TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Myös ihmisen hengitys tuottaa hiilidioksidia.Ei taida ihmisiä kiinnostaa ilmastonmuutos. Lihaa sen olla pitää!
Elintarvikkeet | Härkis takoi tappiota – Raisio pistää kasviproteiinin lihoiksi vain neljän vuoden jälkeen
Raisio myy Härkis-liiketoiminnan lihankorviketuotteita haalivalle Valiolle.www.hs.fi
Mikäli aihe oikeasti kiinnostaa, suosittelen lukemaan kirjan "Lihansyöjien maa" . Kasvanut syöpäriski, sydän- ja verisuonisairaudet, kakkostyypin diabetes. Mutta myös tähän ketjuun liittyen, köyhtyvä luonto, suuret metaani ja hiidioksidipäästöt sekä rehevöityvät vesistöt. Kirjassa tuodaan esille uusia tutkimustuloksia rakkaista ruokatottumuksistamme.
Itse ajattelen että sen elämisen pitäisi olla elämisen arvoista myös eläimille. Minua kiinnostaa myös se, että mihin kuntoon tämä maailma jää jälkikasvulle.
Eiköhän vähintään talouden osalta ole hyvä, että ihmiset eläisi lyhyen elämän(nopea kierto). Ts. Syökää lihaa, rasvaa, suolaa, sokeria ja paljon. Loppupäästä, jos lähtee 20-vuotta pois niin kalliit lyhytaikaiset hoitokulutkaan nouse liiaksi. Ihmisiähän tällä pallolla on ihan tarpeeksi...
Minulle se ei ole noin tärkeää. On lukuisia hyviä kasvisruokia. Elämä olisi elämisen arvoista jopa ilman kahvia ja suklaata, jotka arvostan lihan yläpuolelle.
Olen tainnut sen jo sanoakin, mutta minua ei. Eläimet on ihmistä palvelemassa ja meidän syötävissä. Maailman kunnostus on sitten niiden sukupolvien murhe jotka akuutissa tilanteessa elävät. Meillä ei ole mitään syytä alkaa parantaa maailmaa satojen vuosien päähän, koko ihmiskuntaan ei silloin välttämättä ole olemassakaan. Elämä on lyhyt joten miksi kurjistaa sitä.
Jos lihaa ei syötäisi, niin tuotantoeläimiä ei varmaan olisi olemassa.
Ja tämä olisi mielestäni positiivinen asia. En nää kuinka esim. broilerin elämä on elämisen arvoista, kun se lyhyt elämä vietetään hallissa, jossa yhdellä neliömetrillä voi olla jopa 21 lintua… Ne on myös jalostettu kasvamaan nopeasti, jonka vuoksi niillä on luusto- ja jalkavaivoja, sekä sydän- ja hengitysongelmia.
Elämäkin on aika lyhyt, joten pitkäaikaisia kärsimyksiä ei kerkeä syntymään. Isommat tuotantoeläimet voivat kyllä pääsääntöisesti paremmin ainakin suomessa.
Minusta aika horroria, oli se elämä sitten kuinka lyhyt tahansa ja eläin iso tai pieni. Ei mielestäni tee asiasta yhtään sen parempaa, vaikka jossain toisaalla eläimiä kohdellaan vielä huonommin.
Ja iso osa kasvatetaan tuotantoeläinten ravinnoksi. Suomessa suurin osa maatalousmaasta on suoraan tai epäsuorasti tuotantoeläinten ruokkimiseen.
...ja aika isosti se maatalousmaa on kelvotonta suorien ruokakasvien viljelyyn. Sen sijaan ruoho ja heinät jne kasvavat vähän huonommassakin maassa, eikä ole samalla tavalla altis kasvitaudelle ja tuholaisille kuin ruokakasvit.
Ilman tuotantoeläimiä maatalousmaata tarvittaisiin silti vähemmän ruokakasvien viljelyyn, eli tilalla voisi olla vaikka metsää jne.
Ja samalla nostettaisiin ruokahuoltoon ja omavaraisuuteen liittyviä riskejä huomattavasti. Joten ei kiitos.
Ilman tehotuotantoa ruoka olisi ylipäätään aikalailla luksustuote.
Toki, mutta pointtina on se, että kun puhutaan niistä lihatuotannon haitoista verrattuna kasvispohjaisempaan ruokavalioon, niin tuo "eläimet voivat käyttää sellaista maata, joka ei kelpaa ruokakasvien viljelyyn" on aika heikolla pohjalla. Koska tuollaisen maan hyödyntäminen on lopulta suht pieni osa siitä kaikesta tuotannosta, jolla se liha tuotetaan.
Mietitäänpäs hetkinen.
Noin lähtökohtaisesti minua kiinnostaa ensisijaisesti se miten maatalous voi toimia Suomessa. Globaalin tason tarkastelu on vähän sellaista excel-johtamista missä pyöritellään pelkkiä numeroita ymmärtämättä sen tarkemmin maataloudesta sinänsä. Moni asia maataloudessa tehdään ihan hyvästä syystä, ei siksi että ollaan niin saakelin tyhmiä, pahoja tai muuten vain arveluttavia ihmisiä joita kaiken mielestään paremmin tietävä kaupunkiliberalisto saa katsoa nenänvartta pitkin voidakseen tuntea olevansa vähän parempaa väkeä. Suomessa maatalous muuttui enemmän karjankasvattamisen suuntaan suurten nälkävuosien jälkeen, koska eläimet pystyvät käyttämään ravinnokseen kasveja joita ihminen ei pysty ja jotka kestävät katovuosia huomattavasti paremmin kuin ruokakasvit, joille on monia muitakin ottajia kuin ihmiset. Anteeksi nyt mutta minä en teidän maailmanparannuksenne takia halua ottaa riskiä siitä, että pari huonoa katovuotta tai vaikka tuontilannoitteiden virran katkeaminen aiheuttaisi ruokapulaa.
No mistään muusta ei ole puhuttukaan kuin haitoista. Hyödyt (ja historia) yleensä jäävätkin sitten aika vähälle, koska se ei oikein sovi narratiiviin. Eikä sekään millä tavalla karjankasvatus liittyy myös niiden ruokakasvien viljelyyn. Mutta mitäpä tuosta, pääasia että ideologiaan sopii. Huoltovarmuus ja toimivuus onkin niin passe....
Käsitit väärin, siis pointti oli myös se että todella kovien energia, työ- ja peltovaatimusten takia ( lannoitteita ja torjunta-aineita unohtamatta ) karjankasvatus on nykyisin huoltovarmuushaitta, ei sitä lisäävät tekijä. Jos vaikkapa sota tulee, tai jostain muusta syystä lannoitteiden virta Suomeen katkeaa, tai lannoitteet edes kallistuvat yli viljelijöiden maksukyvyn, tarkoittaa se automaattisesti eläintuotannon parissa työskenteliville lappua luukulle. Tästä uutisoitiin jo Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan. Tämän lisäksi siis huomioitava, että nykyinen karjankasvatus ei perustu siihen että lehmät näykkivät mitä sattuvat lähipellolta ja metsiköstä, vaan niiden ruokinta on todella jalostettua viljoineen, vitamiinilisineen kaikkineen. Jo jos pelkästään lyspykarjan rehua on kasvatettu ilman lannoitteita, tuottavat ne niin huonosti ettei ruuantuotanto enää kannata. Ja jos pidetään silmällä sotatilaa, eläinperäisestä maataloudesta valtavine peltoaloineen muuttuu rasite koska ne vaativat lannoitteiden ja torjunta-aineiden lisäksi valtavat määrät polttoainetta. Pohjaan väitteeni siihen, että jos jouduttaisiin puolustussotaan, kaikki olisi kortilla, myös polttoaineet.
Perustelin näkemykseni sillä kuinka resurssi-intensiivistä lihantuotanto on. Mitattavilla määreillä. Vaatii huomattavasti enemmän maa-alaa, polttoainetta, työtä sekä lannotteita verrattuna kasvisruokaan. Kun mietitään kuinka vähän kuitenkin ihminen keskiarvoisesti saa vaikkapa lihasta päivittäin kilokaloreita, on yhtälö mielestäni vähintäänkin erikoinen. Etenkin huomioiden kuinka kovasti lihantuotantoa puolustellaan sekä näköjään perustellaan väitteillä jotka eivät enää nykypäivänä pidä paikkansa. Joku 1600- luvun nälkäkausi ja sen aikaisella tuotantoeläimenpidolla ei ole käytännössä mitään yhteistä nykyisen tehomaatalouden kanssa. Nykyisin jos tulee katovuosia, se vaikuttaa ihan suoraan myös siihen lihantuotantoon, sillä se on jo niin riippuvaista sadon määrästä.
Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...
yle.fi
Nykyisin eläinrehulle varataan aikalailla myös niitä parhaita maapaloja. Viljelyshän etenee niin, että ensimmäisen vuoden sadoksi pistetään tilkulle kasvamaan viljaa, jolloin maa on ravinnerikkaimmillaan. Tämä käytetään eläinrehuksi mikäli maatilalla on liha- tai lypsykarjaa. Toiselle + kolmannelle vuodelle sitten rehua, ja tietenkin sekin menee eläimille. Joka vuosi lisätään kyllä reilusti apulannoitteet ja useampaankin kertaan myrkytykset.
Viljan viljelyyn pätee juuri mitä aikaisemmin kirjoitin. Se kelpaako se sato ihmisravinnoksi suoran on täysin riippuvainen satokauden sääolosuhteista ja vaikka koko muu kasvukausi olisi ollut optimaalinen, niin se koko pellon sato saattaa mennä pilalle jos sadonkorjuuaikana on liian märkää eikä sitä ole mahdollista estää millään keinolla. Se vain on niin. Tässä parina viime vuotena puima-ajan märkyys on eräilläkin tutuilla aiheuttanut sen että vilja jäi peltoon, koska sitä ei joko voitu/ehditty korjata pois tai se ei olisi ollut mitenkään kannattavaa. Toki metsän eläimet ovat tyytyväisiä, yhdeltäkin sellaiselta puimatta jääneeltä pellolta ammuin aika lihavan peuran yhtenä talvena...
Esim ruoantuotannon tehostaminen luultavasti vain pahentaa ongelmaa, mahdollistamalla lisää ihmisiä pallolle. Ei ole helppo yhtälö.Sehän se on kun ihmisiä on vaan ns. ihan vitusti liikaa maailmassa, niin joudutaan miettimään tämmöisiä tehokkuuden maksimointeja (lue: elintason laskemista)...
Juu ja ei.
Jos katsoo pelkkiä kilokaloreita, niin eikös kannattaisi syödä vaan sokeria tms?
Kotimaisuus maksaa enemmän jo siitä syystä, että meillä on tiukemmat rajoitukset mitä maataloudessa ylipäätään saa tehdä verrattuna muuhun eurooppaan. Toki se sitten parantaa myös laatua, mutta saannot pienenee ja hinta tietysti nousee.
Kotimaisessa alkutuotannossa luonollisesti kustannukset isompia, ihan sen takia että kasvukausilyhyt, tosin pitkät päivät. pohjoisinta aluetta missä maanviljelyä (golf virta), minkä takia jalostuksen osalta omia erityis tarpeita.
Se on se tilanne mikä nyt on. Meillä torjunta-aineita/"kasvinsuojeluaineita" ei saa käyttää samalla tavalla kuin monissa muissa kilpailijamaissa. Samoin se tapa ja määrä miten eläintuotannossa käytetään antibiotteja on hyvin erilainen jne. Jos pelkkää tehokkuutta ajatellaan niin silloin voiton vievät amerikkalaiset, mutta on vähäsen kyseenalaista onko sen kaltainen tuotanto kuitenkaan toivottavaa. Kysymys on siis jonkinlaisesta tasapainosta. Esim. osa niistä asioista/uusista rajoituksista mitkä närästävät hollantilaisia maajusseja on sellaisia, mitkä on meillä jo voimassa.
On meillä yksi vahvuus, meillä on vettä yllinkyllin. Ja suomalaisia voi vähän hämmentää miksi ulkolaista elintarviketta mainostetaan että tuotanto ketjussa käytetty vähemmän vettä. Viestii lähinnä siitä että kasvatettu siellä päin missä vesipula, ehkä käytetty pohjavesiä.
Kasvisruoka on ainoa mikä antaa ihmiselle kaloreiden lisäksi myös runsaasti suojaravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita. Etuja joista siis sekasyöjä myös pääsee nauttimaan. Sokeri tai liha yksipuolisesti syötynä eivät näitä sisällä, ja jälkimmäinen sisältää eniten haitallia tyydyttyneitä rasvoja ja kolesterolia, mikä todennäköisesti vaikuttaa terveyteen negatiivisesti pitkällä aikavälillä etenkin isoina määrinä. Ympäristön, ilmaston ja terveyden kannalta on jo melkolailla selviö minkälainen ruokavalio on se houkuttelevin vaihtoehto, joka on mielenkiintoinen yhteensattuma. Kukaan ei kuitenkaan pakota mihinkään, ja elämänsä läpi voi surffata edelleenkin välittämättä mistään yhtään mitään. Ihmisellä on tähän oikeus.
Se on myös asia mikä useimmiten jätetään huomioimatta silloin kun puhutaan miten kilpailukyvytöntä meikäläinen maatalous on. Pelikenttä ei ole tasainen tietysti olosuhteiden osalta, mutta melkein enemmän siihen vaikuttaa ettei se ole tasainen myöskään sääntelyn osalta, oli se peruste sille tiukemmalle sääntelylle mikä tahansa.
Täytyy muistaa, että tieteellisten tutkimusten tulokset rajoittuvat tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin. Jos tutkitaan merenpohjan hiiltä välimereltä, ei se vielä kerro mitään hiilestä merenpohjassa toisaalla eikä siitä ovatko eri mannerlaatat olleet samaan aikaan ilmastollisesti vertailukelpoisessa positiossa toisiinsa nähden. Mannerlaattojen liikkeet, maapallon napaisuuksien vaihdokset yms ovat vielä niin vähän uutisoituja asioita ettei käsittääkseni ole peloteltujen suurten massojen tiedossa missä kaikkialla mannerlaattamme on suhannut, milloin ja millainen ilmasto sillä on vallinnut. Ilmastollisia ilmiöitä on useita ja niillä on omat syklinsä joiden palaset valkenevat meille hiljalleen tutkimustulosten myötä. Tutkimus on mennyt valtavasti eteenpäin sadan vuoden takaisesta ja meillä on varmasti eri käsitys monesta asiasta myöskin sadan vuoden päästä tästä hetkestä.
Tätähän siis ei pitäisi ääneen sanoa, sillä populistiset ja käytännössä usein myös pseudotieteellisiä tutkimustuloksia julistavat tahot, komenntaattorit käsittävät vaikka tahallaan väärin jos väärinymmärrystä ei muutoin saada aikaiseksi, mutta siis: vaikka ilmastotutkimus on erittäin yksisuuntainen tutkimustuloksissaan, ihan niissä käytännön tutkimuksissa kuin teoreettisemmissakin, on selvää että edelleen ilmaston nopean lämpenemisen seurauksista on paljon sellaista mitä ei tiedetä eikä täten kyetä varmuudella sanomaan. Tämä on se tilanne jossa nyt ollaan, paljon kysymysmerkkejä. Toisaalta se että kysymysmerkki korvattaisiin välinpitämättömydellä tai olankohautuksella, ei tietenkään kuulu tieteelliseen toimintatapaan. Meillä on tieteissä yleisemminkin paljon asioita joista ei tiedetä läheskään kaikkea, lähtien tähtitieteestä&universumista ja vaikkapa ihmisen tajunnan luonne&alkuperä ( kuinka aivot tuottavat tietoisuuden? ) tai ihan veden anomalit ( vesi on lopulta erittäin mystinen aine).
Erinomainen kysymys. Ensiksi olisi hyvä katsoa hintalappua sille mikäli lämpenemistä ei saataisi kuriin, asiasta on lukuisia laskelmia ja yksi viime kesältä jäi mieleen. Alla muutama kohta yhdysvaltalaisen National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitoksen raportista:
yle.fi
Toiseksi on hyvä katsoa hintalappua sille, että kaadetaan iso määrä resursseja siihen ideaan että maapallon kyljessä on termostaatti mitä käännetään miljardeilla ja sitten epäonnistutaan. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Onko rsursseja tarpeeksi adaptoitumiseen? Jos ei ole, niin mikä sen seuraus on.
Minusta Snowpiercer on opettavainen elokuva. Siinä ihmiskunta on yrittänyt muokata ilmastoa hyvällä tarkoituksella mutta sen ansiosta suurin osa ihmiskunnasta kuoli ja uusi jääkausi tuli.
Toivottavasti Bill Gates kuolee vanhuuteen tai jää bussin alle ennenkuin saa toteutettua suunnitelmansa jonkun jäähilehöhhelön ripottelemisesta yläilmakehään jotta maapallolle tulisi vähemmän auringonvaloa ja ilmasto jää(h)tyisi.
"In a future where a failed climate change experiment has killed all life except for the survivors who boarded the Snowpiercer (a train that travels around the globe), a new class system emerges."
Niinhän se on, The Day After Tomorrow innosti aikoinaan kovasti maailman ilmastonmuutosfanaatikkoja. Vuoroin vieraissa ja joskus päinvastoin.
