- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 1 638
Tarkaan ottaen mustan aukon synnyssä juurikin tiiveys on ratkaisevaa eikä massa. Maapallosta saadaan musta aukko kun puristetaan sen noin herneen/marmorikuulan kokoon. Toki käytännössä maapallon puristaminen niin tiiviiksi on vaikeaa, ja itse asiassa luonnossa riittävän suuri tiheys saadaan kun laitetaan paljon massaa yhteen, niin se massan oma painovoima vetää ainetta kassaan ja tiheys kasvaa. Eli käytännössä suuri massa saa aikaan riittävän tiiveyden, jotta syntyy musta aukko.Musta-aukkohan ei ole mikään imuri. Musta-aukko ei ime materiaa itseensä siksi, että se on valtavan tiivis, vaan siksi, että sillä on paljon massaa.
Jos auringon tilalla olisi saman masainen musta-aukko, niin aurinkokunnassa ei tapahtuisi mitään "merkittävää" muutosta. Planeetat, kuut, meteoriitit ja komeetat jatkaisivat ihan samoilla radoillaan.
Sama neutronitähiten törmäyksessä. Se materia mikä sieltä sinkoutuu ulos, sinkoutuu ihan samoin olkoon lopputuloksena musta-aukko taikka vain isompi neutronitähti. Jos sen materian liike-energia on riittävä päästäkseen pois sen systeemin painovoimakentästä niin se pääsee.
Tässä kohtaa mutuilen, mutta ymmärtääkseni se alue avaruudessa johon muodostuu tapahtumahoristontti, on käytönnössä sama, jossa oli juuri hetkeä ennen neutronitähden pinta (ennen kuin saavutti kriittisen massan ja siitä tuli musta-aukko).
Mutta olen toki täysin samaa mieltä tuosta, että kun se neutronitähti tai mikä tahansa luhistuu mustaksi aukoksi, ei siitä mikää imuri tule, vaan ympärillä johonkin menossa oleva aines jatkaa täysin kuten ennen luhistumista, sama painovoimahan siellä edelleen vaikuttaa materian välillä.
Viimeksi muokattu: