Henkilökohtainen talous

[Emhyr var Emreis]

Aika lähellä tuota. Mutta ei herätä luottamusta myöskään ihan jokainen ulkomaanihme.

Tiedostat kai, että myös supisuomalaiset kivijalkapankkitalletukset eivät ole täysin riskittömiä, ja saatat teoriassa menettää rahasi? Varmaa tuottoa kun ei ole olemassakaan.

Pidän itse hieman erikoisena ajattelua, jossa osakkeet, passiivinen indeksisijoittaminen tai muiden Euroopan maiden pankkitalletussuojan parissa olevat säästötilit ovat niin epäluotettavia, ettei niihin uskalla lainkaan koskea, mutta kotimainen säästötili sitten onkin yhtäkkiä riittävän varma paikka rahoille. Ja kuitenkin on selvää, että samaan aikaan jää erittäin suurella todennäköisyydellä saamatta huomattavan iso tuotto.

Hajauttaminen voisi olla viisasta tässäkin kohtaa.

 

[Hekoheko]

Tiedostat kai, että myös supisuomalaiset kivijalkapankkitalletukset eivät ole täysin riskittömiä, ja saatat teoriassa menettää rahasi? Varmaa tuottoa kun ei ole olemassakaan.

Pidän itse hieman erikoisena ajattelua, jossa osakkeet, passiivinen indeksisijoittaminen tai muiden Euroopan maiden pankkitalletussuojan parissa olevat säästötilit ovat niin epäluotettavia, ettei niihin uskalla lainkaan koskea, mutta kotimainen säästötili sitten onkin yhtäkkiä riittävän varma paikka rahoille. Ja kuitenkin on selvää, että samaan aikaan jää erittäin suurella todennäköisyydellä saamatta huomattavan iso tuotto.

Hajauttaminen voisi olla viisasta tässäkin kohtaa.

Tottakai on kaikki riskistä mitä ikinä tekeekin, mutta oma tunne nyt on vaan se että johonkin luottaa ja johonkin ei ja tärkeämpää, kuin parin sadan vuotuinen voitto, on hyvät yöunet ja sitä myöten parempi terveys ja myös tuloksekkaampi tekeminen, jolla varmasti voittaa enemmän rahanakin, kuin sijoittamalla riskisemmin.

 

[Nrvs]

Itse en saanut kotoa mitään oppia sijoittamisesta, toki yleisesti ottaen säästämisestä kyllä, mutta rahastot ja osakkeet olivat ihan tuntematonta seutua nuorempana.

Vakituisen työpaikan ja asunnonoston myötä tuli kuitenkin lainaneuvotteluiden yhteydessä sitten aloitettua rahastosäästäminen, pankin omilla rahastoilla. Jälkikäteen katsottuna ei viisain valinta tuoton osalta, mutta toisaalta ilman mitään pohjatietoja tuo oli kuitenkin turvallinen valinta. Rinnalla sitten erillinen säästötili, missä käteisvaroja.

Ajan myötä rahastosijoittamisen edetessä sitä alkoi hieman katselemaan, että mitä muita vaihtoehtoja pankkien omien yhdistelmärahastojen lisäksi olisi, joten hiljalleen tulojen kasvaessa sitten kuukausisäästämistä myös indeksirahatoihin.

Ja riittävästi ajan vieriessä painotus yhdistelmärahastojen ja indeksirahastojen osalta on muuttunut. Indeksirahastoihin nykyikseen rahat, yhdistelmärahastot roikkuvat oikeastaan enää omalla painollaan mukana. Pientä vakautusta on myös pienissä määrin tuomassa erilliset korkorahastot, mutta näihin menevä summa on marginaalinen indekseihin verrattuna.

Lopulta kun noiden kanssa tuli sinuiksi, niin sitä on lähtenyt sittemmin myös suoriin osakeomistuksiin, mutta tämäkin menee siihen kategoriaan, että mitä jää säännöllisistä rahastosäästöistä ja kuukausikuluista yli, voi heitellä sitten osakkeisiin.

Olen monilta osin kuitenkin aikalailla turvaa ja vakautta arvostava persoona, joten tuollainen polku oli itselle hyvä vaihtoehto. Toki riskejä paremmin hanskaavalle ihmiselle suora pomppaus indekseihin tai osakkeisiin olisi varmasti tuntunut heti alusta asti viisaammalta, mutta kukin rullailee noissa tavallaan. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miten kuvio on toiminut vuosien varrella. Pankkien yhdistelmärahastotkin ovat tuoton kannalta parempi vaihtoehto, kuin ettei säästäisi ollenkaan. Myöskin säästötileillä makuuttamiseen verrattuna, ainakin ne yhdistelmärahastot, joissa on hieman enemmän riskiä mukana.

 

[Emhyr var Emreis]

Tottakai on kaikki riskistä mitä ikinä tekeekin, mutta oma tunne nyt on vaan se että johonkin luottaa ja johonkin ei ja tärkeämpää, kuin parin sadan vuotuinen voitto, on hyvät yöunet ja sitä myöten parempi terveys ja myös tuloksekkaampi tekeminen, jolla varmasti voittaa enemmän rahanakin, kuin sijoittamalla riskisemmin.

Tämä selvä, kyse on tunteesta eikä logiikasta. Eli turha yrittää järkeilemällä asiaa muuttaa.

 

[Hekoheko]

Tämä selvä, kyse on tunteesta eikä logiikasta. Eli turha yrittää järkeilemällä asiaa muuttaa.

Niin. Kyllähän tunteet perustuvat johonkin ja tosi hyvää keskustelua. On mulla ikääkin ihan just 40v, että on tätä tullut pohdittua ja kokeiltua useampaan kertaan. Joskus vaan pitää hyväksyä omat huonotkin puolensa ja elää niiden kanssa.

Eli tosiaan eiköhän käytännössä aina objektiivisesti typerät ratkaisut perustu ihmisten tunnepuolelle, joita osaa tai ei osaa käsitellä.

 

[moimoi]

En tiedä kuuluisiko tämä enemmän "Tyhmät ihmiset" ketjuun vai tänne. Mutta. Askon konkurssi tuli itselle täytenä yllätyksenä. Viisaana miehenä maksoin useamman tonnin ostoksen etukäteen debit-kortilla. Toimitusaika tuotteelle olisi ollut noin 7 viikkoa, josta nyt olisi noin 3 viikkoa jäljellä.

Nyt on varsin todennäköistä että en näe sen enempää ostamaani tuotetta kuin rahojakaan. Tyhmyydestä kärsii. Luottokortillahan tuo olisi pitänyt maksaa. Viisaampi olisi tajunnut ettei yhteenkään suomalaiseen huonekaluliikkeeseen tulisi laittaa pennin jeniä.

 

[dropadrop]

Turvallisuuden tunnekkin voi olla erilaista.
Sen sijaan että maksaisin pää märkänä taloani pois, sijoitan ne rahat osakkeisiin tuottamaan rahaa ja makselen taloa normaaliin tapaan. Jos paska osuu tuulettimeen niin voin jatkaa talon maksamista ihan normaalisti ja tarvittaessa ottaa säästöistä tai maksaa vaikka isomman köntän. Koska siinä vaiheessa kun paska osuu tuulettimeen ja kaikki rahat seinissä kiinni ja säästötili nollissa niin ei ole välitä onko talosta maksettavaa 30% vai 70% kun sulla ei ole millä maksaa.

Itse haluan että se raha on jossain muussa kuin seinissä joka ei ole niin helposti realisoitavissa.

Siinä vaiheessa kun tilanne on semmoinen jossa talon realisointia pitäisi miettiä voi myös olla kiva että se on maksettu, se kun laskee kuitenkin menoja aika mukavasti.

Toki olet varmasti oikeassa ton mallisi kanssa, eli kaikkien tilastojen perusteella se kannattaa.

Toisaalta kun on hyvällä paikalla Helsingissä asunto merinäköalalla niin ei se realisointi myöskään hirveästi huoleta. Mut jotenkin tosta viestistä tuli olo että huonojen aikojen koittaessa olisi vaihtoehto olla ilman kotia? Koska mä olen esim. ajatellut toivon mukaan pysyväni tässä loppuun asti (ja takaraivossa kolkuttelee omat ja vaimon vanhemmat jotka edelleen eläkkeellä lyhensivät asuntolainojaan tyrittyään oikeastaan kaiken muun).

Tämä OP:n tekemä vertailu säästämisestä laina-aikana vs lainan jälkeen avaa kivasti näiden kahden tavan eroja. Itse lyhennän lainaa ja samalla kuukausisäästän rahastoihin. Mikäli tulee enemmän rahaa esimerkiksi bonuksien tms muodossa niin pyrin laittamaan isompaa siivua säästöön korkoa korolle ilmiötä potkimaan. Toki ylimääräisistä bonuksista ja lomarahoista otetaan myös siivua huvituksiin, esimerkiksi lomailuun.

Säästäminen asuntolainan ohessa kannattaa

Säästäminen asuntolainan ohessa kannattaa, saat samalla summalla enemmän. Mitä aiemmin aloitat, sitä enemmän hyödyt. Aloita kuukausisäästäminen rahastoon!

www.op.fi

Ehkä toi on myös ero, että tossa on oletettu 25v maksuaikaa ja sijoittamisen aloittaminen heti. Mä heräsin sijoittamiseen aika paljon myöhemmin ja siinä vaiheessa lainasta suurin osa oli maksettu. Valinta oli enemmänkin että ”maksanko lainan pois muutaman vuoden etukäteen ja sitten lisään sijoituksia vai alotanko vain sijoittamisen”. Sijoituksen aloittaminen tasaisella summalla tuntui aloittelijasta paremmalta vaihtoehdolta.

Ja edelleen tuntuu. Uuteen kämppään piti ottaa vajaa 100k lainaa ja siihen tuli 7v maksuaika. Nyt 2v jälkeen jo mietin pitäisikö loput vaan maksaa pois.

Tosi vaikea verrata pörssin historiaa nykyhetkeen kun lähes kaikki kehitys joka synnytti tuon kasvun halutaan kääntää toisin päin. Edelleen sijoitan kuukausittain enemmän rahastoihin kuin maksan lainaa, mutta meni maailma mihin tahansa niin ainakaan asunnosta ei tarvitse huolehtia.

 

[Paapaa]

Luottokortillahan tuo olisi pitänyt maksaa. Viisaampi olisi tajunnut ettei yhteenkään suomalaiseen huonekaluliikkeeseen tulisi laittaa pennin jeniä.

Joo, moni saattaa menettää osan tai kokonaan rahansa, jotka näille konkkafirmoille suoritti. Todella ikävää. Mutta kannattaa silti seurata tilannetta ja lukea ohjeita, miten pitää toimia. Asiakkaita, jotka odottavat tuotteita tai rahoja on varmaan satoja.

Luottokorttia kannattaa käyttää ihan aina kun ostaa mitä tahansa mikä maksaa summan jonka menettäminen vituttaisi. Eli ihan satasten ostoista lähtien. Saa kuluttajan turvaa, saa tuoteturvavakuutuksen, korottoman maksuajan, matkavakuutuksen jne. Siitä ei ole mitään haittaa ja siitä on ihan hemmetisti hyötyä. Ja joissain korteissa myös Cashback, joilla saa ihan selvän pienen alennuksen.

 

[Smugu]

En tiedä kuuluisiko tämä enemmän "Tyhmät ihmiset" ketjuun vai tänne. Mutta. Askon konkurssi tuli itselle täytenä yllätyksenä. Viisaana miehenä maksoin useamman tonnin ostoksen etukäteen debit-kortilla. Toimitusaika tuotteelle olisi ollut noin 7 viikkoa, josta nyt olisi noin 3 viikkoa jäljellä.

Nyt on varsin todennäköistä että en näe sen enempää ostamaani tuotetta kuin rahojakaan. Tyhmyydestä kärsii. Luottokortillahan tuo olisi pitänyt maksaa. Viisaampi olisi tajunnut ettei yhteenkään suomalaiseen huonekaluliikkeeseen tulisi laittaa pennin jeniä.

Mukavan freesiä, että myönnetään oma virhe tähän tyyliin eikä pelkästään syytellä muita. Onhan tuo aika perseestä, mutta et varmasti ole asian kanssa yksin.

Jatkossa tosiaan kannattaa maksella kaikki arjen ruokaostoksia isommat hankinnat luotolta aina. Itse maksan ruokaostoksetkin, että saan maksimoitua kortin hyödyt ostoista.

 

[Tonnin Seteli]

Jatkossa tosiaan kannattaa maksella kaikki arjen ruokaostoksia isommat hankinnat luotolta aina. Itse maksan ruokaostoksetkin, että saan maksimoitua kortin hyödyt ostoista.

Yksi syy on myös käyttelytilin tapahtuma/rivimäärän vähentäminen. Jotkut eivät toki välitä, mutta itse tykkään että tilitapahtumien listalta näkee kuukausittaiset, neljänneksittäiset, vuosittaiset ym. laskut ja muut oleellisemmat tapahtumat. Ruokakauppalaskujen kohina voi elää omaa elämäänsä luottokorttipuolella.

Näitähän olisi nimittäin hyvä tarkastaa sopivan säännöllisesti. Joku vanha veloitus voi jäädä elämään elämäänsä tai pahimmillaan jokin tilausansa päästä muodostumaan jopa ilman omaa kämmiä.

Yhtenä ikävyytenä usein luottokorttien tiliotteet/tilitapahtumien haku on vielä nihkeämpi kuin pankkitileissä. Ei ole välttämättä mitään helppoa tapaa saada edes sähköisiä tiliotteita tai ainakin se maksaa. Paperipostia en tietenkään edes toivo, mutta olisi ihan kiva oletuksena tarjota asiakkaalle vähän enemmän kuin kökkö palvelu josta näkee vain parin edellisen kuukauden tapahtumat.

Laajemminkin olen ilmiötä pitkään kiroillut: joskus yli 20 vuotta sitten oli jollakin pankilla verkkopankista saatavilla tiliotehistoriaa melkein loputtomiin asti. Omassa pankissanikin muistaakseni useammalta vuodelta joskus yli 10 vuotta sitten. Viimeksi kun moisia meinasin jäljestä päin tutkia, oli tarjolla vain 24 edellistä pdf-otetta. Jeesus! Onneksi ei ollut oikeaa välttämätöntä tarvetta joten jätin sikseen - jokin maksullinen arkistotilausmahdollisuus oli olemassa, mutta senkään toimivuudesta ei toki kokeilematta ole takeita.

Luulisi tekniikan kehittyvän eikä taantuvan; ei todellakaan saisi olla 2020-luvulla mikään vaikeus tai kustannus pankille tarjota esimerkiksi 25 vuoden tiliotteet saataville kaikista tileistä. Taitaa puute johtua vain siitä, että järjestelmät pyörivät purkalla jonka päällä on teippiä ja sisältä löytyy jotain Apotin tasoista legacya.

 

[Joku_242]

Yhtenä ikävyytenä usein luottokorttien tiliotteet/tilitapahtumien haku on vielä nihkeämpi kuin pankkitileissä. Ei ole välttämättä mitään helppoa tapaa saada edes sähköisiä tiliotteita tai ainakin se maksaa. Paperipostia en tietenkään edes toivo, mutta olisi ihan kiva oletuksena tarjota asiakkaalle vähän enemmän kuin kökkö palvelu josta näkee vain parin edellisen kuukauden tapahtumat.

Ainakin OP:llä luottokortin tapahtumat näkee yhtä helposti kuin minkä tahansa tilin tapahtumat... jonkun muun pankin kortilla voi toki olla toisin.

 

[Tonnin Seteli]

Ainakin OP:llä luottokortin tapahtumat näkee yhtä helposti kuin minkä tahansa tilin tapahtumat... jonkun muun pankin kortilla voi toki olla toisin.

Joo, "oman pankin" tapauksessa taitaa yleensäkin olla näin. Käytössä voi kuitenkin olla kortti pankista jossa ei ole tiliasiakkuutta tai rahalaitoksesta jolla ei kunnon verkkopankkia ole lainkaan. Jätän aiheen tämän kulman viemättä pidemmälle jotten astu korttiketjujen varpaille.

Kuitenkin välittömän maksukyvyn kannalta on eduksi, että käytössä on useita maksuvälineitä ja ne eivät ole saman pankkiryhmän. Toisaalta ei välttämättä ole urheilupakettien tilaamista kannattavampaa hankkia kuluikseen useita kattavia palvelupaketteja eri pankeista. Eikä välttämättä ole helposti tarjolla.

 

[zepi]

En tiedä kuuluisiko tämä enemmän "Tyhmät ihmiset" ketjuun vai tänne. Mutta. Askon konkurssi tuli itselle täytenä yllätyksenä. Viisaana miehenä maksoin useamman tonnin ostoksen etukäteen debit-kortilla. Toimitusaika tuotteelle olisi ollut noin 7 viikkoa, josta nyt olisi noin 3 viikkoa jäljellä.

Nyt on varsin todennäköistä että en näe sen enempää ostamaani tuotetta kuin rahojakaan. Tyhmyydestä kärsii. Luottokortillahan tuo olisi pitänyt maksaa. Viisaampi olisi tajunnut ettei yhteenkään suomalaiseen huonekaluliikkeeseen tulisi laittaa pennin jeniä.

En nyt vielä menisi allekirjoittamaan tyhmyyttä - ei sitä nyt voi olettaa että firmat menevät konkurssiin alta. Mutta kyllähän se luottokortin käyttäminen suojaa ongelmilta - vaikea keksiä syitä olla käyttämättä.

Rohkeasti yhteyttä konkurssipesään. Todennäköisesti sieltä ei saa mitään pitkään aikaan, mutta jossain vaiheessa voi saada jotain....

YLE:n uutisoinnin perusteella sanoisin että tämä voisi olla paikka aloittaa:

https://www.eversheds-sutherland.com/en/finland/people/salminen-jari

 

[Emhyr var Emreis]

En nyt vielä menisi allekirjoittamaan tyhmyyttä - ei sitä nyt voi olettaa että firmat menevät konkurssiin alta.

Rohkeasti yhteyttä konkurssipesään. Todennäköisesti sieltä ei saa mitään pitkään aikaan, mutta jossain vaiheessa voi saada jotain....

Tämä on kuitenkin hyvä muistutus kaikille siitä, että ostokset kannattaa maksaa mieluummin luotto- kuin debit-kortilla tai käteisellä. Vaikka lopulta vaivannäkö johtaisikin onnellisesti siihen, että saa kaavittua osan tai jopa kaikki rahat takaisin, luottokortin kohdalla koko sopan hoitaisi luottokunta, asiakkaan sijaan. Ja lopputulos olisi varmasti asiakkaan kannalta onnellinen.

Kun tähän yhdistää vielä mahdollisen cashback-ominaisuuden ja kortin maksuttomuuden (kun laskun maksaa kokonaisuudessaan eräpäivään mennessä), en ainakaan itse näe mitään syytä olla käyttämättä nimenomaan luottokorttia.

 

[Smugu]

Rupesin ynnäilemään tänään kaikkia kulujani ensimmäistä kertaa yhteen ja vasta nyt tajusin kuinka paljon maksan autoilusta. N. 700€/kk on oma osuus (sähkö)autoilusta ottaen huomioon kaikki kulut. Kokonaisuudessaan noin tonnin luokkaa. Rahoitusta on kuitenkin jäljellä vielä aika tasan 3 vuotta ja mietinkin, että mitähän tässä tekisi. En tiedä (vielä) tarkkaa lukua mitä autosta saisi, mutta arviolta joutuisi maksaa lisäksi vielä 3000-5000€ autoliikkeelle auton myytäessä tai vaihdattaessa halvempaan.

Miten itse tekisitte? Tuossa olisi kuitenkin teoriassa aika helppo tapa irroittaa sijoituksiin useampi satanen kuukaudessa lisää, jos vaihtaisi auton halvempaan vaikka bensiinikäyttöiseen. Tarkkoja laskelmia en ole vielä tehnyt, mutta ihan varmasti 200-300€ kuukaudessa pelkästään tuosta minun osuudestani saisi säästöä.

Vinkkejä/neuvoja?

 

[Emhyr var Emreis]

Rupesin ynnäilemään tänään kaikkia kulujani ensimmäistä kertaa yhteen ja vasta nyt tajusin kuinka paljon maksan autoilusta. N. 700€/kk on oma osuus (sähkö)autoilusta ottaen huomioon kaikki kulut. Kokonaisuudessaan noin tonnin luokkaa. Rahoitusta on kuitenkin jäljellä vielä aika tasan 3 vuotta ja mietinkin, että mitähän tässä tekisi. En tiedä (vielä) tarkkaa lukua mitä autosta saisi, mutta arviolta joutuisi maksaa lisäksi vielä 3000-5000€ autoliikkeelle auton myytäessä tai vaihdattaessa halvempaan.

Miten itse tekisitte? Tuossa olisi kuitenkin teoriassa aika helppo tapa irroittaa sijoituksiin useampi satanen kuukaudessa lisää, jos vaihtaisi auton halvempaan vaikka bensiinikäyttöiseen. Tarkkoja laskelmia en ole vielä tehnyt, mutta ihan varmasti 200-300€ kuukaudessa pelkästään tuosta minun osuudestani saisi säästöä.

Vinkkejä/neuvoja?

Kuinka paljon ajat vuosittain ja minkälaista ajoa?

Itse päädyin nimenomaan vanhaan bensiiniautoon, koska kilometrejä ei kerry vuositasolla riittävästi oikeuttamaan uudemman, vähäkulutuksisen ja -päästöisen polttomoottoriauton, hybridin tai sähköauton hankkimista. Hankintahinta (tai kk-erä) ja arvonalenema olisi yksinkertaisesti liian suuri. Nyt autoiluun uppoaa kaikkinensa n. 200 euroa kuussa (tai no, arvonalenema lienee vielä muutaman kympin päälle).

 

[Smugu]

Kuinka paljon ajat vuosittain ja minkälaista ajoa?

Itse päädyin nimenomaan vanhaan bensiiniautoon, koska kilometrejä ei kerry vuositasolla riittävästi oikeuttamaan uudemman, vähäkulutuksisen ja -päästöisen polttomoottoriauton, hybridin tai sähköauton hankkimista. Hankintahinta (tai kk-erä) ja arvonalenema olisi yksinkertaisesti liian suuri. Nyt autoiluun uppoaa kaikkinensa n. 200 euroa kuussa (tai no, arvonalenema lienee vielä muutaman kympin päälle).

N. 30-35tkm vuodessa, joista 20tkm työmatkaa moottoritietä.

 

[Emhyr var Emreis]

N. 30-35tkm vuodessa, joista 20tkm työmatkaa moottoritietä.

No niin, eli bensa-autolla menisi karkeasti arvioituna lähemmäs 3000 euroa polttoaineeseen joka vuosi. Sanotaan vaikka 225-250 euroa kuussa. Dieselillä hiukan vähemmän, mutta käyttövoimavero kompensoi ainakin osittain eroa. Tuolla ajomäärällä saattaisi diesel kuitenkin olla jo perusteltu valinta. Arvioidaan veroksi 200-400 (bensiini) tai 400-800 euroa (diesel) vuodessa, kuukausitasolla luokkaa 25-50e. Eli verot ja polttoaineet olisivat joka tapauksessa yhteensä luokkaa 250+ euroa / kk.

Sitten päälle vuosittaiset huoltokulut, vakuutukset ja tietenkin itse auton hinta arvonalenemisineen (tai kk-erät) - jotka kaikki tietenkin vaikuttavat toinen toiseensa. Uudempi yleensä kalliimpi, mutta potentiaalisesti vähempivikainen ja pienempikulutuksinen jne. Sanotaan vaikka vakuutukset 50e / kk, huollot yms. saman verran, ja arvonalenema 50-250 euroa (noilla ajokilometreillä suosisin kohtalaisen uutta mutta siten jyrkemmin putoavaa autoa). Eli nopealla laskutoimituksella autoilu kustantaisi 500-600 euroa kuussa.

Jonkin verran olisi siis odotettavissa säästöä nykyiseen verrattuna, muttei ehkä ihan sitä kolmea sataa euroa. Hybridillä sen sijaan voisi olla saavutettavissa - itse en omaa kunnolla kokemusta, joten ehkä joku muu osaa kommentoida tarkemmin?

 

[Joku_242]

N. 30-35tkm vuodessa, joista 20tkm työmatkaa moottoritietä.

Tuo on tosiaan sen verran paljon, että sähköauto on varmaan ihan järkevä.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Tiedostat kai, että myös supisuomalaiset kivijalkapankkitalletukset eivät ole täysin riskittömiä, ja saatat teoriassa menettää rahasi? Varmaa tuottoa kun ei ole olemassakaan.

Pidän itse hieman erikoisena ajattelua, jossa osakkeet, passiivinen indeksisijoittaminen tai muiden Euroopan maiden pankkitalletussuojan parissa olevat säästötilit ovat niin epäluotettavia, ettei niihin uskalla lainkaan koskea, mutta kotimainen säästötili sitten onkin yhtäkkiä riittävän varma paikka rahoille. Ja kuitenkin on selvää, että samaan aikaan jää erittäin suurella todennäköisyydellä saamatta huomattavan iso tuotto.

Hajauttaminen voisi olla viisasta tässäkin kohtaa.

Kyllähän muita tarjouksia merkittävästi korkeampi tilikorko on aina epäilyttävä. Miksi yksikään pankki maksaisi kunnon korkoa, jos se ei sattuisi tarvitsemaan rahaa? Semmoinen vaatii heti lisätutkimuksia, mikä pankki, mikä homma? Finanssikriisin aikaan ainakin Glitnir ja Kaupthjing tarjosi tosi kovia korkoja tileilleen ja kumpikin menikin sitten nurin. Toki tämä ei ole ihan suoraan sama asia, kuin islantilaispankit eivät olleet Euroopan talletussuojan piirissä.

"Islantilainen Glitnir-pankki alentaa sijoitustilinsä talletuskorkoa 4,25 prosenttiin huhtikuun alussa. Pankki on viime syksystä lähtien houkutellut asiakkaita tarjoamalla selvästi keskivertoa parempaa, viiden prosentin talletuskorkoa. "

Islantilaisten korkotarjoukset hiipuvat

Islantilaispankki Glitnir alentaa talletuskorkoaan huhtikuun alussa. Glitnirin kanssa markkinoiden kovimmilla koroilla asiakkaita houkutellut Kaupthing kertoo ensi viikolla, alentaako myös se talletuskorkoaan.

www.is.fi

Hajauttaminen on sinänsä ok, mutta jos korkoero on vaikka prosentin, saa siinä olla aika iso potti, jotta hajauttaminen maksaa sen vaivan ja jos jotain tapahtuu, vaiva voi olla melkoinen, vaikka rahat saisikin takaisin.

Suomalaiset saavat Kaupthing-talletuksensa​

Kaupthingin tileillä jumissa olevat miljoonat ovat pian omistajillaan. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn, jossa Nordea, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki antavat määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthingin Suomen sivuliikkeen 10 500 tallettajalle maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen.

Suomalaiset saavat Kaupthing-talletuksensa

Kaupthingin tileillä jumissa olevat miljoonat ovat pian omistajillaan. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn, jossa Nordea, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki antavat määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthingin Suomen sivuliikkeen 10 500...

www.is.fi

 

[Emhyr var Emreis]

Kyllähän muita tarjouksia merkittävästi korkeampi tilikorko on aina epäilyttävä. Miksi yksikään pankki maksaisi kunnon korkoa, jos se ei sattuisi tarvitsemaan rahaa? Semmoinen vaatii heti lisätutkimuksia, mikä pankki, mikä homma? Finanssikriisin aikaan ainakin Glitnir ja Kaupthjing tarjosi tosi kovia korkoja tileilleen ja kumpikin menikin sitten nurin. Toki tämä ei ole ihan suoraan sama asia, kuin islantilaispankit eivät olleet Euroopan talletussuojan piirissä.

"Islantilainen Glitnir-pankki alentaa sijoitustilinsä talletuskorkoa 4,25 prosenttiin huhtikuun alussa. Pankki on viime syksystä lähtien houkutellut asiakkaita tarjoamalla selvästi keskivertoa parempaa, viiden prosentin talletuskorkoa. "

Islantilaisten korkotarjoukset hiipuvat

Islantilaispankki Glitnir alentaa talletuskorkoaan huhtikuun alussa. Glitnirin kanssa markkinoiden kovimmilla koroilla asiakkaita houkutellut Kaupthing kertoo ensi viikolla, alentaako myös se talletuskorkoaan.

www.is.fi

Hajauttaminen on sinänsä ok, mutta jos korkoero on vaikka prosentin, saa siinä olla aika iso potti, jotta hajauttaminen maksaa sen vaivan ja jos jotain tapahtuu, vaiva voi olla melkoinen, vaikka rahat saisikin takaisin.

Suomalaiset saavat Kaupthing-talletuksensa​

Kaupthingin tileillä jumissa olevat miljoonat ovat pian omistajillaan. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn, jossa Nordea, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki antavat määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthingin Suomen sivuliikkeen 10 500 tallettajalle maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen.

Suomalaiset saavat Kaupthing-talletuksensa

Kaupthingin tileillä jumissa olevat miljoonat ovat pian omistajillaan. Rahoitusvalvojat Suomessa ja Islannissa ovat hyväksyneet järjestelyn, jossa Nordea, OP-Pohjola-ryhmä ja Sampo Pankki antavat määräaikaisen sitoumuksen järjestää rahoitus, jolla Kaupthingin Suomen sivuliikkeen 10 500...

www.is.fi

Tärkeä huomio, kiitos kun otit asian esille. Tekisin kuitenkin yhden pienen mutta olennaisen täydennyksen Islanti-vertailuun: Juuri ennen vuoden 2008 pankkikriisiä Islannin finanssisektorin arvon laskettiin olevan yli kymmenkertainen maan muuhun bruttokansantuotteeseen nähden. Maltankin kohdalla finanssisektori on toki suuri, ja varsinkin pankkien varallisuuden kokonaismäärä huomattava, mutta sektori ei ole Islannin tapaan lainarahalla vivutettu (tuttua suomalaisillekin 90-luvulta...).

Riskit on tietysti aina hyvä tiedostaa, eikä vain olettaa, että rahat ovat 'varmassa tallessa' yhtään missään - suomalaiset kivijalkapankit mukaan luettuna.

Edit; Niin ja uteliaille videovinkkinä tämä Inderesin 10 minuutin pätkä kolmen viikon takaa, jossa käsitellään juurikin kyseistä pankkia (tai tarkemmin sanottuna Ferratum / Sweep Bankin emoyhtiötä Multitudea):

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=p_amR5l_Q1o


Puljusta löytyy myös tiivis tietopaketti wikipediassa, luonnollisesti. Hyvin lyhyesti selitettynä Ferratum on alunperin suomalainen kulutusluotoja eli pikavippejä myöntävä lafka (muut osat keskittyvät pk-yrityksiin tai muihin rahoituslaitoksiin) ja tarjoaa siksi korkeampaa korkoa talletuksille. Käytännössä Ferratum pystyy ko. pääoman turvin rahoittamaan kulutusluottojen antamista pienemmillä kuluilla, eli firman näkökulmasta minkä talletuskorossa häviää, muualla voittaa.