Ilmastonmuutos

[Pargaspoliisi]

Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää, ihmettelevät monet metsäomistajat – syynä laskentakaava ja tulospaineet

Kriitikoiden mielestä Metsähallitus käyttää suunnittelussaan laskelmaa, joka johtaa liian nuorien metsien hakkaamiseen.

yle.fi

 

[KiLLPaTRiCK]

Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää, ihmettelevät monet metsäomistajat – syynä laskentakaava ja tulospaineet

Kriitikoiden mielestä Metsähallitus käyttää suunnittelussaan laskelmaa, joka johtaa liian nuorien metsien hakkaamiseen.

yle.fi

Miltä näyttää Eurooppa? (ja periaatteessa Pohjois-Afrikan rannikko, kun oli kuitenkin täynnä metsää)
Ja voi aloittaa 1000 BC

 

[Gespard]

Miltä näyttää Eurooppa? (ja periaatteessa Pohjois-Afrikan rannikko, kun oli kuitenkin täynnä metsää)
Ja voi aloittaa 1000 BC

Ihmettelen aina tätä keskustelutapaa jossa vaaditaan lisää tietoa, mutta ei jakseta itse hakea mitään. Kai voit itse sen etsiä jos kiinnostaa? Ja nykytilan näkee ainakin osittain tuosta artikkelista minkä postasin aiemmin tälle sivulle.

 

[jarppi83]

Paikalliset yrittäjät kyllä hyötyvät suuresti turistimäärästä. Rovaniemen keskusta hyvä esimerkki, kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana. Kehittyminen = vaurautta ja työpaikkoja.

Kauppakeskuksissa yritykset vaihtuvat tämän tästä. Kivijalkaliikkeet lopettavat yksi toisensa jälkeen. Pikaruokaloita kyllä ilmestyy lisää.
Sitten on näitä toisenlaisia tarinoita, jotka kertoo enemmän siitä, miten alueella oikeasti menee:
Viimeinen paikallinen kenkäkauppias: ”Ei jaksa, ei pysty, ei kykene – kuppi meni nurin”. Turismi tuo mukanaan turismihinnat. Turismi tuo mukanaan halpatyövoimaa, jossa palkka tehdään ylipitkillä päivillä sesonkina. Paikallisten työntekijöiden osuus matkailussa pienenee vuosi vuodelta.

 

[JLM]

Elonkirjotalossa yhdistyy uudisrakentaminen, kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen

Y-säätiön Elonkirjotalo-hankkeessa suunniteltiin puukerrostalo, joka voidaan rakentaa niin, että mahdollisimman suuri osa tontista jää koskemattomaksi.

www.safa.fi

Siinä ihan ajattelemisen arvoinen paikka myös keskustella miten tärkeää ei ole vaan se, että mikä sen hiilen pankki tai sidonta ja tuotto on jos metsää hakataan. Olkoon sitten tilanne mikä tahansa jos ajatellaan että laitetaan pari sataa hehtaaria metsää matalaksi ja sen jälkeen toiset pari sataa hehtaaria etc. niin mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle.

Ei se metsä kuitenkaan ihan heti ole takaisin kasvamassa vaikka kuinka istutetaan uutta puustoa. Siihen menee kaksi miehen ikää /-sukupolvea.

Tuosta monimuotoisuudesta... en ihan pysty seuraamaan logiikkaa, missä se jos on samanikäistä metsää hehtaarikaupalla on osoitus luonnon monimuotoisuudesta, mutta jos osa metsästä hakataan niin se hävittää sen monimuotoisuuden, kun nähdäkseni siihen monimuotoisuuteen pitäisi kuulua aika oleellisesti myös se, että on eri ikäistä metsää mikä tarjoaa elinolosuhteita eri kasvi- ja eläinlajeille. Ei se monimuotoisuus synny siitä että on tietyn ikäistä puustoa.

Ja toisaalta talousmetsäthän on jo haukuttu puupelloiksi millä ei ole minkään tasoista luontoarvoa...

 

[Henkka88]

Kauppakeskuksissa yritykset vaihtuvat tämän tästä. Kivijalkaliikkeet lopettavat yksi toisensa jälkeen. Pikaruokaloita kyllä ilmestyy lisää.
Sitten on näitä toisenlaisia tarinoita, jotka kertoo enemmän siitä, miten alueella oikeasti menee:
Viimeinen paikallinen kenkäkauppias: ”Ei jaksa, ei pysty, ei kykene – kuppi meni nurin”. Turismi tuo mukanaan turismihinnat. Turismi tuo mukanaan halpatyövoimaa, jossa palkka tehdään ylipitkillä päivillä sesonkina. Paikallisten työntekijöiden osuus matkailussa pienenee vuosi vuodelta.

Tuo kenkäkauppa on aivan paska. En yhtään ihmettele että lopettaa. Kenties yrittäjän kannattaisi vähän katsoa peiliin ja miettiä asioita.

 

[pomk]

Jos se metsän kierto on 50-75 vuotta, se metsä kasvaa tehokkaammin hoidettuna kuin hoitamatta, jos vaihtoehtona on se 100-150 vuotta niin sinä aikana tulee jo hoidetussa metsässä kaksi kiertoa.

Edelleen, hiilenkeruun optimi on siinä 150 vuoden paikkeilla. 50-75 jos kaadetaan niin menetetään kymmeniä prosentteja hiilenkeruusta pitkällä aikavälillä, ja jopa yli 100% lyhyellä aikavälillä.

Mutta jos sille ei ole kysyntää niin ei sitä varten kannata kasvattaa.

Tällä hetkellä kysyntä ylittää rajusti tarjonnan. Mutta edelleen, turha spekuloida jonnekkin 80 vuoden päähän tukkien hintaa.

No jos ne suojeltaisiin niin hetken päästä sanottaisiin että laskukaavan muutos, nyt ne metsät on päästölähde. Kikkeliskokkelis.

Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?

En pysty väitettäisi kiistään, mutta vähän jotain vakuutteluja tarvittaisiin.

Jos nyt uudestaan haen tänne ne aiheen tutkimukset, niin lupaatko tällä kertaa lukea ja sisäistää ne?

 

[JLM]

Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?

Riippuu siitä onko se korvaus täysimääräinen menetetyistä tuloista, vai vain osittainen ja muutetaanko ehtoja kesken kaiken. Maan talouden kannalta se taas on merkittävä, koska se suojeltu ala on pois muusta taloudellisesta toiminnallisuudesta, jolloin se on kokonaisuuden kannalta kuluerä - ja jos sen päälle laskukaavan muutoksella se muutetaan päästölähteeksi, niin se on kaksinkertainen kuluerä koska se maksettu kulu ei silloin toteuta edes sitä alkuperäistä tarkoitusta.

 

[pomk]

Riippuu siitä onko se korvaus täysimääräinen menetetyistä tuloista, vai vain osittainen ja muutetaanko ehtoja kesken kaiken.

Silloin mennään EU:n välimiesoikeuteen vinkumaan ja saadaan silti rahat tilille.

ja jos sen päälle laskukaavan muutoksella se muutetaan päästölähteeksi

Millaisesta laskukaavan muutoksesta on kyse?

Lisäksi kuten entisöintiprujuista on saatu lukea, niin suojelulla on merkittävä euroistettava positiivinen vaikutus.

 

[pulatunnus]

Yli 120 vuotiaiden metsien keskimääräinen osuus prosentteina.

Kuva kertoo varmasti jo enemmän kuin tuhat sanaa.

https://yle.fi/a/3-10473646

Tuo ei kerro metsän hiilensitomisesta mitään, kertoo lähinnä sen että tuhat vuotta sitten pohjoisessa ei kasvanut metsää ja etelässä sen missä "järjestäytynyttä" asustusta.

Edelleen, hiilenkeruun optimi on siinä 150 vuoden paikkeilla. 50-75 jos kaadetaan niin menetetään kymmeniä prosentteja hiilenkeruusta pitkällä aikavälillä, ja jopa yli 100% lyhyellä aikavälillä.

Yrittänyt etsi ajatuksesi taustaa, järjestäin käppyrät kertoo että 50v jälkeen, ennen 70v se keskimääräinen kasvu pysähtyy. Ne yleensä kuvaa sitä maanpäällistä kasvua, jos ajatuksesi on se että pinnan alle, ja maan pinnalle on se juttu, niin sillä on merkitystä, mutta en löytynyt kuitenkaan niin isoja lukuja että sen takia kannattaisi kasvattaa korjaamatta merkittävästi pidempään.

Jos edeleen kikkailet sillä että kaikki suoraan polttoon tai metsään, ja varasto lainattaisiin maakaasunpoltolle, niin en voi kiistää, mutta sitten kai voisi sanoa suoraan.

Puujalostuksessa edelleen se ensisijainen tavoite tuottaa arvokkaita jalosteita, se polttomainen voi olla sen kierron viimeinen hyödyntäminen. Osa jalosteita ei vapauta vuosikymmeniin sitä hiiltä, jos vertaa sitä siihen kivihiilen polttoon

Tällä hetkellä kysyntä ylittää rajusti tarjonnan. Mutta edelleen, turha spekuloida jonnekkin 80 vuoden päähän tukkien hintaa.

Jos ajatus kasvattaa 150v tukkipuuta niin se nimenomaan edellyttää sen arvon spekulointia sinne 80v päähän. Jos nyt sille ei ole sellaista kysyntää että kannattaisi, niin täytyy olla joku uskottava ajatus että 80v päästä olisi.

Jos ajatukseen liittyy vielä se että hyvin nopeasti kehitetään sahatavaralle korvaavia raaka-aineita, kustannustehokkaita synteettisiä korvikkeita, niin ...

Miksi ne olis päästölähde? Ja onko sillä merkitystä metsänomistajalle jos se sai jo suojelusta korvauksen?

Jos ajatus oli myydä se hiilinielu, kivihiilenpolttajalle, ja siitä metsänomistaja saa kilpailukykyisen hinnan mihin on tyytyväinen, niin siihen asti on ok, jos ajatus oli se että 70v-100v päästä kun metsänomistaja sen metsän hiilen hyödyntää, niin sillä on käsissä lähinnä fossiilinen hiilipäästö, jollen sen pitää hankkia nielu. Ajatus ilmeisesti se että siihen mennessä hiilinielujen arvo on romahtanut, ja voi surutta päästellä.

Metsän omistajan kannalta , jos sitoutumisesta 50v-100v metsän hoitamatta jättämisestä esim. kivihiilenpolttaja maksaa niin hyvin että se kannattaa, niin varsinkin syrjäisempien metsien osalta luulisi kiinnostavan. Edellinen kirjoitajan mainitsemiin riskeihin liittyen, niin jos ne riskit ei ole metsänomistajan, niin en näe miksi ei houkuttaisi.

Eli metsät joissa ei ole näköpiirissä arvokkaampaa käyttöä, niin tuohan kuullostaisi aika riskittömältä, ne missä potenttiaali muuhunkin, niin jos metsänomista sitten hankkii korvaavan hiilinielun minkä jälkeen voi hyödyntää sen puihin sitoutuneen hiilen/metsän, niin kaupan piirissä olisi enemmänkin alueita.

Säädökset sitten pitää olla sellaisia että osapuolet voi niihin luottaa tuonajan. ja jos se metsän hiilivarasto vapautuu muista syistä kuin metsänomistajan toimista niin se riski tuupattava muualle. Vastuullinen metsänomistaja joutuisi hinnoitteleen sen riskin kalliiksi jos sen joutuis itse vastaan, eli ei myisi.

Jos nyt uudestaan haen tänne ne aiheen tutkimukset, niin lupaatko tällä kertaa lukea ja sisäistää ne?

Juu, toivonut vähän vahvistusta sille mihin ajatuksesi pohjaa, kelasin velä uudestaan keskustelumme en löytänyt, en vaikka muitakin postauksiasi hain.

 

[JLM]

Silloin mennään EU:n välimiesoikeuteen vinkumaan ja saadaan silti rahat tilille.

...ja sieltä sitten sanotaan että ei tipu, kikkeliskokkelis.

Millaisesta laskukaavan muutoksesta on kyse?

Lisäksi kuten entisöintiprujuista on saatu lukea, niin suojelulla on merkittävä euroistettava positiivinen vaikutus.

Esimerkiksi sellaisesta, millä Suomen metsät jo muutettiin hiilinielusta päästölähteeksi, päin vastoin kuin länsinaapurissa missä asiaa mitattiin ja päädyttii täsmälleen päinvastaiseen lopputulokseen.

Prujuissa saa toki lukea mitä ikinä haluaa. Näkis vaan sitä rahaa.

 

[jarppi83]

...ja sieltä sitten sanotaan että ei tipu, kikkeliskokkelis.

Esimerkiksi sellaisesta, millä Suomen metsät jo muutettiin hiilinielusta päästölähteeksi, päin vastoin kuin länsinaapurissa missä asiaa mitattiin ja päädyttii täsmälleen päinvastaiseen lopputulokseen.

Prujuissa saa toki lukea mitä ikinä haluaa. Näkis vaan sitä rahaa.

Logiikka kun heitetään pois häiritsemästä ja mennään puhtaasti ideologia edellä voi tuloksista saada halutunlainen. Miten metsä joka kasvaessaan kuluttaa hiilidioksidia voi olla päästö missään kohtaa? Sama koskee kaikkia kasveja, jotka toimivat tavanomaisen fotosynteesin tavoin, eli tuottavat happea.

 

[pulatunnus]

Logiikka kun heitetään pois häiritsemästä ja mennään puhtaasti ideologia edellä voi tuloksista saada halutunlainen. Miten metsä joka kasvaessaan kuluttaa hiilidioksidia voi olla päästö missään kohtaa? Sama koskee kaikkia kasveja, jotka toimivat tavanomaisen fotosynteesin tavoin, eli tuottavat happea.

Tässä taisi olla puhe tuosta 150 vuotiaasta metsästä josta oli myyty hiilinielu kivihiilenpolttoon. Jos sitten hakkaa sen metsän pois, niin se ei vielä paljoa vapauta hiiltä, ja alkaa nopeasti sitomaan. Eli ei vielä päästö. Mutta meillä on siinä pinossa puut joiden hiili ei ole neutraalia, vaan "fosiilista". a) koska olemme sen niulun myyneet kivihiilen polttajalla, B) vaikka emme olisi, niin sen hiilen sitomista on osittain niin kauan että alkaa muistuttaa fosiilista. (vertaa sademetsät).



