Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.

OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.
 
Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?
No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.
 
Viimeksi muokattu:
OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.
joo sen verran sai kilpailutettua että S-pankki laski 0.82% -> 0.67% ja OP :lle kerroin tästä tarjouksesta nii antoi vaan saman tarjouksen.
Pitää Nordea ja Dansk ottaa vielä mukaan leikkeihin mukaan kun tässä ei kiirusta vielä ole
 
No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.
Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.
 
5 vuotis suunnitelma.

Tämä pitäisi olla siinä isännöintitodistuksessa, joka pitäisi olla asuntoa myydessä. Ehkä nuo tonttienkin tiedot ja latausmahdollisuudet (ainakin autopaikkatiedot).

Jos ei ole, taloyhtiö on huonosti hoidettu ja kannattaa ihan jo senkin takia miettiä, haluaako siihen laittaa rahansa.
 
Kannattaako nyt ostaa omistusasunto? Tässä pari artikkelia asuntomarkkina-aiheeseen ->
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Keskustelin tänään kollegani kanssa, joka harkitsee ensimmäisen omistusasunnon hankintaa. Pohdimme yhdessä, onko nyt hyvä hetki astua asuntomarkkinoille. Erityisesti, mitä ensiasunnon ostajan kannattaa ottaa huomioon.
Uskon vahvasti, että omistusasunnon hankinta kasvukeskuksissa on nyt ja tulevaisuudessa järkevä päätös. Se ei ole vain koti, vaan myös pitkäjänteinen säästömuoto ja väline varallisuuden kasvattamiseen. Asuntolainan kuukausierissä säästyy vähitellen omaan omaisuuteen, toisin kuin vuokralla asumisessa, jossa varallisuus ei kerry.
Historiallisesti asuntojen omistaminen kasvukeskuksissa on ollut kannattava sijoitus. Väestönkasvu, työpaikkojen keskittyminen ja infrastruktuurin kehitys tukevat edelleen näiden alueiden kysyntää pitkällä aikavälillä. Vaikka markkinoilla onkin tällä hetkellä epävarmuutta, nämä tekijät eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin, ne antavat perustan vakaalle arvonkehitykselle tulevaisuudessa.

Entä asuntosijoittaminen. Voisiko nyt olla oikea aika harkita sitäkin?
Kerrostaloasuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa laskeneet keskimäärin noin 20 % huippuvuosista. Samalla korot ovat laskeneet noin kahden prosentin tasolle, mikä tekee velkavivulla sijoittamisesta jälleen houkuttelevampaa.
Käytetyt asunnot voivat nyt tarjota sijoittajalle kiinnostavan mahdollisuuden ostaa hyvä sijainti kohtuuhintaan, ennen kuin markkinat mahdollisesti taas kääntyvät. Vuokrakysyntä pysyy vahvana erityisesti opiskelijakaupungeissa ja työvoimaa vetävissä keskuksissa, mikä tukee sijoituksen kassavirtaa.

Mitä sijoittajan kannattaa nyt mielestäni huomioida?
- Asunnon sijainti ja sen vuokrattavuus pitkällä aikavälillä
- Rahoitusratkaisut ja korkotaso
- Asunto-osakeyhtiön taloudellinen tila ja tulevat remontit
- Mahdollisuus arvonnousuun seuraavien vuosien aikana
Asuntojen omistaminen ei ole pikavoitto, mutta se on useille suomalaisille ollut vuosikymmenten ajan toimiva tapa rakentaa varallisuutta. Uskon, että sama pätee myös tulevaisuudessa, erityisesti kasvukeskuksissa, joissa kysyntä säilyy ja kasvaa.

No niin, onko nyt aika ostaa ensimmäinen oma koti tai tehdä sijoitus tulevaisuuteen?
 
Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.
En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Tuo on tietysti totta jos oikeasti on täysin ilman tuloja. Ellei ole sitten säästöjä. Eli teoriassa vaikka yksi hankkii asunnon & maata (vaikka maksaakin sen itse) ja sitten mies on esim. vankilassa ilman säästöjä ja myös pieni sylilapsi ja antaa kummallekin 33% jolloin tietysti miehellä ja lapsella ei ole mitään tuloja eikä ehkä säästöjäkään luulisi että verottaja voi kiinnostua. Vaikka tuota yrittäisi kuitata "normaali" perheen sisäinen järjestely missä jokainen (mies, vaimo ja lapsi) omistaa kolmanneksen mutta vaimo nyt maksoi kaiken...
 
En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.
Toisaalta jos jo nyt on nähtävissä ja ajatuksissa, että niitä tuloja tulee piakkoin olemaan ja sen myötä myös osuus kiinteistön kuluihin osallistumisesta kasvaa niin en näe tässä mitään todellista ongelmaa. Ei eroa mielestäni oikeastaan mitenkään esim. siitä, jos toinen puolisko on vuoden pari matkan varrella työttömänä/vanhempainvapailla/muuten pienillä tuloilla. Tilannehan olisi eri, jos puoliso aikoisi olla koko ikänsä ”kotiäitinä” ja se olisi tiedossa jo ennen hankintaa. Suurimpana kynnyksenä lienee siis pankin prosessit eikä niinkään verottaja.
 
Vaikka korot ja hinnat ovat laskeneet, sijoitusasunnot eivät vaikuta varsinaisilta kultakaivoksilta.
”Vuokrathan eivät ole käytännössä nousseet kolmeen vuoteen pääkaupunkiseudulla, jopa vähän laskeneet. Samaan aikaan vastikkeet ovat nousseet aika paljon”, Kostiainen sanoo.
Nordean ekonomistin kommentti aiheeseen

Pitkään asunto- ja vuokramarkkinoita seuranneen Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan juuri tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on selkeästi ostajan markkinat. Arvostetuillakin alueille on paljon valinnan- ja tinkimisenvaraa. Eli jos aikoo asuntosijoittajaksi, nyt voi olla hyvä hetki.
Varmasti on ostajan markkinat, mutta...
Uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintarailo on leventynyt reippaasti viime vuosina. Rakennusyhtiöt ovat yrittäneet pitää sitkeästi kiinni uudiskohteiden hintatasosta, koska tappiollakaan niitä ei haluta myydä. Käytettyjen asuntojen hinnat sen sijaan ovat laskeneet kysynnän hiivuttua, kun myyjien on ollut pakko myydä.
Uudisrakentamisen jumi tuskin aukeaa ennen kuin rakennusyhtiöt hyväksyvät sen, että uusissa asunnoissa hintojen on pudottava yhtälailla kuin vanhoissakin.

Tästä uutisesta voi päätellä, että hinnoissa on edelleen laskuvaraa.

Ongelmahan on varsinkin uusissa taloyhtiölainoitetuissa kohteissa, että niissä vivutettiin nollakorkoaikaan myyntihinta minimiin ja velkaosuus tappiin ja vaikka nyt on niistä pahimmista neljän prosentin euriboreista tultu alas, niin kahden prosentin euribor plus marginaali aiheuttaa rahalle edelleen hinnan. Semminkin kun vuokrat ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet hieman.

Meidän taloyhtiön naapurissa on kaksi 2023 valmistunutta noin 40 asunnon kerrostaloa, joista edelleen on suurin osa myymättä ja itse en ainakaan uskaltaisi tällä hetkellä ostaa asuntoa uudiskohteesta, jossa suurin osa asunnoista on edelleen perustajaurakoitsijan hallussa. Se kun kaatuu, niin ongelmia tulee myös taloyhtiölle.
Tämä urakoitsija kyseessä. Viime vuosi painui tuollakin näköjään tappiolle, mutta kassassa ilmeisesti on suht hyvin rahaa kun omavaraisuusaste ei kuitenkaan pudonnut. Elleivät sitten omistajat pääomittaneet.
 
Uudisrakentamisen jumi tuskin aukeaa ennen kuin rakennusyhtiöt hyväksyvät sen, että uusissa asunnoissa hintojen on pudottava yhtälailla kuin vanhoissakin.
Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.
 
ämä pitäisi olla siinä isännöintitodistuksessa, joka pitäisi olla asuntoa myydessä.
Jos ei ole niin pyytamalla ne selviaa. Vinkkini nyt lahinna oli etta turha kayttaa pari tuntia aikaa sellaisen katsomiseen mita ei sitten viitsi ostaa niiden tietojen perusteella jotka olisi saanut spostilla 5 minuutissa.
 
Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.
Jossain etelässä kyllä on varmasti varaa pudottaa hintoja ilman että joutuu tappiolla myymään. Esim. itse kun olin ostamassa uudisasuntoa, niin Tuusulassa sama rakentaja markkinoi identtistä rivarikolmiota lähes 100 000€ suuremmalla hintalapulla.
 
Jossain etelässä kyllä on varmasti varaa pudottaa hintoja ilman että joutuu tappiolla myymään. Esim. itse kun olin ostamassa uudisasuntoa, niin Tuusulassa sama rakentaja markkinoi identtistä rivarikolmiota lähes 100 000€ suuremmalla hintalapulla.
Varmaan tapauskohtaista, itsekin 09alueelta. Ehkä joissain kohteissa voi olla, että kohde on maksanut 360k€ rakentaa ja siinä on pyynti 500k€, niin joo, voi olla ilmaa. Mutta jos taas se sama kohde onkin 400k€ pyynnillä, niin ilmaa on huomattavasti vähemmän, eikä tuossa ylempänä ehdotettu"pitää vaan edelleen laskea hintoja uudiskohteissa" toimi, koska ilmaiseksikaan ei kannata tehdä.
 
Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.
Uudisrakentamisen jumi on nähdäkseni kahtalainen: Ne talot/asunnot jotka rakennettiin 2022-2023 aikana, on rakennettu koronahintojen huipulla ja niitä on varmasti aika vaikea sovittaa nykymarkkinaan.

Pahimmista hintapiikeistä on joo selvitty, mutta jos verrataan vaikka identtisellä sijainnilla identtistä taloa ja erona on vaan rakennusvuosi (esim. 2020 tai 2025), niin kuluvana vuonna pystyyn lähtevä talo maksanee todennäköisesti n. 20 % enemmän kuin se viisi vuotta aiemmin rakennettu. Maitotölkissä tuon voi vielä niellä, mutta rakentamisessa aika vaikea pala purtavaksi, ellei ole valmis selvään tasoheikennykseen. Sitten siihen tulee väistämättä rinnalle se tosiasia, että haluanko rakentaa kaikkine riskeineen ja kustannuksineen, kun olemassa olevan ja uudehkonkin kohteen voi saada selvästi halvemmalla?

Näistä se jumi mielestäni johtuu, mutta varmasti syitä on muitakin. Ihan jo se, että lainaraha on nykyään kalliimpaa ja vaikeammin saatavaa. Eli korkeammat hinnat pienemmillä budjeteilla ei auta asiaa.
 
Osa tuota jumia saattaa olla tietysti myös vääränlainen tarjonta. Onhan sitä jo pitkän aikaa mutistu, että kerrostalot rakennetaan vain täyteen sijoittajien yksiöitä ja kaksioita, ja omakotitalotkin oiotaan mahdollisimman halvalla ja pienesti isoja katteita ajatellen.

Tampereella keskitytään nyt isompien asuntojen rakentamiseen – kysyntä yllätti rakennusfirman Tänään tuli paikallislehdestä bongattua yksi datapiste aiheesta. Yhdelle Tampereen trendikkäimmistä alueista (Kaleva) ollaan rakentamassa kerrostaloa, jossa asunnot lähtevät yli 70 neliöisistä kolmioista aina reilu 140 neliöisiin neliöihin asti. Jutun perusteella lähes kaikki asunnot on jo varattu ennen kuin rakentamista ollaan edes aloitettukaan. Halpojahan nuo kämpät eivät taatusti tule olemaan mutta pitkästä aikaa saattavat olla monelle ihan validi vaihtoehto esim. rivarinpätkälle, kun ei tehdä pelkkiä koirankoppeja päällekkäin. Mielenkiintoista nähdä, että pysyykö trendi jatkossakin tuollaisena. Itse olen pitkään myös ihmetellyt, että miksei hyville alueille tehdä tuonkin kaltaista asumista niille perheille jotka tykkäävät tilasta mutta eivät halua pihaa riesakseen.
 
Osa tuota jumia saattaa olla tietysti myös vääränlainen tarjonta. Onhan sitä jo pitkän aikaa mutistu, että kerrostalot rakennetaan vain täyteen sijoittajien yksiöitä ja kaksioita, ja omakotitalotkin oiotaan mahdollisimman halvalla ja pienesti isoja katteita ajatellen.

Tampereella keskitytään nyt isompien asuntojen rakentamiseen – kysyntä yllätti rakennusfirman Tänään tuli paikallislehdestä bongattua yksi datapiste aiheesta. Yhdelle Tampereen trendikkäimmistä alueista (Kaleva) ollaan rakentamassa kerrostaloa, jossa asunnot lähtevät yli 70 neliöisistä kolmioista aina reilu 140 neliöisiin neliöihin asti. Jutun perusteella lähes kaikki asunnot on jo varattu ennen kuin rakentamista ollaan edes aloitettukaan. Halpojahan nuo kämpät eivät taatusti tule olemaan mutta pitkästä aikaa saattavat olla monelle ihan validi vaihtoehto esim. rivarinpätkälle, kun ei tehdä pelkkiä koirankoppeja päällekkäin. Mielenkiintoista nähdä, että pysyykö trendi jatkossakin tuollaisena. Itse olen pitkään myös ihmetellyt, että miksei hyville alueille tehdä tuonkin kaltaista asumista niille perheille jotka tykkäävät tilasta mutta eivät halua pihaa riesakseen.
Kyllähän sitä tekisi mieli ajatella, että päästäänkö jatkossa taas tilanteeseen, missä ihmiset eivät joudu asumaan koirankopeissa. Mutta kun markkina elpyy ja kysyntä kasvaa, niin se alkaa ennen pitkää näkyä hintojen nousuna ja mitä korkeammiksi hinnat nousevat, sitä enemmän ostajat joutuvat tinkimään vaatimuksistaan, ainakin halutummilla alueilla. Silloin voi olla taas tilanne, että asuntojen koot pienenee, kun varaa isompaan ei ole.

Toki myös kaavoituksella voidaan asiaa ohjata, mutta jos sen kerrostalo kolmion tai neliön hinta kohoaa sinne +500te luokkaan, niin kyllä se ostajakandidaatteja tehokkaasti karsii. Toivon toki kaikkien puolesta, että ne uutiset nelihenkisestä perheestä 52 neliön kaksiossa ja miten siinä "pärjätään ihan hyvin" uutisointi jäisi toistaiseksi taka-alalle ja kaikki pystyisivät kotinsa puolesta asumaan inhimillisesti.
 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Uudisrakentamisen jumi on nähdäkseni kahtalainen: Ne talot/asunnot jotka rakennettiin 2022-2023 aikana, on rakennettu koronahintojen huipulla ja niitä on varmasti aika vaikea sovittaa nykymarkkinaan.

Pahimmista hintapiikeistä on joo selvitty, mutta jos verrataan vaikka identtisellä sijainnilla identtistä taloa ja erona on vaan rakennusvuosi (esim. 2020 tai 2025), niin kuluvana vuonna pystyyn lähtevä talo maksanee todennäköisesti n. 20 % enemmän kuin se viisi vuotta aiemmin rakennettu. Maitotölkissä tuon voi vielä niellä, mutta rakentamisessa aika vaikea pala purtavaksi, ellei ole valmis selvään tasoheikennykseen. Sitten siihen tulee väistämättä rinnalle se tosiasia, että haluanko rakentaa kaikkine riskeineen ja kustannuksineen, kun olemassa olevan ja uudehkonkin kohteen voi saada selvästi halvemmalla?

Näistä se jumi mielestäni johtuu, mutta varmasti syitä on muitakin. Ihan jo se, että lainaraha on nykyään kalliimpaa ja vaikeammin saatavaa. Eli korkeammat hinnat pienemmillä budjeteilla ei auta asiaa.
Omakotitalojen suhteen on myös aika luonnollista, että kun kaupunkiasuntojen kallistuminen ensin tasaantui ja sitten kääntyi päinvastaiseksi, se iskee jossain välissä myös okt kysyntään 400-500k hintaluokassa. Ostajilla kun ei olekaan enää sitä entisen asunnon arvonnousun tuomaa 50 tonnia lisäpelivaraa, vaan koko omarahoitusosuus pitää olla säästetty muulla tavalla.
 
Omakotitalojen suhteen on myös aika luonnollista, että kun kaupunkiasuntojen kallistuminen ensin tasaantui ja sitten kääntyi päinvastaiseksi, se iskee jossain välissä myös okt kysyntään 400-500k hintaluokassa. Ostajilla kun ei olekaan enää sitä entisen asunnon arvonnousun tuomaa 50 tonnia lisäpelivaraa, vaan koko omarahoitusosuus pitää olla säästetty muulla tavalla.
Eikai omakotitalon osto koskaan ole perustunut mihinkään kerrostalokämpän arvonnousuun vaan siihen, että makselet aikasi halvempaa kämppää pankille ja sieltä kertyy isomman kämpän käsirahan verran säästöön. Vaimon kanssa asuttiin pk-seudulla kerrostalossa about 5v, myytiin se aikalailla +/-0 hinnalla pois, tuossa ajassa oli maksettu pankille yhteensä vajaa 50 tonnia ja loput 50 tonnia oli säästetty säästötilille. 500k€ okt:hen pankki kaipasi 100k€ käsirahan ja sellanen järjestyi.

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!
 
Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!


Syyhän tarjonnan vähenemiseen on tietysti ilmeinen, että kaupunki haluaisi kaikki asumaan mahdollisimman tiheästi, jotta saisi maksimaalisen hyödyn maasta/omista maista ja laittamistaan investoinneista infraan.
Sovittelevat kerrostaloja jokaiseen pieneen tontintilkkuun tai vähintään rivaria. Vanhat isot OKT-tontit on jaettava tai uusi talo on ainakin laitettava reunaan, että pystyy tulevaisuudessa tontin jakamaan, jos muutaman sadan kilon arvoinen puutarha rupeaa tuntumaan melko kalliilta.

Aina kun liikun ytimessä ja katselen sitä betoniviidakkoa, niin tulee mietittyä, miksi joku on valmis maksamaan 8000 - 12 000€ neliöltä asuakseen täällä?
 
Viimeksi muokattu:
Syyhän tarjonnan vähenemiseen on tietysti ilmeinen, että kaupunki haluaisi kaikki asumaan mahdollisimman tiheästi, jotta saisi maksimaalisen hyödyn maasta/omista maista ja laittamistaan investoinneista infraan.
Sovittelevat kerrostaloja jokaiseen pieneen tontintilkkuun tai vähintään rivaria. Vanhat isot OKT-tontit jaettava tai uusi talo on ainakin laitettava reunaan, että pystyy tulevaisuudessa tontin jakamaan, jos muutaman sadan kilon arvoinen puutarha rupeaa tuntumaan melko kalliilta.

Aina kun liikun ytimessä ja katselen sitä betoniviidakkoa, niin tulee mietittyä, miksi joku on valmis maksamaan 8000 - 12 000€ neliöltä asuakseen täällä?
Eiköhän se vastaus ole työpaikat ja palvelut.
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.
Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?

Puhumatta nyt mitään siitä, että lasten hiekkalaatikko on asfalttia, puut betonia ja ilma täynnä hiukkasia.
 
Viimeksi muokattu:
Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.
Ja sitten joku toinen voi pärjätä vallan hyvin ilman omaa autoa, jollainen tuppaa syömään useita satoja euroja kuussa, vaikka olisi surullisin mahdollinen rutku. Ja ennen pitkää sekin pitää uusia kokonaan. Laittaa nekin asumiseen, niin helposti pääsee isompaan sillipurkkiin.
Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.
Viimeinen kohta oli rahan sijaan enemmänkin työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja muksun tarhaamisesta käytännössä koko valveillaoloajan.
 
Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?
Sehän se pointtini olikin. Jos asut siinä keskustan kuutiossa työpaikan ja palveluiden lähellä, niin ruuhkassa tai julkisissa ei tarvitse välttämättä istua lainkaan, kun pääset kävellen, fillarilla tai vaikka skuutilla.
 
Pk-seudulle kun muuttaa, niin aika nopeasti se ajatus kääntyy kilometreistä siihen kauanko johonkin menee aikaa. Perheellisellä ne palvelutkin tuppaa olemaan lähimpään kauppakeskushelvettiin menoa. Autottomana saattaa just ja just pärjätä, jos sattuu julkisten linjat osumaan hyvin ja iso kauppakeskus on aidosti vieressä. Rohkenen epäillä, että alkaa niiden ostosten raahaaminen silti jossain kohtaa ns. vituttaa. Hyvästä julkisesta liikenteestä ja kauppakeskuksesta molemmista sitten tietty tulee muuta "featurea" siihen ympäristöön, jota lapsiperheellisenä en ehkä haluais kokea.

En sano, että perämetsään pitää/kannattaa muuttaa, mutta kyllä vähän pienemmässä kaupungissa kaikki tekeminen on selkeästi nopeampaa kuin pk-seudulla. Aikamoinen lotto saa olla osunut kohdalle, että koti, työpaikka ja hoitopaikka ovat kaikki kävelymatkan päässä ydineskustan alueella.
 
Ja eihän se tarvitse kuin yhden kaupungin yksipuolisella ilmoituksella tekemän muutoksen linjoihin tai vaikka työpaikan vaihdoksen niin parhaimmillaan/pahimmillaan koko julkisten varaan rakennettu himmeli romahtaa. Sitten asutaankin ahtaasti ja joudutaan olemaan autolla pitkää siivua ruuhkassa

Jokainen varmasti tietää ihmisiä case länsimetrosta
 
Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.
Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma. :D

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.
 
Jos alkuperäinen kysyjä ihmetteli kuka haluaa asua 8000e-12000e neliöhintojen alueella eli Helsingin keskustassa niin ehkä ei kannata verrata jonkin maakunnan "palveluita". Jokaisella on tietysti omat mieltymykset ja ABC sekä michelin ravintola ovat molemmat "palveluita", mutta ei ne ihan sama asia ole.
Samanlainen ero löytyy myös monessa ammatissa työpaikkojen suhteen.
Eikä niitä ruokakasseja tarvitse Helsingissä julkisilla raahata metriäkään, kun ne voi tilata suoraan kotiovelle. Melkoinen ajansäästö verrattuna ajelemiseen autolla kauppaan ja kävellä kilometrin maitohyllylle.
 
Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma. :D

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.
Tässä ihmeteltiin pk-seudun neliöhintoja, joiden kannalta bönden hintataso on aika irrelevanttia. Jos ne maan parhaat työpaikat, koulut ja palvelut olisi Jyväskylässä, niin ihan samaan tapaan keskituloisen budjetilla asumisen hinta aiheuttaisi irvistelyä sielläkin ja okt olisi harvojen herkkua.
 
Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.

Mutta kun miinus/nollakorot loppuivat uskon että himmeli mikä perustuu "vuokralainen maksaa kaiken" ajatukselle ei ehkä enää kanna.

Taas sitten syyt miksi asua jossain.. osa tarvitsee sitä tilaa mihin omakotitalo on vastaus eikä heitä haittaa se mukana tuleva työ (tai sitten lapset tekevät sen / ulkoistavat sen vaikka sitä Suomessa vieroksutaankin) näillä henkilöillä on varaa niihin 2-3 omaan autoon mitä tuo vaatii (molemmat vanhemmat ja ehkä vanhin lapsi ja lapsia täytyy kuskata jne).

Osa haluaa asua palveluiden lähellä mutta tarvitsee sitä tilaa joten valitsevat rivitalon ja osa taas haluaa asua ihan ydinkeskustassa ja bilettää eikä heitä kiinnosta se kämpän koko kunhan sinne saa jääkaapin mihin mahtuu juomaa ja makuualustan / sängyn ja bonusta jos löytyy vielä suihkukin.. heille käy hyvin se pieni mutta kallis kerrostalo ydinkeskustassa minkä vuokraavat (elleivät vanhemmat ole oikeasti rikkaita jolloin se on sijoituskämppä missä asuvat kun opiskelevat). Kun voit bilettää läpi yön ja sitten nukkua hetken omassa kämpässä kunnes jatkat opiskelua ja mieluusti vanhemmat maksavat...

Kaikki voi maksaa paljon tai vähän mutta yleensä jokainen joutuu tekemään kompromissejä tai maksaa vielä järjettömästi enemmän ja hankkiutua virkaan että saa haluamansa (eikä sekään takaa sitä, vaikka kuinka olisi ministeri ja tahtoisi sen "tunnin junan" turkuun tjsp)
 
Asuntolainaan liittyen, puolison kanssa lainan kilpailutus käynnissä, lainan määrä 201t€, tähän mennessä paras tarjous saatu Nordealta, marginaali 0,42% + Euribor 12kk. Toisena vaihtoehtona houkuttelevahko 10v kiinteä korko 3,09% ja 5v 2,82%. Kumpaan porukka täällä tarttuisi. Oletettavasti tarkoitus asua 5-10 vuotta asunnossa ja sen jälkeen vaihto isompaan. Takaisinmaksuaika laskettu about 18 vuotta tasalyhennyksellä. Viitekorossa hyvänä puolena lyhennysjousto, eli vapaasti määriteltävissä lyhennyksen määrä kuukausittain, kiinteässä ilmeisesti kerran vuodessa saa lyhentää ylimääräiseksi veloituksessa.
Lähtökohtaisesti pankki voittaa lähes aina kiinteillä koroilla vähänkin pidemmässä aikaikkunassa. Itselle 5v kiinteä olis ehdoton maksimi tai suoraan euriborilla (3 tai 6kk). Ainakin itselle helpompi hyväksyttää mahdollinen muutaman prosentin suurempi korko kuin maksaa 1% suurempaa korkoa 10 vuotta.

Näillä näkymin ei ainakaan ole kriisiä korkojen suureen nousuun. Jos kaikkia riskejä miettii niin onhan niitä paljonkin, joista varmasti merkittävimpiä Jenkkien talouden kunto ja Kiina-Taiwan suhde. En lähtisi kuitenkaan kaikkia näitä riskikuvia liikaa miettimään, koska silloin jäisi koko asuntolaina nostamatta.

Oletteko OP:lta kysyneet kiinteää korkoa? Meille tarjottiin pari kuukautta sitten 3/5v jollakin hieman päälle 2,7% ja ilman kiinteää 0,42% 3/6/12kk euriborilla. Päädyin ottamaan 3v kiinteän pieneksi turvaksi kun sillä hetkellä Trumpin liberation day oli kuumimmillaan ja markkinat sekaisin.
 
Eikai omakotitalon osto koskaan ole perustunut mihinkään kerrostalokämpän arvonnousuun vaan siihen, että makselet aikasi halvempaa kämppää pankille ja sieltä kertyy isomman kämpän käsirahan verran säästöön. Vaimon kanssa asuttiin pk-seudulla kerrostalossa about 5v, myytiin se aikalailla +/-0 hinnalla pois, tuossa ajassa oli maksettu pankille yhteensä vajaa 50 tonnia ja loput 50 tonnia oli säästetty säästötilille. 500k€ okt:hen pankki kaipasi 100k€ käsirahan ja sellanen järjestyi.

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!
Niin, nyt ollaan palattu normaaliin. Mutta okt hinnat ehti nousta kestämättömiksi sinä aikana kun kerrostaloasuminen tuotti merkittäviä voittoja.

Tai itse asiassa tällä hetkellä asia vielä toisin päin, eli nyt jos on asunut kerrostalossa 5v ja myy sen pois, tullee tappiota ~sen verran mitä kämppää on lyhennetty. Kerää siinä sitten käsirahaa.
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.

”Periaatteessa nykyisillä rakennusmäärillä ylitarjonnan pitäisi sulaa reilusti, mutta asumistukimuutokset hidastavat sulamista”, Kostiainen sanoo.
Tämä, plus se, että nuo "hyllyyn jysähtäneet" asunnot on rakennettu ilmaisen rahan aikaan, mutta nyt kun rahalla on taas hinta, niitä ei enää sillä hinnalla saa kaupaksi. Samaten vuokrauspuolella ei ole asuntojen suuresta määrästä johtuen mahdollista pyytää asunnon rakentamishintaa vastaavaa vuokraa, vaan on tyydyttävä siihen, että vuokranantaja joutuu laittamaan hiukan omistaan, jotta hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen/lainanlyhennyksen saa maksettua.

Rakentamista jarruttaa lähivuosina myös uusien ja vanhojen asuntojen välinen hintaero.
Tämä nyt on varsin selvä asia. Ennen nollakorkoaikaa rakennettujen asuntojen rakentamishinnassa ei ole mukana nollakorkojen tuomaa humpuukia joten niitä voi myydä halvemmalla hinnalla ilman että tulee tappiota.

Vauhtisokeutta lisäsi koronan tuoma asuntobuumi. Kun kauppa kävi, ei huomattu, onko kaikille asunnoille ottajaa.
”Vasta kun kauppa pysähtyi, nähtiin, kenelle tyhjiä asuntoja jäi ja kuinka paljon”, Kostiainen toteaa.
Tuossa kohtaa ne osaavat kiinteistösijoittajat erottuivat osaamattomista. Osaavat tahot tajusivat jarrutella ajoissa, osaamattomat jäivät sitten ilman tuolia, kun musiikki loppui.

Taneli- sanoi:
Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.
Tuossa viitisen vuotta sitten näki paljon sitä, että ostettiin sijoitusasunto, joka laitettiin vuokralle ja päästiin nauttimaan heti reilusta vuokratuotosta, kun yhtiölainakohteessa oli alkuun parin vuoden lyhennysvapaa, niin pelkällä lainan marginaalilla korot eivät montaa kymppiä kuussa olleet yksiön tapauksessa ja hoitovastike ehkä 100 EUR tai ei ihan sitäkään. Sitten lyhennysvapaan loputtua myytiin asunto pois ja siitä saattoi saada muutaman tonnin voittoakin. Tämä onnistui vielä, jos asunnon osti 2019 ja myi pois 2021, mutta sitten ne, jotka ostivat asuntonsa 2020, niin siinä jäi useampikin musta pekka käteen, kun 2022 osui samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennyksen alkaminen, että korkojen raju nousu.
 
Viimeksi muokattu:
Nollakorkojen aikaan uutisoitiin myös kohtuullisen tiheästi näistä "tavallinen siwan kassa on ottanut lainan puolisonsa kanssa ja heillä on miljoonien arvosta sijoitusasuntoja, lopettivat päivätyönsä" lööppejä millä saatiin uskomaan että jokaisen kannattaa nyt ostaa sijoituskämppä tai kymmenen ja vuokralaiset kattavat kaikki kulut.

Eihän ns. tavallinen (lisätään nyt järkevä) keskiluokan työläinen osta kuin sen yhden asunnon missä sitten asuu joten nuo kissanluukun kokoiset 18m2 yksiöt aivan ydinkeskustassa mieluusti baarin yläpuolella eivät normaalisti kävisi kaupaksi (vuokraksi toki opiskelijoille, tosin hinta ei saisi olla kovin korkea). Sitten kun niitä tehdään kasvukeskuksiin ja hinnaksi lätkäistään 500k+ ei ole ihme jos kauppa ei vedä ja rakennuttajia menee nurin.

Kyllä (ainakin osassa paikoista esim. täällä) vanhojen rakennusten hinnat ovat hiljakseen nousseet. Mutta se perustuu myös siihen että niihin tehdään uudistuksia (esim. maalämpö tilalle ja öljylämmitys pois). Voihan se (toivottavasti oma) tontin arvo tietysti vähäisessä määrin myös kasvaa mutta jos kämppä saa rauhassa rapistua omistajan (tai omistajien) luottaessa sokeasti siihen että hinnat vaan nousevat voi tulla karu herätys kun yrittävät myydä jossain vaiheessa.
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D

Riippuu varmaan vähän siitäkin minkä hintainen laina sulla on tällä hetkellä. Jos marginaali on yli prosentin niin kannattaa varmaan kilpailuttaa useamminkin mutta jos 0,3 niin vaikeaa voi olla päästä alemmas.

Itse kilpailuttelin viimeksi viitisen vuotta sitten lainaa kun oli nelisen vuotta nykyistä maksettu ja marginaali tippui pankkia vaihtamalla 1,0 -> 0,42 niin pääsihän siinä tuntipalkoille. Puolisentoista vuotta sitten 12kk -> 3kk viitekoron vaihto ilman vaikutusta marginaaliin joka tuntuu olevan täällä luetun pohjalta ihan hyvällä tontilla niin en ole jaksanut kilpailuttaa nyt uudelleen. Saattais tuossa ehkä olla varaa päästä vielä niukasti alle 0,4:n jos ottais uutta kierrosta taas jossain vaiheessa…

Edit: täsmennetty viestiä
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitämitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.
 
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitä mitä nollakorkoaikaan sijoittajat hamstrasivat ja ne ovat juuri näitä mitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.

Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
Sellaisia, joista ostajat heti ajattelevat, tuonne minä haluan muuttaa/tuon minä haluan ostaa. Jotain extraa.
Esim. tänne ytimeen merenrannan läheisyyteen tai näkymillä sinne.
Mutta tämä ei poista niitä tuhansia asuntoja kovaan hintaan, joissa ei ole mitään muuta kiinnostavaa kuin että se on uusi. Niitä lukemattomia persoonattomia luukkuja, jotka on tehty mahdollisimman halvalla isojen katteiden toivossa ja noilla ihmeellisillä lainaehdoilla, joihin nyt ei kukaan uskalla tarttua.

Lisäksi on vielä näitä toimitiloja. Kalasatamassakin on satametrinen pilvenpiirtäjä ilman yhtään vuokralaista. No, rakennuttaja itse on siellä, mutta se ei varmaan heitä paljon lohduta.
 
Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
En tiedä miten tässä ongemaa rakennetaan jos tarpeeseen rakennetaan. Ainakin pk-seutu ja Tampereen ympäristö vetää tällä hetkellä hyvin porukkaa, että taatusti jonkinasteinen rakentaminen pysyy käynnissä. Tai ainakin pakko pysyä kerran muitakin kuin yksinasuvia muuttaa.

Mielestäni näissä lukemattomissa myymättömistä asunnoista ja asuntomarkkinat aivan jumissa uutisjutuissa pitäisi erityisesti tehdä jonkinlaista jakoa asuntojen tai paikkakuntien välillä. Vähintään alueellisesti sekä pieniin ja suuriin asuntoihin, koska niillä on aivan erilaiset ostajat. Nyt vaan puhutaan yleisesti minkä takia noista saa kuvan ettei mitkään asunnot liiku tällä hetkellä.

Se, että Uudellamaallakin asuntotarjonta täytetty 2,7 vuoden ajaksi johtuu varmasti suurimmaksi osaksi juuri näistä pienistä 1h-2h asunnoista. Ei kosketa mitenkään perheellisiä ja harvemmin pariskuntia. Siten ihan hyvä, että markkinat ovat jumissa ettei yhtään enempää ainakaan näitä tyhjiä taloja rakenneta ja tehdä Kiinan haamukaupungin tapaisia kortteleita. Markkinat korjautuu itsestään osittain sijoittajien kustannuksella. MAhdollisesti nuo kalliit pienet asunnot eivät tule menemään 3 vuodessakaan kaupaksi jos hinnoista ei ruveta tinkimään ja siten tilastot näyttävät pitkään rumalta.

Suomen talouden kannalta tämä on kuitenkin huono asia, kun iso osa (vuosikymmeniä ollut ~14%) BKT perustuu uudisrakentamiseen. Nyt nollokorkoaikaan rakennettu kupla posahti ja hyvä niin.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi (ainakin itseäni ja tuntemiani kavereita sekä lukemiani artikkeleita ajatellen) yleensä (ei toki aina) se ensimmäinen asunto ja ne asunnot mitä ostetaan hankitaan siinä vaiheessa kun ne opiskelut ovat ohitse, kun aletaan hieman "vakavammin" seurustelemaan ja niitä asujia on ainakin se 2 ehkä jopa kolmas tuloillaan tai suunnitteilla.

Eli pienemmät asunnot ovat yleensä sitten ns. sijoitusasuntoja mitä vain vuokrataan yksin eläville yleensä opiskelijoille / työttömille / juuri työnsä aloittaneille TAI sellaisille jotka syystä X (monesti työ) muuttavat paljon.

Sitten näihin (hieman isompiin asuntoihin) ollaan valmiita panostamaan hieman enemmän (laitetaan ne säästöt ja ehkä se 25 vuotta elämästä kun lainaa maksetaan ellei sitten tilanne muutu tuon lainan aikana ja ostetaan yleensä isompaa tilalle jolloin homma alkaa lähes alusta)

Tietysti on joitakin henkilöitä jotka tekevät vain sen päätöksen että "koskaan en kenenkään kanssa yhdessä asu" ja ostavat sen hieman pienemmän asunnon. Silti harvempi haaveilee tai hankkii sitä ~18m2 osaketta pitkäaikaiseksi asunnokseen omaan käyttöön.

Toki tämä näkyy myös tilastoissa: "ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 27:stä ikävuodesta jo sinne 30:een ikävuoteen". Lisäksi 2024 on aika mielenkiintoista että: "vuokralla asuvista naisista 41 prosenttia ei uskonut saavansa asuntolainaa. Kyselyn miehistä samoin koki 26 prosenttia, eli ero on huomattava. Toinen isompi ryhmä, joka ei uskonut halutessaan saavansa asuntolainaa, oli 25–44-vuotiaat vuokralla asuvat. Heistä näin koki yli puolet."

Tuo on kuitenkin kohtuullisen suuri määrä suomalaisista (eli 25-44v vuokralla asuvat) koska jotenkin epäilen että kovin moni 24v tai nuorempi ei sitä asuntoa vielä omista...

Näkisin myös hieman hälyttävänä tämän: "Yhä useampi ensiasunnon ostaja on myös ylempi toimihenkilö. Tämä muutos näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa ylempien toimihenkilöiden osuus ostajista on jo 44 %."
Hinnat ovat nousseet ja korot myös joten voi olla ettei tulevaisuudessa elää se "yleisin säästämisen muoto" Suomessa olekaan asunnon ostaminen.
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
Sirénin tekemien laskelmien mukaan omakotitalossa asuminen maksoi heille melkein 14 000 euroa puolessa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa yli 2 000 euron kuluja. Laskelmaan hän on ottanut mukaan lainanlyhennyksen, sähkö-, vesi- ja nettilaskut, kotivakuutuksen, jätehuollon kustannukset, vesi- ja tiemaksut sekä kiinteistöveron.

Tuosta voitosta ei ole mainittu tarkemmin, mutta itse epäilen että siinä on jätetty kertomatta juuri noi omat- sekä talkootyöt. Tai sitten vaan löytyi joku tosi höveli ostaja.

Tässä on tiivis yhteenveto Aamulehden artikkelista Sanni Sirénin ja hänen miehensä taloprojektista ja asumisen muutoksista:




Yhteenveto: Unelmien talosta asumisen downgreidaamiseen


Tausta ja päätös myydä:


  • Sanni Sirén ja hänen miehensä rakensivat unelmiensa omakotitalon Kangasalle vuonna 2023.
  • Taloon investoitiin noin 400 000 euroa.
  • Vuonna 2025 he myivät sen 490 000 eurolla, eli tekivät 90 000 euron voiton.
  • Myyntipäätöksen taustalla oli halu hillitä asumiskuluja ja kasvattaa varallisuutta.

Asumiskulut ja uusi koti:


  • Omassa talossa asuminen maksoi heille noin 14 000 euroa puolessa vuodessa (n. 2 300 €/kk), sisältäen kaikki kulut.
  • Pariskunta muutti 84-neliöiseen paritaloon samalle alueelle.
  • Muuton myötä he luopuivat myös toisesta autosta.
  • Uuteen kotiin tehdään n. 40 000 euron remontti.

Elämäntapamuutos:


  • Päätös oli vapaaehtoinen ja ennalta harkittu, mutta osui ajallisesti hyvin, sillä Sirénin työt päättyvät kesän jälkeen.
  • Sirén kuvailee muuttoa enemmän hyvinvointia tukevana kuin elintasoa laskevana.

Laajempi ilmiö:


  • Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kommentoi ilmiötä laajempana trendinä, jossa asumisen downgreidaaminen yleistyy korkojen, rakentamiskustannusten ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
  • Kaikille kyse ei ole vapaaehtoisesta valinnasta.

Tulevaisuuden suunnitelmat:


  • Pariskunta ei ole lopettanut haaveilua.
  • Sirén pohtii uuden talon rakentamista lapsuudenkotinsa tontille, jossa vanha saunarakennus on palanut.
  • Hän näkee siinä mahdollisuuden hyvään sijoitukseen ja tulevaan projektiin.



Teemat: Taloudellinen realismi, asumiskulujen hallinta, hyvinvointi, ekologisuus, tulevaisuuden haaveet.
Sanni Sirénin IG: @sannisiren – jakaa sisältöä remontoinnista ja asumisen rahankäytöstä.




Haluatko, että teen tästä vaikka version esitysdioihin, blogiin tai sometekstiin?
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.

Voiton tekemiseen on mahdoton sanoa juuta taikka jaata, kun näiden tietojen osalta ei käy täsmällisesti ilmi sijainti, talon speksit ja varustelutaso sekä se, että ovatko täysin edes "rehellisiä" asian suhteen. Jos on paljon omaa työtä, niin tuollainen voitto tuossa hintaluokassa on täysin mahdollista, mutta silloin oma työ menee lahjoituksena, eikä välttämättä näillä reunaehdoilla kannattaisi grynderiksi ryhtyä. Varmaan toki ovat asuneet juuri sen kaksi vuotta veroseuraamusten välttämiseksi.
 
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.
Rakentaminen varmaankin aloitettiin nollakorkojen aikaan, jolloin odotettavat kuukausimenot näyttivät paljon maltillisemmilta.
 
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.
Samaa hämmästelin. Isoin kuluhan tuossa on ehdottomasti asuntolaina ja erityisesti sen korkokulut tuossa korkeimpien korkojen aikaan. Vielä erityisesti talon valmistumisen aikaan, jolloin laina on ollut uusi ja korkomuutokset vaikuttavat kuukausieräänkin siten aika merkittävästi. Taidettu vaan rakentaa omaan tulotasoon nähden vähän turhan kallis talo, jolloin mennyt talous turhan tiukille.

Eihän tuommoisessa uudessa OKT:ssa asuminen (mainitut kulut huomoiden) muilta osin mitenkään erityisen kallista ole, mutta tässä ei tosiaan ole taidettu osata riittävästi laskea tätä etukäteen, saati sitten ymmärtää että kulurakenne olisi muttunut 2025 aikana jo selvästi kun korkomenot laskee (paitsi jos on otettu kiinteäkorkoinen laina tms.). Ne sähköt, vedet, kiinteistöverot sun muut menee siitä rivaristakin maksuun, joten suurin ero on tarvittavasta pääomasta maksettava hinta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 328
Viestejä
5 069 476
Jäsenet
81 061
Uusin jäsen
karvis1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom