Avaruusrakettien laukaisu- ja laskeutumisseuranta

Ei oikein ole kunnon kuvaa näkynyt livessä aluksen ohjauspaneelista mutta jossain ennakkokuvissa näkyi muutama fyysinen nappikin eli ei ole vaan kolme tablettia rivissä. Tuskin kuitenkaan käsin ohjaavat metriäkään.
 
Ei oikein ole kunnon kuvaa näkynyt livessä aluksen ohjauspaneelista mutta jossain ennakkokuvissa näkyi muutama fyysinen nappikin eli ei ole vaan kolme tablettia rivissä. Tuskin kuitenkaan käsin ohjaavat metriäkään.

Suurin osa lennosta tapahtuu automaattisesti. Tietokone ohjaa alusta. Maasta lähetetään laskelmat ja käskyt, ja aluksen tietokone tekee ne tarkasti oikeaan aikaan.

Astronautit voivat myös ohjata alusta itse. Tämä on tärkeä osa Artemis II -lentoa.

Ohjaamossa on kaksi ohjaussauvaa:

Vasen sauva liikuttaa alusta eri suuntiin (eteen, taakse, sivuille, ylös ja alas).
Oikea sauva kääntää alusta (pyöriminen eri suuntiin).

Maassa Houstonin lennonjohto seuraa koko ajan tilannetta. He laskevat, missä aluksen pitäisi olla.

Jos alus menee vähän väärään suuntaan, maasta lähetetään ohje, että tehkää korjauspoltto tietyn ajan kuluttua ja tietyn ajan verran.

Joskus komennot voidaan lähettää suoraan alukselle ilman miehistöä. Mutta Artemis-lennoilla harjoitellaan sitä, että astronautit pystyvät tekemään kaiken itse, jos yhteys Maahan katkeaa.

Artemis II on testilento. Sen aikana astronautit kokeilevat, miltä aluksen ohjaaminen tuntuu käytännössä. Tämä tehdään ennen kuin myöhemmällä lennolla laskeudutaan Kuuhun.
 
Suurin osa lennosta tapahtuu automaattisesti. Tietokone ohjaa alusta. Maasta lähetetään laskelmat ja käskyt, ja aluksen tietokone tekee ne tarkasti oikeaan aikaan.

Astronautit voivat myös ohjata alusta itse. Tämä on tärkeä osa Artemis II -lentoa.

Ohjaamossa on kaksi ohjaussauvaa:

Vasen sauva liikuttaa alusta eri suuntiin (eteen, taakse, sivuille, ylös ja alas).
Oikea sauva kääntää alusta (pyöriminen eri suuntiin).

Maassa Houstonin lennonjohto seuraa koko ajan tilannetta. He laskevat, missä aluksen pitäisi olla.

Jos alus menee vähän väärään suuntaan, maasta lähetetään ohje, että tehkää korjauspoltto tietyn ajan kuluttua ja tietyn ajan verran.

Joskus komennot voidaan lähettää suoraan alukselle ilman miehistöä. Mutta Artemis-lennoilla harjoitellaan sitä, että astronautit pystyvät tekemään kaiken itse, jos yhteys Maahan katkeaa.

Artemis II on testilento. Sen aikana astronautit kokeilevat, miltä aluksen ohjaaminen tuntuu käytännössä. Tämä tehdään ennen kuin myöhemmällä lennolla laskeudutaan Kuuhun.
Kaikkien luolalentelypelien jälkeen on jotenkin absurdia ajatella, että tuolla se "ohjaaminen" on niin marginaalista, ettei sitä esimerkiksi noissa reittiä kuvaavissa grafiikoissa edes näe.
 
Kaikkien luolalentelypelien jälkeen on jotenkin absurdia ajatella, että tuolla se "ohjaaminen" on niin marginaalista, ettei sitä esimerkiksi noissa reittiä kuvaavissa grafiikoissa edes näe.

300 tuhatta kilometriä kun lennetään, niin kyllä ne ohjausliikkeet on äärimmäisen pieniä joilla lentosuuntaan matkan alkuvaiheessa hienosäädetään. Puhutaan kenties jostain asteen murto-osista.

Niissä kuulennoissa, mitä kuuhun tehtiin aikoinaan, se laskeutuminen oli kyllä uskomatonta osaamista vaativaa kun analogisilla vehkeillä sitä kuumodulia ohjailtiin. Melkoinen ihme ettei niissä koskaan kukaan kuollut. Ei olisi tarvinnut iso vika tulla, niin sinne se olisi jäänyt.

Ensimmäisellä kuulennolla muistaakseni miehistö moduulissa otti muutaman tunnin unet laskeutumisen jälkeen ennen kuin astuivat kuun kamaralle. On kyllä olleet rautahermoisia kavereita. Voisi tavallinen mattimeikäläinen olla niin hermoraunio, ettei nukkumisesta tulisi tuolloin mitään.
 
300 tuhatta kilometriä kun lennetään, niin kyllä ne ohjausliikkeet on äärimmäisen pieniä joilla lentosuuntaan matkan alkuvaiheessa hienosäädetään. Puhutaan kenties jostain asteen murto-osista.

Niissä kuulennoissa, mitä kuuhun tehtiin aikoinaan, se laskeutuminen oli kyllä uskomatonta osaamista vaativaa kun analogisilla vehkeillä sitä kuumodulia ohjailtiin. Melkoinen ihme ettei niissä koskaan kukaan kuollut. Ei olisi tarvinnut iso vika tulla, niin sinne se olisi jäänyt.

Ensimmäisellä kuulennolla muistaakseni miehistö moduulissa otti muutaman tunnin unet laskeutumisen jälkeen ennen kuin astuivat kuun kamaralle. On kyllä olleet rautahermoisia kavereita. Voisi tavallinen mattimeikäläinen olla niin hermoraunio, ettei nukkumisesta tulisi tuolloin mitään.
No sepä. Sen lisäksi että marginaali on jo lähtöjään pieni, niin paljon muutakin voin mennä vikaan. Apollo 13 tulee ensimmäisenä mieleen.

Ja että 60-luvun teknologiallakin tällaista on tehty. 🤯
 
Sitä manuaalista ohjailua vähän harjoitellaan siksi, että jossain vaiheessa olisi tarkoitus kytkeä se erillinen kuuhun laskeutumismoduuli kiinni keskellä avaruutta.
 
Nyt siellä on aluksessa vakava ongelma kun jokaisen astronautin henkilökohtaisessa tabletissa (PCD) on kaksi Microsoft Outlook instanssia auki ja kumpikaan ei toimi :x3:
 
Sieltä sitä tullaan takaisin maahan reilun tunnin päästä. Vähän on lämpökilven kestävyyden suhteen epäilyjä, mutta tässä vaiheessa ei enää jesari auta.

Liveseuranta
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=m3kR2KK8TEs
 
Nyt siellä on aluksessa vakava ongelma kun jokaisen astronautin henkilökohtaisessa tabletissa (PCD) on kaksi Microsoft Outlook instanssia auki ja kumpikaan ei toimi :x3:
Toi kuulosti kovin tutulta, että joko oli new outlookista pari instanssia tai sit classic ja new auki samaan aikaan xD
Loistavaa mainosta M$:lle.
 
Hieno esitys tuo Artemis II -kuulento. Artemis-ohjelman tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Valkoisen talon uusin ehdotus NASA:n rahoituksesta tekee sen tulevaisuudesta epävarman.

The request ushers in another year of uncertainty for NASA. Despite the fanfare surrounding the Artemis II mission, the budget proposal describes the Space Launch System (SLS) – used to send astronauts around the Moon – as "grossly expensive and delayed" and calls for replacing the SLS and Orion – currently housing the Artemis II crew – with something "more cost-effective."
 
Hieno esitys tuo Artemis II -kuulento. Artemis-ohjelman tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla. Valkoisen talon uusin ehdotus NASA:n rahoituksesta tekee sen tulevaisuudesta epävarman.

The request ushers in another year of uncertainty for NASA. Despite the fanfare surrounding the Artemis II mission, the budget proposal describes the Space Launch System (SLS) – used to send astronauts around the Moon – as "grossly expensive and delayed" and calls for replacing the SLS and Orion – currently housing the Artemis II crew – with something "more cost-effective."

Koko SLS-raketti oli järjetön projekti alusta lähtien.

1960-luvulla oli kylmän sodan takia kiire niin silloin mentiin kuuhun kertakäyttöraketilla, kun ei ollut aikaa kehittää uudelleenkäytettävää rakettia. Ja kehitettiin maailman järein koskaan kiertoradalle asti lentänyt raketti.(*)

Sitten kun sen jälkeen alettiin kehittää uudelleenkäytettävää rakettia (STS-sukkula), totaalinen kitchen sink-syndrooma pilasi sen ja se suunniteltiin täysin perseelleen vääristä lähtökohdista. Valittiin hankala 1.5-vaihe-arkkitehtuuri jonka takia tarvittiin mm. päämoottorit(RS-25) joissa oli melko ristiriitaisia suorituskykyvaatimuksia, ja piti vielä saada niistä niistä uudelleenkäytettävät ilman että oikeasti oli tekniikkaa tehdä tätä järkevästi => RS-25-moottorin kehitys tuli hyvin kalliiksi, ja sen uudelleenkäytettävyydestä tuli bulletin point-feature, moottori oli kalliimpi kehittää ja valmistaa koska se oli uudelleenkäytettävä mutta vaati älyttömän määrän kallista huoltoa lentojen välillä, että raketti oli osittaisesta uudelleenkäytettävyydestä huolimatta todella kallis lentää.

Ja kun tämä kitchen sinkin ja väärän arkkitehtuurin takia mokattiin sekä pari konseptia tämän seuraajiksi mokattiin kun niissä jatkettiin samoja virheitä ja lisäksi yritettiin tehdä liian monta teknologista hyppyä kerralla, masennuttiin ja luovuttiin sekä uudelleenkäytetäviin raketteihin tähtäämisestä että jossain määrin myös uuden tekniikan kehittämisestä.

ja sitten SLS:n tärkein idea oli, että tehdään jälleen kertakäyttöraketti, mutta ei tehdä sitä kertakäyttöiseksi suunnitelluilla komponenteilla vaan kalliimmilla vanhoilla uudelleenkäytettäväksi suunnitelluilla komponenteilla(mm. RS-25-moottorit), koska tällöin
1) ei muka tarvi kehittää mitään uutta (silti käytettiin kymmeniä miljardeja sen ei-minkään-uuden kehittämiseen)
2) voidaan tehdä siltarumpupolitiikkaa ja pitää vanhat rakettitehtaat pyörimässä ja pitää näiden osavaltioiden senaattorit tyytyväisenä.

Mutta tosiaan, syy tähän ei ollut NASAn vaan kongressin, kongressi sääti lain että NASAn on PAKKO kehittää SLS näistä typeristä lähtökohdista.

Tosin tuossa STS-Sukkulan ja SLS:n välillä vähän sekoiltiin toisen samantyylisen mutta yksityiskohdiltaan hiukan erilaisen rakettisarjan (Ares) kanssa. Ares 1 oli järjetön ja vaarallinen frankenraketti, jota varten kuitenkin piti kehittää uusi J-2X-moottori kakkosvaiheeseen, koska mikään olemassaoleva moottori ei toiminut sen suorituskykyvaatimuksilla(**) kakkosvaiheen moottorina sen typerällä ja vaarallisella arkkitehtuurilla, jossa ykkösvaiheena käytetään STS-sukkulan apurakettia. Ares V taas oli sekä SLSää että Ares 1stä järkevämpi superjäreä kantoraketti, mutta sekin valitettavasti kuoli järjettömän Ares 1:n mukana ja tuuliviiripoliitikkojen päätöksillä.

Verrattuna SLS:ään, Ares V käytti kertakäyttöiseksi suunniteltua paljon halvempaa (mutta hiukan tehokkaampaa ja hyötysuhteeltaan huonompaa) RS-68-päämoottoria, ja sen ylävaihe ei ollut pahasti alitehoinen kuten SLS:n ylävaihe oli, se oli paljon tasapainoisempi ja suorituskyvyltään parempi raketti kuin SLS. Verrattuna SLSään (block 1), sen kapasiteetti oli vähän yli tuplat mutta valmistuskustannukset ehkä luokkaa puolitoistakertaiset.


Ja itseasiassa, kun ei haluttu kehittää mitään uutta techiä, SLSää järkevämpi raketti olisi ollut vaan tehdä "Saturn V-2000" joka olisi ollut vaan Saturn V josta vaihdettu ohjaustietokoneet uudempiin(ja säästetty siinä n. tonni painoa ylävaiheesta eli suoraan saatu n. tonni lisää kapasiteettia lopulliselle radalle) ja jätetty turha maali pois kyljestä(1960-luvulla sitä maalia tarvittiin sen raketin optiseen seurantaan, nykyään ei). Toki laukaisualustan infraa olisi mennyt enemmän uusiksi (tai siis palautettu alkuperäisiksi), mutta sitä laukaisualustainfraa jouduttiin joka tapauksessa muuttamaan selvästi sukkulasta SLS:äänkin. Mutta toki ylpeys ei antanut periksi siihen että olisi palattu "taaksepäin" Apollo-ajan tekniikkaan.


(*) SpaceXn Starship on toki Saturn V:sta järeämpi, mutta ei ole vielä lentänyt kiertoradalle asti, on toki lentänyt n. 99% kiertoratanopeudesta ja olisi päässyt kiertoradalle jos niin olisi haluttu mutta sen haluttiin koelennoilla putoavan maahan kierrettyään puoli kierrosta maan ympäri

(**) Alun perin moottoriksi piti tulla olemassaoleva Saturn V:ssa käytetty, J-2, mutta kun Orion-kapselin kasvun myötä raketilta vaadittiin enemmän kapasiteettia, tämä kävi liian pieneksi. Ja kaksi J-2sta olisi voinut olla ongelmallista moottorien sijoittelun kannalta sekä niistä olisi voinut lähteä liikaa minimityöntövoimaa polton lopussa tankin ollessa melkein tyhjä ja raketin ollessa hyvin kevyt, liian suuret g-voimat. RS-25.ssa olisi riittänyt työntövoima ja hyötysuhde, mutta se oli liian hankala käynnistää että sen pystyi käynnistämään vain maassa kun raketti on kiinni laukaisualustan laitteistossa, lisäksi RS-25ssa olisi ollut myös minimityöntövoiman g-voima-ongelma. RS-68:ssa oli huonohko hyötysuhde ylävaiheen moottoriksi, ja lisäksi sama minimityöntövoiman g-voima-ongelma. RL-10 oli niin pahasti alitehoinen että niitä olisi tarvittu n. 12 kpl (ja tämä määrä moottoreita ei käytännössä olisi mahtunut kakkosvaiheen pohjaan, koska RL-10ssä pienestä työntövoimasta huolimatta oli melko iso suutin). Tarvittiin moottori joka oli joko vähän J-2sta järeämpi(1kpl) tai moottori joka oli J-2sta pienempi ja heikompi (että niitä voisi käyttää montaa kappaletta) mutta silti paljon RL-10ä tehokkaampi (että niitä ei tarvittaisi liian montaa)
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
305 088
Viestejä
5 167 281
Jäsenet
82 608
Uusin jäsen
ash

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom