Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Pitäisin päällä aina. Etenkin talvella se huippari voi sopivalla kelillä jäätyä jos ei ole päällä.Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?
näyttää ihan jäältä tuo, siksi ihmettelin. mitä tuo sitten on? ei äkkiseltään näytä sellaiselta mitä pitäisi olla siellä.Joo noin se varmasti mene. Pitääpä tarkistaa tuo kohta vielä kun ehtii. Jäätä en ole huomannut että olisi muodostunut, tosin ei nyt vielä kovia pakkasia ole ollutkaan.
Pitäisin päällä pikku teholla. Ilmanvaihto on myös rakennusta varten, ei pelkästään ihmisiä. Koneellisen poiston kanavisto tahtoo olla sen verran mutkikas ja ahdas, ettei se painovoimaisena toimi, vaan vaatii rupellin pyörimään.Uudehko omakotitalo, jonk vieressä n. 35m2 erillisrakennus. Erillisrakennus lämpenee maalämmöllä, wc ja vesipiste löytyy myös. Talven yli tarkoitus pitää noin 18 asteen lämpöä, koska rakennuksessa työhuone ja nikkarointitilaa. Rakennuksessa tulee vietettyä aikaa hyvin vaihtelevasti, välillä useamman tunnin päivässä ja välillä 0h viikossa.
Ilmanvaihto toteutettu huippuimurilla, korvausilma tulee ikkunan yläpuolella olevasta korvausilmaventtiilistä.
Ja itse kysymykseen: pitäisittekö ympäri vuoden huippuimuria päällä (hyvin pienellä teholla), vai vain silloin, kun joku oleskelee rakennuksessa? Nykyaikaiset rakennukset ilmeisen tiiviitä —> ilma ei varmastikaan kunnolla vaihdu ilman koneellista poistoa —> kosteutta voi kertyä?
Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.Pienempi lossnay on vähän mopo kahden hengen makuuhuoneeseen ja niin olisi todennäköisesti isokin, jos sen hidastaisi siedettävälle melutasolle, joten mietin että miten olisi diy kuutiokone vaatekaapin päälle. 3x tai 4x 120mm tuuletinta tulo- ja lähtöpuolelle ja lämmönvaihtimen mitat sen mukaan vaikka 360x360x120mm. Materiaaliksi yksipuolinen aaltopahvi, josta 120mm nippuun riittävä määrä 360x360 paloja, mitkä latoisi vuorotellen pystyyn ja vaakaan. Liima väliin ja lopuksi nurkkiin alumiinikulmasta vahvikkeet. Kahdelle sivulle päätyyn tuulettimet ja vastapuolille skooppi tulo- ja lähtöputkea varten.
![]()
Kai se ihan hyvin toimisi, mutta en osaa arvioida paljonko siita menisi ilmaa läpi noilla tuulettimilla, jos ne säädetään kolmen metrin etäisyydeltä huomaamattomiksi.
Juu mutta lossnayn ja joidenkin pienempien kuutiokoneidenkin lämmönvaihtimet on tehty nimenomaan aaltopahvista (tai vastaavasta), tosin niissä on jokin homeenestoaine. Olisi vähän hassua, jos kaupallinen laite homehtuisi missään olosuhteissa. Ilmeisesti ideana on se, että kosteus siirtyy kennon läpi eikä kondensiovettä tarvitse poistaa, ja tuo nostaa ilmeisesti hyötysuhdettakin jollain mekanismilla..?Pahvin lämmönjohtavuus on 1200 kertaa huonompi kuin alumiinin, jota yleensä käytetään iv lämmönvaihtimessa. Tästä voi jo päätellä että ei se kyllä kovinkaan hyvin toimisi vaikka saisitkin ilmaa pahvikennon läpi.
Toisaalta ihan hyvä että lämpö ei siirry, sillä tehokkaassa kennossa poistoilma kondensoi, ja märkä pahvi on varsin hyvä homeen kasvualusta.
Mutta muuten ihan hauska idea![]()
Kappas niipäs onkin pahvia. Tosin Lossnayn ohjekirja neuvoo sammuttamaan laitteen jos ulkona on alle -10 astetta, tai jos laitteeseen kerääntyy kondenssia, joten en ihan luottaisi siihen vedenkestävyyteen.Juu mutta lossnayn ja joidenkin pienempien kuutiokoneidenkin lämmönvaihtimet on tehty nimenomaan aaltopahvista (tai vastaavasta), tosin niissä on jokin homeenestoaine. Olisi vähän hassua, jos kaupallinen laite homehtuisi missään olosuhteissa. Ilmeisesti ideana on se, että kosteus siirtyy kennon läpi eikä kondensiovettä tarvitse poistaa, ja tuo nostaa ilmeisesti hyötysuhdettakin jollain mekanismilla..?
Juu tai tuo sammutusjuttu on hieman epäselvä. Tuon ohjeen lisäksi on taulukko joka pitäisi kai tulkita siten, että 20 pakkasasteellakin voi käyttää, jos ilmankosteus on korkeintaan 30%. Suunnittelin noille jonkinlaista automaatiota, niin teen sen sammutuksen sitten siihen jos jäätymistä ilmenee.Kappas niipäs onkin pahvia. Tosin Lossnayn ohjekirja neuvoo sammuttamaan laitteen jos ulkona on alle -10 astetta, tai jos laitteeseen kerääntyy kondenssia, joten en ihan luottaisi siihen vedenkestävyyteen.
-10 pakkasia on 10% vuoden tunneista, joten eipä haitanne jos iv:n sammuttaa siksi ajaksi.
Veden lauhtuminen kennon pintaan tosiaan parantaa hyötysuhdetta, mutta vesi alkaa jossain vaiheessa jäätymään.
Ainakin firma joka kävi meillä IV:n putsaamassa ja säätämässä käytti Suodatinpisteen tarvikesuodattimia (Topway). Sieltä olen sitten itsekin ostellut.Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
itse olen tilannut Vallox 150 suodattimia suodatinkeskukselta ja ostanut joskus satunnaisesti muualtakin, kun tullut edullisesti vastaan. En ole huomannut mitään kummempaa eroa - ei niistä pöly ole läpi asti tullut. Tarvikkeilla menty alusta asti ts. sen jälkeen, kun alkup Valloxin mukana tulleet suodattimet meni vaihtoon. Jostain tarjouksesta täräytin kolmeksi vuodeksi kerralla, niin onpahan noita varastossa. 2 krt vuodessa vaihdan yleensä .. ihan imuroimalla kyllä menisi vähän pidemmälläkin vaihtovälillä.Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Laatu vaihtelee paljon. Puuilossa kattelin, niin olivat paketoitu ruttuun ihan, jäi ostamatta.Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Samoja kotimaisia tarvikesuodattimia olen myös ostanut ja ei tosiaan ongelmia mittojen tai muunkaan kanssa.Laatu vaihtelee paljon. Puuilossa kattelin, niin olivat paketoitu ruttuun ihan, jäi ostamatta.
Täältä olen tilannut suomesssa valmistettuja ja ei näe eroa originaaliin Ilmansuodattimet ilmanvaihtokoneisiin - Suodatinkeskus
Suodatinkeskus itsekin käyttänyt ja ollut tyytyväinen. Kerran ostin alkuperäistä suodatinta ja tarvike samaan aikaan jotta pystyin katsoa eroja, mutta en huomannut eroa joten sen jälkeen ostanut pelkästään halvempi vaihtoehtoa.Onko ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihtoon liittyen kokemuksia tarvikesuodattimista? Googlessa markkinoi suodatinmaailma, suodatinpiste jne. vähän epäilyttävänkin halpoja suodatinpaketteja (omalla kohdalla Deekax 270). Onko hintansa arvoisia vai kannattaako pysytellä alkuperäisissä?
Itse lähestyisin tuota maallikkona siten, että ensin varmistaisin sen suhteellisen kosteuden mittaamalla. Tuollainen 14-15 astetta voi tuntua ihan hyvältä vaikka kosteus olisikin turhan korkea. Jos siellä kuivaillaan kosteita urheiluvarusteita tai tuodaan muuta kosteuskuormaa niin lukemat voivat yllättää.Nopea kysymys:
Lämpimän, kunnolla eristetyn ulkovaraston (n. 8m2) ilmanvaihto on toteutettu kahdella 125mm iv-putkella+venttiilillä suoraan seinän (200mm) läpi. Toinen venttiili alhaalla ja toinen vastakkaisessa kulmassa ylhäällä.
Ilmanvaihto tuntuu vähintään riittävältä ja ilma raikkaalta. Ja ilma tuntuu kulkevan oikeaoppisesti oikeaan suuntaan, eli alhaalta sisään ja ylhäältä lämmin pihalle. Kosteatkin urheiluvarusteet kuivuu ok nopeasti.
Nyt taas kun ilmat viilennyt, niin metallinen tuloventtiili alkaa kerätä pintaansa kosteutta ja sitten pakkasilla jäätynee pinnasta. Onko asialle mitään tehtävissä vai onko vain fysiikan lakien mukaista kun lämmin+kosteampi sisäilma kohtaa kylmän ulkoilman metallipinnalla? Tuloilmahan ei luonnollisesti ehdi lämmetä yhtään matkalla sisälle. Sinänsä tuosta nyt ei muuta haittaa ole kuin veden ajoittainen putoaminen sitten lattialle.
Nyt kosteusrasitus on hieman lisääntynyt kun varastoa on käytetty myös ajoittain työpisteenä. Lämpötila kuitenkin vain n. +14-15c. Tarkoitus tuota nostaa vähän, jotta säännöllinen työskentely on mahdollista. Vaikea arvioida mitä tuollainen esim +2c korotus tarkoittaisi sähkölaskussa (sähköpatteri).
Yksi vaihtoehto on vähentää kosteusrasitetta jollain kosteudenkerääjällä, mutta toisaalta ei tuolla ole edes vesipistettä, joten kosteus ei sinänsä liene ongelma.
Nyt taas kun ilmat viilennyt, niin metallinen tuloventtiili alkaa kerätä pintaansa kosteutta ja sitten pakkasilla jäätynee pinnasta. Onko asialle mitään tehtävissä vai onko vain fysiikan lakien mukaista kun lämmin+kosteampi sisäilma kohtaa kylmän ulkoilman metallipinnalla? Tuloilmahan ei luonnollisesti ehdi lämmetä yhtään matkalla sisälle. Sinänsä tuosta nyt ei muuta haittaa ole kuin veden ajoittainen putoaminen sitten lattialle.
Tommonen joku halpa yhdistelmämittari antaa kosteusprosentiksi 50-60. Eli sen perusteella pitäisi olla okItse lähestyisin tuota maallikkona siten, että ensin varmistaisin sen suhteellisen kosteuden mittaamalla. Tuollainen 14-15 astetta voi tuntua ihan hyvältä vaikka kosteus olisikin turhan korkea. Jos siellä kuivaillaan kosteita urheiluvarusteita tai tuodaan muuta kosteuskuormaa niin lukemat voivat yllättää.
Jep, samaa pohdin. Rk-t venttiili on, muovinen voisi tosiaan toimia paremmin.Kaljapullo-ilmiö, eli samaa ku pisarat kylmän pullon kyljessä kuumana kesäpäivänä. Ei kai sille voi. Mites jos raitisilma-venttiilin lautasen sisäpuolelle liimaisi palan vaikka solukumia, niin olisi joku kylmäsillan katkaisu ulko/sisäilman välissä? Muovinen lautanen voisi myös vähentää pinta pisaroita? Olettaen, että venttilit on rk-t tyyppisiä?
IV koneen ruudulta tuon näkee kätevästi co2 tasot ja jos haluaa tarkemmin niin web ui kertoo. Homeassistanttiin tuon liittämistä pitäs selvitellä kans.Tuli nyt laitettua vanhaan taloon lossnayt. Iso olohuoneeseen ja pieni makuuhuoneeseen. Isompi pelaa hyvin, mutta ei tuo pienempi jaksa pitää makuuhuoneen co2-tasoja lähellekään nykynormin mukaisella(?) alle 800 ppm tasolla edes täysillä kierroksilla ja yhden hengen "kuormalla", ellei ovi olohuoneeseen ole auki. Oudosti lukema ei näytä laskevan lainkaan, jos nopeuden muuttaa pieneltä suurelle.
Jos takalla saa hiilidioksidia taloon sisälle niin jossain on jotain vialla...takan käytöstä tuo lämpö ja co2 piikit
kyllähän sopivalla matalapaineella/tuulensuunnalla ilmanvaihdon ulkoilmaventtiili voi pihalla vetää sisään hieman juuri sytytetyn, vielä huonosti palavan takan savuja. Riippuu paikasta, meillä ainakin joskus käy noin, vaikka hormin pään korkeus suhteessa kattoon on ihan speksien mukaan. Haistaa sisällä, että itsellä on takka juuri sytytetty. Yleensä ei. Ja paljonko sitten co2 tasoon vaikuttaa oikeasti -ei aavistustakaan.Jos takalla saa hiilidioksidia taloon sisälle niin jossain on jotain vialla...
Tasan kattopinnan kanssa, tai hiukan vajaa. Ainakaan ei saa yhtään törröttää.Öö, autotallin iv putki. Olikohan 160mm.
Kuinka paljon itse putken pitää tulla alas katosta jotta venttiili istuu?
Venttiiliä en ole vielä ostanut.
Tämä oli epäilys, eikun lyhentämään.Tasan kattopinnan kanssa, tai hiukan vajaa. Ainakaan ei saa yhtään törröttää.
Kiinnityskehyksen voi laittaa suoraan katon tasaan, mutta joku 5mm katosta ei vielä haittaa.Öö, autotallin iv putki. Olikohan 160mm.
Kuinka paljon itse putken pitää tulla alas katosta jotta venttiili istuu?
Venttiiliä en ole vielä ostanut.
Eikö noissa kauluksissa juuri ole ne kierteet millä venttiilit pysyy paikallaan.Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.
Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?
![]()
Kiinnityskehys Tiivisteellä Fläktwoods KKT-160
Kiinnityskehys KKT on tarkoitettu pyöreiden tulo- ja poistoilmaventtiilien kiinnityskehykseksi. KKT on varustettu Veloduct-tiivisteellä, jonka ansiosta asennukset saadaan tiiviiksi. Helppo ja nopea asentaa.www.bauhaus.fi
Jos tarkoitat RK tai RK-T lautasventtiiliä, siinä tulee ruuvvit mukana millä voi kiinnittää suoraan kanavaan.voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan?
Jos on ihan yleiset KTS tai KSO-ventiilit niin sitten tarvitaan tuo kiinnityskehys. Kehyksen kanssa ei haittaa vaikka olisi katkaistu n.30mm alakattopintaa ylempää.Jatkan edelliseen keskusteluun, että pitäisi lyhennellä iv poistoputket valmiin kattopinnan tasolle. Netistä opiskelin, että tötsäsakset olisivat tähän hommaan siistein ja paras ratkaisu. Mietin vaan, että laitetaanko siihen vielä väliin ns. kaulus (kts linkki), vai voiko lautasventtiilin kiinnittää suoraan kanavaan? Joidenkin ohjeiden mukaan nuo kaulukset laitettaisiin lähinnä kylppäriin ja saunaan.
Lisäksi timpurit olivat jättäneet kylppärin kanavan aavistuksen lyhyeksi, eli jää hieman katon alaslaskun vuoksi kattopinnasta. Pitääkö sitä jatkaa, vai riittääkö, jos siihen vaan laittaa tuollaisen kauluksen, joka piisaisi siihen enemmän kuin hyvin?
![]()
Kiinnityskehys Tiivisteellä Fläktwoods KKT-160
Kiinnityskehys KKT on tarkoitettu pyöreiden tulo- ja poistoilmaventtiilien kiinnityskehykseksi. KKT on varustettu Veloduct-tiivisteellä, jonka ansiosta asennukset saadaan tiiviiksi. Helppo ja nopea asentaa.www.bauhaus.fi
oliko kyseessä siis painovoimainen ilmanvaihto, jos RKT-venttiilit? uutta kun tehdään, niin suoraan oletin, että olisi koneellinen.Kiitos kaikille! Kyseessä tosiaan RKT-venttiilit, eli nämä eivät sitten tuota kaulusta edellytä.
Meillä uudempi Deekax DIVK-C 96 ja ohjauspaneeli näyttää tämmösiä lukemia: Ulko 0 °C, Jäte 5 °C, Tulo 22 °C ja Pois 22 °C.Mittailin LTO:n (Talteri DIVK 280 "93") lämpöjä tuossa. Mittarit on heitetty vain tuonne koneen sisälle / kennon päälle, joten eivät ole tarkkoja mittauksia, mutta voiko niistä päätellä, suoriutuuko kone suurpinpiirtein kuin on tarkoitettu? Puhallin 2 teholla (1-4)
T1 = -0,15°C
T2 = 13,13°C
T3 = 22,98°C
T4 = 12,12°C
Oishan näihin voinut vaikka ne mittapisteiden nimetkin laittaa... Ehkä jollekin T2 ja T4 on ilmiselvää kummin päin ne on, mutta ei ainakaan itselleni.Mittailin LTO:n (Talteri DIVK 280 "93") lämpöjä tuossa. Mittarit on heitetty vain tuonne koneen sisälle / kennon päälle, joten eivät ole tarkkoja mittauksia, mutta voiko niistä päätellä, suoriutuuko kone suurpinpiirtein kuin on tarkoitettu? Puhallin 2 teholla (1-4)
T1 = -0,15°C
T2 = 13,13°C
T3 = 22,98°C
T4 = 12,12°C
Juu on. Pahoittelut etten yksilöinyt tätä jo ensimmäisessä viestissä.oliko kyseessä siis painovoimainen ilmanvaihto, jos RKT-venttiilit? uutta kun tehdään, niin suoraan oletin, että olisi koneellinen.
En tiedä hoksasinko kysymystä, mutta suodatin on siis aina ennen kennoa ilman kulkusuunnassa. Ja tosiaan karkeasuodatin ennen hienosuodatinta.Auttaakaa uusavutonta.
Edellinen asukas jättänyt teipin "nuoli suodattimessa ylöspäin", eli onko oikeasti noin, että ilma kulkee kennosta hienosuodattimen läpi karkeasuodattimeen?
Pakkaa vielä sekoittaa, kun IV-koneen käyttöohjeessa kaikki kuvat on (R)-mallista ja tämä on (L)-malli eli kuvat on peilikuvia.
![]()
En tiedä mitä tuo teippi tarkoittaa, mutta kyllä sen tuloilman pitäisi tuolta suodattimien yläpuolelta tulla ja tuleekin.Auttaakaa uusavutonta.
Edellinen asukas jättänyt teipin "nuoli suodattimessa ylöspäin", eli onko oikeasti noin, että ilma kulkee kennosta hienosuodattimen läpi karkeasuodattimeen?
Pakkaa vielä sekoittaa, kun IV-koneen käyttöohjeessa kaikki kuvat on (R)-mallista ja tämä on (L)-malli eli kuvat on peilikuvia.
![]()
Lähinnä ongelma on, että kummin päin hienosuodattimen laitan. Käyttöohjeen peilikuvassa on myös neuvottu "mahd. teksti tai väri alapuolella", mikä ainakin hankkimieni hienosuodattimien merkintöjen mukaan tarkoittaa ilman kulkusuuntaa kennosta poispäin.En tiedä hoksasinko kysymystä, mutta suodatin on siis aina ennen kennoa ilman kulkusuunnassa. Ja tosiaan karkeasuodatin ennen hienosuodatinta.