyt teattereissa tai muissa harrastuksissa. Mutta onhan se nyt mahdoton yhtälö että 13 vuotta asuttuaan nollakoroilla olisi jotain säästössä tai että pitäisi muuttaa asumistottumuksia.. ..joten laittoi asunnon myyntiin helmikuussa ja muutti takaisin vuokralle.

Toteaa että jossain vaiheessa korot tulevat taas alas ja että ostaa sitten uuden kämpän (ja varmaan toivoo että korot pysyvät miinuksilla seuraavat 25v koska ei osaa säästää yhtään puskuria).

Sitten ihmetellään kun varallisuutta ei oikein ole ja kaikki menee mitä tuleekin. Kerran oli elämän aikana miltei se oma asunto mutta ei.. kun korot eivät edes 25 vuotta voineet pysyä miinuksilla. Ehkä seuraavalla kerralla. Sellaista on siis keskiluokkaisen ihmisen elämä Helsingissä. Tai ainakin joidenkin.

 

[BigBen]

Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.

 

[kilroy1]

Tuossa Jarin jutussa korostettiin korkojen nousun vaikutusta ja vähäteltiin yhtiön rahoitusvastikkeen osuutta. Ainakin sellainen kuva jäi. Monelle kun tulee yllätyksenä taloyhtiön remontit ja niiden hinta. Luonnollisesti korkojen nousu vaikuttaa näihinkin.

Itse tein oman ratkaisun ja tyhjensin säästöjä ha kevensin sijoituksia.. lyhensin lainaa kerralla 60 000€. Vaikka budjetti olisikin kestänyt korkojen nousun kymmeneen prosenttiin. Siitä ylöspäin olisi pitänyt tehdä jotain ratkaisuja..

Nyt saa taas kuukausisäästöä nostettua pari astetta ylöspäin. En tiedä oliko järkevä ratkaisu mutta eipä tarvitse korkojen nousua miettiä ja kiroilla korkoihin menevää rahasummaa..

 

[Taneli-]

Ei edes tullut mieleen tuo että olisi pitänyt kaikki mahdolliset lyhennysvapaat ja muut venkoilut jo. Ajattelin että päälle puolet velasta hoidettu ja ajasta "lusittu" niin olisi ollut vaan 12 vuotta keskimäärin jäljellä ja ehkä joku 110k velkaa vielä jos hieman päälle puolet olisi maksettu (miettien Helsingin normaalia hintaluokkaa = keskimääräinen asuntolaina siellä on sen 230k)

 

[Takaisku]

Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.

Kauppalehden artikkelissa (maksumuurin takana) Ovaron hallituksen puheenjohtaja ja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen toteaa: ”Käynnissä on asuntovarallisuuden uusjakoa ja käy kuten aina kriiseissä. Raha tulee rahan luo.”

Pahin on vasta edessä: ”Uusienkin asuntojen hinnat laskevat ehkä pari vuotta”

Kerrostaloasuntojen ylitarjonta pudottaa asuntojen hintoja. Kierre syvenee, koska keskelle heikkoa kysyntää valmistuu kymmeniä tuhansia asuntoja.

www.kauppalehti.fi

 

[love_doctor]

Ei edes tullut mieleen tuo että olisi pitänyt kaikki mahdolliset lyhennysvapaat ja muut venkoilut jo. Ajattelin että päälle puolet velasta hoidettu ja ajasta "lusittu" niin olisi ollut vaan 12 vuotta keskimäärin jäljellä ja ehkä joku 110k velkaa vielä jos hieman päälle puolet olisi maksettu (miettien Helsingin normaalia hintaluokkaa = keskimääräinen asuntolaina siellä on sen 230k)

Kyllä tuo on aika onneton tarina ja sama voisi päteä Helsingin ulkopuolella, kun ihmisillä on tapana ostaa 40 neliön koirankoppien sijaan aikuisten taloja. Tässä nyt vaikka itselläkin ASP-laina ja korolle leikkuri, mietityttänyt ajatuksena lyhentää lainaa vähän vikkelämmin, kun korontarkistuspäivänä tulevat korkokulut kolminkertaistumaan, vaikkei kyseessä ole edes taloyhtiölaina.

 

[mustajoki]

Sitten on tälläisiäkin sankareita kuten tästä voi lukea:

Kun asuntolainan korko pomppasi roimasti, Jari teki kovan päätöksen laadukkaan elämän ja oman asunnon välillä: "Olisin ollut ihan kusessa"

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko, eli 12 kuukauden euribor, rikkoi neljän prosentin rajan viime perjantaina. Helsinkiläinen Jari kertoo, miten hän selviytyi voittajana kohonneiden korkojen alta pois.

www.mtvuutiset.fi

Eli 2010 osti Helsingistä (minusta pienen mutta jutun mukaan) tilavan 40m2 kaksion.
Ostaja on keskiluokkaa, rahaa jäi harrastuksiin, matkusteluun eikä tarvinut laskea rahoja..

2022 "yllättäen" alkoivat korot nousta, mitään ei ollut puskurissa ja ennen asumiskustannukset olivat alle 1000€, nyt "yllättäen" lähes 1500€.
Yritti jopa muutaman kuukauden supistaa eikä käynyt teattereissa tai muissa harrastuksissa. Mutta onhan se nyt mahdoton yhtälö että 13 vuotta asuttuaan nollakoroilla olisi jotain säästössä tai että pitäisi muuttaa asumistottumuksia.. ..joten laittoi asunnon myyntiin helmikuussa ja muutti takaisin vuokralle.

Toteaa että jossain vaiheessa korot tulevat taas alas ja että ostaa sitten uuden kämpän (ja varmaan toivoo että korot pysyvät miinuksilla seuraavat 25v koska ei osaa säästää yhtään puskuria).

Sitten ihmetellään kun varallisuutta ei oikein ole ja kaikki menee mitä tuleekin. Kerran oli elämän aikana miltei se oma asunto mutta ei.. kun korot eivät edes 25 vuotta voineet pysyä miinuksilla. Ehkä seuraavalla kerralla. Sellaista on siis keskiluokkaisen ihmisen elämä Helsingissä. Tai ainakin joidenkin.

No, jos arvaa jotain pyöreitä asuntolaina/yhtiölaina numeroita yrittäen saada annetut parametrit suunnilleen mätsäämään, niin äkkiähän tuollainen Helsinki-hinnoiteltu 2000€/m2 remppa alkaa tuntua kukkarossa - jos olisi se 80000€ tasalyhenteistä taloyhtiölainaa oman lainan päälle, jo tuo yhtiölainan rahoitusvastike nousee sen lähemmäs 300€/kk verrattuna nollakorkoaikaan. Omaa annuiteetti-asuntolainaa vaikkapa se sata tuhatta ja 15 vuotta jäljellä niin noiden kahden lainan yhteiset kuukausikustannukset tosiaan nousisivat 1000€ -> 1500€ kuussa.

Sitä ei mainittu, paljonko Jarille kertyi pääomaa omistusasuntoajan lainanlyhennyksistä ja mahdollisesta arvonnousuista (miinus remppakustannukset, jotka ei yleensä täysimääräisinä mene asunnon arvoon). Ilmeisesti taustaideana se perusrommari-"muutan vuokralle ja ostan 30% halvemmalla kahden vuoden päästä"-tyylinen ajatus. Voihan se onnistuakin, mutta varmaan oppi tästä ainakin pysymään remonttikohteista erossa.

 

[Taneli-]

Kyllä tuo on aika onneton tarina ja sama voisi päteä Helsingin ulkopuolella, kun ihmisillä on tapana ostaa 40 neliön koirankoppien sijaan aikuisten taloja. Tässä nyt vaikka itselläkin ASP-laina ja korolle leikkuri, mietityttänyt ajatuksena lyhentää lainaa vähän vikkelämmin, kun korontarkistuspäivänä tulevat korkokulut kolminkertaistumaan, vaikkei kyseessä ole edes taloyhtiölaina.

Toki itsellänikin päälle tuplasti suurempi kolmio minkä ehkä voisin myös luonnehtia tilavahkoksi.
Mutta tärkein asia sinulla ja minulla oli kunnossa eli on sitä puskuria ja ensimmäinen reaktio itselläni oli sama kuin sinäkin suunnittelet että voisi lyhentää sitä lainaa ylimääräisellä lyhennyksellä että nousevat korot eivät vaikuta elämään.

Tietysti noin kuten "Jari" teki voidaan toimia mutta minusta olisi peiliin katsomisen paikka jos jopa 13 vuoden aikana ei olla pystytty rakentamaan yhtään puskuria, menoista ei voida tinkiä ja ainoana ratkaisuna käytännössä nähdään sitten siitä asunnosta luopuminen ja vuokrakämppään siirtyminen ja todetaan "jos ei saa asuntoa kaupaksi olen ihan kusessa".

Minusta se viittaa vähintäänkin siihen että jo alunperin se asuntoon otettu laina (vaikka ei ehkä se asunto) on ollut aivan liian suuri ja toissijaisena ajatuksena tulee mieleen ettei henkilöllä ole selkärankaa jos päälle vuosikymmenen "helppona aikana" ei ole saanut yhtään puskuria kasvatettua vaan kaikki on mennyt mitä on tullutkin.

 

[leffo]

Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.

Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.

 

[BigBen]

Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.

Karkeasti puolet lainasta maksettu ja ainoa vaihtoehto oli asunnon myyminen ja vuokralle muuttaminen? Itse en todellakaan olisi toiminut samalla tavalla, vaan olisin vaihtanut lainan vaikka toiseen pankkiin. Aloittanut homman ns. alusta ja ottanut vaikka 25 v laina-ajan. Mikäs kiire yksineläjällä on lainan takaisinmaksun kanssa, kun ei ole edes perillisiä, joita tarvitsisi miettiä.

 

[love_doctor]

Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.

Jos on 10 vuotta sitten ottanut lainaa, siinä on 9 vuotta ollut kokonaiskorko luokkaa 0,5%. Eli keskimäärin joku 70€/kk korkomenoja jos on 200t lainaa lyhentänyt esim. 700€ / kk. Nyt jos laina kasvanut esim. 100+80t euroon remppojen jälkeen, kk-erä korkoineen voi tosiaan olla 1400-1500€. Eli tuo erotus 700-800€ varmasti aikaisemmin olisi ollut mahdollista säästää edes osittain talteen. Nyt alkaa olla sellainen tuon erän koko, että pitäisi tienata mielellään yli suomalaisten mediaanipalkan, mutta aika usein Helsingissä on kai isommat palkatkin.

 

[kilroy1]

Päästään tähän ihmisten yleiseen rahankäyttöön.. on ihmisiä jotka tienaavat sen 4000-5000€/kk eikä jää mitään säästöön, päinvastoin jopa velkaannutaan.

Itse tein omat virheeni alle kolmekymppisenä josta tuli maksettua pidemmän kautta. Nyt onkin ollut helppo budjetoida menoja ja pitää menot järkevissä mitoissa jotta pystyy elämään ja matkustelemaan mutta samalla säästämään.

 

[latzka]

Jos on 10 vuotta sitten ottanut lainaa, siinä on 9 vuotta ollut kokonaiskorko luokkaa 0,5%.

Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.

 

[PornReindeer]

Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.

Itselläkin 2015 otetun lainan marginaali oli ~prosentin. Pari vuotta myöhemmin sitten jossain pankin vuosittaisessa palvelunmyyntipuhelussa sanoin että marginaalia voisi tarkistaa niin puolittui suoraan

 

[kilroy1]

Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.

Aika lienee kullannut sinullakin muistot tai sitten et ollut kokemassa tuota aiempia asuntolainoja. Itse otin 2007 asuntolainan ja marginaali 0,4% joka ei edes ollut parhaasta päästä. Tuolloin alimmat olivat luokkaa 0,2% tai jopa alle. Kokonaiskorko tosin huiteli tuolloin neljän ja viiden prossan välillä. Tuon jälkeen lainojen marginaalitkin nousivat jonkin verran.

Omassa lainassa ei edes ole nollakorkoehtoa joten 1kk euriborolla en joutunut vuosiin maksamaan edes marginaalia.

 

[latzka]

Aika lienee kullannut sinullakin muistot tai sitten et ollut kokemassa tuota aiempia asuntolainoja. Itse otin 2007 asuntolainan ja marginaali 0,4% joka ei edes ollut parhaasta päästä. Tuolloin alimmat olivat luokkaa 0,2% tai jopa alle. Kokonaiskorko tosin huiteli tuolloin neljän ja viiden prossan välillä. Tuon jälkeen lainojen marginaalitkin nousivat jonkin verran.

Omassa lainassa ei edes ole nollakorkoehtoa joten 1kk euriborolla en joutunut vuosiin maksamaan edes marginaalia.

En ollut en, mutta eipä tuo varsinaista pointtia juurikaan muuta. Mitä tuo "yli 10 vuotta sitten" täsmälleen tarkoittaakaan, niin joko korot olivat korkealla (joka tapauksessa yli nollan) ja siihen marginaalia jonkinlainen latinki päälle.

"Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemästä vertailusta käy ilmi, että joulukuussa 2007 asuntolainaa sai hyvin halvalla. Keskimarginaali oli vain 0,44 prosenttia. Joulukuussa 2013 marginaali käväisi korkeimmillaan 1,56 prosentissa."

Erikoista, että yli 10 vuotta sitten tämä yhdistelmä ja 10 vuoden takainen ansiotaso ei tuottanut oikein mitään ongelmia, mutta nyt ollaan pakkomyynnin edessä. Eipä tuossa jutussa sen tarkemmin numeroita toki annettu, niin paha sanoa, millainen 70-luvun unelmien putkiremonttikohde oli kyseessä.

 

[love_doctor]

Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin

Varmasti näinkin, mutta sitten päälle oli vielä korkovähennykset. Totuus on varmaan jossain tuossa välissä ja Jari ei ehkä ollut taloustaito- ja laskentamäen miehiä alunperinkään. Toki kädestä suuhun elämistä on aina ja sen takia nytkin Etuovessa myytävien asuntojen määrä on vaan kasvanut kasvamistaan vuoden alusta ja mennään jo yli 58 tuhannessa.

 

[TommiZeliard]

Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.

Kymmenen vuotta sitten uusissa asuntolainoissa taisi olla jo niin, ettei kokonaiskorko mennyt alle marginaalin. Täten viimeisen kymmenen vuoden aikana (viimeistä vuotta lukuunottamatta) 12 kk euriboriin sidotun kokonaiskorko on ollut suurimman osan ajasta tasan marginaalin verran.

Kymmenen vuotta sitten nostetun lainan kokonaiskorko 24.06.2013-23.06.2023:

Ekat 12 kk: marg. + 0,535 %
Toka 12 kk: marg. + 0,488 %
Kolmas 12 kk: marg. + 0,162 %
Seuraavat 72 kk: marg. + 0,000 %
Viimeiset 12 kk: marg. + 0,948 %
(Tulevat 12 kk: marg. + 4,111 %)

Jos lainaa ei olisi lyhennetty ollenkaan, olisi kymmenen viime vuoden kokonaiskorko ollut keskimäärin marg. + 0,213 %. Ensimmäiset yhdeksän vuotta keskimäärin marg. + 0,132 %. Ei siinä paljon ajan kultaamista tarvita, että ekat 9 v on ollut halpaa rahaa. Ei toki normijampalla ihan lovedoctorin heittämä 0,5 %, mutta melko lähellä.

Nostin ASP-lainan 2006, jolloin marginaaliksi tuli 0,40 %. Seuraavan asuntolainan nostin 05/2016, jolloin marginaaliksi tuli selvästi korkeampi 0,75 %. Etenkin jälkimmäinen on ollut tosi halpaa rahaa tähän vuoteen asti. Ensimmäisessä lainassa korko olisi huidellut pahimmillaan viidessä prosentissa, mutta ASP-leikkuri rajasi sen reiluun neljään.

Artikkelissa muuten mainittiin Jartsan ostaneen kämpän 2010. Siinä tapauksessa ensimmäiset 12 kk kokonaiskorko on ollut 12 kk euriborilla marg. + 1,22-1,54 %. Ei ihan puoli-ilmaista, mutta edullista.