Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Fortucry]

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.

Jos katsoo Euriborin historiaa, niin koskaan ei ole korot olleet ylhäällä useampaa vuotta putkeen. Trendin mukaisesti piikkaa ylös ja sitten laskee nopeasti. Aikavälille mahtuu niin IT-kuplaa kuin finanssikriisiäkin.

Euribor chart - graphs with historical Euribor rates

Euribor chart showing historical Euribor rates from 1999 and for the ultimate year

www.euribor-rates.eu

90-luvun laman Heliborin korot olivat todella korkealla, jopa yli 15%, mutta tuolloin suurimman osan sai verovähennyksinä takaisin. Eri tilanne siis kuin nyt senkin puolesta.

Ikinä ei tulevaisuudesta tiedä, mutta sanotaan näin, että aika epätodennäköisenä pidän korkotasoja, jolla tuolla kiinteällä tarjouksella pääsisi voitolle.

 

[leffo]

Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?

 

[kajakkivajakki]

Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?

Löytyy lainaehdoista, mutta pankkihan itse vakuuttaa tuon kiinteän koron, joten asiakas on velvollinen korvaamaan pankin tappion(eli jos korot on laskeneet) kun purkaa kiinteän koron ennen aikojaan.
ELi maallikotermein asiakas on velvollinen korvaamaan pankille saamatta jääneet korkotulot vähennettynä sillä summalla mitä sillä hetkellä jäljelle olevalle ajalle uudesta lainasta markkinoilla maksetaan.

Käytännössä korkojen laskiessa on aina maksettava rahaa ennenaikaisesta purusta, korkojen noustessa taas korvausvelvollisuutta ei ole, mutta silloin taas harva haluaa lainasta (ja yleistä tasoa alemmasta korosta) eroon.

 

[JRan]

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta?

Itse jättäisin noilla väliin. Selkeästi OP uskoo korkojen laskevan (jopa suht nopeasti) ihan sinne kunnolla alle 2,5% ei ne muuten tollasta edes myisi, ei se mikään hyväntekeväisyyslaitos ole.

 

[renee]

Itse jättäisin noilla väliin. Selkeästi OP uskoo korkojen laskevan (jopa suht nopeasti) ihan sinne kunnolla alle 2,5% ei ne muuten tollasta edes myisi, ei se mikään hyväntekeväisyyslaitos ole.

5v swap-korko on nyt n. 2,6%, eli onhan tuossa tarjotussa reiluhko n. 0,85 % marginaali - ei siis loistava tarjous, muttei surkeakaan.

7v swap on n. 2,55%, eli siinä pankin tarjous on hieman parempi, koska marginaali pienempi.

Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...

 

[JRan]

5v swap-korko on nyt n. 2,6%, eli onhan tuossa tarjotussa reiluhko n. 0,85 % marginaali - ei siis loistava tarjous, muttei surkeakaan.

7v swap on n. 2,55%, eli siinä pankin tarjous on hieman parempi, koska marginaali pienempi.

Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...

Juuri näin, eihän sitä tosiaan ikinä tiedä, mutta nyt näyttää juuri kuitenkin siltä, että alaspäin on suunta. Muutenkin voi olla aika hiljaista lainatiskillä juuri nyt. Kaipa siellä saa myyjät jo kaikenlaisia taikatemppuja yrittää, että ei ainakaan kukaan lähtisi.

 

[Boulder]

Kuinka paljon tuo kiinteä korko ylipäätään sitoo asiakasta? Eikö kuitenkin asuntolainan voi aina vapaasti kilpailuttaa?

OP:lla oli ainakin ennen joustava kiinteäkorkoinen laina, ylimääräiset lyhennykset sallittu ja siten myös takaisinmaksu ennen aikojaan ilman sanktioita mahdollista.

 

[dropadrop]

Edellisen lainan otin juuri kun korot olivat viimeksi korkealla (olisko reilu 15v sitten) ja puolet kiinteällä korolla (+ puolet 1kk euriboria). Oli aika nihkeätä verrata noiden välisiä kuluja jälkeenpäin, kun matalat korot tulivat sitten aika pian.

 

[p.puhakka]

Hyvää pohdintaa tuohon kiinteään korkoon liittyen. Selvästi oli äänestä kuultavissa, että hieman epätoivossa tätä kiinteää korkoa tarjotaan. En itse niin lämpeä tuolle kiinteälle korolle, mutta ajattelin, jos joku puhuisi selvästi sen puolesta.

Mitä tulee ehtoihin, aspan kaveri muotoili asian niin, että jos haluaa maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, lainan kokonaan pois tai vaihtaa pankkia, niin pankilla on oikeus veloittaa tästä. Kysyin sitten tuosta lauseen muotoilusta vielä, että on siis oikeus, mutta ei välttämättä näin tee? Tyyppi naurahti, ja sanoi että juuri näin, että se on sitten asiakaskohtaisesti neuvottelutaidoista kuulemma kiinni..

Seuraavan seitsemän vuoden aikana voi kuitenkin tapahtua ihan mitä tahansa, enkä jaksa uskoa, että korko tulisi pysymään tällä tasolla kamalan pitkään. Toki, kiinteällä korolla saisi lukittua myös lainan kk-erän tiettyyn summaan pitkäksi aikaa, joka auttaisi tietyllä tavalla budjetoimaan, mutta eipä silläkään lopulta ole niinkään väliä..

 

[breez]

Jos tulee tilanne, että kiinteän koron ajalla tuleekin tarve vaihtaa asuntoa. Saako sen lainan siirrettyä kiinteine korkoineen uuteen asuntoon?

 

[p.puhakka]

Jos tulee tilanne, että kiinteän koron ajalla tuleekin tarve vaihtaa asuntoa. Saako sen lainan siirrettyä kiinteine korkoineen uuteen asuntoon?

En itse kysellyt asiasta, mutta asiakaspalvelija sivulauseessa mainitsi, että pitäisi olla mahdollista.

 

[antti-x]

Tuossa kiinteän koron kuviossa kannattavuuteen vaikuttaa osaltaan se millä tahdilla käytännössä suunnittelee lainaa lyhentävänsä. Jos ajatus on että juuri nyt on merkittävästi enemmän velkaa kuin jokusen vuoden päästä, niin sitten korostuu se, mikä korko on nyt. Eli jos kiinteällä korolla saa korkoja juuri nyt alemmas isosta lainamäärästä, se on olennaisempaa kuin se, että niillä kiinteillä korkoilla saattaa maksaa 5 vuoden päästä korkeampaa korkoa paljon pienemmästä summasta.

Toisaalta kiinteän koron ehdot kannattaa varmistaa sen osalta, sallitaanko ylimääräiset lyhennykset ilman lisämaksuja.

 

[Seese]

Hyvää pohdintaa tuohon kiinteään korkoon liittyen. Selvästi oli äänestä kuultavissa, että hieman epätoivossa tätä kiinteää korkoa tarjotaan. En itse niin lämpeä tuolle kiinteälle korolle, mutta ajattelin, jos joku puhuisi selvästi sen puolesta.

Mitä tulee ehtoihin, aspan kaveri muotoili asian niin, että jos haluaa maksaa ylimääräisiä lyhennyksiä, lainan kokonaan pois tai vaihtaa pankkia, niin pankilla on oikeus veloittaa tästä. Kysyin sitten tuosta lauseen muotoilusta vielä, että on siis oikeus, mutta ei välttämättä näin tee? Tyyppi naurahti, ja sanoi että juuri näin, että se on sitten asiakaskohtaisesti neuvottelutaidoista kuulemma kiinni..

Seuraavan seitsemän vuoden aikana voi kuitenkin tapahtua ihan mitä tahansa, enkä jaksa uskoa, että korko tulisi pysymään tällä tasolla kamalan pitkään. Toki, kiinteällä korolla saisi lukittua myös lainan kk-erän tiettyyn summaan pitkäksi aikaa, joka auttaisi tietyllä tavalla budjetoimaan, mutta eipä silläkään lopulta ole niinkään väliä..

On kyllä mielenkiintoista että tuota lyhennyserän muuttamista pidetään noin "neuvottelun alla". Nordealla ihan ongelmitta voinut lyhentää nopeampaa tahtia, ja pidempi laina-aika on vaan varalla jos tulotaso tippuu.

 

[Mikkos]

On kyllä mielenkiintoista että tuota lyhennyserän muuttamista pidetään noin "neuvottelun alla". Nordealla ihan ongelmitta voinut lyhentää nopeampaa tahtia, ja pidempi laina-aika on vaan varalla jos tulotaso tippuu.

Riippuu sopimuksesta. Vanhoissa sopimuksessa voidaan lyhentää lainaa ilman että laina-aika lyhene kun taas monessa uudessa ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa mutta jos haluaa lyhentää itse lainaa niin silloin kyseessä ei ole ylimääräinen lyhennys vaan "maksuaikataulun muutos" josta joutuu maksamaan palvelumaksun.

 

[mustajoki]

Oli Osuuspankin kanssa hieman erimielisyyksiä bonustililtä tehtyjen veloitusten suhteen, ja ilmaisin chatin kautta mielipiteeni, jonka jälkeen "sattumalta" tuo oma yhteyshenkilö soitteli ja pyysi varata aikaa puhelinneuvotteluun jossa käydään asiakkuutta läpi.

Eipä muuten mitään ihmeitä, mutta tarjosi puhelussa asuntolainaan kiinteää korkoa. Laina n. 250t€, tällä hetkellä 0,5% + 12kk euribor.

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.

Oma mielipide kiinteästä korosta tahi korkokatosta riippuu sen koron tasosta.

YIT:n 2% / 5v korkokatto mielestäni tartuttava tarjous, jos nyt ei ota kantaa YIT:n uudisasuntojen hintoihin sinänsä (en siis todellakaan ole hankkimassa sellaista). En näe että EKP lähtisi enää kovin herkästi nollakorkoansaan.

Nuo ylläolevat kiinteät korot taas melkoisen tyyriitä historiaan ja siihen, että euroalueen laskusuuntaiset inflaatioluvut alkavat jo olla lähellä kahta prosenttia, nähden. Jos kiinteällä korolla tosin sitten nukkuu paremmin yönsä 5 tai 7 vuotta, voihan niitä ottaa, mutta hieman sellainen tunne että vielä ollaan "määräaikainen sähkösopimus 2022 talvella"-vaiheessa.

 

[takomo]

Kiinteäksi koroksi tarjottu 5v / 3,441% tai 7v / 3,328%. Mielestäni tämä on aika pitkälti mielipideasia, joten mitä täällä ollaan mieltä kiinteästä korosta? Koron tarkistus osuu tuohon alkutalveen loppuvuodelle, joten olettaisin euriborin silloin asettuvan muutenkin jo hieman alemmaksi, kuin nykyinen 4,172%.

Kiinteä korko on mielenrauhaa antava "vakuutus", joka voi olla kannattava tai sitten ei. Oli esim. järkevää maksaa ~0,5% lisäkorkoa Euroboriin verrattuna v.2020-> 10-v kiinteällä ~1,0% korolla. Kannattaa kysyä myös mitä tarjoavat 10v tai 15v kiinteästä.

Kiinteän koron suurin etu on siinä, että se poistaa korkoepävarmuuden. Korkojen nousut ja laskut eivät enää koske omaa taloutta. Tämä korostuu mitä pidemmän kiinteän jakson ottaa.

Kiinteän koron varjopuoli on siinä, että kiinteäkorkoinen on joustava kuin ratakisko. Ei pahemmin jousta, ja ratakisko on pehmeämpi. Oletettaisin, että pankki myy kiinteäkorkoiset velkakirjat ulos lainaa otettaessa, eikä niiden ehtoja pahemmin neuvotella uudestaan, ei myöskään haltijan puolesta. Lähtökohta on se, että sillä mennään mitä on sovittu.

Se että onko tarjottu korkotaso ylipäätään oikeansuuntainen, niin nähdään sitten joskus...

Tämä, mutta oma arvonsa on silläkin, että korkojen epävarmuus ei kosketa omaa taloutta kiinteän koron juoksuaikana.

Jos tulee tilanne, että kiinteän koron ajalla tuleekin tarve vaihtaa asuntoa. Saako sen lainan siirrettyä kiinteine korkoineen uuteen asuntoon?

Ainakaan omassa pankissa tämä ei ole ongelma, kunhan vakuus säilyy riittävänä.

 

[PornReindeer]

@takomo puhuu asiaa.

Kuten vakuutuksilla, kiinteällä korolla on tarjoajan tarkoitus tehdä voittoa ja toisaalta ottaja maksaa siitä ettei yllätys kuse taloutta.
Itse tosin otin korkoputkella toteutetun käytännössä kiinteän (0,01% vaihteluväli) puoliksi "sijoituksena" ja muistaakseni tuon saa kohtuudella irtisanottua kun ei ole varsinainen kiinteä. Otin tuon muutama vuosi sitten niin lisäkorko oli juurikin tuossa takomon mainitseman puolen prosentin tienoilla. Itse olin uskossa että kyllä kymmenessä vuodessa korot nousee plussalla niin ajattelin että jos jään kokonaisuudessa tappiolle niin tuskin paljoa, mutta toteutuneiden korkojen myötä osui kyllä munkki kohdalleni.

Noissa kiinteissä on hyvä laskeskella vähän korkoja; paljonko tulee tappiota laina-ajalta ja paljonko kuukausierä kasvaisi korkokatolla ja ilman korkeilla ja matalilla koroilla.
Jokin 4% kiinteä voi tuottaa tappiota sinulle 4%-marginaali (ilman kiinteää) eli vaikka 3,5%. Paljonko sitten voit tienata tai suojata? Onko ajatuksena että esim. 10v ajan keskimääräinen korko on enemmän kuin tarjottu kiinteä? Onko realismia odottaa että korko nousisi vaikka lähelle 8%? Haen tällä siis sitä että 0,5% "lisällä" teet max. tappiota vain tuon 0,5% jos korko on nollassa ja mahdollisesti useamman prosentin voittoa, kun esim 3,5% kiinteällä on mahdollisuus suurempiin tappioihin, mutta myös mahdollinen hyöty jää pienemmäksi...
En siis yritä vihjata että tuntemattomat tulevaisuuden korot ja kokonaisumma olisi helppo laskea, mutta kuukausierät esim +-3% korolla vs tarjottu kiinteä voi laskella paljon on hyötyä tai haittaa kiinteästä...

Edit. Laskeskeluilla siis haen sitä, että jos korko nousee vaikka 6% asti niin kaatuuko talous uuteen kuukausittaiseen erään vai ottaako mielummin riskin noususta ja mahdollisuuden myös erän pienenemiseen.

 

[renee]

Onko kukaan kysellyt, miten OP:n mainostama jopa 25 vuoden Pitkä kiinteä korko toimii ja millä korkotasolla lainaa myöntävät? Lupaavat että lainan voi maksaa pois ilman ylimääräisiä kuluja, eli tavallaan kyseessä olisi riskitön optio (toki korkotaso voi olla hinnoiteltu överiksi):

Lainan maksuohjelma säilyy joustavana ja voit koska tahansa maksaa lainan ennenaikaisesti takaisin ilman ylimääräisiä kustannuksia.

Kiinteä korko asuntolainaan jopa 25 vuodeksi

Valitse kiinteäkorkoinen asuntolaina välttyäksesi koron vaihtelulta. Omistaja-asiakkaana voit saada pitkän kiinteän koron asuntolainaan jopa 25 vuodeksi.

www.op.fi

Tällä hetkellä 20-30 vuoden swap-korot ovat alle 2,5%, joten jos tuota Pitkää kiinteää korkoa saisi n. 3% tasolla sisältäen asiakkaan marginaalin, niin sitten se olisi erittäinkin houkuttelevasti hinnoiteltu.

 

[KiLLPaTRiCK]

Lainaus Vantaan sanomista:
Vantaalla velkaneuvonnan asiakaskunnassa korostuvat tällä hetkellä asuntovelalliset. Asuntolainojen korkojen sekä muiden asumisen ja elämisen kustannusten nousu on saanut monet asuntovelalliset taloudelliseen ahdinkoon.

Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston yksikön vastaavan Erkki Leisténinmukaan moni asiakas haluaisi myydä asuntonsa, mutta asuntokauppa ei käy, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään. Hän sanoo, että perinteisesti asuntovelalliset velkaneuvonnan asiakkaat eivät ole halunneet myydä asuntoaan.

Jos tuollaisen 100k - 300k Vantaalaisen asunnon/lainan kanssa ollaan vaikeuksissa tai että niitä ei kukaan osta, niin miten tavallisilla ihmisillä olisi tässä nykyisessä tilanteessa varaa ostaa 300k - 1M uutta asuntoa pääkaupunkiseudulla?

 

[dropadrop]

Meillä oli nuo aiemmin mainitut lainat Nordealta. Sitä puolikasta joka oli sidottu euriboriin sai lyhentää vapaasti ilman kuluja.

Kiinteään korkoon sidottua meinattiin lyhentää niin laskivat suoraan kuinka paljon menettäisivät siinä ja se olisi tullut maksettavaksi… Eli sitä kautta ei ainakaan ollut mitään mahdollisuutta selvitä halvemmalla.

 

[mustajoki]

@takomo puhuu asiaa.

Kuten vakuutuksilla, kiinteällä korolla on tarjoajan tarkoitus tehdä voittoa ja toisaalta ottaja maksaa siitä ettei yllätys kuse taloutta.
Itse tosin otin korkoputkella toteutetun käytännössä kiinteän (0,01% vaihteluväli) puoliksi "sijoituksena" ja muistaakseni tuon saa kohtuudella irtisanottua kun ei ole varsinainen kiinteä. Otin tuon muutama vuosi sitten niin lisäkorko oli juurikin tuossa takomon mainitseman puolen prosentin tienoilla. Itse olin uskossa että kyllä kymmenessä vuodessa korot nousee plussalla niin ajattelin että jos jään kokonaisuudessa tappiolle niin tuskin paljoa, mutta toteutuneiden korkojen myötä osui kyllä munkki kohdalleni.

Noissa kiinteissä on hyvä laskeskella vähän korkoja; paljonko tulee tappiota laina-ajalta ja paljonko kuukausierä kasvaisi korkokatolla ja ilman korkeilla ja matalilla koroilla.
Jokin 4% kiinteä voi tuottaa tappiota sinulle 4%-marginaali (ilman kiinteää) eli vaikka 3,5%. Paljonko sitten voit tienata tai suojata? Onko ajatuksena että esim. 10v ajan keskimääräinen korko on enemmän kuin tarjottu kiinteä? Onko realismia odottaa että korko nousisi vaikka lähelle 8%? Haen tällä siis sitä että 0,5% "lisällä" teet max. tappiota vain tuon 0,5% jos korko on nollassa ja mahdollisesti useamman prosentin voittoa, kun esim 3,5% kiinteällä on mahdollisuus suurempiin tappioihin, mutta myös mahdollinen hyöty jää pienemmäksi...
En siis yritä vihjata että tuntemattomat tulevaisuuden korot ja kokonaisumma olisi helppo laskea, mutta kuukausierät esim +-3% korolla vs tarjottu kiinteä voi laskella paljon on hyötyä tai haittaa kiinteästä...

Edit. Laskeskeluilla siis haen sitä, että jos korko nousee vaikka 6% asti niin kaatuuko talous uuteen kuukausittaiseen erään vai ottaako mielummin riskin noususta ja mahdollisuuden myös erän pienenemiseen.

Kiinteän koron sijasta voisi ehkä myös kysyä korkokattojen hintoja, jos kuukausittaisen erän nousu jonkin rajan yli johtaa kriisiin.

Melkein varmasti ns "hukkaan heitettyä rahaa" jälkikäteen katsottuna, juu, mutta joustavampi kuin kiinteä korko (esim kuukausierän rukkaus tai ennenaikainen maksu onnistunee helpommin) ja nimenomaan tuollainen vakuutus jonka hinta on etukäteen tiedossa. Toisaalta jos korot oikeasti laskevat, niistä saa koko hyödyn (poislukien korkokaton hinta, tiätty)

 

[Mikkos]

Kiinteän koron sijasta voisi ehkä myös kysyä korkokattojen hintoja, jos kuukausittaisen erän nousu jonkin rajan yli johtaa kriisiin.

Melkein varmasti ns "hukkaan heitettyä rahaa" jälkikäteen katsottuna, juu, mutta joustavampi kuin kiinteä korko (esim kuukausierän rukkaus tai ennenaikainen maksu onnistunee helpommin) ja nimenomaan tuollainen vakuutus jonka hinta on etukäteen tiedossa.

Korkokatotkin saattaa olla melko huuhaata jos meinaa että kuukausittainen summa ei nouse korkojen mukaan.

Osuuspankki myöntää: korkokatto ei suojaa yleisimmissä asuntolainoissa maksuerien nousulta

Korkojen nousu on lisännyt erilaisten lainakuluja suojaavien tuotteiden, kuten korkokaton, suosiota. Samaan aikaan niiden tulkinta on tavalliselle pankkiasiakkaalle hankalaa.

yle.fi

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

 

[mustajoki]

Korkokatotkin saattaa olla melko huuhaata jos meinaa että kuukausittainen summa ei nouse korkojen mukaan.

Osuuspankki myöntää: korkokatto ei suojaa yleisimmissä asuntolainoissa maksuerien nousulta

Korkojen nousu on lisännyt erilaisten lainakuluja suojaavien tuotteiden, kuten korkokaton, suosiota. Samaan aikaan niiden tulkinta on tavalliselle pankkiasiakkaalle hankalaa.

yle.fi

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

Plääh. Niinpä tietysti tämäkin on epävarmaa...

Nordealla ei noussut (paitsi kuin korkokattoa vastaavaan korkoon asti). Jostain lainasopimuksen sivulauseesta tai lisädokumentistahan tuo selvinnee pankkikohtaisesti.

 

[Husse]

Riippuu sopimuksesta. Vanhoissa sopimuksessa voidaan lyhentää lainaa ilman että laina-aika lyhene kun taas monessa uudessa ylimääräiset lyhennykset lyhentävät laina-aikaa mutta jos haluaa lyhentää itse lainaa niin silloin kyseessä ei ole ylimääräinen lyhennys vaan "maksuaikataulun muutos" josta joutuu maksamaan palvelumaksun.

Tätä viime aikoina pohtinut. Eli kyselin Danskelta, että voinko lyhentää lainaa enemmän, jos siltä tuntuu. Kuulemma voi maksaa lainatilille ihan miten paljon vain kuin huvittaa. Onkos nyt sitten, että laina-aika ei lyhene tällöin? Virkailijakaan ei oikein tuntunut olevan kärryllä, mutta mainosti että jos haluaa maksumuutoksen, niin se sitten se maksaa. Kysyin viimeisessä viestissä, että mitäs jos vain maksan ja laina meneekin nollille vaikka 10 vuotta etuajassa, niin mitäs sitten tapahtuu? Ei ole vastannut.

 

[Mikkos]

Plääh. Niinpä tietysti tämäkin on epävarmaa...

Nordealla ei noussut (paitsi kuin korkokattoa vastaavaan korkoon asti). Jostain lainasopimuksen sivulauseesta tai lisädokumentistahan tuo selvinnee pankkikohtaisesti.

Pankkien kanssa sopimuksia tehdessä kannattaa aina:
a) laittaa kaikki paperille
b) laittaa ne siihen MAHDOLLISIMMAN TARKASTI JA SANATARKASTI MERKITYKSINEEN
Pankit on niin kieroja paskiaisia että ne saa yhdellä sanalla muutettua lauseen merkityksen aivan toiseksi.. Aina kannattaa sopimuksessa käyttää oikeita määreitä kuten summia ja prosentteja eikä sanoja "kohtuullinen", "sopiva", "sovittu" jne sanamuotoja. Pankki pystyy tuollaiset aina kääntämään mihin päin haluaa.

 

[Paolo Pastarino]

Itä-Uudenmaan oikeusaputoimiston yksikön vastaavan Erkki Leisténinmukaan moni asiakas haluaisi myydä asuntonsa, mutta asuntokauppa ei käy, joka vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Eli suomeksi sanottuna eivät halua laskea hintapyyntöään tämän hetken markkinatasolle. Pitää siis odotella vielä jonkin aikaa, kunnes tulee pakkomyyntien aika tai pankit alkavat myydä niitä.

 

[JRan]

Eli suomeksi sanottuna eivät halua laskea hintapyyntöään tämän hetken markkinatasolle. Pitää siis odotella vielä jonkin aikaa, kunnes tulee pakkomyyntien aika tai pankit alkavat myydä niitä.

Tämähän ei ole välttämättä halusta kiinni, jos myyntihinta ei kata esimerkiksi pankissa olevaa lainaa, niin pankki ei toki lähtökohtaisesti suostu myyntiin. Uskon, että tässä on paljon tapauksia, missä on otettu maksimilaina + alkuun maksimi lyhennysvapaat ja laina ei ole edes vielä lyhentynyt yhtään, koska korot on suurin osa lyhennyksistä. Vaihtoehtona on toki kulutusluotto (mikä saattaa tarvita vakuuden) millä saa lopun lainan maksettua pois.

