Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.
Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?

Puhumatta nyt mitään siitä, että lasten hiekkalaatikko on asfalttia, puut betonia ja ilma täynnä hiukkasia.
 
Viimeksi muokattu:
Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.
Ja sitten joku toinen voi pärjätä vallan hyvin ilman omaa autoa, jollainen tuppaa syömään useita satoja euroja kuussa, vaikka olisi surullisin mahdollinen rutku. Ja ennen pitkää sekin pitää uusia kokonaan. Laittaa nekin asumiseen, niin helposti pääsee isompaan sillipurkkiin.
Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.
Viimeinen kohta oli rahan sijaan enemmänkin työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja muksun tarhaamisesta käytännössä koko valveillaoloajan.
 
Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?
Sehän se pointtini olikin. Jos asut siinä keskustan kuutiossa työpaikan ja palveluiden lähellä, niin ruuhkassa tai julkisissa ei tarvitse välttämättä istua lainkaan, kun pääset kävellen, fillarilla tai vaikka skuutilla.
 
Pk-seudulle kun muuttaa, niin aika nopeasti se ajatus kääntyy kilometreistä siihen kauanko johonkin menee aikaa. Perheellisellä ne palvelutkin tuppaa olemaan lähimpään kauppakeskushelvettiin menoa. Autottomana saattaa just ja just pärjätä, jos sattuu julkisten linjat osumaan hyvin ja iso kauppakeskus on aidosti vieressä. Rohkenen epäillä, että alkaa niiden ostosten raahaaminen silti jossain kohtaa ns. vituttaa. Hyvästä julkisesta liikenteestä ja kauppakeskuksesta molemmista sitten tietty tulee muuta "featurea" siihen ympäristöön, jota lapsiperheellisenä en ehkä haluais kokea.

En sano, että perämetsään pitää/kannattaa muuttaa, mutta kyllä vähän pienemmässä kaupungissa kaikki tekeminen on selkeästi nopeampaa kuin pk-seudulla. Aikamoinen lotto saa olla osunut kohdalle, että koti, työpaikka ja hoitopaikka ovat kaikki kävelymatkan päässä ydineskustan alueella.
 
Ja eihän se tarvitse kuin yhden kaupungin yksipuolisella ilmoituksella tekemän muutoksen linjoihin tai vaikka työpaikan vaihdoksen niin parhaimmillaan/pahimmillaan koko julkisten varaan rakennettu himmeli romahtaa. Sitten asutaankin ahtaasti ja joudutaan olemaan autolla pitkää siivua ruuhkassa

Jokainen varmasti tietää ihmisiä case länsimetrosta
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.
Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma. :D

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.
 
Jos alkuperäinen kysyjä ihmetteli kuka haluaa asua 8000e-12000e neliöhintojen alueella eli Helsingin keskustassa niin ehkä ei kannata verrata jonkin maakunnan "palveluita". Jokaisella on tietysti omat mieltymykset ja ABC sekä michelin ravintola ovat molemmat "palveluita", mutta ei ne ihan sama asia ole.
Samanlainen ero löytyy myös monessa ammatissa työpaikkojen suhteen.
Eikä niitä ruokakasseja tarvitse Helsingissä julkisilla raahata metriäkään, kun ne voi tilata suoraan kotiovelle. Melkoinen ajansäästö verrattuna ajelemiseen autolla kauppaan ja kävellä kilometrin maitohyllylle.
 
Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma. :D

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.
Tässä ihmeteltiin pk-seudun neliöhintoja, joiden kannalta bönden hintataso on aika irrelevanttia. Jos ne maan parhaat työpaikat, koulut ja palvelut olisi Jyväskylässä, niin ihan samaan tapaan keskituloisen budjetilla asumisen hinta aiheuttaisi irvistelyä sielläkin ja okt olisi harvojen herkkua.
 
Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.

Mutta kun miinus/nollakorot loppuivat uskon että himmeli mikä perustuu "vuokralainen maksaa kaiken" ajatukselle ei ehkä enää kanna.

Taas sitten syyt miksi asua jossain.. osa tarvitsee sitä tilaa mihin omakotitalo on vastaus eikä heitä haittaa se mukana tuleva työ (tai sitten lapset tekevät sen / ulkoistavat sen vaikka sitä Suomessa vieroksutaankin) näillä henkilöillä on varaa niihin 2-3 omaan autoon mitä tuo vaatii (molemmat vanhemmat ja ehkä vanhin lapsi ja lapsia täytyy kuskata jne).

Osa haluaa asua palveluiden lähellä mutta tarvitsee sitä tilaa joten valitsevat rivitalon ja osa taas haluaa asua ihan ydinkeskustassa ja bilettää eikä heitä kiinnosta se kämpän koko kunhan sinne saa jääkaapin mihin mahtuu juomaa ja makuualustan / sängyn ja bonusta jos löytyy vielä suihkukin.. heille käy hyvin se pieni mutta kallis kerrostalo ydinkeskustassa minkä vuokraavat (elleivät vanhemmat ole oikeasti rikkaita jolloin se on sijoituskämppä missä asuvat kun opiskelevat). Kun voit bilettää läpi yön ja sitten nukkua hetken omassa kämpässä kunnes jatkat opiskelua ja mieluusti vanhemmat maksavat...

Kaikki voi maksaa paljon tai vähän mutta yleensä jokainen joutuu tekemään kompromissejä tai maksaa vielä järjettömästi enemmän ja hankkiutua virkaan että saa haluamansa (eikä sekään takaa sitä, vaikka kuinka olisi ministeri ja tahtoisi sen "tunnin junan" turkuun tjsp)
 
Asuntolainaan liittyen, puolison kanssa lainan kilpailutus käynnissä, lainan määrä 201t€, tähän mennessä paras tarjous saatu Nordealta, marginaali 0,42% + Euribor 12kk. Toisena vaihtoehtona houkuttelevahko 10v kiinteä korko 3,09% ja 5v 2,82%. Kumpaan porukka täällä tarttuisi?

Oletettavasti tarkoitus asua 5-10 vuotta asunnossa ja sen jälkeen vaihto isompaan. Takaisinmaksuaika laskettu about 18 vuotta tasalyhennyksellä. Viitekorossa hyvänä puolena lyhennysjousto, eli vapaasti määriteltävissä lyhennyksen määrä kuukausittain, kiinteässä ilmeisesti kerran vuodessa saa lyhentää ylimääräiseksi veloituksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Asuntolainaan liittyen, puolison kanssa lainan kilpailutus käynnissä, lainan määrä 201t€, tähän mennessä paras tarjous saatu Nordealta, marginaali 0,42% + Euribor 12kk. Toisena vaihtoehtona houkuttelevahko 10v kiinteä korko 3,09% ja 5v 2,82%. Kumpaan porukka täällä tarttuisi. Oletettavasti tarkoitus asua 5-10 vuotta asunnossa ja sen jälkeen vaihto isompaan. Takaisinmaksuaika laskettu about 18 vuotta tasalyhennyksellä. Viitekorossa hyvänä puolena lyhennysjousto, eli vapaasti määriteltävissä lyhennyksen määrä kuukausittain, kiinteässä ilmeisesti kerran vuodessa saa lyhentää ylimääräiseksi veloituksessa.
Lähtökohtaisesti pankki voittaa lähes aina kiinteillä koroilla vähänkin pidemmässä aikaikkunassa. Itselle 5v kiinteä olis ehdoton maksimi tai suoraan euriborilla (3 tai 6kk). Ainakin itselle helpompi hyväksyttää mahdollinen muutaman prosentin suurempi korko kuin maksaa 1% suurempaa korkoa 10 vuotta.

Näillä näkymin ei ainakaan ole kriisiä korkojen suureen nousuun. Jos kaikkia riskejä miettii niin onhan niitä paljonkin, joista varmasti merkittävimpiä Jenkkien talouden kunto ja Kiina-Taiwan suhde. En lähtisi kuitenkaan kaikkia näitä riskikuvia liikaa miettimään, koska silloin jäisi koko asuntolaina nostamatta.

Oletteko OP:lta kysyneet kiinteää korkoa? Meille tarjottiin pari kuukautta sitten 3/5v jollakin hieman päälle 2,7% ja ilman kiinteää 0,42% 3/6/12kk euriborilla. Päädyin ottamaan 3v kiinteän pieneksi turvaksi kun sillä hetkellä Trumpin liberation day oli kuumimmillaan ja markkinat sekaisin.
 
Eikai omakotitalon osto koskaan ole perustunut mihinkään kerrostalokämpän arvonnousuun vaan siihen, että makselet aikasi halvempaa kämppää pankille ja sieltä kertyy isomman kämpän käsirahan verran säästöön. Vaimon kanssa asuttiin pk-seudulla kerrostalossa about 5v, myytiin se aikalailla +/-0 hinnalla pois, tuossa ajassa oli maksettu pankille yhteensä vajaa 50 tonnia ja loput 50 tonnia oli säästetty säästötilille. 500k€ okt:hen pankki kaipasi 100k€ käsirahan ja sellanen järjestyi.

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!
Niin, nyt ollaan palattu normaaliin. Mutta okt hinnat ehti nousta kestämättömiksi sinä aikana kun kerrostaloasuminen tuotti merkittäviä voittoja.

Tai itse asiassa tällä hetkellä asia vielä toisin päin, eli nyt jos on asunut kerrostalossa 5v ja myy sen pois, tullee tappiota ~sen verran mitä kämppää on lyhennetty. Kerää siinä sitten käsirahaa.
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.

”Periaatteessa nykyisillä rakennusmäärillä ylitarjonnan pitäisi sulaa reilusti, mutta asumistukimuutokset hidastavat sulamista”, Kostiainen sanoo.
Tämä, plus se, että nuo "hyllyyn jysähtäneet" asunnot on rakennettu ilmaisen rahan aikaan, mutta nyt kun rahalla on taas hinta, niitä ei enää sillä hinnalla saa kaupaksi. Samaten vuokrauspuolella ei ole asuntojen suuresta määrästä johtuen mahdollista pyytää asunnon rakentamishintaa vastaavaa vuokraa, vaan on tyydyttävä siihen, että vuokranantaja joutuu laittamaan hiukan omistaan, jotta hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen/lainanlyhennyksen saa maksettua.

Rakentamista jarruttaa lähivuosina myös uusien ja vanhojen asuntojen välinen hintaero.
Tämä nyt on varsin selvä asia. Ennen nollakorkoaikaa rakennettujen asuntojen rakentamishinnassa ei ole mukana nollakorkojen tuomaa humpuukia joten niitä voi myydä halvemmalla hinnalla ilman että tulee tappiota.

Vauhtisokeutta lisäsi koronan tuoma asuntobuumi. Kun kauppa kävi, ei huomattu, onko kaikille asunnoille ottajaa.
”Vasta kun kauppa pysähtyi, nähtiin, kenelle tyhjiä asuntoja jäi ja kuinka paljon”, Kostiainen toteaa.
Tuossa kohtaa ne osaavat kiinteistösijoittajat erottuivat osaamattomista. Osaavat tahot tajusivat jarrutella ajoissa, osaamattomat jäivät sitten ilman tuolia, kun musiikki loppui.

Taneli- sanoi:
Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.
Tuossa viitisen vuotta sitten näki paljon sitä, että ostettiin sijoitusasunto, joka laitettiin vuokralle ja päästiin nauttimaan heti reilusta vuokratuotosta, kun yhtiölainakohteessa oli alkuun parin vuoden lyhennysvapaa, niin pelkällä lainan marginaalilla korot eivät montaa kymppiä kuussa olleet yksiön tapauksessa ja hoitovastike ehkä 100 EUR tai ei ihan sitäkään. Sitten lyhennysvapaan loputtua myytiin asunto pois ja siitä saattoi saada muutaman tonnin voittoakin. Tämä onnistui vielä, jos asunnon osti 2019 ja myi pois 2021, mutta sitten ne, jotka ostivat asuntonsa 2020, niin siinä jäi useampikin musta pekka käteen, kun 2022 osui samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennyksen alkaminen, että korkojen raju nousu.
 
Viimeksi muokattu:
Nollakorkojen aikaan uutisoitiin myös kohtuullisen tiheästi näistä "tavallinen siwan kassa on ottanut lainan puolisonsa kanssa ja heillä on miljoonien arvosta sijoitusasuntoja, lopettivat päivätyönsä" lööppejä millä saatiin uskomaan että jokaisen kannattaa nyt ostaa sijoituskämppä tai kymmenen ja vuokralaiset kattavat kaikki kulut.

Eihän ns. tavallinen (lisätään nyt järkevä) keskiluokan työläinen osta kuin sen yhden asunnon missä sitten asuu joten nuo kissanluukun kokoiset 18m2 yksiöt aivan ydinkeskustassa mieluusti baarin yläpuolella eivät normaalisti kävisi kaupaksi (vuokraksi toki opiskelijoille, tosin hinta ei saisi olla kovin korkea). Sitten kun niitä tehdään kasvukeskuksiin ja hinnaksi lätkäistään 500k+ ei ole ihme jos kauppa ei vedä ja rakennuttajia menee nurin.

Kyllä (ainakin osassa paikoista esim. täällä) vanhojen rakennusten hinnat ovat hiljakseen nousseet. Mutta se perustuu myös siihen että niihin tehdään uudistuksia (esim. maalämpö tilalle ja öljylämmitys pois). Voihan se (toivottavasti oma) tontin arvo tietysti vähäisessä määrin myös kasvaa mutta jos kämppä saa rauhassa rapistua omistajan (tai omistajien) luottaessa sokeasti siihen että hinnat vaan nousevat voi tulla karu herätys kun yrittävät myydä jossain vaiheessa.
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D

Riippuu varmaan vähän siitäkin minkä hintainen laina sulla on tällä hetkellä. Jos marginaali on yli prosentin niin kannattaa varmaan kilpailuttaa useamminkin mutta jos 0,3 niin vaikeaa voi olla päästä alemmas.

Itse kilpailuttelin viimeksi viitisen vuotta sitten lainaa kun oli nelisen vuotta nykyistä maksettu ja marginaali tippui pankkia vaihtamalla 1,0 -> 0,42 niin pääsihän siinä tuntipalkoille. Puolisentoista vuotta sitten 12kk -> 3kk viitekoron vaihto ilman vaikutusta marginaaliin joka tuntuu olevan täällä luetun pohjalta ihan hyvällä tontilla niin en ole jaksanut kilpailuttaa nyt uudelleen. Saattais tuossa ehkä olla varaa päästä vielä niukasti alle 0,4:n jos ottais uutta kierrosta taas jossain vaiheessa…

Edit: täsmennetty viestiä
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitämitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.
 
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitä mitä nollakorkoaikaan sijoittajat hamstrasivat ja ne ovat juuri näitä mitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.

Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
Sellaisia, joista ostajat heti ajattelevat, tuonne minä haluan muuttaa/tuon minä haluan ostaa. Jotain extraa.
Esim. tänne ytimeen merenrannan läheisyyteen tai näkymillä sinne.
Mutta tämä ei poista niitä tuhansia asuntoja kovaan hintaan, joissa ei ole mitään muuta kiinnostavaa kuin että se on uusi. Niitä lukemattomia persoonattomia luukkuja, jotka on tehty mahdollisimman halvalla isojen katteiden toivossa ja noilla ihmeellisillä lainaehdoilla, joihin nyt ei kukaan uskalla tarttua.

Lisäksi on vielä näitä toimitiloja. Kalasatamassakin on satametrinen pilvenpiirtäjä ilman yhtään vuokralaista. No, rakennuttaja itse on siellä, mutta se ei varmaan heitä paljon lohduta.
 
Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
En tiedä miten tässä ongemaa rakennetaan jos tarpeeseen rakennetaan. Ainakin pk-seutu ja Tampereen ympäristö vetää tällä hetkellä hyvin porukkaa, että taatusti jonkinasteinen rakentaminen pysyy käynnissä. Tai ainakin pakko pysyä kerran muitakin kuin yksinasuvia muuttaa.

Mielestäni näissä lukemattomissa myymättömistä asunnoista ja asuntomarkkinat aivan jumissa uutisjutuissa pitäisi erityisesti tehdä jonkinlaista jakoa asuntojen tai paikkakuntien välillä. Vähintään alueellisesti sekä pieniin ja suuriin asuntoihin, koska niillä on aivan erilaiset ostajat. Nyt vaan puhutaan yleisesti minkä takia noista saa kuvan ettei mitkään asunnot liiku tällä hetkellä.

Se, että Uudellamaallakin asuntotarjonta täytetty 2,7 vuoden ajaksi johtuu varmasti suurimmaksi osaksi juuri näistä pienistä 1h-2h asunnoista. Ei kosketa mitenkään perheellisiä ja harvemmin pariskuntia. Siten ihan hyvä, että markkinat ovat jumissa ettei yhtään enempää ainakaan näitä tyhjiä taloja rakenneta ja tehdä Kiinan haamukaupungin tapaisia kortteleita. Markkinat korjautuu itsestään osittain sijoittajien kustannuksella. MAhdollisesti nuo kalliit pienet asunnot eivät tule menemään 3 vuodessakaan kaupaksi jos hinnoista ei ruveta tinkimään ja siten tilastot näyttävät pitkään rumalta.

Suomen talouden kannalta tämä on kuitenkin huono asia, kun iso osa (vuosikymmeniä ollut ~14%) BKT perustuu uudisrakentamiseen. Nyt nollokorkoaikaan rakennettu kupla posahti ja hyvä niin.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi (ainakin itseäni ja tuntemiani kavereita sekä lukemiani artikkeleita ajatellen) yleensä (ei toki aina) se ensimmäinen asunto ja ne asunnot mitä ostetaan hankitaan siinä vaiheessa kun ne opiskelut ovat ohitse, kun aletaan hieman "vakavammin" seurustelemaan ja niitä asujia on ainakin se 2 ehkä jopa kolmas tuloillaan tai suunnitteilla.

Eli pienemmät asunnot ovat yleensä sitten ns. sijoitusasuntoja mitä vain vuokrataan yksin eläville yleensä opiskelijoille / työttömille / juuri työnsä aloittaneille TAI sellaisille jotka syystä X (monesti työ) muuttavat paljon.

Sitten näihin (hieman isompiin asuntoihin) ollaan valmiita panostamaan hieman enemmän (laitetaan ne säästöt ja ehkä se 25 vuotta elämästä kun lainaa maksetaan ellei sitten tilanne muutu tuon lainan aikana ja ostetaan yleensä isompaa tilalle jolloin homma alkaa lähes alusta)

Tietysti on joitakin henkilöitä jotka tekevät vain sen päätöksen että "koskaan en kenenkään kanssa yhdessä asu" ja ostavat sen hieman pienemmän asunnon. Silti harvempi haaveilee tai hankkii sitä ~18m2 osaketta pitkäaikaiseksi asunnokseen omaan käyttöön.

Toki tämä näkyy myös tilastoissa: "ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 27:stä ikävuodesta jo sinne 30:een ikävuoteen". Lisäksi 2024 on aika mielenkiintoista että: "vuokralla asuvista naisista 41 prosenttia ei uskonut saavansa asuntolainaa. Kyselyn miehistä samoin koki 26 prosenttia, eli ero on huomattava. Toinen isompi ryhmä, joka ei uskonut halutessaan saavansa asuntolainaa, oli 25–44-vuotiaat vuokralla asuvat. Heistä näin koki yli puolet."

Tuo on kuitenkin kohtuullisen suuri määrä suomalaisista (eli 25-44v vuokralla asuvat) koska jotenkin epäilen että kovin moni 24v tai nuorempi ei sitä asuntoa vielä omista...

Näkisin myös hieman hälyttävänä tämän: "Yhä useampi ensiasunnon ostaja on myös ylempi toimihenkilö. Tämä muutos näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa ylempien toimihenkilöiden osuus ostajista on jo 44 %."
Hinnat ovat nousseet ja korot myös joten voi olla ettei tulevaisuudessa elää se "yleisin säästämisen muoto" Suomessa olekaan asunnon ostaminen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
279 921
Viestejä
4 818 328
Jäsenet
77 986
Uusin jäsen
Laako

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom