Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Puyi]

7 asuntokaupasta olen yhdessä käyttänyt välittäjää ja se oli yksi vaikeimmista kaupoista. Olin siinä osakkeen ostajana.

Välittäjän takia ainakin meni viikko ylimääräitä aikaa leikkiessä ostotarjouksien kanssa. Itselläni oli raha tilillä ja myyjä oli hyväksynyt tarjouksen. Välittäjä sitten halusi kaikki asiat tehdä omien kaavojensa mukaan.

Tämäpä se. On tullut käytyä useammassa kymmenessä okt näytössä missä välittäjä suuvaahdossa myy asuntoa. Kysymyksiä kun kyselee niin valehtelevat parhainpäin. Pidemmälle kun kaupoissa mennään niin tuleekin eteen ettei asiaa x olekkaan tehty tai asiassa y onkin jotain ongelmaa ilmennyt. Helpommin näistä kaikista pääsisi jos saisi suoraan ostajan kanssa neuvotella.

Omaankin caseen välittäjä valehteli rakennusvuodesta kaiken mitkä sitten selvisi vasta tarjouksen jättämisen jälkeen, mutta se on omatarinansa.

 

[Pete88]

Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.

 

[hsalonen]

Heitän sellaisen ajatuksen, että onko kaikkea pakko elämässä ajatella "sijoituksena"? Voihan niin tehdä, mutta kaiken osaoptimointi käy nähdäkseni pidemmällä aikavälillä melko raskaaksi. Harkitsemattomia hankintoja kannattaa välttää, mutta onko oma toimeentulo siitä kiinni, jos pitää joka ikinen päätös yrittää miettiä kaikkien mahdollisten skenaarioiden kautta? Sitä voi vaikka kuolla huomenna ja kaikki hyvät suunnitelmat jäi toteuttamatta...

Raha on myös käyttämistä varten, ihan joka senttiä ei tarvitse sijoittaa. Itsellä on sijoituksia, on oma koti ja kaikenlaisia "rahareikiä". Talous on kuitenkin kunnossa, enkä stressaa sillä, saanko asuntoni kaupaksi huomenna. Jos sen aika tulee, niin murehditaan sitä sitten.

Itse olen suunnilleen maksanut asunnosta 100k€+ lainaa ja korkokuluja. Ja asunnon arvo on jäljellä_oleva_lainan_määrä + 55k€. Eli noin puolet rahoista on mennyt "hukkaan". Silti, minun kohdallani rahat olisivat muuten menneet vuokraan ja kulutukseen. Luku ei sisällä yhtiövastiketta(+vesi,+sähkö), se on käytännössä "vuokrani".

Ja tässä minun tapauksessani kalliit remontit nosti omat kulut tähän. Fiksuinta olisi ollut vaan myydä ennen remonttia ja muuttaa pois. Tappiot olisi vähintään puolittuneet. Mutta tykkään asua täällä.

 

[Nomber]

Tämä skenaario on erittäin kaukana keskimääräisestä Suomalaisesta todellisuudesta. Suurimmassa osassa tapauksista kyseessä on valinta siitä laitetaanko joka kuukausi X määrä rahaa vuokraan vai lainalyhennykseen. Ja nyt siis puhutaan ihmisistä jotka haluavat tietynlaisen asunnon asumista varten, ei mitään sijoitusoptimoijia, firettäjiä jne jotka minimoi kulutusta ja maksimoi sijoitustuottoja, vaan tavallisia kotia ostavia ihmisiä.

Toki jos sattuu olemaan tilanteessa jossa voi valita tiputtaako 400 kiloa asuntoon vai sijoituksiin niin voi olla järkevämpää tiputtaa se sijoituksiin ja asua vuokralla. Tai sitten tiputtaa ne sijoituksiin ja ottaa lainaa sen asunnon ostamiseksi ja maksaa sitä sitten itselleen, mutta riippuu kohteesta mitä ollaan ostamassa.

Moni vähän ikäkkäämpi saattaa olla tilanteessa jossa asunto on jo maksettu. Senhän voisi myydä ja sitten olisi tilillä vaikka se 400 000 €. Tosin ehkä kannattaisi myydä asunto aina kun on sen maksanut ja ostaa uusi lainalla ja laittaa asunnosta saamansa rahat pörssiin.

 

[Harb]

Moni vähän ikäkkäämpi saattaa olla tilanteessa jossa asunto on jo maksettu. Senhän voisi myydä ja sitten olisi tilillä vaikka se 400 000 €. Tosin ehkä kannattaisi myydä asunto aina kun on sen maksanut ja ostaa uusi lainalla ja laittaa asunnosta saamansa rahat pörssiin.

Pankeillahan on myös se käänteinen asuntolaina -vaihtoehto jossa olemassa olevaa asuntoa panttina käyttäen haetaan lainaa. Alun perin toi taisi olla suunnattu eläkeläisille, joiden varat ei riittäneet kohoaviin kustannuksiin.

Ois mielenkiintoista tietää että millä koroilla tota nykyään myydään.

Nordealla kulkee KotiJousto nimellä, OP Kodinomistajan laina ja Danskella Kotilaina.

 

[elmo]

Virossakin ihmetellään täkäläisten omakotitalojen hintoja:

Virossa ihmetellään Suomen halpoja taloja

Virolaismedia havaitsi, että Suomessa voi saada halvalla varsin asuinkelpoisen kodin, Virossa mahdollisesti vain raunioituvan.

www.is.fi

Syyksi tarjottu nyky ihmisten kädettömyyttä ja täkäläisiä suurempia juoksevia kuluja (mitäköhän ne on 100-400€/v kiinteistövero ).

 

[SuperKilppari]

PKS tosin on myös nykyisellään vaikeuksia saada asuntoja kaupaksi ellei ole "polkuhintaan" myymässä pois. Siinä mielessä tuo edellä mainittu viiden vuoden sääntö on ideana ihan hyvä nyrkkisääntö jottei tarvitse tuosta murehtia. Asumisoikeusasunnot voi toki olla ihan hyvä välimalli puhtaan vuokralla asumisen tai kämpän omistamisen väliltä, ja niissä pystyy ilmeisesti välttämään paljon noita vuokraluukkujen ongelmia. Niissä täytyy vain tuupata 10-20ke rahaa edelleen kiinni seiniin ja maksella vielä sen jälkeen lähestulkoon täyttä vuokraa.

Tuossa on enää se riski, että vuokranantaja keksii tehdä muutoksia portfolioon ja koti lähtee alta. Perheellisenä suuntaisin varmaankin asumisoikeusasuntoon tuossa tilanteessa, yksin asuessa ei olisi niin väliä.

Huomauttaisin tähän keskusteluun sen verran, että "asumisoikeusasunto" on hieman moniulotteisempi kuin näissä maininnoissa. Useimpiin asumisoikeusasuntoihin on jonkinlaiset varallisuusrajat. Esim. TA:lla on "Alle 55-vuotiaat: Hakijalla (ja täysi-ikäisillä perheenjäsenillä) ei saa olla tarpeeksi varallisuutta puolet haetun asumisoikeusasunnon vapaasta markkina-arvosta rahoittamiseen." Jos on kaksi aikuista muuttamassa, niin tuo raja voi tulla nopeasti vastaan, tyyliin 125k x2 jos asunnon arvo olisi vaikka yläkanttiin pyöristettynä 500k. (Ja TA:lla taisi vielä olla joku 6 kk luopumissääntö, jos omistaa omistusasunnon ennalta.) Tähän on poikkeuksia, esim. jos ASO laitetaan vuokralle, niin silloin varallisuussäännöt eivät päde, mutta ne taitavat olla harvinaisia tapauksia pk-seudulla. Veikkaan että te joita quotasin ette saisi asumisoikeusasuntoa, vaikka haluaisitte...

Toiseen asiaan pakko sanoa että ainakin kaksi viimeistä omaa omistusasuntoa Espoossa on kyllä olleet erittäin rauhallisia kerrostaloja, kova raha pitää kynnyksen aika korkeana että naapuriksi tulisi "juoppo hullu". Syrjäseuduilla varmaan enemmän mahdollisuuksia sitten.

Toki aivan samoja asioita minäkin täällä pohdin, kun alkaa olla tarve muuttaa isompaan jos perhekoko kasvaa. Vuokra tuntuisi paremmalta ratkaisulta, mutta 5h-koossa alkaa mennä vaihtoehdot vähän niukan puolelle pk-seudulla, kun ei vuokraakaan nyt älyttömästi haluaisi maksaa. Oma pikahaku Espoosta tuotti 2 tulosta haulle 5h + 1999 tai uudempi + vuokra max 1800, toinen vuokra-ASO Muuralasta ja toinen kaupungin varallisuusrajainen Olarista. "Sama" haku omistuasuntona (500k max) tuotti sentään 16 tulosta. Valinnanvara hupenee neliöiden kasvaessa.