 

[Taneli-]

Lisäksi jos lukee uutisen ( Velkaneuvonnassa näkyy nyt karu ilmiö: yhä useampi vantaalainen ajautuu talouskurimukseen, koska ei saa myytyä asuntoaan ) otaksun että syynä voi olla se tässä (muistaakseni) ketjussa mainittu halu "larpata rikasta" eli jos oikeasti "kaupan alalla on tarjolla 6 tuntia töitä" vuokrafirmojen kautta ja on otettu se maksimi määrä lainaa mitä on ollut tarjolla eikä ehkä koskaan kuultu (tai ainakaan uskottu legendaan) että korot voisivat olla myös plussan puolella ja muutenkin eletään erilaisilla kulutus luotoilla ja pikavipeillä ei ehkä ole yllätys tämä lopputulos.

En siis sano etteikö kaikkien kuulu asua jossain mutta jos työt ovat pätkätöitä ja vuokrafirmojen kautta sekä luokkaa "siwan kassa" tai "hoitoala sekä päiväkodin sijaisuudet" tarviiko sitä ottaa useamman sadan tuhannen lainaa vaikka pankki olisi sellaisen suostunut antamaankin?
Eikö voisi edes kokeilla sitä wanhaa keinoa ja asua ensin vuokralla samalla säästäen ja sitten kun on (kymmeniä) tuhansia säästössä otetaan sitä lainaa ja hankitaan sitä osaketta (mikä on mieluusti alle 200k tai pienemmässä paikassa alle 100k) eikä heti alkuun mahdollisimman isoa jopa puolen miljoonan+ asuntoa.

Eikä ainakaan tehdä sitä tuossa uutisessakin mainittua virhettä ja yrittää paikata huonoa taloutta sillä että aletaan pelata kuin viimeistä päivää koska "vain veikkaamalla voi voittaa"...
Jos ei muista niin alkuperäinen juttu ja spoilerin takaa, oikeasti ollut käytössä ja minäkin sen muistan, nykyisin toki rasistinen

Spoileri

Jätän suoran lainauksen pois, mutta veikkauksen mainos mistä mainitaan tässä sekä Afrikasta...

Tuoteinformaatiosta mielikuvamaailmaan

Moderni mainonta syntyi 1800-luvun lopulla massatuotannon tarpeisiin, kun samanlaisten tuotteiden täytyi pystyä erottautumaan toisistaan. Aluksi mainonta oli tuotekeskeistä ja koostui pelkästä tekstistä.

www.ts.fi

 

[Mikkos]

Lisäksi jos lukee uutisen ( Velkaneuvonnassa näkyy nyt karu ilmiö: yhä useampi vantaalainen ajautuu talouskurimukseen, koska ei saa myytyä asuntoaan ) otaksun että syynä voi olla se tässä (muistaakseni) ketjussa mainittu halu "larpata rikasta" eli jos oikeasti "kaupan alalla on tarjolla 6 tuntia töitä" vuokrafirmojen kautta ja on otettu se maksimi määrä lainaa mitä on ollut tarjolla eikä ehkä koskaan kuultu (tai ainakaan uskottu legendaan) että korot voisivat olla myös plussan puolella ja muutenkin eletään erilaisilla kulutus luotoilla ja pikavipeillä ei ehkä ole yllätys tämä lopputulos.

En siis sano etteikö kaikkien kuulu asua jossain mutta jos työt ovat pätkätöitä ja vuokrafirmojen kautta sekä luokkaa "siwan kassa" tai "hoitoala sekä päiväkodin sijaisuudet" tarviiko sitä ottaa useamman sadan tuhannen lainaa vaikka pankki olisi sellaisen suostunut antamaankin?
Eikö voisi edes kokeilla sitä wanhaa keinoa ja asua ensin vuokralla samalla säästäen ja sitten kun on (kymmeniä) tuhansia säästössä otetaan sitä lainaa ja hankitaan sitä osaketta (mikä on mieluusti alle 200k tai pienemmässä paikassa alle 100k) eikä heti alkuun mahdollisimman isoa jopa puolen miljoonan+ asuntoa.

Eikä ainakaan tehdä sitä tuossa uutisessakin mainittua virhettä ja yrittää paikata huonoa taloutta sillä että aletaan pelata kuin viimeistä päivää koska "vain veikkaamalla voi voittaa"...
Jos ei muista niin alkuperäinen juttu ja spoilerin takaa, oikeasti ollut käytössä ja minäkin sen muistan, nykyisin toki rasistinen

Spoileri

Jätän suoran lainauksen pois, mutta veikkauksen mainos mistä mainitaan tässä sekä Afrikasta...

Tuoteinformaatiosta mielikuvamaailmaan

Moderni mainonta syntyi 1800-luvun lopulla massatuotannon tarpeisiin, kun samanlaisten tuotteiden täytyi pystyä erottautumaan toisistaan. Aluksi mainonta oli tuotekeskeistä ja koostui pelkästä tekstistä.

www.ts.fi

Nääkin on näitä "olis pitäny tietää" juttuja.
Alhaisten korkojen aikana on aika mahdotonta laskea mitä tulevaisuus opitää sisällään. Okein, pankki laskee että 6% korkoon pitää olla vakuudet mutta samalla ei lasketa että kappas, eläminen, energia ja polttoaine tuleekin nousemaan myös 7% niin ei rahta riitäkkään.
Jos kaiken haluaa pelata varman päälle niin hyvä asumismuoto on asuntovaunu jossain kaukana koska ikinä ei voi tietää koska maksukyky ylittyy.. Moni ottanyt varmaan velkansa niin että heilahtelut ei tunnu mutta koska kaikki ei mene niinkuin stömsössä niin homma kusee.

 

[Paolo Pastarino]

Tämähän ei ole välttämättä halusta kiinni, jos myyntihinta ei kata esimerkiksi pankissa olevaa lainaa, niin pankki ei toki lähtökohtaisesti suostu myyntiin. Uskon, että tässä on paljon tapauksia, missä on otettu maksimilaina + alkuun maksimi lyhennysvapaat ja laina ei ole edes vielä lyhentynyt yhtään, koska korot on suurin osa lyhennyksistä. Vaihtoehtona on toki kulutusluotto (mikä saattaa tarvita vakuuden) millä saa lopun lainan maksettua pois.

Joo, en miettinyt tuota pankin näkökulmaa. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että pankeille olisi hyvä, jos asunnot/kiinteistöt liikkuisivat edes pienehköllä tappiolla.

 

[B12]

Tätä viime aikoina pohtinut. Eli kyselin Danskelta, että voinko lyhentää lainaa enemmän, jos siltä tuntuu. Kuulemma voi maksaa lainatilille ihan miten paljon vain kuin huvittaa. Onkos nyt sitten, että laina-aika ei lyhene tällöin? Virkailijakaan ei oikein tuntunut olevan kärryllä, mutta mainosti että jos haluaa maksumuutoksen, niin se sitten se maksaa. Kysyin viimeisessä viestissä, että mitäs jos vain maksan ja laina meneekin nollille vaikka 10 vuotta etuajassa, niin mitäs sitten tapahtuu? Ei ole vastannut.

Tästä jo kauan aikaa, mutta otin pienen asuntolainan nordealta melko pienellä kuukausierällä. Rahaa sitten jäikin yli ja makselin lainan pois reilusti etuajassa. Ei siitä mitään erikoista seurannut. Maksuohjelman eli kuukausierän muutos maksaa, mutta ylimääräisiä lyhennyksiä sai tehdä miten halusi. Sitten kun oli maksettu niin oli maksettu ja se siitä.

 

[hsalonen]

Tästä jo kauan aikaa, mutta otin pienen asuntolainan nordealta melko pienellä kuukausierällä. Rahaa sitten jäikin yli ja makselin lainan pois reilusti etuajassa. Ei siitä mitään erikoista seurannut. Maksuohjelman eli kuukausierän muutos maksaa, mutta ylimääräisiä lyhennyksiä sai tehdä miten halusi. Sitten kun oli maksettu niin oli maksettu ja se siitä.

Itsellä on koronnousu pistänyt kaikki budjetit uusiksi ja tasaerän takia laina-aikani on pidentynyt. Ajattelin, että nyt lomarahoista lyhennän lainaani ja pääsen kohti alkuperäistä aikataulua.. Eikä tähänkään ole mikään pakottava tarve, kunhan haluan talouslaskelmieni pitävän paikkansa..

 

[hsalonen]

Nääkin on näitä "olis pitäny tietää" juttuja.
Alhaisten korkojen aikana on aika mahdotonta laskea mitä tulevaisuus opitää sisällään. Okein, pankki laskee että 6% korkoon pitää olla vakuudet mutta samalla ei lasketa että kappas, eläminen, energia ja polttoaine tuleekin nousemaan myös 7% niin ei rahta riitäkkään.
Jos kaiken haluaa pelata varman päälle niin hyvä asumismuoto on asuntovaunu jossain kaukana koska ikinä ei voi tietää koska maksukyky ylittyy.. Moni ottanyt varmaan velkansa niin että heilahtelut ei tunnu mutta koska kaikki ei mene niinkuin stömsössä niin homma kusee.

Tästä puuttuu rahoitusvastikkeet. Kaikki remonttivastikkeet, uusien asuntojen rahoitusvastikkeet ja jopa tonttivuokra. Niissä ei tullut +7%, vaan paljon enemmän. Lisätään vielä lakkojen aiheuttamat YT:t , töiden vähentyminen ja yleinen heikko taloustilanne, niin itse kullakin menee huonosti.

--

Jos haluaa pelata semivarman päälle, niin 35-50% asunnosta maksettuna, niin sen voi aina myydä ja saada jonkun verran käteistä (tässä yhtälössä melkein aina). Sitten vaan nieltävä ylpeys ja ostettava halvempi tai mentävä vuokralle. Mutta se "pääoma" antaa tämän vaihtoehdon. Kuitenkin jotain on jäänyt säästöön, kun on niitä lyhennyksiä maksanut, vaikka asuntojen arvonalenema voi olla monta prosenttia.

Eli itse pumppaisin rahat asuntoon, enkä säästötilille. Varsinkin näin korkeiden korkojen aikana.

 

[Paolo Pastarino]

Tästä jo kauan aikaa, mutta otin pienen asuntolainan nordealta melko pienellä kuukausierällä. Rahaa sitten jäikin yli ja makselin lainan pois reilusti etuajassa. Ei siitä mitään erikoista seurannut. Maksuohjelman eli kuukausierän muutos maksaa, mutta ylimääräisiä lyhennyksiä sai tehdä miten halusi. Sitten kun oli maksettu niin oli maksettu ja se siitä.

Mulla oli S-pankista 15 vuoden asuntolaina. Sitä ottaessa varmistin, että voin tehdä lisälyhennyksiä ilman kuluja maksamalla lainatilille. Kävikin sitten niin, että laina tuli maksetuksi 4,5 vuodessa. En valita.

 

[takomo]

Kuten vakuutuksilla, kiinteällä korolla on tarjoajan tarkoitus tehdä voittoa ja toisaalta ottaja maksaa siitä ettei yllätys kuse taloutta.

Kiinteässä korossa ei oikeastaan ole kyse vakuutuksesta vaan koron määräytymisestä eri tavalla. Pitkäkorkoiset velkakirjat on pääomamarkkinoilla käypää kauppatavaraa siinä missä lyhytkorkoisetkin. Toinen saa pääomaa kiinteään hintaan ja toinen sijoitukselle kiinteän koron. Sikäli kiinteäkorkoiseen lainaan ei sisälly pankin kannalta muuta voittoelementtiä kuin marginaali.

Korkokatot, -putket ja mitä kaikkia näitä onkaan sen sijaan on tavallisen vaihtuvakorkoisen lainan päälle myytäviä lisätuotteita. Velka on vaihtuvakorkoinen mutta korkovaihtelua kompensoidaan lisätuotteella. Tähän voi liittyä omat riskinsä, jos rahoitusmarkkinat käyvät kovin tuulisiksi. Jos lisätuotteen myynyt taho menee nurin, niin käteen voi jäädä vaihtuvakorkoinen laina. Kannattaa lukea pienellä painettu, esim. *kuka* lisätuotteen oikeasti takaa: onko se Iso Pankki Oyj itse vai sen joku tytäryhtiö, pikkuinen nakkikioski Iso Pankin Korkosuoja Oy, tjsp.

Onko kukaan kysellyt, miten OP:n mainostama jopa 25 vuoden Pitkä kiinteä korko toimii ja millä korkotasolla lainaa myöntävät? Lupaavat että lainan voi maksaa pois ilman ylimääräisiä kuluja, eli tavallaan kyseessä olisi riskitön optio (toki korkotaso voi olla hinnoiteltu överiksi):

Tuollainen joustavuus ei oikein ole ominaista kiinteäkorkoiselle lainalle. On syytä katsoa tarkasti, että onko se sittenkin jollain lisätuotteella toteutettu vaihtuvakorkoinen laina.

 

[PornReindeer]

Kiinteässä korossa ei oikeastaan ole kyse vakuutuksesta vaan koron määräytymisestä eri tavalla. Pitkäkorkoiset velkakirjat on pääomamarkkinoilla käypää kauppatavaraa siinä missä lyhytkorkoisetkin. Toinen saa pääomaa kiinteään hintaan ja toinen sijoitukselle kiinteän koron. Sikäli kiinteäkorkoiseen lainaan ei sisälly pankin kannalta muuta voittoelementtiä kuin marginaali.

En tarkoittanut finanssielementtejä siellä "takana" vaan käytäntöä miksi niitä otetaan. Kiinteillä koroilla, lainakatoilla jne. yleensä on tarkoitus saada ennustettavuutta ja/tai poistaa mahdollisia riskejä ja siitä ollaan valmiita maksamaan kuten vakuutuksissa "jos kakka osuisi tuulettimeen"

Lainanantajan kannalta siellä on kuitenkin jokin voittoa tuottava osa, oletan ettei hirveän montaa hyväntekeväisyyspankkia ole asuntomarkkinoilla.
Jos kiinteällä korolla saadaan asiakas valitsemaan sinun pankkisi niin kannattaahan sitä tarjota vaikka voittoa ei tulisi kiinteästä enempää kuin vaihtuvakorkoisestakaan...

 

[Taneli-]

Nääkin on näitä "olis pitäny tietää" juttuja.
Alhaisten korkojen aikana on aika mahdotonta laskea mitä tulevaisuus opitää sisällään.

Ei oikeastaan, vaan nää on näitä "olisi pitänyt uskoa vanhempia ihmisiä jos itsellä ei ole ikää tai muistikuvaa siitä että korot ovat edes joskus olleet plussan puolella".

Koska oikeasti ei tuossa ole mitään "tietämistä". Se että sattui pidempi aikajakso jonka aikana korot olivat miinuksella EI tarkoita suoraan sitä etteivät ne KOSKAAN IKINÄ voisi nousta plussan puolelle. Sitä sanoivat kaikki. Eivät vain "tietäjät" ja viisaat. Se että kasvoi jopa sukupolvi uuden lainan ottajia jotka eivät olleet nähneet muuta kuin miinuskorot ei tarkoita sitä että esim. heidän vanhempansa tai muut eivät olisi heitä neuvoneet.

Mutta tässä kait korostuu se että täytyy itse nähdä ja kokea. Toki se on fakta että kaikki eivät voineet elää ja kokea 90-luvun lamaa tai tuntea edes toisen tai kolmannen käden kautta henkilöä joka olisi sen kokenut tai edes kuulla tarinoita itsemurhista, siitä miten presidentti sitten vuosikymmenien jälkeen armahti veloista mitkä eivät alunperinkään olleet henkilön itsensä vaan "meni takaamaan pomoa/kaveria/sukulaista" ja siksi koko elämä pilalla.

Nyt aletaan olla taas samassa tilanteessa kun konkursseja tulee nopeammin kuin koko 2000-luvun aikana ja työttömyys kohoaa sekä asunnot alkavat jäädä myyjille käsiin.

Mutta juu sovitaan että "alhaisten korkojen aikana on aika mahdoton laskea mitä tulevaisuus opitää sisällään". Osa meistä vaan osasi kuitenkin miettiä menneisyyden valossa hieman sitä mitä voi tapahtua eikä ottanut niitä "vapaita vuosia" mitä pankit tarjosivat maksuvapaita esim. heti kärkeen kun laina on otettu että saadaan kalustettua ja tehtyä ulkomaan matkoja kun lainaa otettiin ns. maksimit mitä vaan pankki tarjosi. Jopa saattoi rakentaa puskuria ja uskoa että ne miinus korot eivät tule kestämään 25+ vuotta eli sen koko laina-ajan.

 

[Boulder]

Eli itse pumppaisin rahat asuntoon, enkä säästötilille. Varsinkin näin korkeiden korkojen aikana.

Ylimääräinen lyhennys onkin kuin korkosijoitus ja hyvä ajatella verottomana sellaisena.

 

[JaySon]

Ylimääräinen lyhennys onkin kuin korkosijoitus ja hyvä ajatella verottomana sellaisena.

Voiskin ehkä pikku siivun kokeilla sitä OP:n mikä lie "ylimääräinen lyhennys" - se joka ei lyhennä laina-aikaa. Eikös se ns. "peruslyhennys" lyhennä laina-aikaa vai mites hitossa noi nyt OP:n kohdalla menikään..? Mieluummin ehkä kysyn asiasta täällä sillä voi olla että pankin veijari ei välttämättä opasta kaikista järkevimmällä tavalla. Ajattelin josko lyhentäisi ihan vaan vaikka 5ke.

 

[antti-x]

Voiskin ehkä pikku siivun kokeilla sitä OP:n mikä lie "ylimääräinen lyhennys" - se joka ei lyhennä laina-aikaa. Eikös se ns. "peruslyhennys" lyhennä laina-aikaa vai mites hitossa noi nyt OP:n kohdalla menikään..? Mieluummin ehkä kysyn asiasta täällä sillä voi olla että pankin veijari ei välttämättä opasta kaikista järkevimmällä tavalla. Ajattelin josko lyhentäisi ihan vaan vaikka 5ke.

En nyt muista ulkoa leikkaako ylimääräinen lyhennys juustohöylänä summan tulevista eristä vai lyhentääkö lainaa lopusta. Ennakkolyhennystä aina itse suosin jos lainaa en kokonaan maksa pois koska yhtä paljon se vähentää korkomenoja ja mahdollistaa toisaalta lyhennysten jättämisen väliin sitten tarvittaessa.

 

[Shatzy]

Riippunee laina-ehdoista miten ylimääräistä lyhennnystä käsitellään? Itsellä muuttuva annuiteetti (opintolaina), ja ylimääräinen lyhennys lähtee juustohöylänä mutta laina-aika pysyy samana, tosin muistaakseni tämä näkyy "oikein" vasta korontarkistuksen yhteydessä.

 

[Boulder]

Voiskin ehkä pikku siivun kokeilla sitä OP:n mikä lie "ylimääräinen lyhennys" - se joka ei lyhennä laina-aikaa. Eikös se ns. "peruslyhennys" lyhennä laina-aikaa vai mites hitossa noi nyt OP:n kohdalla menikään..? Mieluummin ehkä kysyn asiasta täällä sillä voi olla että pankin veijari ei välttämättä opasta kaikista järkevimmällä tavalla. Ajattelin josko lyhentäisi ihan vaan vaikka 5ke.

Itse käytän lähes poikkeuksetta sitä "Ennakkolyhennys"-valintaa, mutta itselläni onkin tasalyhenteisiä lainoja. Tällöin laina-aika ei muutu, mutta korkomenot vähenee.

Ylimääräisiä veivejä tehdessä kannattaa muistaa tehdä ne ennen kuin seuraava maksuerä on vahvistunut (tapahtuu yleensä 5-6 pv ennen eräpäivää) niin maksu ei kuittaa ensin sitä pois ja hukkaa osaa koron osuuteen.

 

[JaySon]

Hei kiitos äijät! Se taisikin tosiaan olla tuo "ennakkolyhennys" se oikea termi tuolle lyhennystavalle mikä oli hakusessa. Tällä pääsen eteenpäin!

 

[tuune]

Mitä mieltä YIT:n 2 %:n viiden vuoden korkokaton arvosta ja hyödystä tämän hetken korkotasolla ja näkymillä? Esim. lisäalennus listahinnasta vs. korkokatto?

 

[Snoopy]

Onkos muut tingannut pienempää marginaalia jo otettuun asuntolainaan? Täällä tällä hetkellä OP:lla 0.55 marginaali ja kun kyseli tuota neuvottelujen yhteydessä, niin kuulemma olisi 150 euron muutos/palvelumaksu, jos siis marginaalia onnistuisi laskea.

 

[AeshmA]

Onkos muut tingannut pienempää marginaalia jo otettuun asuntolainaan? Täällä tällä hetkellä OP:lla 0.55 marginaali ja kun kyseli tuota neuvottelujen yhteydessä, niin kuulemma olisi 150 euron muutos/palvelumaksu, jos siis marginaalia onnistuisi laskea.

Itsellä oli juuri myös OP:n "oman pankkineuvojan" kanssa keskustelut yleisesti pankki- ja vakuutusasioinnista, niin tuli myös marginaali puheeksi ja lupasi välittää pyynnön lainapuolelle.
Marginaalin muutos onnistuu kuulemma ihan kesken kaudenkin ja mistään palvelumaksuista hän ei ainakaan maininnut. Tiedossa kyllä on, että euriborin muutos kustantaisi sen 200€, mutta marginaalin muutoksesta maksu kuulostaisi oudolta, vaikka sillä saattaisikin plussalle ajan kanssa päästä, kun eivät marginaalia ylöspäinkään voi omatoimisesti tarkistaa.

 

[Oksa]

Mitä mieltä YIT:n 2 %:n viiden vuoden korkokaton arvosta ja hyödystä tämän hetken korkotasolla ja näkymillä? Esim. lisäalennus listahinnasta vs. korkokatto?

Heidän kohteet ovat todella kalliita ja taloyhtiölainaosuudet suuria. Lainaosuuden lunastamiseen henkilökohtaisella asuntolainalla sisältyy nykymarkkinassa mielestäni hyvin suuri riski taloyhtiön maksukyvyttömyydestä ja mahdollisesta konkurssista. Jos taas pelkkään asunnon myyntihintaan tarvitsee suureksi osaksi lainaa niin tällainen uudiskohde ylipäätään on mielestäni liian kallis omaan maksukykyyn nähden. En näe hyödyllisenä.

 

[_pete_]

Täällä tällä hetkellä OP:lla 0.55 marginaali ja kun kyseli tuota neuvottelujen yhteydessä, niin kuulemma olisi 150 euron muutos/palvelumaksu, jos siis marginaalia onnistuisi laskea.

Nykyiset vanhat lainat OP ja Nordea, molemmilta marginaali olisi kontaktin perusteella laskenut, mutta molemmilta olisi mennyt käsittelykuluja (en nyt muista tarkalleen summia). Kysyin vertailuksi Säästöpankin ja Dansken, molemmat olisivat siirtäneet lainat ja heidän lainan perustamiskulunsa ovat selvästi halvemmat ja marginaalit hiukan halvemmat kuin vanhojen pankkien. Ainoa haitta, et kummallakin uudella luottokortit ovat vuosimaksullisia. No toki se on pähkinöitä.

 

[pokkus]

Heidän kohteet ovat todella kalliita ja taloyhtiölainaosuudet suuria. Lainaosuuden lunastamiseen henkilökohtaisella asuntolainalla sisältyy nykymarkkinassa mielestäni hyvin suuri riski taloyhtiön maksukyvyttömyydestä ja mahdollisesta konkurssista. Jos taas pelkkään asunnon myyntihintaan tarvitsee suureksi osaksi lainaa niin tällainen uudiskohde ylipäätään on mielestäni liian kallis omaan maksukykyyn nähden. En näe hyödyllisenä.

Velattomat ja hiukan vanhemmat yhtiöt ovatkin tällä hetkellä paljon kiinnostavampi vaihtoehto kuin uudiskohde isolla velkamäärällä. Vanhemmalla yhtiöllä saattaa olla kassassakin rahaa ylimääräisenä, ettei ihan kaikki pikkujutut aiheuta talousongelmia.

 

[Charlie Glide]

Asuntolainan korontarkistuspäivä 21.4. lähenee (Euribor 12kk).
Laskin että päivän kurssilla koron osuus lyhennyksessä laskisi noin 25 euroa kuukaudessa.

Tällä hetkellä kokonaiskorko 4,445% sis marginaalin (0,59), päivän korko olisi 4,253%. Toivottavasti vielä tippuu tässä parin viikon aikana lisää.