Vaihtoehtoisesti tarina on siirtynyt siihen malliin missä joku on käynyt varastamassa metsänomistajan hiilinielun ja myynyt sen omiin nimiinsä.
Metsänomistajalla varastettu nielu, mutta jäljellä se hiili, lisäksi sen pitäisi hankki puun sisältämää hiiltä vastaava nielu että voi hakkaa sen metsän, riippumatta siitä mitä se sillä tekee. Esim jos se myy sen sahatavarana norjalaisille niin metsän myyjä tarvii sitä vastaavan nielun. Muta norjalainen maksaa sen öljyllä, niin metsänomistajan pitää hankki sitä öljyä vastaava hiilinielu....

(lievää kärjistystä)

 

[Jumputin]

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen selvitti X:ssä, mistä hiilinielujen romahtamisessa on kyse. Iskin postaukset kielimalliin ja alla nyt sepostus aiheesta.


**Hiilinielujen romahtaminen ja ilmastopolitiikan haasteet**

Viime vuosina on esitetty, että hakkuiden kasvu olisi merkittävä syy Suomen hiilinielun romahtamiseen. Tämä näkemys ei kuitenkaan täysin vastaa tilastoja, sillä hakkuiden määrä on ollut laskussa vuodesta 2018 lähtien. Tästä huolimatta Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi.

**Hiilinielun romahduksen taustalla olevat tekijät**

Hiilinielun väheneminen ei johdu ensisijaisesti hakkuista, vaan pitkäaikaisista kehityskuluista, kuten metsien ikääntymisestä, ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvistä metsätuhoista. Näihin tekijöihin hakkuumäärillä voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Hakkuiden vähentäminen voisi hetkellisesti kasvattaa hiilinielua, mutta pitkäaikaisesti se ei olisi kestävä ratkaisu. Hiilinielut pienenisivät joka tapauksessa ajan myötä.

Erityisesti maaperän hiilipäästöt ovat nousemassa merkittäväksi ongelmaksi. Suomessa on laaja ojitettujen turvemaiden alue, mikä tekee maaperästä suuren hiilivaraston ja samalla potentiaalisen ilmastonmuutoksen aikapommin. Kun ilmasto lämpenee, maaperän orgaaninen aines hajoaa yhä nopeammin, mikä vapauttaa entistä enemmän hiilidioksidia ilmakehään. Tämä kehitys on havaittu mallilaskelmissa, ja sen nopeus on yllättänyt asiantuntijat.

**Metsien ja maaperän hiilinielujen katoaminen**

Nykyinen hiilinielu syntyi vasta 1970-luvulla, kun aiempien vuosikymmenten laajat hakkuut ja metsien uudistaminen loivat tilapäisen hiilivaraston. Tämä varasto on nyt alkanut purkautua. Ilmaston lämpenemisen jatkuessa Suomen päästöt maankäyttösektorilla kasvavat entisestään, eikä merkittävää hiilinielua enää ole olemassa.

Tämä kehitys toimii varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka lyhytnäköistä on rakentaa ilmastopolitiikka hiilinielujen varaan. EU:n asettamat hiilinielutavoitteet ovat ylimitoitettuja, koska samanlainen tilanne vallitsee monessa muussakin maassa, kuten Saksassa, missä metsät ovat jo muuttuneet päästölähteeksi.

**Tarve ilmastopolitiikan uudistamiselle**

EU:n LULUCF-politiikka kaipaa uudistamista, sillä siinä on liikaa luotettu luontopohjaisiin ratkaisuihin. Hiilinielujen ylläpitäminen on ollut mahdollista vain tietyn ajan, mutta pysyvästi se ei onnistu. Nyt on harkittava, jatketaanko väkisin tätä maankäyttöön perustuvaa ilmastopolitiikkaa vai keskitytäänkö todellisiin ratkaisuihin, joilla voidaan tehokkaasti hillitä ilmastonmuutosta.

Keskeisin ratkaisu olisi luopua fossiilienergiasta. Vaikka tämä tavoite on itsestäänselvyys, esimerkiksi Saksassa on suljettu toimivia ydinvoimaloita ja lisätty kivihiilen käyttöä, mikä on askel taaksepäin ilmastotavoitteiden kannalta.

**Tekniset hiilinielut – kestävämpi ratkaisu?**

Fossiilienergian korvaamisen lisäksi tarvitaan teknisiä hiilinieluja, jotka kykenevät poistamaan ja varastoimaan ilmakehän hiilidioksidia pysyvästi. Jos Suomen teollisuuden biopohjainen hiilidioksidi saataisiin talteen, se riittäisi maamme hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Tekninen hiilinielu voi muodostaa pysyvän hiilivaraston, toisin kuin metsät, joiden potentiaali hiilinieluina on jo suurelta osin menetetty. Jotta metsät jälleen tuottaisivat merkittäviä hiilinieluja, pitäisi laajasti istuttaa nuorta, nopeasti kasvavaa metsää.

EU on herännyt teknisten hiilinielujen tarpeeseen ja on tukemassa niiden kehittämistä miljardiluokan valtiontuilla. Esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan on syntymässä teknisiä hiilinieluja lähivuosina. Suomessa sen sijaan asiaa on lähinnä käsitelty puheissa ilman konkreettisia toimia. Tekniset hiilinielut mainitaan kyllä hallitusohjelmassa, mutta ilman suuria valtiontukia laitoksia ei todennäköisesti synny. Yrityksillä on kuitenkin kiinnostusta erityisesti metsäteollisuuden piirissä.

**Metsien rooli hiilinieluina**

Vaikka Suomen metsät eivät ole vielä kovin vanhoja, ne alkavat olla liian vanhoja tehokkaaseen hiilensidontaan. Nuori ja nopeasti kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaimmin ja muodostaa suurimmat hiilinielut. Nykyiset metsät eivät enää kykene täyttämään niille asetettuja poliittisia odotuksia ilmaston hiilinieluna toimimisesta. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset voivat joutua maksamaan laskennallisesti hiilinielutavoitteiden epäonnistumisesta.

Ilmastopolitiikan kannalta on tärkeää, että päätöksenteko perustuu realistiseen arvioon luonnon ja teknisten ratkaisujen mahdollisuuksista. Nykyinen tilanne osoittaa, että maankäyttöön perustuva ilmastopolitiikka ei yksin riitä, vaan tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

 

[Gespard]

Vaikka Suomen metsät eivät ole vielä kovin vanhoja, ne alkavat olla liian vanhoja tehokkaaseen hiilensidontaan. Nuori ja nopeasti kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaimmin ja muodostaa suurimmat hiilinielut. Nykyiset metsät eivät enää kykene täyttämään niille asetettuja poliittisia odotuksia ilmaston hiilinieluna toimimisesta. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset voivat joutua maksamaan laskennallisesti hiilinielutavoitteiden epäonnistumisesta.

Tää on ihan bullshittiä, myös tässä kirjoituksen aiemmassa kontekstissa. Eka valitetaan siitä että etenkin maaperän päästöt on vahvassa kasvussa, sitten siitä jotenkin onnistutaankin vaihtamaan asia niin päin että metsä on liian vanhaa yhteyttääkseen tehokkasti. Reps.
Niin ja puuston keski-ikä Suomessa on laskenut jo jostain 70-luvulta asti. Että hohhoi.

Aa, ilmeisesti siis höpötettiin lähinnä siitä että jo olemassa olevat metsät, ja että uusia istuttamalla saataisiin näitä nuoria metsiä lisää, se käy järkeen. Mutta kuulostaa vaan erittäin typerälle sanoa Suomen metsiä liian vanhoiksi, kun niitä hakkaamalla sitten puolestaan maaperästä vapautuu hiiltä. Pitäisi ensin osata määritellä mikä ne isoimmat päästöt aiheuttaa, se maaperä vaiko ettei ole tarpeeksi tehokkaasti yhteyttävää metsää.

Kirjoituksessa oli muutakin bullshittiä, mutta tämä kaikista räikein kohta. Minä väitän kyllä että juurikin vanha metsä pitää sen maaperään sitoutuneen hiilen paremmin sitoutuneena kuin sellainen metsä jota hakataan 50v välein. Tuossa ylläolevassa kirjoituksessa ei ilmeisesti osattu päättää että onko se isoin ongelma maaperän päästöt vaiko Suomen "vanha" metsä.

 

[Jumputin]

Mutta kuulostaa vaan erittäin typerälle sanoa Suomen metsiä liian vanhoiksi, kun niitä hakkaamalla sitten puolestaan maaperästä vapautuu hiiltä. Pitäisi ensin osata määritellä mikä ne isoimmat päästöt aiheuttaa, se maaperä vaiko ettei ole tarpeeksi tehokkaasti yhteyttävää metsää.

Toinen proffa muotoilee asiaa näin:

–Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä.

Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut metsät alkavat olla vanhoja ja Keski-Euroopassa kirjanpainajan tuhot ovat merkittäviä.

Eli vanhan metsän kasvu pienenee ja tuhot suurenee. Samalla maaperässä oleva orgaaninen aines hajoaa ilmaston lämmitessä yhä nopeammin, jos summaa näitä kahta artikkelia.

–Hakkuiden kiertoajan pidentäminen ja vanhojen metsien lisääminen hyödyttävät monimuotoisuutta, mutta eivät ilmastotavoitteita kuin hetkellisesti. Jos halutaan pysyviä hiilivarastoja, ne ovat muualla kuin vanhoissa metsissä, muistuttaa Kangas.

 

[jarppi83]

Miten olisi tuo aavikoiden metsittäminen? Ihmiset ovat pirun sekaisin tämän ilmaston muutoksen kanssa. Välillä kauhistellaan eläinten tuottamista päästöistä ja milloin mitäkin. Lopputuloksena tästä kaikesta panikoinnista on se, että kohta meillä maailmanlopun lahkot suorittavat joukkoitsemurhia maapallon pelastamiseksi; seuraava "uunitusta harrastava diktaattori" pistää vähän vauhtia päästöjen vähentämiseen tai uuden ajan ristiretki käynnistetään päästöjen takia. Loppuviimein samat käyttäytymismallit ohjaa toimintaa sukupolvesta toiseen agendan välillä vaihtuessa...

 

[Gespard]

Eli vanhan metsän kasvu pienenee ja tuhot suurenee. Samalla maaperässä oleva orgaaninen aines hajoaa ilmaston lämmitessä yhä nopeammin, jos summaa näitä kahta artikkelia.

Kyllä, mutta noissakaan mitä lainasit lisää ei sanottu että onko suurempi ongelma se maaperä vaiko vanha metsä.

Se on eri juttu kuin se että ilmastonmuutoksen myötä maaperän päästöt lisääntyvät. Tämä on ihan faktaa. Sekin on faktaa että metsien rooli hiilivarastoina vähenee, mutta siitä ei saanut selkoa missä määrin ne (vanhat) metsät vähentävät sitä hiilikatoa maaperästä. Ja toki luonnon monimuotoisuuden kannalta nuoret metsät on ihan perseestä.

 

[pulatunnus]

Tää on ihan bullshittiä, myös tässä kirjoituksen aiemmassa kontekstissa. Eka valitetaan siitä että etenkin maaperän päästöt on vahvassa kasvussa, sitten siitä jotenkin onnistutaankin vaihtamaan asia niin päin että metsä on liian vanhaa yhteyttääkseen tehokkasti. Reps.
Niin ja puuston keski-ikä Suomessa on laskenut jo jostain 70-luvulta asti. Että hohhoi.

Aiemmin joku nimimerkki hehkutti vanhojen metsien hiilinielutehokkuutta, silloin yritin löytyy jotain tukea väitteelle.

Jos ei puhuta lapista, vaan etelämmästä niin järjestäin kesimääräinen maanpäällisen kasvu huippu saavutetaan jossain 50-70v hujakoilla, eroja tietenkin kohteissa mutta järjestäin se kuva että jos lähestytään vaihteluvälin ylärajaa niin aletaan junnata paikallaan.

Joissain oli pohdittu myös pinta ja pinnan alla, sen ei katsottu isosti muuttavan.

Oikeastaan jos tavoitellaan vaihteluvälin ylärajaa niin sillä saavutetaan järeämpää puuraaka-ainetta eli tavoitellaan arvokkaampi jalosteita, otsikon kannalta voi hakea sitä tilapäistä etua että jalosteet ei vapauta sidottua hiiltä .

Aa, ilmeisesti siis höpötettiin lähinnä siitä että jo olemassa olevat metsät, ja että uusia istuttamalla saataisiin näitä nuoria metsiä lisää, se käy järkeen. Mutta kuulostaa vaan erittäin typerälle sanoa Suomen metsiä liian vanhoiksi, kun niitä hakkaamalla sitten puolestaan maaperästä vapautuu hiiltä. Pitäisi ensin osata määritellä mikä ne isoimmat päästöt aiheuttaa, se maaperä vaiko ettei ole tarpeeksi tehokkaasti yhteyttävää metsää.

Ymmärsin niin että ongelmana pidettiin sitä että liikaa hakkuu kypsiä metsiä. Eli juuri nyt on paljon metsää joka on siinä jämähtäneessä vaiheessa, joka ilmaston muutoksen torjunnan kannalta käy tyhjäkäyntiä. Tosin venäjän tilanteen takia luulisi olevan hyvä että sitä on nyt paljon.

Vanha metsä toki mätänee, ja näiden säiden aikaa tavallista herkempi tuhoille, mikä hidastaa sitä netto kasvua samalla kuin sitä sidottua hiiltä vapautuu ilmaan. Sen ajoissa hydyntäminen, pitäisi hiilen pidempään sidottuna, jalosteilal voisi korvata foosilipäästöjä aiheuttavia, ja lopuksi sitten hyädyntää lämpönä. Samaan aikaan metsän uudistaminen mahdollistaisi uuden kierroksen.

Jos haluat polttaa kivihiiltä puunhiilinielua vastaan, niin sille puulle pitäisi keksiä joku pysyvä jemma.

Edit:
Huomenna sen puunpoltosta vapautuvaa hiiltä voidaan käyttää synteettisten polttoaineiden hiilenä, eli se hiili lähtee sitäkin kautta uuteen kiertoon.

 

[BongisKhan]

Kyllä, mutta noissakaan mitä lainasit lisää ei sanottu että onko suurempi ongelma se maaperä vaiko vanha metsä.

Se on eri juttu kuin se että ilmastonmuutoksen myötä maaperän päästöt lisääntyvät. Tämä on ihan faktaa. Sekin on faktaa että metsien rooli hiilivarastoina vähenee, mutta siitä ei saanut selkoa missä määrin ne (vanhat) metsät vähentävät sitä hiilikatoa maaperästä. Ja toki luonnon monimuotoisuuden kannalta nuoret metsät on ihan perseestä.

Leinonen jatkaa myöhemmässä twiitissä:

Itse asiassa päinvastoin. Vaikka Suomen metsä ei ole vielä kovin vanhaa, se alkaa olla jo liian vanhaa hiilensidonnan tarkoitukseen. Nuori, nopeasti kasvava metsä sitoo hiiltä tehokkaimmin, eli tuottaa suurimmat hiilinielut.

Esim. männyllä (jota iso osa Suomen metsistä on) kaikista parhaan kasvun ikä on n. 20-40 ja viimeistään 60-80 vuoden iässä kasvu alkaa hyvin selvästi hidastumaan. Kun puuston hiilinielu Suomessa lasketaan vähentämällä kasvusta poistuma, hiilinielu pienenee jos kasvu pienenee, vaikka poistuma pysyisi samana. Itseasiassa jos kasvu heikkenee tarpeeksi niin nielu saattaa silti pienentyä vaikka poistumakin pienentyisi samalla.

Vanhoissa metsissä taas maaperäpäästöt nimenomaan alkavat pikkuhiljaa kasvamaan, kun puuston ikääntyessä luonnonpoistuma kasvaa ja samaan aikaan lämpenevässä ilmastossa hajotustoiminta on tehokkaampaa ja vähemmän hiiltä päätyy maaperään minkäänlaiseen varastoon.

 

[Gespard]

Esim. männyllä (jota iso osa Suomen metsistä on) kaikista parhaan kasvun ikä on n. 20-40 ja viimeistään 60-80 vuoden iässä kasvu alkaa hyvin selvästi hidastumaan. Kun puuston hiilinielu Suomessa lasketaan vähentämällä kasvusta poistuma, hiilinielu pienenee jos kasvu pienenee, vaikka poistuma pysyisi samana. Itseasiassa jos kasvu heikkenee tarpeeksi niin nielu saattaa silti pienentyä vaikka poistumakin pienentyisi samalla.

Vanhoissa metsissä taas maaperäpäästöt nimenomaan alkavat pikkuhiljaa kasvamaan, kun puuston ikääntyessä luonnonpoistuma kasvaa ja samaan aikaan lämpenevässä ilmastossa hajotustoiminta on tehokkaampaa ja vähemmän hiiltä päätyy maaperään minkäänlaiseen varastoon.

Okei, uskotaan vaikket laittanut mitään lähdettä näille väittämille tosin. Joka tapauksessa huono idea suosia nuoria metsiä, koska luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on jopa tärkeämpi asia kuin päästövähennykset. Molemmat sisältyvät ilmastonmuutoksen ehkäisyn tavoitteisiin.

 

[JLM]

Okei, uskotaan vaikket laittanut mitään lähdettä näille väittämille tosin. Joka tapauksessa huono idea suosia nuoria metsiä, koska luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on jopa tärkeämpi asia kuin päästövähennykset. Molemmat sisältyvät ilmastonmuutoksen ehkäisyn tavoitteisiin.

Mihin perustuu olettama että ainoastaan vanhoissa metsissä voi olla monimuotoisuutta? Jos kaikki metsät ovat samanlaisia vanhoja risukkoja, niin eihän siinä ole yhtään sen enempää diversiteettiä kuin silloin jos on eri ikäistä metsää?

 

[pulatunnus]

Okei, uskotaan vaikket laittanut mitään lähdettä näille väittämille tosin. Joka tapauksessa huono idea suosia nuoria metsiä, koska luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on jopa tärkeämpi asia kuin päästövähennykset. Molemmat sisältyvät ilmastonmuutoksen ehkäisyn tavoitteisiin.

Ollaan imastonmuutos ketjussa, ja meillä monimuotoisuutta taitaa uhata nimenomaan ilmastonmuutos.

Toki jos mennään ilmastonmuutoksen torjunta etunenässä niin ei sen tarvitse tarkoittaa että monimuotoisuu ohitetaan kokonaan. Metsänhoita nykyään huomio monimuotoisuus asioita ihan toisella tavalla kuin 60-70 luvulla.

Mihin perustuu olettama että ainoastaan vanhoissa metsissä voi olla monimuotoisuutta? Jos kaikki metsät ovat samanlaisia vanhoja risukkoja, niin eihän siinä ole yhtään sen enempää diversiteettiä kuin silloin jos on eri ikäistä metsää?

Sinänsä hyvä kysymys, vanha metsä tarjoaa elinmahdollisukksia lajeille jotka voivat olla uhattuna hoidetuissa metsissä. Jos herkkä erittäin uhanalainen laji jos elää vanhassa metsässä, niin se elää siellä ja sen metsän aktiivinen uudistaminen voi oikeasti uhata sitä lajia. Mutta sitten ehkä ollaan jonkin toisen ketjun aiheessa.

Jos talousmetsissä on lajeja jotka ovat siis pärjänneet talousmetsissä, niin ehkä se talousmetsä ei ole se uhka. On sitten lajeja jotka pärjänneet vähän liiankin hyvin ja ovat siinä mielessä uhka vanhoilla että nuoremmille metsille.

 

[JLM]

Sinänsä hyvä kysymys, vanha metsä tarjoaa elinmahdollisukksia lajeille jotka voivat olla uhattuna hoidetuissa metsissä. Jos herkkä erittäin uhanalainen laji jos elää vanhassa metsässä, niin se elää siellä ja sen metsän aktiivinen uudistaminen voi oikeasti uhata sitä lajia. Mutta sitten ehkä ollaan jonkin toisen ketjun aiheessa.

Jos talousmetsissä on lajeja jotka ovat siis pärjänneet talousmetsissä, niin ehkä se talousmetsä ei ole se uhka. On sitten lajeja jotka pärjänneet vähän liiankin hyvin ja ovat siinä mielessä uhka vanhoilla että nuoremmille metsille.

Sehän menee vähän niin, että vanhassa metsässä elää vähän erilainen lajisto erilaisessa kasvuvaiheessa eikä metsä koskaan ole sellaisessa tilassa missä se on vakio. Luonto yleensä hoitaa ihan itsekin niin että olosuhteet muuttuvat. Jolloin se optimaalisempi tilanne lienee sellainen, missä on eri ikäistä metsää eikä niin että kaikessa haetaan mahdollisimman vanhaa ja hitaasti kiertävää. Toki siihen vaikuttaa myös se miten metsää hoidetaan, tehdäänkö päätehakkuulla vai jatkuvalla kasvatuksella. Niiden osalta taas on vähän paikkaohtaista mikä malli toimii paremmin ja mikä huonommin. Mutta juuri tuollaiset yliyksinkertaistetut heitot että nuorella metsällä ei ole mitään luontoarvoa missään millään tasolla ovat nähdäkseni lähinnä typeriä.

 

[pulatunnus]

Sehän menee vähän niin, että vanhassa metsässä elää vähän erilainen lajisto erilaisessa kasvuvaiheessa eikä metsä koskaan ole sellaisessa tilassa missä se on vakio. Luonto yleensä hoitaa ihan itsekin niin että olosuhteet muuttuvat. Jolloin se optimaalisempi tilanne lienee sellainen, missä on eri ikäistä metsää eikä niin että kaikessa haetaan mahdollisimman vanhaa ja hitaasti kiertävää. Toki siihen vaikuttaa myös se miten metsää hoidetaan, tehdäänkö päätehakkuulla vai jatkuvalla kasvatuksella. Niiden osalta taas on vähän paikkaohtaista mikä malli toimii paremmin ja mikä huonommin. Mutta juuri tuollaiset yliyksinkertaistetut heitot että nuorella metsällä ei ole mitään luontoarvoa missään millään tasolla ovat nähdäkseni lähinnä typeriä.

Asiaan liittyy myös lajikato, eli jos jotkin elinympäristöt katoaa niin se voi uhata ainoastaan kyseisessä ympäristössä eläviä lajeja. Mutta jos nyt puhutaan talousmetsistä ja niissä elävistä lajeista niin metsänhoito nykyään pyrkii aiempaa enemmän turva sitä.

Mutta jos palataan lähemmäksi otsikkoa niin ilmastonmuutos on se minkä sanottu jo alkaneen muuttamaan lajisto suhteita meillä, vieraslajeja, jälkimmäiset voi myös uhata aiempaa lajistoa.

 

[Gespard]

Luonto | Metsähallitus luopuu luontokeskuksista

”Luovumme seinistä ja priorisoimme maastopalveluiden varustusta”, sanoo Metsähallituksen Luontopalveluiden apulaisjohtaja Samuli Sillman.

www.hs.fi

Talousvaikeuksissa oleva Metsähallituksen Luontopalvelut aikoo luopua kansallispuistojen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden yhteydessä olevista luontokeskuksista.

Tulee jotenkin pakosti mieleen että onkohan tämä esimerkki siitä miten tärkeänä tätä ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisy rahoitusta pidetään etenkin tällä hallituskaudella, eikö olisi jo aika irtisanoa Suomen tavoitteet hiilineutraaliudesta kun ei näytä kiinnostavan? Kansallispuistojen kävijämäärät on olleet jo vuosikausia vahvassa kasvussa, ja samalla sitten leikataan isosti niiden palveluista? Ei tässä ole järkeä niin kotimaisten kävijöiden kuin turistienkaan puolesta minusta. Lähinnä näyttää esimerkkiä että valtion kiinnostus luontoarvoja kohtaan lähenee nollaa. Sinällään olen ihan samaa mieltäkin siitä, että yksityisten kansalaisten pitäisi kantaa enemmän huolta (lähi)luonnon tilasta. Ei valtion tehtäväksi voi kaikkea jättää. Vähän vaan huolettaa tuleeko kansallispuistoista paskaisia kun on Risen vankityövoiman käyttökin loppunut 2024.

Ihmetyttää edelleen kuinka paljon painotetaan täysin etenkin hiilineutraaliutta ja sitten kaikki muut rahoitukset leikataan. Mitähän ne meinaa puolustaa kohta täältä Suomesta tällä hiilineutraaliudella jos ei anneta mitään arvoa nykyisille luontoarvoille? Toisaalta samaan aikaan on käynnistymässä monia ennallistamisprojekteja EUn rahoittamana. Minusta aikamoinen sekamelska koko homma, ei näytä olevan kattavaa pitkän ajan suunnitelmaa.

 

[pulatunnus]

https://www.hs.fi/alueet/art-2000011028066.html?

Tulee jotenkin pakosti mieleen että onkohan tämä esimerkki siitä miten tärkeänä tätä ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisy rahoitusta pidetään etenkin tällä hallituskaudella, eikö olisi jo aika irtisanoa Suomen tavoitteet hiilineutraaliudesta kun ei näytä kiinnostavan? ...

Metsä hallitus luopuu luontokeskuksista. Tarkemmin katsomatta yksityiskohtia, niin ymmärsin että luopumassa eräistä rakennuksista joilla on hyvin vähän tekemistä imastonmuutoksen torjunnan kanssa, toki niissä tiloissa voi olla aihetta käsittelevää infoa, ja palvelu pisteitä alueella kävijöille. Ilmeisesti eivät ole kovin tehokkaita, ja metsähallitus panostaa enemmin itse maastoon.
Ymmärtääkseni noita ei olla purkamassa, vaan haetaan uusia omistajia, jatkajia palveluille. Jos niille kysyntää niin luulis löytyvän jatkajia, varsinkin jos alkuun pääsee kohtuu investoinnein. Joissain kohteissa voi olla että kysyntä on niin pientä ettei ostajaa löydy.

 

[JLM]

Eikös niitä keskuksia lämmitetä ja ylläpidetä jollain mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Silloinhan niiden lopettaminen on periaatteessa juuri sitä ilmastopolitiikkaa mitä on ollut tilauksessa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Ei taida ihmisiä kiinnostaa ilmastonmuutos. Lihaa sen olla pitää!

Elintarvikkeet | Härkis takoi tappiota – Raisio pistää kasviproteiinin lihoiksi vain neljän vuoden jälkeen

Raisio myy Härkis-liiketoiminnan lihankorviketuotteita haalivalle Valiolle.

www.hs.fi

 

[Timo 2]

Joka tapauksessa huono idea suosia nuoria metsiä, koska luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on jopa tärkeämpi asia kuin päästövähennykset. Molemmat sisältyvät ilmastonmuutoksen ehkäisyn tavoitteisiin

Tää alkaa vähän kerrallaan näyttää metsänomistajien oikeiksien polkemiselta ja perusteet vain vaihtuu lennossa. Kun ei voida polkea ilmastonmuutoksen ja hiilen sidonnan nimissä, niin aletaan polkemaan monimuotoisuuden nimissä ja se kuvitteellinen? monimuotoisuus onkin yhtäkkiä tärkeämpi, kuin kuin ilmastonmuutoksen torjunta.

Tulee vaan taas vihreistä ja vihreysaatteesta vesimeloni mieleen - päältä vihreä sisältä punainen.

 

[OskuK]

Mukaliha ei menestynyt, vaa sen pitäisi olla hianoa kun on miltei lihaa! Vähän kuin haluaisi naisen vaikka omistaa kädet! Ja mitä tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa? Ei tarvitse suhailla naisiin, säästyy energiaa.

 

[King Im Jo]

Ei taida ihmisiä kiinnostaa ilmastonmuutos. Lihaa sen olla pitää!

Elintarvikkeet | Härkis takoi tappiota – Raisio pistää kasviproteiinin lihoiksi vain neljän vuoden jälkeen

Raisio myy Härkis-liiketoiminnan lihankorviketuotteita haalivalle Valiolle.

www.hs.fi

Tohon kyllä sen verran sen vois yrittää ettei se maistuis paskalle. Herneproteiini ja muut ihan ok. Härkäpapu ihan oikeasti ihan vitun karseeta settiä.

 

[vindicator rapeto]

Tohon kyllä sen verran sen vois yrittää ettei se maistuis paskalle. Herneproteiini ja muut ihan ok. Härkäpapu ihan oikeasti ihan vitun karseeta settiä.

Kaikkihan on maustamisesta kiinni. Itse vetänyt ihan kohtuudella myös esim. nyhtökauraa ( hamppareissa, lasagnessa, pizzoissa, pihveissa yms ) ja ainakin ne maistuvat todella hyvältä ja koostumus kondiksessa. Proteiinipitoisuus luokkaa huippu, enemmän protskua kuin vaikkapa jauhelihassa. Pulled oats = yammy

Härkäpapu jäänyt vähemmälle, toisaalta jos Valio ostaa koko tuotannon jotkut ruoka- ja einesammattilaiset kyllä näkevät siinä bisnesmahdollisuutta. Valio on iso toimija vielä isommalla kokemuksella alalta.

 

[JLM]

Jos pitää kipata kilokaupalla mausteita peittämään huonoa makua niin se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava kortti...

 

[pulatunnus]

Jos pitää kipata kilokaupalla mausteita peittämään huonoa makua niin se ei nyt välttämättä ole ihan se voittava kortti...

Jotkut haluaa ostaa maustamatonta, toiset maustettua, osa siltä väliltä. Maku mieltymykset eroaa.

 

[ravallo]

Ja maailma on täynnä hyviä kasvisruokia, miksi pitää yrittää tehdä kasviksista lihaa?

 

[KiLLPaTRiCK]

Joka tapauksessa, jokainen näistä kovalla melulla aloittaneista firmoista/tuotteista on toiminut tappiollisesti ja nyt niistä hankkiudutaan eroon tai kuopataan irtisanomalla kaikki.
Kasvistahna ei mene kaupaksi, joten ihan turha paasata näitä, että "sitten ihmiset siirtyvät syömään kasvisperäistä ja paljon päästöjä aiheuttavasta lihantuotannosta päästään eroon ilmastonmuutoksen nimessä."

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden hyväksyminen. Kaikki mahdollinen öljy, maakaasu ja hiili tullaan polttamaan. Ihmiset tykkäävät syödä lihaa. Olisi korkea aika siirtää keskustelua siihen suuntaan, että miten tämän lämpenevän ilmaston kanssa tullaan toimeen.
Kun tehtävissä on korkeintaan yrittää keksiä tapoja/tekniikoita sitoa/siepata sitä ilmasta.

 

[TyraPankki]

Ja maailma on täynnä hyviä kasvisruokia, miksi pitää yrittää tehdä kasviksista lihaa?

Miksi ei? Tykkään lihan mausta ja tekstuurista, mutta en halua eettisistä syistä käyttää mitään eläinperäistä. Lisäksi teen edelleen ihan samoja ruokia kuin ennenkin, joten ihan kätevää että kaupasta löytyy suoraan vaihtoehdot esim. kebab-lastuille, nakeille, pihveille, leikkeleille jne.

 

[pulatunnus]

Joka tapauksessa, jokainen näistä kovalla melulla aloittaneista firmoista/tuotteista on toiminut tappiollisesti ja nyt niistä hankkiudutaan eroon tai kuopataan irtisanomalla kaikki.
Kasvistahna ei mene kaupaksi, joten ihan turha paasata näitä, että "sitten ihmiset siirtyvät syömään kasvisperäistä ja paljon päästöjä aiheuttavasta lihantuotannosta päästään eroon ilmastonmuutoksen nimessä."

Näillä uusilla kasvisravinto tuotemerkeillä on poltettu paljon rahaa markkinointiin, eli se perinteinen muillakkin aloilla tuttu, voittaja vie potin tavoittelu.

Kaupat, ostetaan toisia pois on ihan tyypillistä startup aloilla ja samoin se että suurinosa pistää pillit pussiin rahoituksen loputtua, loput vaihtaa liikeideaa.

Tämä, hype, kupla, sen puhkeaminen, ei vielä kerro tulevaisuudesta, osa tämän päivän isoista aloista on käynyt nuovaiheet läpi aikanaan. on sitten niitä kuolleita, mitä ei muisteta.

Kasvisravinto, sen tulevaisuuden näkymät eivät ole pelkästään ilmastonmuutoksen torjunnan varassa, vaan kyse on myös tehokkuudesta, miten tehokkaasti tuotetaan ravintoa, eli miten tuotetaan edullista ravintoa.

Eläinperäisten osalta niin viimevuosina näiden toimijoiden ansioista on kehittynyt jaloisteita , jotka kilpailee ruokailukokemuksessa lihaperäisten tuotteiden kanssa, tarjoten samalla terveellisemmän vaihtoehdon, ja ollen myös tehokkaasti tuotettu, mahdollisten edullisemman annoksen.

Kustannukset, hinta ratkaisee sen mitä käy kaupaksi. Alkutuotannossa markkinaa sekoittaa se että hinnanmuodostus riippuu isosti aivan muista tekijöistä kuin varsinaisista kustannuksista.

 

[pulatunnus]

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden hyväksyminen. Kaikki mahdollinen öljy, maakaasu ja hiili tullaan polttamaan. Ihmiset tykkäävät syödä lihaa. Olisi korkea aika siirtää keskustelua siihen suuntaan, että miten tämän lämpenevän ilmaston kanssa tullaan toimeen.
Kun tehtävissä on korkeintaan yrittää keksiä tapoja/tekniikoita sitoa/siepata sitä ilmasta.

Fosiilisten tuottajat uskovat siihen että kaikkea ei poltetan, vaan heillä on kiire myydä niin paljon kuin kerkiävät ennen kysynnän hiipumista.

Se on totta että pitää myös tulla ilmastonmuutoksen kanssa toimeen, ja sitä on jo pidempään tehty. Kasvispohjainen ravinto on yksi niitä asioita, se on myös siihen varautumista.

Ilmastonmuutoksen torjunta on taasen sitä että minimoidaan muutosta, sen kustannuksia.

Ihmiset tykkää syödä liihaa jatkossakin, kasvisruoka ei sitä poista, oikeastaan päinvastoin antaa useammalle mahdollisuuden nauttia lihasta.

 

[vindicator rapeto]

Miksi ei? Tykkään lihan mausta ja tekstuurista, mutta en halua eettisistä syistä käyttää mitään eläinperäistä. Lisäksi teen edelleen ihan samoja ruokia kuin ennenkin, joten ihan kätevää että kaupasta löytyy suoraan vaihtoehdot esim. kebab-lastuille, nakeille, pihveille, leikkeleille jne.

Itse kyllä syön liharuokiakin, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ihan rehtiä kasvissapuskaa. Vaihtelu virkistää, ja ainakin ravintoloissa kasvispöperöt ovat kyllä niin hyviä että voittavat lihaversiot. Nopsaan sanoisin, että mikäli jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa kasvisruuat ( lämpöinen ns. pääruoka ) ovat jopa parempia. Jos taas ruuanlaitto ei kiinnosta tai ei tiedä siitä mitään, silloin tutut liharuuat voittavat.

Molempi parempi, mutta hyvä kun eineksistäkin jo löytyy reilusti kasvisversioita. Kaupat tosin ottavat siivua reilusti enemmän kasvisruokavalikoimasta, eli eivät ole hinnoiltaan kilpailukykyisiä tästä syystä liharuuan kanssa. Toisaalta liharuoka ei ole ilmastovaikutuksiltaan lähelläkään kasvisruokaa, tuskin koskaan pääseekään.

Kauppa myy jauhelihaa lähes tappiolla ja ottaa vegemakkarasta 40 prosenttia itselleen – selvitimme, mistä on kyse

Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.

yle.fi

• YLE sai käsiinsä liikesalaisuuden eli ruokien osto- ja myyntihintoja eräästä kaupasta
• jauheliha toimii ns. sisäänheittotuotteena, myydään usein nollakatteella
• kun kauppa möi jauhelihaa 2% katteella, kasvismakkaran kate oli 40% ( eli kaupalle jäävä osa myyntihinnasta )
• lihaa myydään 30-40kg/per vuosi/per asukas
• lihankaltaisia kasvisproteiineja vain n. 1kg/per vuosi/per asukas

Vaikka jutussa käydään läpi se, että valtaosin kasviseinekset myydään jopa lähes samalla katteella kuin vastaavat lihatuotteet, niin silti ollaan kaukana tilanteesta että näiden kulutus vaikuttaisi edes vähäsen lihan kulutukseen. Kulutus vain niin olematonta. Lisäksi kuluttajat juoksevat halvimman tuotteen perässä, isossa kuvassa. Se että pitäsikö tätä asetelmaa ilmastosyistä valtionohjauksella ( eism. verotuksellisesti ) muuttaa, tulee olemaan yksi tulevaisuuden puheenaiheista.

 

[Griffin]

Niinpitkään, kun nuo lihan korvikkeet ovat yhtä kehnoja, mitä tähänasti, niin eipä niillä ole juuri kokeilua enemmän menekkiä... Kaikenlaisia olen ylittäny kokeilla, yhtään tuotetta ei ole tullut vastaan, josta olisin todennut, että tuotapa hankin uudestaan..

 

[Timo 2]

Itse kyllä syön liharuokiakin, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ihan rehtiä kasvissapuskaa. Vaihtelu virkistää, ja ainakin ravintoloissa kasvispöperöt ovat kyllä niin hyviä että voittavat lihaversiot. Nopsaan sanoisin, että mikäli jaksaa nähdä vähän enemmän vaivaa kasvisruuat ( lämpöinen ns. pääruoka ) ovat jopa parempia. Jos taas ruuanlaitto ei kiinnosta tai ei tiedä siitä mitään, silloin tutut liharuuat voittavat.

Molempi parempi, mutta hyvä kun eineksistäkin jo löytyy reilusti kasvisversioita. Kaupat tosin ottavat siivua reilusti enemmän kasvisruokavalikoimasta, eli eivät ole hinnoiltaan kilpailukykyisiä tästä syystä liharuuan kanssa. Toisaalta liharuoka ei ole ilmastovaikutuksiltaan lähelläkään kasvisruokaa, tuskin koskaan pääseekään.

Kauppa myy jauhelihaa lähes tappiolla ja ottaa vegemakkarasta 40 prosenttia itselleen – selvitimme, mistä on kyse

Valtaosa kuluttajista ei poimi ostoskoriinsa kasviproteiinituotteita. Syynä voi olla niiden korkea hinta.

yle.fi

• YLE sai käsiinsä liikesalaisuuden eli ruokien osto- ja myyntihintoja eräästä kaupasta
• jauheliha toimii ns. sisäänheittotuotteena, myydään usein nollakatteella
• kun kauppa möi jauhelihaa 2% katteella, kasvismakkaran kate oli 40% ( eli kaupalle jäävä osa myyntihinnasta )
• lihaa myydään 30-40kg/per vuosi/per asukas
• lihankaltaisia kasvisproteiineja vain n. 1kg/per vuosi/per asukas

Vaikka jutussa käydään läpi se, että valtaosin kasviseinekset myydään jopa lähes samalla katteella kuin vastaavat lihatuotteet, niin silti ollaan kaukana tilanteesta että näiden kulutus vaikuttaisi edes vähäsen lihan kulutukseen. Kulutus vain niin olematonta. Lisäksi kuluttajat juoksevat halvimman tuotteen perässä, isossa kuvassa. Se että pitäsikö tätä asetelmaa ilmastosyistä valtionohjauksella ( eism. verotuksellisesti ) muuttaa, tulee olemaan yksi tulevaisuuden puheenaiheista.

Tuotteessa, jota menee paljon, voidaan tyytyä pienempään katteeseen, tuotetta, jota ei mene paljoa, otetaan isompi kate.

 

[JLM]

Yleensä noissa lihankorvikkeissa on se, että ne on todella pitkälle prosessoituja jotta ne saadaan feikattua lihan kaltaisiksi. Nähdäkseni sitä on vähän kyseenalaista silloin markkinoida varsinaisesti terveellisenä vaihtoehtona ainakaan oikeasti hyvälle ruualle.

 

[ravallo]

Yleensä noissa lihankorvikkeissa on se, että ne on todella pitkälle prosessoituja jotta ne saadaan feikattua lihan kaltaisiksi. Nähdäkseni sitä on vähän kyseenalaista silloin markkinoida varsinaisesti terveellisenä vaihtoehtona ainakaan oikeasti hyvälle ruualle.

Prosessointi ei automaattisesti tee mistään epäterveellisempää.

 

[Sallys]

Prosessointi ei automaattisesti tee mistään epäterveellisempää.

Sama pätee myös lihatuotteisiin. Puhdas liha on kaikista parasta keholle, imeytyy hyvin ja saa kaiken tarvittavan. Siihen rinnalle täysjyvää kuituja antamaan ja ei siinä mitään ultraprosessoitua soijanakkia kaipaa.

 

[Timo 2]

Puhdas liha on kaikista parasta keholle, imeytyy hyvin ja saa kaiken tarvittavan.

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

 

[Sallys]

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

Itseasiassa kypsennetystä lihasta imeytyy parhaiten ravinteet. Sama pätee myös kananmuniin.

 

[Kansanparantaja]

Tarkoitat lienee puhdas kypsentämätön liha kaikkine sisäelimineen, yms. Moni hivenaine tuhoutuu kypsentäessä ja se ruho pitää käyttää kokonaan, jotta saa niitä tärkeitä aineksia.

Ihminen saa kaiken tarpeellisen lihasta ja siinä olevasta rasvasta. Mitään puutostiloja ei pääse syntymään. Naudan liha on parasta madollista ravintoa ihmiselle.

 

[vindicator rapeto]

Jahas, Trumpin kiellettyjen sanojen listat ovat saavuttaneet myös USA:n sisäisen turvallisuuden ministeriön:

Trumpin määräyksen mukaan DHS:n on lopetettava kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä työ ja ilmastonmuutokseen viittaavan terminologian käyttö asiakirjoissaan siinä määrin kuin se on mahdollista.

Voi kun samalla tavalla koko ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos katoasi, vaan eihän se katoa. Vuosi vuodelta on vain lämpimämpää, ja jäätkin sulavat ennätyksellistä vauhtia maapallon navoilta. Itse lyön rahani vetoa sen puolesta että ilmaston geoengineering (ilmastonmuokkaus) on se josta puhutaan 5-10 vuoden sisällä huomattavasti nykyistä enemmän. Kerta jo nyt selvää, että päästövähennykset eivät vain ole käytännössä toteutumassa.