Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

Tässä tapauksessa sillä ei ole mitään merkitystä, koska mitään ei ole hidastamassa pökäleitä.
Ne jatkavat matkaansa kiltisti siinä Artemiksen läheisyydessä. Ainoa eri voima minkä saavat on se minkä artemis antaa kun dunmppaa ne ulos ja siihen ei käytetä yhtään ylimääräistä energiaa.
Eli pökäleet jatkavat kohti kuuta. Jäävät sitten kuun kiertoradalle tai syöksyvät sitten ajan kanssa kuuhun ?

Olishan se kunnia jos saisi sanoa että oma pökäle on kuun kiertoradalla. Tai sitten että oman pökäle syöksyi kuuhun. Artemis IV porukka saa varoa sitten siellä mihin astuu.
 
Dumppaako nuo todella sheisset avaruuteen? Maan kiertoradalla asia on eri, koska sieltä on helppo ohjata shittipaketit ilmakehään. Mutta Orionin tapauksessa tavara seilaa samalla radalla Maahan asti. Periaatteessa kaikki irtotavara aiheuttaa riskin joten luulisi, että sitä yritetään välttää. Paskapökäle 11km/s räjäyttää minkä tahansa avaruusajoneuvon tuhannen paskaksi. Kirjaimellisesti.
 
Eli pökäleet jatkavat kohti kuuta. Jäävät sitten kuun kiertoradalle tai syöksyvät sitten ajan kanssa kuuhun ?

Olishan se kunnia jos saisi sanoa että oma pökäle on kuun kiertoradalla. Tai sitten että oman pökäle syöksyi kuuhun. Artemis IV porukka saa varoa sitten siellä mihin astuu.

Ei kun Artemis 2 ja pökäleet ovat kiertoradalla joka vain käy kiepsahtamassa kuun ympäri ja "tippuu" sitten takaisin kohti maata. Artemis (tai pökäleet) ei tee mitään varsinaista jarrutuspolttoa kuun tienoilla, vaan leijuvat siellä painovoimakenttien vaikutuksessa...

getImageAttachment
 
Ei kun Artemis 2 ja pökäleet ovat kiertoradalla joka vain käy kiepsahtamassa kuun ympäri ja "tippuu" sitten takaisin kohti maata. Artemis (tai pökäleet) ei tee mitään varsinaista jarrutuspolttoa kuun tienoilla, vaan leijuvat siellä painovoimakenttien vaikutuksessa...
Eli paskaa sataa taas niskaan...
 
Ei kun Artemis 2 ja pökäleet ovat kiertoradalla joka vain käy kiepsahtamassa kuun ympäri ja "tippuu" sitten takaisin kohti maata. Artemis (tai pökäleet) ei tee mitään varsinaista jarrutuspolttoa kuun tienoilla, vaan leijuvat siellä painovoimakenttien vaikutuksessa...
Kyllähän se tekee se tee jonkun "kuusta exit polton" jotta osuu takaisin maahan .
 
Kyllähän se tekee se tee jonkun "kuusta exit polton" jotta osuu takaisin maahan .
Maalikkona käsitys että se on ihan se kiertorata, mitä tuossa animaatiossakin kuvataan, painovoimat on ne mitkä vaikuttaa, vartaus jos heittää pökäleen ja modulin ilmaan, niin ei niissä mitään raketti moottoreita joiden avulla palaavat maanpinnalle. Tuossa pidemmässä heitossa on kuu "tänäsemässä" (vetämässä)
 
Kyllähän se tekee se tee jonkun "kuusta exit polton" jotta osuu takaisin maahan .
Alus ei ole pakonopeudessa maasta, joten alus palaa takaisin maan läheisyyteen. Kuu jonkin verran vaikuttaa rataan, mutta ei pysty "kaappaamaan" alusta omalle kiertoradalleen. Aluksen nopeus 1,07km/s ja etäisyys maasta 270tkm. Pakonopeus tuolla etäisyydellä on noin 1,7km/s
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se tekee se tee jonkun "kuusta exit polton" jotta osuu takaisin maahan .
Ei sen tarvi tehdä, kun sen lentorata on laskettu sellaiseksi että se tosiaan "putoaa" takaisin maahan ihan painovoiman vaikutuksesta. Mitään varsinaista jarrutuspolttoa sen ei siis tarvitse tehdä päätyäkseen takaisin maahan, mutta vissiin jotain pieniä "trajectory correction burn", eli lentoradan hienosäätöä sielä on listalla, millä varmistetaan että aparaatti päätyy oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Samanlaisia trajectory correctioneja on myös menomatkalla, varsinaisen kiihdytyspolton(Trans Lunar Injection) jälkeen.
 
Niin että pökäleet jää vain paikalleen leijumaan mielestäsi?
Nyt kun kysyit niin kakka jatkaa kuuhun tai muualle, mutta ei suinkaan seuraa alusta kotiin. Liikemäärä on massaan sidonnainen suure. Massaan vaikuttavaa voimaa kutsutaan vetovoimaksi.

Kakkapökäle on massaltaan Artemis 2:sta pienempi. Sen vuoksi niiden liikeradat on eriäviä, vaikka jatkaisivat tästä hetkestä lähtien samalla radalla.
 
Nyt kun kysyit niin kakka jatkaa kuuhun tai muualle, mutta ei suinkaan seuraa alusta kotiin. Liikemäärä on massaan sidonnainen suure. Massaan vaikuttavaa voimaa kutsutaan vetovoimaksi.

Kakkapökäle on massaltaan Artemis 2:sta pienempi. Sen vuoksi niiden liikeradat on eriäviä, vaikka jatkaisivat tästä hetkestä lähtien samalla radalla.
Pakonopeus ei ole millään tavalla verrannollinen massaan. Näillä kakkapökäleillä on sama vauhti kuin Artemiksellä, joten käyttäytyvät tasan samalla tavalla kuin artemis. Tämä nopeus on huomattavasti yli kuun pakonopeuden. Nuo kakkapökäleet putoaisivat tasan samaan paikkaan kuin artemis maapallon ilmakehässä muuten, mutta Artemis tekee muutaman asennuskorjaus polton matkalla.
 
Pakonopeus ei ole millään tavalla verrannollinen massaan. Näillä kakkapökäleillä on sama vauhti kuin Artemiksellä, joten käyttäytyvät tasan samalla tavalla kuin artemis. Tämä nopeus on huomattavasti yli kuun pakonopeuden. Nuo kakkapökäleet putoaisivat tasan samaan paikkaan kuin artemis maapallon ilmakehässä muuten, mutta Artemis tekee muutaman asennuskorjaus polton matkalla.
Ei se mene noin. Liikemäärä ja painovoima ovat molemmat massasidonnaisia suureita. Massaltaan suurempi kappale jatkaa liikeradallaan pienempään verraten vähemmällä häiriöllä.
 
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Sulla on nyt joku bugi Newtonin perusfysiikan ymmärryksessä. Se on ihan sama meneekö kiertoradalla höyhen vai iso alus.
Totta kaks (valtavaa) mustaa aukkoa pyörii toistensa ympäri nopeammin kuin kaksi höyhentä samalla etäisyydellä ?
 
Viimeksi muokattu:
Tässä ketjussa ilmeisesti kyse paskasta ja avaruusaluksesta. Molempien massat ovat merkityksettömiä sekä maan että kuun massoihin.
Mut "ei ihan sama", jos tarkkoja ollaan? :) Meinasinki tosta (avaruusalus/kakkapökäle suhteessa kuuhun) mainita, mut aattelin olevan teoreettinen asia, ku fysiikan ymmärys otettiin kehiin.
 
Ei se mene noin. Liikemäärä ja painovoima ovat molemmat massasidonnaisia suureita. Massaltaan suurempi kappale jatkaa liikeradallaan pienempään verraten vähemmällä häiriöllä.
Kyllä, mutta ei ehkä ihan sillä tavalla kun ajattelet.

Totta kaks (valtavaa) mustaa aukkoa pyörii toistensa ympäri nopeammin kuin kaksi höyhentä samalla etäisyydellä ?
Kiertävien kappaleiden massojen keskinäinen suhde vaikuttaa laskuharjoitukseen; musta aukko vs. musta aukko ja höyhen vs. höyhen -tilanteessa toi massojen suhde on merkittävästi eri kuin paska vs. maapallo tai orion vs. maapallo.


Ajatusharjoitus:
Jos tiputat paskan ja Orionin (tyhjiössä) maan pinnalle, kumpi tippuu nopeammin?

Jatkopohdinta:
Kun joku objekti(oli se sitten paska, Orion, Sputnik tai ISS) on kiertoradalla, se käytännössä putoaa kokoajan kohti maata, mutta samalla se on sattumoisin myös sopivassa sivuttaisliikkeessä, jolloin kappale päätyy kiertämään maata jollakin korkeudella. Mieti tätä tuon edeltävän kysymysen kanssa. Samalla voi pohtia miksi pakonopeus joltakin kappaleelta yleensä ilmoitetaan samaksi riippumatta mitä sinne avaruuteen ollaan ampumassa.


Kappaleiden massat vaikuttaa siinä mielessä asiaan, että jos kyseessä on maapallo ja paska/Orion(joiden massa on merkityksettömän pieni maapallon massaan verrattuna), ne kiertävät kiertoradalla maapallon massakeskipistettä.
Mutta jos kyseessä on vaikkapa ne kaksi mustaa aukkoa(tai kappaleiden massa on muuten jossain määrin merkittävä kierrettävään kappaleeseen), niin ne kiertävät näitten yhteistä massakeskipistettä, joka ei ole sama asia kuin jomman kumman kappaleen oma massakeskipiste, jolloin kiertoradan laskenta muuttuu merkittävästi. Mustien aukkojen tapauksessa myös loppuu Newtonin kaavoista jerkku jossakin kohtaa...
 
Ei sen tarvi tehdä, kun sen lentorata on laskettu sellaiseksi että se tosiaan "putoaa" takaisin maahan ihan painovoiman vaikutuksesta. Mitään varsinaista jarrutuspolttoa sen ei siis tarvitse tehdä päätyäkseen takaisin maahan, mutta vissiin jotain pieniä "trajectory correction burn", eli lentoradan hienosäätöä sielä on listalla, millä varmistetaan että aparaatti päätyy oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Samanlaisia trajectory correctioneja on myös menomatkalla, varsinaisen kiihdytyspolton(Trans Lunar Injection) jälkeen.

Sukkulan rata on laskettu niin, että se kuun painovoima sitten kääntää omalla painovoimallaan sen sukkulan radan takaisin kohti maata. Se sukkula kiertää nolla kertaa kuun ympäri. Niin sanottu vapaan paluun rata (hybrid free-return trajectory). Kauimmillaan käy 10300 km kuun takana ennen kuin kuun painovoima kääntää sen matkalle takaisin kohti maata.

Ilman kuuta se sukkula jatkaisi kiertorataa auringon ympäri noin 11,2 km/s vauhdilla. Sukkalassa ei ole niin paljoa polttoainetta että sen vauhdin saisi jarrutettu nollaan ja otettu uuden suunnan kohti maata sen jälkeen. Kiertoaika ympäri aurinkoa olisi noin vuoden ja vuoden tai vuosikymmenten välein se kohtaisi maan samassa lähtöpisteessä.

Jos haluaisi sukkulalla pois auringon vetovoimakentästä ja pois aurinkokunnasta, niin vaadittu nopeus olisi 42,1 km/s. Maan vauhti kiertoradalla on noin 29,8 km/s, niin sen voisi vähentää siitä jos maapallon liikeradan suuntaisesti laukaistaisiin raketti. Luotaimilla hyödyntävät sitten vauhdin kiihdytyksessä sitä, että lentorata lasketaan niin että saadaan useammasta planeetasta lisää vauhtia niiden painovoiman avulla. Esimerkiksi Voyager 1 hyödynsi Jupiterin ja Saturnuksen painovoimaa saavuttaakseen 17 km/s vauhdin, jolla se nyt matkaa aurinkokunnan ulkopuolella. Noin 175 vuoden välein on neljä planeettaa samassa suunnassa ja voidaan noin tehokas vauhdin lisäys tehdä. Seuraavan kerran sama sauma noin vuonna 2150.
 
Eikös kakan ja orionin liikemäärällä ole mitään virkaa tuossa miten ne kuun ympäri kiepsahtavat ? Peruskoulufysiikalla orion vettää kaukana ulkokaarteessa ja kakka sisäkaarteessa. Eli ajautuvat ihan eri radalle ?

Ja eikös se kakka ejektoitu orionista pois, joten sen radalle on myös erinlainen nopeusvektori ja suunta kuin orionilla. Kuvitellaan että se "ammuttiin" sivulle. Matkaa kuuhun oli aika paljon silloin, joten kun pääsevät kuun lähelle, kakka ja orion ovat aika kaukana toisistaan. Ja kakkahan voi hyvinkin silloin joutua kuun vetovoiman vaikutukseen ja iskeytyä sinne ?

Meidän varmaan pitää kysyä NASA:lta mitä kakalle tapahtuu. Kakan kohtalo taitaa olla kiinnostavampi kuin itse Orionin.

Vessassa muuten oli jäätynyt kusi putkeen ja sen takia ei toimi kunnolla. Ja sitten kai joku oli vetänyt kunnon jöötin sinne ja loppu on historiaa.
 
Meidän varmaan pitää kysyä NASA:lta mitä kakalle tapahtuu. Kakan kohtalo taitaa olla kiinnostavampi kuin itse Orionin.
Ettekö lue uutisia? Tämän päivän Hesarin jutun (ja monen muun aikaisemman) mukaan se tuodaan pusseissa takaisin maahan eli viimeisten viestien spekulointi täällä on ollut ihan turhaa.

Virtsa lasketaan avaruuteen, jatkakaa vaikka siitä :)
 
Ilman kuuta se sukkula jatkaisi kiertorataa auringon ympäri noin 11,2 km/s vauhdilla. Sukkalassa ei ole niin paljoa polttoainetta että sen vauhdin saisi jarrutettu nollaan ja otettu uuden suunnan kohti maata sen jälkeen. Kiertoaika ympäri aurinkoa olisi noin vuoden ja vuoden tai vuosikymmenten välein se kohtaisi maan samassa lähtöpisteessä.
Aluksen nopeus on tällä hetkellä noin 0.8 km/s eikä se edes nykyisellä etäisyydellä riitä poistumiseen maapallon vaikutuspiiristä. Alus palaa maahan joka tapauksessa, vaikkei kuuta olisi. Kuuta käytetään ratamuutokseen paluun nopeuttamiseksi. Muuten alus kävisi reilusti kuun rataa kauempana.
 
Ettekö lue uutisia? Tämän päivän Hesarin jutun (ja monen muun aikaisemman) mukaan se tuodaan pusseissa takaisin maahan eli viimeisten viestien spekulointi täällä on ollut ihan turhaa.

Virtsa lasketaan avaruuteen, jatkakaa vaikka siitä :)
Itse olen ollut siinä käsityksessä että kaikilla avaruuslennoilla juodaan jaffaa.
 
Eikös kakan ja orionin liikemäärällä ole mitään virkaa tuossa miten ne kuun ympäri kiepsahtavat ? Peruskoulufysiikalla orion vettää kaukana ulkokaarteessa ja kakka sisäkaarteessa. Eli ajautuvat ihan eri radalle ?

Liikemäärä(=massa * nopeus) ei vaikuta, koska ne kulkevat samalla radalla ja nopeudella avaruudessa selvästi isomman kappaleen(maa / kuu) painovoimakentässä, niin silloin ne myös seuraavat samaa lentorataa. Sama asia tässä kuin tuo pudotus esimerkki maapallolla, jos tiputat Orionin ja kikkareen vaikkapa x (kilo)metrin korkeudelta kuuhun, niin kumpi tippuu nopeammin?
Vastaus: ne tippuu tasan samalla nopeudella, vaikka niitten massassa on aika iso ero. Sama (paino)voima vaikuttaa samalla tavalla myös silloin kun kappaleet on kiertoradalla, on se sitten maan tai kuun tai niiden yhteinen kiertorata, silloin vaan kappaleilla on myös se sivusuuntainen nopeutensa(vrt. em. tiputuskoe).

Ja eikös se kakka ejektoitu orionista pois, joten sen radalle on myös erinlainen nopeusvektori ja suunta kuin orionilla. Kuvitellaan että se "ammuttiin" sivulle. Matkaa kuuhun oli aika paljon silloin, joten kun pääsevät kuun lähelle, kakka ja orion ovat aika kaukana toisistaan.
Jos pökäle on heitetty/ammuttu kapselista pihalle, niin silloin se liikkuu kapseliin nähden jonkinlaisella nopeudella (ehkä muutamia metrejä minuutissa?) poispäin, jolloin se lopulta ajautuu hiukan erilaiselle radalle, ja mitä pidemmälle mennään niin ero kertaantuu. Mittakaava on kuitenkin sen verran pieni, että todennäköisesti myös se pökäle päätyy kulkemaan takaisin maata kohti.

Ja kakkahan voi hyvinkin silloin joutua kuun vetovoiman vaikutukseen ja iskeytyä sinne ?
Kappaleet ei mitenkään maagisesti "joudu" vetovoiman vaikutukseen jonka jälkeen kappale (=kuu) yhtäkkiä imaisee kappaleen jolloin se törmää siihen. Painovoima on kenttä joka vaikuttaa kappaleisiin etäisyyden funktiona, eli Orion ja pökäle ovat molemmat jokatapauksessa kuun vetovoiman vaikutuksessa ja käyttäytyvät samalla tavalla kiertoradalla.

Noin niinkun esimerkkinä että yksittäinen kiertoradalla oleva kappale ei putoa myöskään vaikka mustaan aukkoon, ellei jokin (esim toisiin kappaleisiin törmäily kertymäkiekossa) ensin hidasta sen nopeutta, jolloin sen kiertorata laskee ja lopulta "törmää" tapahtumahorisonttiin jne. Mutta pointtina siis että edes musta aukko ei siis mitenkään "ime" kaikkea painovoimakenttäänsä tulevaa sisuksiinsa, vaan samalla* tavalla sieläkin pätee samanlainen orbitaalimekaniikka kuin vaikka maan ja kuun läheisyydessä.

*Mustan aukon tapauksessa tosin fysiikka menee aika kimurantiksi jossakin kohtaa kun lähestytään tapahtumahorisonttia, mutta kauempana painovoima toimii samalla tavalla...


Meidän varmaan pitää kysyä NASA:lta mitä kakalle tapahtuu. Kakan kohtalo taitaa olla kiinnostavampi kuin itse Orionin.
Orbitaalimekaniikka on ihan kiinnostava aihe ja sitä voi itsekin opiskella, vaikkapa sieltä NASAn sivuilta...
 
Ja jos nyt jotakin tarkemmin kiinnostaa miltä tuo Artemis 2 (sekä Artemis 1 ja Apollo 8) lentorata näyttää suhteessa maahan ja kuuhun, niin tässäpä erinomaisen hienosti visualisoitu katsaus aiheeseen.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Ja jos nyt jotakin tarkemmin kiinnostaa miltä tuo Artemis 2 (sekä Artemis 1 ja Apollo 8) lentorata näyttää suhteessa maahan ja kuuhun, niin tässäpä erinomaisen hienosti visualisoitu katsaus aiheeseen.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Jospa tääki selventäis noille joillekki, jotka ihmetteli, miksi kuu näytti nii pieneltä alukselta otetussa kuvassa. Salaliittoilijat ollu jo vauhdissa :D Eihä artemis oo kuuta kohti menossa, vaa kohti kohtaa, jossa kohtaavat.
 
Siinä saa olla ratalaskelmat kohdallaan. Miettikää kun alus ei kohtaisikaan suunnitelmien mukaan kuun kanssa, matka jatkuisi eteenpäin ja takaisinpäin olisi hankalahko kääntyä?
 
Tästäkään aiheesta kun en mitään ymmärrä niin pari hölmöä kysymystä.

Tuo Voyager 1 nopeus, 17 km/s, onko se nopeus suhteessa aurinkoon?

Noista nopeuksista joita vaaditaan vetovoimakentistä pois pääsyyn. Jos olisi alus jossa todella paljon polttoainetta mukana niin pitäisikö silti laskea nopeuksia vai voiko vain omaan rauhalliseen tahtiin suksia suoraan Veenukseen täältä?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
304 645
Viestejä
5 170 760
Jäsenet
82 512
Uusin jäsen
Feeo1

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom